Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 23.8.2012

SEUTUVALIOKUNTA, luonnos 19.4.2011 SEUTUFOORUMI, luonnos 19.4.2011 Muutokset punaisella Yhteistoimintasopimus perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävien järjestämisestä sekä palvelutuotannosta

YHTEISTOIMINTASOPIMUS PERUSTERVEYDENHUOLLON JA SOSIAALIHUOLLON TEHTÄVIEN JÄRJESTÄMISESTÄ JA PALVELUTUOTANNOSTA 1. LUKU SOPIJAPUOLET 1 Sopijapuolet Tämän sopimuksen sopijapuolia ovat Mikkelin kaupunki sekä Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan, Ristiinan ja Suomenniemen ja Puumalan kunnat (jäljempänä sopijapuolet). Mikäli muu kui n s opijapuolena ol eva kunt a hal uaa l iittyä j o t oimintansa al oittaneeseen yht eistoimintaalueeseen uutena sopijapuolena, liittymisestä ja sen ehdoista päättävät kuntien yhteisenä toimielimenä toimivan seudullisen sosiaali- j a t erveyslautakunnan esityksestä Mikkelin kaupungin v altuusto ja hallitus. Liittyvän kunnan kanssa tehdään tämän yhteistoimintasopimuksen kanssa yhdenmukainen sopimus. 2. LUKU YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN TARKOITUS 2 Yhteistoimintasopimuksen tarkoitus Tämän yhteistoimintasopimuksen tarkoituksena on huolehtia sopijapuolina olevien kuntien väestön tarvitsemien lakisääteisten perusterveydenhuollon ja so siaalihuollon piiriin kuuluvien palvelujen (lukuun ottamatta työterveyshuoltoa, päivähoitoa ja ympäristöterveydenhuoltoa) sekä sopijapuolten kesken erikseen yhteisesti sovittavien m uiden sosiaali- j a terveydenhuollon palvelujen j ärjestämisestä ja tuottamisesta sen mukaisesti, mitä tämän sopimuksen luvussa 3 todetaan järjestämisvastuusta ja palvelujen tuottamisesta. Tällä sopimuksella t oimeenpannaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain m uuttamisesta (HE 268/ vp) annetut sos iaali- j a terveydenhuollon yhteistoimintaa koskevat säädökset antamalla kyseiset tehtävät Mikkelin kaupungin hoidettavaksi. Tämän mukaisesti palvelujen järjestämisestä vastaa Mikkelin kaupunki, jonka hallintoon perustetaan sopijapuolten yhteisenä toimielimenä toimiva seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta. Palvelun tuottamisesta vastaa Mikkelin kaupunki, Kangasniemen kunta, Mäntyharjun kunta ja Pertunmaan kunta yhteistyössä yksityisten palvelutuottajien sekä kolmannen sektorin kanssa. 2

3. LUKU JARJ ESTAMISVASTUU 3 Järjestämisvastuun siirtäminen Tässä sopimuksessa sopijapuolina olevat kunnat siirtävät perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon piiriin kuuluvan palveluiden järjestämisvastuun Mikkelin kaupungin organisaatioon perustettavalle seudulliselle sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Tämän sopimuksen estämättä voidaan myöhemmin sopijapuolten vhtäpitävin päätöksin sopia myös muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun siirtämisestä Mikkelin kaupungille. Järjestämisvastuuseen kuuluu kuntalaisten tarpeiden ja niitä tyydyttävien palvelujen palvelutason arviointi ja määrittely sekä päätoksenteko siitä, millä l aatutasolla palveluja kuntalaisille t uotetaan. Järjestämisvastuu tarkoittaa sitä, että yhteistoiminta-alueen väestö saa tarvitsemansa palvelut. 4 Järjestämisvastuun toteuttaminen Järjestämisvastuun toteuttamiseksi seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta valmistelee yhteistyössä yhteistoiminta-alueen kuntien ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymähallinnon kanssa yhteistoiminta-alueen palvelujen järjestämissuunnitelman valtuustokausittain. Järjestämissuunnitelma käsitellään sopijapuolten valtuustoissa. Lisäksi sopijapuolet valmistelevat vuosittain yhdessä palvelujen tuottajien eli Mikkelin, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan palvelutuotantoyksiköiden kanssa palvelusopimukset sopijapuolina toimivien kuntien väestölle tuotettavista palveluista. Palvelusopimusten valmistelun yhteydessä voimassa olevaa järjestämissuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa. 5 Järjestämisvastuun organisointi Järjestämissuunnitelman ja palvelusopimusten valmistelemiseksi muodostetaan sopijapuolten yhteinen toimielin, seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta, jossa on kaikkien sopijapuolina olevien kuntien edustus ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirillä sekä yhteistoiminta-alueen kunnanjohtajilla, hallituksen puheenjohtajilla ja Mikkelin kaupunginhallituksen valitsemalla edustajalla puhe- ja läsnäolo-oikeus. Seudullisen sosiaali- ja terveyslautakunnan asettamisesta päättää Mikkelin kaupungin valtuusto ottaen huomioon sopijapuolina olevien kuntien valtuustojen päätökset lautakunnan jäseniksi ja heiden henkilökohtaisiksi varajäsenikseen nimeämisestä. Tämä kohta tarkentuu Puumalan päätöksen jälkeen. Asiaan vaikuttaa myös kuntaliitos. Seudullisessa sosiaali- ja terveyslautakunnassa on yhteensä kymmenen (10) jäsentä, Mikkelin kaupungilla on lautakunnassa viisi (5) jäsentä ja muilla yhteistoiminta-alueen kunnilla yksi jäsen kullakin. Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta varmistaa, että yhteistoiminta-alueen väestö saa yhdenvertaisesti tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut. Seudullisen sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävistä määrätään lähemmin seudullisen sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosäännössä. Seudullisella sosiaali- ja terveyslautakunnalla on yksilöasioiden jaosto, jonka jäseninä ovat lautakunnan keskuudestaan valitsemat viisi (5) jäsentä, Jaoston tehtävänä on käsitellä sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon piiriin kuuluvat kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan liittyvät ratkaisut asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti. 3

4. LUKU PALVELUIDEN TUOTTAMINEN 6 Palvelutuotannon organisointi Palvelutuotannosta vastaa Mikkelin kaupungissa kaupunginhallituksen alainen sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta ja Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan kunnissa näiden kuntien kunnanhallitusten alaiset perusturvan tuotantolautakunnat. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnassa on jäseninä Mikkelin, Hirvensalmen, Ristiinan ja Suomenniemen ja Puumalan kuntien luottamushenkilöt. Palvelutuotantolautakunnille ei kuulu järjestämisvastuu eikä järjestämisvastuun mukaiset tehtävät, josta huolehditaan tämän sopimuksen 3, 4 ja 5 mukaisesti. Hirvensalmen kunta, Ristiinan kunta ja Suomenniemen ja Puumalan kunta siirtävät järjestämisvastuun piiriin kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Mikkelin kaupungin tuotettavaksi. Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan kunnassa toimivat kuntien omat palvelutuotantoyksiköt. Tuotantoyksiköt toimivat palvelujen tuottajaorganisaatioina järjestämissuunnitelman ja palvelusopimusten mukaisesti. 7 Palvelutuotanto Palvelut jäsennetään kotiin annettaviin palveluihin, lähipalveluihin, seutupalveluihin ja aluepalveluihin. Yhteistoiminta-alueella edistetään kuntalaisten valinnanvapautta palvelupaikan valinnassa. Palvelutuotantoyksiköt voivat hankkia palvelusopimuksen mukaisia palveluja myös muilta palveluntuottajilta. Järjestämisvastuusta huolehtiva seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta voi yhteistyössä sopijapuolina olevien kuntien kanssa järjestää palvelut hankkimalla ne omilta palvelutuotantoyksiköiltä, muilta julkisilta tai yksityisilta palvelun tuottajilta tai antamalla palvelun käyttäjälle palveluseteli. 5. LUKU MIKKELIN KAUPUNGIN PALVELUKSEEN SIIRTYVÄ HENKILOSTO 8 Siirtosopimus Mikkelin kaupungin ja Hirvensalmen. Ristiinan sekä Suomenniemen kunnan välillä Hirvensalmen, Ristiinan ja Suomenniemen kunnissa yhteistoiminta-alueen käynnistämisvuotta edeltävän vuoden lopussa vakituisessa tvö- ja virkasuhteessa oleva, siirtyvän toiminnan piiriin kuuluva henkilöstö siirtyy Mikkelin kaupungin palvelukseen toiminnan käynnistymisvuoden alusta lukien. Siirtyminen tapahtuu työsopimuslain ja kunnallisista viranhaltijoista annetun lain liikkeenluovutusta koskevien säännosten mukaisesti. Henkilöstön siirtoehdoista sovitaan erillisessä siirtosopimuksessa. 8 a Siirtosopimus Mikkelin kaupungin ja Puumalan kunnan välillä Puumalan kunnissa yhteistoiminta-alueen käynnistämisvuotta edeltävän vuoden lopussa vakituisessa tvö- ja virkasuhteessa oleva, siirtyvän toiminnan piiriin kuuluva henkilöstö siirtyy Mikkelin kaupungin palvelukseen 1.1.2013 alusta lukien. Siirtyminen tapahtuu työsopimuslain ja kunnallisista viranhaltijoista annetun lain liikkeenluovutusta koskevien säännösten mukaisesti. Henkilöstön siirtoehdoista sovitaan erillisessä siirtosopimuksessa. 9 Irtisanomissuoja Mikkelin kaupunki ei irtisano siirtosopimuksen perusteella palvelukseensa siirrettyjä työntekijöitä tai viranhaltijoita työsopimuslain tai kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla viiden vuoden aikana henkilöstön siirtämisestä uuden työnantajan palvelukseen. Irtisanomissuoja koskee kaikkia yhteistoiminta-alueelle siirtyvissä tehtävissä työskenteleviä. Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain tai kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoitettua uutta työtehtävää tai virkaa.

9 a Irtisanomissuoja Mikkelin kaupunki ei irtisano siirtosopimuksen perusteella palvelukseensa siirrettyjä työntekijöitä tai viranhaltijoita työsopimuslain tai kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla viiden vuoden aikana henkilöstön siirtämisestä uuden työnantajan palvelukseen. Irtisanomissuoja koskee kaikkia yhteistoiminta-alueelle siirtyvissä tehtävissä työskenteleviä. Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain tai kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoitettua uutta työtehtävää tai virkaa. 4

6. LUKU TOIMITILAT SEKA KIINTEAT KONEET JA LAITTEET MIKKELIN PALVELUTUOTANTOYKSIKOSSÄ 10 Kiinteistöt ja toimitilat Sopijapuolten perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtävien hoitamisessa käytettävät toimitilat ja kiinteistöt jäävät sopijapuolina olevien kuntien omistukseen. Mikkelin kaupunki vuokraa Mikkelin palvelutuotantoyksikön tarvitsemat toimitilat erikseen laadittavien vuokrasopimusten mukaisesti. Vuokrasopimuspohja ja siihen liittyvät vuokranantajan ja vuokralle ottajan oikeudet ja velvoitteet määräytyvät erillisen sopimuksen perusteella. Palvelutuotannon käyttöön myöhemmin tulevat tilat rakentaa ja peruskorjaukset toteuttaa alueelleen kukin sijaintikunta ja ne jäävät asianomaisen kunnan omistukseen, ellei asiasta muuta erikseen sovita. Peruskorjauskustannuskustannukset sisällytetään tilavuokriin. 11 Kiinteät kojeet ja laitteet Hirvensalmen, Ristiinan ja Suomennimen ja Puumalan kunnat vuokraavat Mikkelin kaupungille Mikkelin palvelutuotantoyksikön tarvitsemat kiinteät kojeet ja laitteet niiden käyttöiän ajaksi erikseen sovittavien vuokrasopimusten perusteella. Toiminnan käynnistyttyä uusien kojeiden ja laitteiden hankinnat tekee Mikkelin kaupunki. 7. LUKU IRTAIMEN OMAISUUDEN LUOVUTTAMINEN MIKKELIN PALVELUTUOTANTOYKSIKOLLE 12 Irtaimen omaisuuden luovuttaminen Hirvensalmen, Ristiinan ja Suomenniemen ja Puumalan kunnat luovuttavat Mikkelin kaupungille siirtyvää toimintaa koskevan ja Mikkelin palvelutuotantoyksikön tarvitseman kävttökelpoisen irtaimen omaisuuden seuraavasti: -koneet ja laitteet sekä sovellukset kirjanpitoarvolla -liittymisvuotta edeltävien kolmen vuoden aikana hankitut kalusteet kirjanpitoarvolla muu - kalusto sekä tasearvottomat koneet ja laitteet luovutetaan vastikkeetta Varastoja ei siirretä, vaan Mikkelin kaupunki lunastaa varastot erillisen selvityksen perusteella. 5

8. LUKU HIRVENSALMEN, RISTIINAN JA SUOMENNIEMEN JA PUUMALAN KUNTIA KOSKEVAT OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET 13 Oikeuksien ja velvollisuuksien sekä sopimusten siirto Sopijaosapuolina olevien kuntien voimassa olevat siirtyvää toimintaa koskevat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät Mikkelin kaupungille liittymisvuoden alusta alkaen kuitenkin siten, että sopijaosapuolet vastaavat kaikista ennen luovutushetkeä syntyneistä tai aikaan ennen luovutushetkeä perustuvista tai kohdistuvista velvoitteista, vastuista ja kustannuksista riippumatta siitä, milloin ne tulevat ilmi. Henkilöstöä koskevien vastuiden siirto sovitaan erikseen 8 :ssä mainitussa erillisessä siirtosopimuksessa. Sopijapuolina olevien siirtyvää toimintaa koskevat, liittymisvuotta edeltävän vuoden lopussa voimassa olevat sopimukset siirtyvät Mikkelin kaupungille liittymisvuoden alusta alkaen, mikäli niitä ei ole irtisanottu sopimuksissa mainituin ehdoin. Siirtyvistä sopimuksista laaditaan erillinen luettelo. Kunnat irtisanovat sopimuksensa, joita ei voida siirtää Mikkelin kaupungille. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen johto käsittelee Mikkelin kaupungille siirtyvät sopimukset ja päättää niiden jatkosta. 9. LUKU TIETOHALLINTO 14 Tietohallinto. tietojärjestelmät ja rekisterinpito Tietohallinto ja tietojärjestelmät järjestetään siten, että kaikissa yksiköissä on käytössä yksi ja yhteinen sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon perustietojärjestelmä palvelun tuottamista varten. Yhteinen järjestelmä mahdollistaa kustannustehokkaasti asiakkaiden ja hoidon tietojensa liikkumisen eri tuotantoyksiköiden välillä ja samalla mahdollistaa terveydenhuoltolaissa määritellyn sairaanhoitopiirin laajuisen rekisterinpidon. Kuntien siirtyvää toimintaa koskevat asiakirjat ja tiedot siirtyvät Mikkelin kaupungille terveydenhuoltolain mukaisesti liittymisvuoden alusta alkaen. Yhteistoiminta-alueella kukin tuotantoyksikkö hoitaa oman tuotantoyksikkönsä vastuualueen rekisterinpidon järjestämisen. 10. LUKU TALOUS 15 Järjestämistoimintojen talousarvio ja -suunnitelma Seudullisen sosiaali- ja terveyslautakunnan on Mikkelin kaupunginvaltuuston päättämässä määräajassa tehtävä esitys Mikkelin kaupunginvaltuustolle yhteistoiminta-alueen seuraavan kalenterivuoden järjestämistoimintojen talousarvioksi sekä taloussuunnitelmaksi kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarvion hyväksyy Mikkelin kaupunginvaltuusto. Talousarvioon sisällytetään yhteistoiminta-alueen järjestämistoimintojen määrärahat ja tavoitteet. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset järjestämistoimintojen hoitamiseen turvataan. Järjestämistoiminnoissa ja niiden rahoituksessa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää Mikkelin kaupunginvaltuusto. Ennen talousarviomuutosten tekemistä on Mikkelin kaupungin kuultava sopimuskuntia. Järjestämistoiminnoista aiheutuvat menot katetaan yhteistoiminta-alueen kuntien väestömäärän suhteessa. 6

16 Mikkelin palvelutuotantoyksikön talousarvio ja -suunnitelma Mikkelin sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan on Mikkelin kaupunginvaltuuston päättämässä määräajassa tehtävä esitys Mikkelin kaupunginvaltuustolle Mikkelin palvelutuotantoyksikön talousarvioksi sekä taloussuunnitelmaksi kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Esityksessä tulee olla erikseen käyttötalous- ja investointiosa. Investoinnit tehdään osana Mikkelin kaupungin investointibudjettia. Mikkelin palvelutuotantoyksikön talousarvio perustuu seudulliseen järjestämissuunnitelmaan ja palvelusopimuksiin. Talousarvioon sisällytetään palvelutuotannon määrärahat ja tavoitteet. Talousarvion hyväksyy Mikkelin kaupunginvaltuusto. Talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sopimuskuntia on kuultava ja sopimuskunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen palvelutuotannon tavoitteista ja rahoituksesta. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että palvelutuotannolle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Palvelutuotannon tehtävissä ja niiden rahoituksessa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää Mikkelin kaupunginvaltuusto. Ennen talousarviomuutosten tekemistä Mikkelin kaupungin on kuultava sopimuskuntia. 17 Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan palvelutuotantoyksiköiden talousarvio- ja suunnitelma Kunkin kunnan sosiaali- ja terveystoimen/perusturvan tuotantolautakunnan on kunnan valtuuston päättämässä määräajassa tehtävä esitys tuotantotoiminnan seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi sekä taloussuunnitelmaksi kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan tuotantoyksiköiden talousarviot perustuvat seudulliseen järjestämissuunnitelmaan ja palvelusopimuksiin. Talousarvioon sisällytetään palvelutuotannon määrärahat ja tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että palvelutuotannolle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Palvelutuotannon tehtävissä ja niiden rahoituksessa on noudatettava talousarviota. Talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa on kuultava seudullista sosiaali- ja terveyslautakuntaa. Kuntien tuotantotoiminnan talousarvion hyväksvv kunkin kunnan valtuusto. Esitys tuotantoyksikön talousarvioksi ja - suunnitelmaksi on annettava myös Mikkelin kaupungille tiedoksi. Tuotantolautakuntien talousarvioihin tehtävistä muutoksista päättää kunkin kunnan valtuusto. Esitys talousarvion muuttamiseksi on annettava tiedoksi myös Mikkelin kaupungille erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti ennen valtuuston kokousta, jossa muutoksesta on tarkoitus päättää. Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan tuotantolautakunnat vastaavat omien tuotantoyksikköjensä osalta hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. 7

18 Maksuosuudet ja niiden laskutus Palvelutuotannosta aiheutuvat menot katetaan eri kuntien asukkaiden saamista palveluista kotikunnalta perittävillä korvauksilla. Tätä varten palvelutuotantoyksiköiden palvelut hinnoitellaan siten, että hinnat vastaavat mahdollisimman hyvin todellisia tuotantokustannuksia. Kustannuslaskenta järjestetään siten, että hinnoittelun perusteena olevat kustannukset ja tuotot voidaan todeta erikseen. Järjestelytehtävistä aiheutuvat menot katetaan yhteistoiminta-alueen kuntien väestömäärän suhteessa. Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hinnoittelun perusteet. Hinnoista päättää kustakin palvelutuotantoyksiköstä vastaava lautakunta ottaen huomioon hyväksytyt hinnoitteluperusteet. Talousarviovuoden aikana voidaan palvelujen hinnoittelua perustellusta syystä muuttaa. Maksuosuus jaksotetaan kuukausittain suoritettavaan ennakkomaksuun ja tasauserään, Ennakkomaksu lasketaan talousarvioon merkitystä maksuosuudesta. Tasauserä muodostuu toteutuneiden vuosikustannusten ja maksuosuusennakoiden erotuksesta. Maksuosuuden kuukausierää voidaan tarkistaa toimintavuoden aikana tarvittaessa sekä talousarviomuutokseen perustuen. 19 Asiakasmaksut Potilailta ja asiakkailta perittävä maksut ovat samat kaikkien sopijapuolina olevien kuntien palvelujen käyttäjille. 20 Talouden seuranta Kaikkien tuotantoyksiköiden tulee raportoida toiminnastaan ja taloudestaan seudulliselle sosiaali- ja terveyslautakunnalle erikseen sovittujen periaatteiden mukaisesti. Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta raportoi yhteistoiminta-alueen kunnille toiminnan tavoitteiden ja talouden toteutumisesta erikseen sovittujen periaatteiden mukaisesti. 21 Tilinpäätös Seudullisen sosiaali- ja terveyslautakunnan ja Mikkelin tuotantolautakunnan tilinpäätös laaditaan osana kaupungin tilinpäätöstä. Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan tuotantolautakuntien tulee toimittaa erikseen sovittavassa aikataulussa Mikkelin kaupungille tiedot toiminnan ja talouden toteutumisesta tilinpäätöstä varten. Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan tuotantolautakuntien tilinpäätöksen hyväksyy kunkin kunnan valtuusto. 8

11. LUKU SOPIMUKSESTA IRTAUTUMINEN JA SOPIMUKSEN TARKISTAMINEN 22 Erimielisyyksien ratkaiseminen Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan sopijapuolten keskinaisilla neuvotteluilla. Mikäli neuvottelut eivät johda yhteisymmärrykseen, erimielisyydet ratkaistaan välimiesmenettelystä annetun lain 967/1992 mukaisessa välimiesmenettelyssä. Välimiehenä toimii Kuntaliiton nimeämä välimies. 23 Sopimuksesta irtautuminen Mikäli kunta päättää irtautua sopimuksesta, päättää irtautumisesta asianomaisen kunnan valtuusto sekä Mikkelin kaupungin osalta kaupunginvaltuusto. Lainvoimaisesta irtisanoutumispäätöksestä on ilmoitettava vuotta ennen irtisanoutumisen voimaan tuloa edeltävän vuoden loppua. Irtautumisselvityksestä ja sen taloudellisten seuraamusten järjestelyistä huolehtii Mikkelin kaupunginhallitus asiasta irtautuvan kunnan kanssa. 12. LUKU SIIRTYMAAJAN VALMISTELEVAT TOIMET 24 Ohjausryhmä Tämän yhteistoimintasopimuksen toimeenpanon valmistelusta vastaa ohjausryhmä, jona toimii Mikkelin seutufoorumi. Seutufoorumissa on seudun kuntien lisäksi Suomenniemen kunnan edustus. Ohjausryhmä työskentelee siirtymävaiheessa ja toimeenpanovalmistelua koskevissa tehtävässä oikeushenkilönä toimivan Mikkelin kaupungin nimiin. 25 Siirtymäajan valmistelutehtävät ja kustannusvastuut Järjestämis- ja tuotantotoimintojen johtotehtävissä toimivien henkilöiden palvelussuhteet alkavat Mikkelin kaupungissa vuoden 2011 aikana toiminnan käynnistämistä koskevien valmistelutehtävien suorittamiseksi. Johtotehtävissä toimiva henkilöstö valitaan ensisijaisesti sopijapuolina olevien kuntien sisäisellä sopimisella ja siirtojärjestelyillä. Valinnan suorittaa Mikkelin kaupunginhallitus tämän sopimuksen 24 :ssä todettavan ohjausrähmän esityksestä. Toimeenpanovalmistelun aikana suoritettavan valmistelutyön kustannukset jaetaan sopijapuolina olevien kuntien väestömäärän suhteessa. 9

12. LUKU SOPIMUKSEN VOIMAANTULO 26 Sopimuksen voimaantulo Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi aloittaa toimintansa 1.1.2012 lukien. Tämä yhteistoimintasopimus tulee voimaan 1.9.2011. Muutettu yhteistoimintasopimus tulee voimaan 1.1.2013 Allekirjoitukset Hirvensalmen kunta Kangasniemen kunta Mikkelin kaupunki Mantyharjun kunta Pertunmaan kunta Ristiinan kunta Suomenniemen kunta Puumalan kunta

1 Hyvinvointikertomus luonnos 16.8.2012 1. Päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta 1. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen työvaliokunnan päätös sähköisestä hyvinvointikertomuksesta 14.6.2011 2. Seudullisen lautakunnan päätös indikaattorien valinnasta 16.2.2012 2. Seudullisen kertomuksen ja kuntakohtaisten kertomusten vastuutahot Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen järjestäjälautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen sosiaali- ja terveysjohtaja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen hyvinvointikoordinaattori Poikkihallinnolliset kuntakohtaiset hyvinvointityöryhmät 3. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa Täytetään kuntakohtaisesti, kun hyvinvointikertomus on hyväksytty osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaa. 4. Yhteistoiminta-alueen hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet Strategisen viitekehyksen muodostaa PARAS - laki, jonka mukaan yhteistoiminta-alueen tulee turvata lakisääteiset, yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kaikille kuntalaisille asuinpaikasta riippumatta. Yhteistoiminta-alueella ei ole erillistä strategiaa. Järjestäjälautakunnan johtosäännön 3 pykälän mukaan Mikkelin seudun sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoitus on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Johtosäännön 11 pykälän mukaan järjestäjälautakunta hyväksyy seudullisen hyvinvointikertomuksen. Järjestäjälautakunnan 2012 tuloskortin yksi strateginen päämäärä on hyvinvoiva kuntalainen. Tuloskortin tavoitteet: 1. Seitsemän kunnan yhteinen sekä kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset valmistuvat 30.10.2012 mennessä. 2. Sähköinen hyvinvointikertomusjärjestelmä otetaan asteittain käyttöön vuoden 2012 aikana. 3. Järjestäjälautakunnan päätöksenteossa otetaan käyttöön vaikutusten ennakkoarviointi järjestämissuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

2 5. Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: 1. Uuden lastensuojelulain edellyttämä seudullinen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma valmistui loppuvuodesta. Hyvinvointisuunnitelmassa vuosille 2009-2012 kuvataan lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytilaa, palveluiden toimivuutta ja kehittämistarpeita. Kuntakohtaisten kehittämistarpeiden pohjalta nostetaan esille seudulliset kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet. 2. Seudullinen mielenterveys- ja päihdetyön strategia valmistellaan osana sairaanhoitopiirin hallinnoimaa Arjen mieli - KASTE -hanketta. 3. Seudullista vanhuspalveluiden strategiaa työstetään seudullisessa vanhuspalveluiden työryhmässä vuoden 2012 aikana. 4. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen toimintaohjelma 2012-2016 linjaa mm., että piiri jatkaa terveyttä edistävien sairaaloiden verkostossa ja että perustettava perusterveydenhuollon yksikkö sisältää terveyden edistämisen yksikön. 5. Etelä-Savon ensimmäinen maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma on tehty vuosille 2011-2014. Ohjelma etsii ratkaisuja, joiden avulla eteläsavolaisten terveys ja hyvinvointi kohenisivat koko väestön tasolla. 6. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveydenhuollon palvelujen alueellinen järjestämissuunnitelma vuosille 2013-2016 linjaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita ja koordinaatiota sekä painopistealueita. 6. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus indikaattoritietojen valossa Tieto on ryhmitelty seuraavasti: a) väestö- ja perherakenne -indikaattorit b) lapset ja lapsiperhe -indikaattorit c) nuoret -indikaattorit d) työikäiset -indikaattorit e) ikäihmiset indikaattorit Merkkien selitykset: tarkoittaa muutosta kielteiseen suuntaan. tarkoittaa muutosta myönteiseen suuntaan. tarkoittaa, että indikaattoria ei ole arvotettu tarkoittaa, että seuranta-aikana (tässä tapauksessa 2001-2011) ei ole tapahtunut muutosta tai muutos on alle 5% Yksi nuoli tarkoittaa vähintään 5 % muutosta, kaksi vähintään 10% muutosta ja kolme nuolta vähintään 15 % muutosta. Jos kunnan arvo on punaisella taustalla, tarkoittaa se, että tilanne on vähintään 10 % huonompi kuin vertailukohteessa (= Mikkelin seutukunnassa). Keltainen tausta tarkoittaa, että tilanne ei eroa vertailukuntaan tai eroa on alle 10 %. Vihreä tausta tarkoittaa, että tilanne on vähintään 10 % parempi kuin vertailualueella.

3 Väestö- ja perherakenne indikaattori Mikkelin muutos seutukunnan 2001- arvo 2011 Etelä- Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala Ristiina Suomeneniemi Savo Koko maa Huoltosuhde, demografinen 2011 58,8 71,1 70,2 54,4 66,7 76 70,1 65,4 76,2 61,1 52,9 Koulutustasomittain 301 227 242 331 242 214 235 267 220 288 335 Lapsiperheet, % perheistä 35,8 31,9 31,7 37,5 32,8 32,9 24,1 36,7 32,2 34,3 40 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 22,1 6,7 10,6 25,5 14,2 11,5 12 29,3 20,4 21,2 45,3 asukasta 2011 Nettomuutto / 1000 asukasta 0,7 7,4-2 1,5 5,3-10,7-10,3-2,4 2,5-0,7 2,6 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 2011-123,2 120 105,2 118,3 126,9 120,5 107,9 110,8 - - Väestö 31.12. 2011 72722 2389 5865 48907 6393 1910 2419 4839 784 153738 5401270 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 43,6 46,5 43,7 43,6 45,1 47,7 43,5 39 41,1 42,9 41 20,3 16,7 16,7 20,7 23,4 21,8 15,3 18 18,8 20,2 20,2

4 Lapset ja lapsiperheet Mikkelin seutuindikaattori kunnan arvo Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Koulukiusatuksi joutuneet, % 8. ja 9. luokkalaisista Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista muutos 2001-2011 Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala Ristiina Suomeneniemi Etelä- Savo 28,7 37,9 29,6 27,4 27,1 37,6 33,1 33,8 40,6 29,2 29,5 9,8-6,9 9,6 12,4 - - 9,5-9,2 9,8 1,4 1,5 1,8 1,2 2,2 1,9-1,5-1,4 1,3 8,6-10,8 8 4,3 - - 12,6-7,8 8,3 65,1-58,3 67,6 70,4 - - 61,8-58,8 54,7 6,9-7,4 7,4 8 - - 3,4-5,8 6,2 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 54,4 63,4 60,5 51,4 54,7 69,1 59,5 71,1 55 58,9 62,9 Lasten pienituloisuusaste 2011 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / 1000 0-7 v - 17,1 19,7 14,7 13,5 22,5 14,6 13,5 29,5-13,9 3282 2566 2463 3264 4966 3392 3593 2431 2275 3165 2971 Koko maa

5 Terveydentila keskinkertainen tai huono, % 8.- 15,1-16,9 14,7 21,4 - - 11,7-15,8 16,9 ja 9. luokan oppilaista Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % 8,5 8,3 11,3 7,8 8,5 9,7 9,8 11,6 7,2 8,6 8,7 lapsiperheistä Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 13,9-13,3 12,1 27 - - 14,1-13,1 16,5 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista 15,2-13,2 15,3 20,4 - - 15,8-14,2 15,1 21-27,5 20 23,5 - - 14,8-21,5 22,3 16,6-20 14,7 20,2 - - 22,9-17,6 14,9

6 Nuoret (useimmat tiedot perustuvat kouluterveyskyselyn tuloksiin, lukiot= vastaajina lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat, AO= vastaajina ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat) indikaattori Ei yhtään läheistä ystävää, % lukiot Mikkelin seutukunnan arvo muutos 2001-2011 Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala Ristiina Suomenniemi Etelä- Savo 7,2 - - 6 - - - - - 7,7 7,7 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % AO 10,8 - - 10,8 - - - - - 11,3 11,3 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % lukiot 9,5 - - 9,1 - - - - - 11 10,7 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, 23,3 - - 23,3 - - - - - 21 17,4 % AO Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, 11,6 - - 11,6 - - - - - 10,6 10,5 % lukiot Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % AO 20,2 - - 20,2 - - - - - 20,1 21,9 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % lukiot 15,9 - - 14,7 - - - - - 14,9 13,4 Koulukiusatuksi joutuneet, % AO Koulukiusatuksi joutuneet, % lukiot Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta 4,5 - - 4,5 - - - - - 5,1 5 2,1 - - 1,9 - - - - - 1,8 1,4 16 11,1 19,6 16,4 11,1 7 11 19,4 18,8 16,6 13 Koko maa

7 Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita, % 42,5 - - 42,5 - - - - - 40,4 39,4 AO Terveydentila keskinkertainen tai 24,6 - - 24,6 - - - - - 23,7 21,1 huono, % AO Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 39,7 - - 39,7 - - - - - 39,3 40,7 AO Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukiot 25,9 - - 26,3 - - - - - 22,6 25 Tupakoi päivittäin, % AO 42,1 - - 42,1 - - - - - 43 39,4 Tupakoi päivittäin, % lukiot Vanhemmuuden puutetta, % AO Vanhemmuuden puutetta, % lukiot 8,7 - - 9,8 - - - - - 9,1 10,3 27,3 - - 27,3 - - - - - 27,8 25,9 23 - - 21,5 - - - - - 23,2 21,8 Ylipaino, % AO 22,5 - - 22,5 - - - - - 24 21,8 Ylipaino, % lukiot 13,6 - - 12,2 - - - - - 15,8 12,6 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % 3,1-3 3,2 1,7-3,7 4,8-3,1 3 vastaavanikäisestä väestöstä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % 9,5 8,5 8,4 9,1 11,3 7,9 9,6 15,2 10,8 9,6 11,4 vastaavanikäisistä

8 Työikäiset indikaattori Mikkelin muutos seutukunnan 2001-2011 Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala Ristiina arvo Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 40 vuotta 7,6 9,4 8 7 8,8 10,5 8,7 8 11,5 8,5 7,4 täyttäneitä, % vastaavan ikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja 40-vuotta 8,7 9,6 12 8 8,7 10,9 9,7 8,4 8,1 9,3 6,7 täyttäneitä, % vastaavan ikäisestä väestöstä Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64- 5,1 5,2 6,8 4,7 6,2 6,2 7,1 4,1 5 5 3,9 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 9,8 9,4 1 12,9 1,9 1,5 4,8 4,9 2,5 9,6 9,3 1000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 3,8 3,3 4,4 3,2 7,7 7,7 2 3,5 8,7 3,7 3,5 hoidetut potilaat / 1000 asukasta Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 15-919 49-vuotiailla / 1000 1239 1791 762 1192 1399 1031 1082 957 1164 1230 vastaavanikäistä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 50-978 64-vuotiailla / 1000 1142 1669 765 1068 1840 1597 1079 1094 1159 1365 vastaavanikäistä Suomenniemi Etelä- Savo Koko maa

9 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 20,8 32 16,2 21,1 13,6 19,2 23,1 25,8 18,4 19,8 20,4 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen 7,7 kohdistuneet rikokset / 1000 6,6 3,7 8,6 6,2 7,7 10,5 4,1 1,2 7 6,6 asukasta Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta 5,5 2,5 2,7 5,7 7,3 9,8 5,2 4,1 3,7 5,1 3,9 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 270 159 97 337 196 119 100 118 67 261 301 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % 1,9 1,1 1,8 2 1,6 1,1 2,2 2,6-1,8 2,2 vastaavanikäisestä väestöstä Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä 2,5 4,6 2,9 2 3,6 4,1 3,9 3,1 2,9 2,8 1,8 saavat, % 16-64- vuotiaista Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista 10 13,8 12,6 8,7 13,5 13,9 14,7 10,3 12,4 10,4 7,4 Työttömät, % työvoimasta Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / 10 000 asukasta Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 10,5 9,9 11,8 10,7 8,1 9 11 10,7 15,8 11,5 10,2 135,6 110,8 148,5 124 198 199 139,3 138,2 211,2 152,1 154,3 10,1 7 9,6 9,3 10,9 26,9 15,8 10,3 6 9,5 8,1

10 Ikäihmiset indikaattori Mikkelin seutukunnan arvo muutos 2001-2011 Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala Ristiina Suomenniemi Etelä- Savo Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä 90,1 93,9 87,6 89,6 89,8 92,2 91,1 94,2 93,4 89,3 89,5 väestöstä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 2219 vuotta täyttäneillä / 1000 2084 2802 1989 1936 2231 4065 2544 2119 2321 2409 vastaavanikäistä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % 3,5 0,3 6,1 4,2 2,3 0,4 0,3 2,5 1,7 4 4,6 vastaavanikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, 14,8 15,8 14,8 13,4 21,1 14,5 18,1 13,2 5,8 15 11,9 % vastaavanikäisestä väestöstä Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % 3,1 2,7 3,9 2,6 3,8 5 3,3 3,5 2,9 3,1 3,5 vastaavanikäisestä väestöstä Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 46,7 50,8 38,9 48,3 49,1 49,8 42,8 39,5 40,5 45,5 45,3 Koko maa

11 7. Muut hyvinvointitiedot Seudullinen järjestäjälautakunta valitsi kokouksessaan 16.2.2012 keskeiset indikaattorit hyvinvointikertomuksen pohjaksi. Valittuja indikaattoreita voidaan täydentää tarpeen mukaan. Kyseisiä indikaattoreita täydennetään lisäksi sairaanhoitopiirin tarkoituksenmukaiseksi katsomilla indikaattoreilla (esim. PYLL - indeksi). 8. Yhteenveto yhteistoiminta-alueen hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä 9. Konkreettiset toimenpidenostot 10. Hallintokuntien toimenpide-ehdotukset ja resurssit kehittämiskohteisiin 11. Hyvinvointikertomuksen hyväksyminen osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelman vahvistamista 12. Valtuuston päättämät kehittämiskohteet, asettamat tavoitteet ja vahvistamat resurssit.

ESITYS HYVINVOINTITYÖN PAINOPISTEALUEIKSI vuosille 2013-2016 Valmistelija: hyvinvointikoordinaattori Pirjo Syväoja Esitys hyvinvointityön painopistealueiksi perustuu sähköisen hyvinvointikertomuksen kuntatilastoihin, muihin tilastoihin esim. poliisin tilastot sekä valtakunnallisiin painotuksiin ja ohjelmiin esim. hallitusohjelman linjaukset. 1. Päihdehaittojen ehkäisy Alkoholin kulutus kasvoi koko 2000-luvun. Mikkelin seutukunnassa juotiin v. 2011 n. 12 litraa puhdasta alkoholia jokaista asukasta kohden vuodessa, mikä tarkoittaa n. 63 puolen litran Koskenkorvapulloa vuodessa. Kulutus on kasvanut n. 13 % 10 vuodessa. Kulutus on kääntynyt hienoiseen laskuun vuoden 2007 jälkeen. Alkoholin kulutus ja alkoholihaitat ovat suhteessa toisiinsa. Päihteiden käytön seurauksena menetetään lisääntyvässä määrin inhimillistä pääomaa. Kuolinsyytilastojen perusteella tiedetään, että monissa Mikkelin alueen kunnissa ovat alkoholiperäiset sairaudet ja tapaturmat sekä miehillä että naisilla kolmen yleisimmän liian varhaisen kuoleman syy. Työikäisillä on alkoholi suurin enneaikaisten kuolemien aiheuttaja. Inhimillisen pääoman menetysten lisäksi päihteiden käytön välittömät ja välilliset kustannukset syövät kansantalouden niukkenevia resursseja. Nämä kustannukset ovat Mikkelin seudullakin kymmeniä miljoonia euroja. Kouluterveyskyselyjen perusteella nuorten terveystottumuksissa vakavia huolenaiheita ovat erityisesti runsas alkoholin käyttö ja huumekokeilujen (erityisesti kannabis) nopea lisääntyminen. Mikkelin seutukunnassa 14 % yläkoululaisista, 25 % lukiolaisista ja 40 % toisen asteen opiskelijoista juo itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Valonpilkkuna on täysin raittiiden nuorten osuuden hienoinen kasvu. Päihteiden käyttö liittyy myös lastensuojelun toimenpiteisiin, työkyvyttömyyteen, tapaturmiin (esim. liikennetapaturmat, myös ikääntyvien tapaturmat), itsemurhiin ja väkivallan tekoihin. Nuorten alkoholin vaikutuksen alaisena tekemät vakavat henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset ovat huolestuttavasti lisääntyneet Etelä-Savossa. Nuoret ovat aikuisia useammin myös itse väkivaltarikosten kohteena. 2. Nuorten hyvinvoinnin lisääntyminen ja syrjäytymisen ehkäisy Nuorten hyvinvoinnin valinta keskeiseksi painopistealueeksi on perusteltavissa seuraavien indikaattoritietojen perusteella: kouluterveyskyselyn tulokset (päihteiden käyttö, vanhemmuuden puute, koulukiusaaminen, fyysiset oireet, ylipaino, masennus) lastensuojelun sijoitukset, avohuollon tukitoimenpiteet, lastensuojeluilmoitukset ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet nuorisotyöttömyys toimeentulotukea saaneet nuoret

nuorten mielenterveysongelmat poliisin tilastot mm. nuorten rattijuopumuksista ja rikoksista yksihuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä lapsiperheiden pienituloisuusaste Vaikka suuri osa suomalaisista (ja Mikkelin alueen) lapsista ja nuorista voikin hyvin arvioitiin vuonna, että 5 % kaikista 15-29 -vuotiaista nuorista oli syrjäytyneitä. Syrjäytyneellä nuorella tarkoitetaan sellaisia nuorta, joka ei suorita peruskoulun jälkeen muuta koulutusta ja joka ei siirry työelämään. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi on laskettu, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 0,7 milj. euroa kansantulon menetyksenä jos syrjäytyminen kestää koko odotettavissa olevan työiän eli noin 40 vuotta. Nuorten hyvinvointierojen ja syrjäytymisen juuret ovat nuorten varhaisissa elämänvaiheissa ja yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen alkaa jo varhain. Nuorten syrjäytymisen taustalla voi olla pitkä polku, jossa lasta ei ole kuulu, ymmärretty tai hyväksytty kotona eikä muissa tärkeissä yhteisöissä (päiväkoti, koulu, harrastukset). Tutkimusten mukaan vanhempien sairastaminen, mielenterveysongelmat, työttömyys ja taloudelliset ongelmat liittyvät lasten ja nuorten myöhempään pahoinvointiin ja mielenterveysongelmiin. Syrjäytyneiden nuorten vanhemmista arvioiden mukaan noin puolet on itsekin syrjäytyneitä. Ammatillisen koulutuksen hankkiminen on elinehto nuorten yhteiskuntaan kiinnittymiselle sillä heikosti koulutetun työvoiman kysyntä on romahtanut samalla kun ne työpaikat, joihin ei tarvita ammatillista koulutusta katoavat tai niistä kilpailevat maahanmuuttajat. Tutkimusten mukaan kouluttamattomuus, mielenterveys- sekä toimeentulo-ongelmat kasautuvat. Vain peruskoulun käyneillä on runsaasti mielenterveysongelmia ja tässä ryhmässä myös työttömyys, toimeentulotukeen turvautuminen ja rikollisuus ovat yleisempiä. Nuorten syrjäytymiskehityksessä on nuorten omalla päihteiden käytöllä mutta myös nuoren vanhempien päihteiden käytöllä suuri rooli. Päihteiden käytöstä seuraa vaikeuksia selviytyä koulunkäynnistä. Koulupudokkuus puolestaan johtaa työttömyyteen, joka yleensä pahentaa päihdeongelmaa ja yhteiskunnasta syrjäytymistä. 3. Turvallisuuden lisääntyminen Suomi on kansainvälisesti arvioiden varsin turvallinen maa ja ihmisten luottamus instituutioihin ja toisiin ihmisiin on vahva. Suomessa yleinen rikostaso on alhainen mutta henkirikostaso on korkea. Henkirikokset liittyvät miltei aina alkoholin käyttöön. Arjen turvallisuuden keskeiset haasteet Suomessa yleensä mutta myös Mikkelin seudulla ovat: 1. Nuorten syrjäytymisestä johtuvat turvallisuushaasteet. Suomalaisen väkivallan erityispiirre on, että se liittyy kiinteästi syrjäytymiseen. Runsas päihteiden käyttö yhdessä muiden syrjäytymistä edistävien tekijöiden kanssa (koulupudokkuus, työttömyys) nopeuttavat yhteiskunnan ulkopuolelle ajautumista. 2. Kodin, julkisten tilojen, katujen, oppilaitosten, työpaikkojen ja liikkumisen turvallisuushaasteet. Avainsanoja ja mittareita ovat: kotitapaturmat, työtapaturmat,

uhkaavat tilanteet julkisissa tiloissa, koulukiusaaminen, seksuaalinen häirintä, lähisuhdeväkivalta, työpaikkaväkivalta, liikenneonnettomuudet, kaatumiset, liukastumiset. Etelä-Savon turvallisuuskuva näyttää - 2011 tilastotietojen perusteella seuraavalta: 1. Lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt alueella merkittävästi. 2. Väkivaltarikosten kohteeksi joutuneiden alle 21 -vuotiaiden määrä on lisääntynyt merkittävästi. 3. Rikosten määrä lisääntyi huomattavasti enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät seksuaalirikokset, alkoholirikokset ja henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset. 4. Poliisin hälytystehtävien määrä kasvoi Etelä-Savossa ( n. 23.000 kpl ja 2011 n. 24.300 kpl). 5. Joka neljäs tieliikenteen uhri menehtyy rattijuopumusonnettomuudessa. Etelä-Savossa poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset ovat korkeammat kuin maassa keskimäärin. 6. Kun turvallisuutta arvioidaan syrjäytymisen näkökulmasta, voidaan tilastojen perusteella todeta, että a) lastensuojelun avohuollon toimenpiteet ja sijoitukset ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenen vuoden aikana b) koulukiusaaminen ja nuorten fyysisen uhan kokeminen on lisääntynyt c) humalahakuinen juominen on yleistä etenkin ammattiin opiskelevien keskuudessa d) mielenterveydenhäiriöt ovat lisääntyneet alle 17 -vuotiailla lapsilla ja nuorilla merkittävästi mitattuna nuorisopsykiatrian avohoitokäynneillä, sairaalajaksoilla ja masennuslääkkeiden käytöllä e) toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten määrä on lisääntynyt