UUMA2 KANSAINVÄLINEN SELVITYS NATHAN GAASENBEEK HELSINKI, 9.12.2013



Samankaltaiset tiedostot
Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA

Vastaanottaja. Asiakirjatyyppi Selvitysraportti. Päivämäärä UUMA 2 KANSAINVÄLINEN SELVITYS YHTEENVETO LUONNOS

UUMA2 Vuosiseminaari Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry

PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA

Baseline study January/2014

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Uuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

Metsäteollisuuden sivuvirrat

MARA-asetuksen soveltamisohje

MAA-AINESHUOLTO HELSINKI

LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY

Betonimurskan ja rakeistetun tuhkan käyttö katurakentamisessa case Kipsitie, Oulu

METSÄTEOLLISUUDEN SIVUVIRRAT MAARAKENTAMISESSA. Kiertotalous kuntien maarakentamisessa Seminaari Katja Viitikko UPM

Ylijäämämaiden ja uusiomaaainesten

Lahden seudun kierrätyspuisto

Rakentamisen kiertotalous kunnissa

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti Markku Salo JLY

Materiaalivirtakatsaus. Materiaalivirtojen liiketoimintapotentiaalit sekä kiertotalouskeskusten rooli potentiaalin hyödyntämisessä

RAKENNUSLIIKKEIDEN 2020 KIERRÄTYSTAVOITE 70%

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS YTLK

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa Marjo Ronkainen, Ramboll

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari Jorma Mikkonen

Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus. Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa

Rakennus- ja purkujätteet jätedirektiivissä ja Valtsussa

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio,

Jäteveden fosforin talteenotto ja kierrättäminen - teknologiat ja ohjauskeinot I Anna Mikola, Tanja Pihl, Kati Berninger

Rakennusjätteiden kierrätys ja hyötykäyttö valvojan näkökulma

Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa YGOFORUM-workshop Annika Sormunen

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka.

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos

MARA- asetuksen uudistus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , UUMA2-vuosiseminaari Kuntatalo, Helsinki

Rakennusjätteestä uusiomateriaalia Lahden ammattikorkeakoulu Koulutuspäivä

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI

Vanhojen rakennusmateriaalien tietopankki + verkkopohjainen rakennusjäteilmoitus

MARA-ASETUS. Jätehuoltopäivät Marjo Koivulahti, Ramboll Finland Oy

Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys. Jussi Reinikainen / SYKE

Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja-

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia

Kierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita

Jätteenpolton pohjakuonat uusi mahdollisuus Riina Rantsi Suomen Erityisjäte oy

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa

KAIVUMAIDEN HYÖDYNTÄMISEN KEHITTÄMISOHJELMA

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta. Jouni Lind

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

TuhkaTie - hankkeen tuloksia

Uusiomateriaalien ympäristöhyväksyntä: MARA- ja MASAasetukset

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

UUMA2. MARA- ja MASA-tilannekatsaus Tuotteistusohje (UUMA2) Liikuntapaikkaohje (UUMA2) Keski-Suomen UUMA2- alueseminaari

KIERTOTALOUDELLA SÄÄSTÖÄ RAKENTAMISEEN

MARA- asetuksen muutokset ja tilannekatsaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , Rakennusteollisuus RT, Helsinki

Kemikaalit kiertotaloudessa - miten eteenpäin lähtöruudusta? Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE

UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa

Uudistuva MARA-asetus

KIMMO JÄRVINEN HYÖTYKÄYTTÖ- ESIMERKKINÄ JÄTKÄSAARI HELSINGISSÄ

Valtakunnallinen jätesuunnitelma missä mennään?

Rakentaminen ja hiilidioksidipäästöt. Rakennuksen elinkaaren aikaiset CO2 päästöt

Rakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka

UUMA2. Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa. Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman

Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja

Jätteenpolttolaitosten pohjakuonat ja niiden käyttö tierakennuksessa KOKOEKO-seminaari 2016 Annika Sormunen

Purkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa

Rakentamisen jätteet Itä-Suomen jätesuunnitelmassa

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari , Helsinki

FRESH-PROJEKTI (Forwarding Regional Sustainable Environmental Hierarchies) Construction map

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu

L&T:N RATKAISUT RAKENNUSJÄTTEIDEN KÄSITTELYYN

Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa

Destaclean Puukivi. Rakennusjätteen innovatiivinen kierrätysratkaisu. Kiertotaloudella säästöä rakentamiseen,

UUSIOMATERIAALEIHIN LIITTYVÄ OHJEISTUS - NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

Puutuotteiden kierrätys

UUMA-koulutus ja tiedonjako. Leena Korkiala-Tanttu

Seminaari. RePlast FinEst MIHIN MENEE MUOVI? Suomessa ja Virossa

Baseline study December /2015

Teollisuuden sivuvirrat ja niiden hyödyntäminen symbioosituotteina

Kestävä kaivostoiminta II

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

Haitallisten aineiden riskien. tunnistaminen, arviointi ja hallinta. materiaalien kierrättämisessä. - tarpeita ja mahdollisuuksia

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio,

Transkriptio:

UUMA2 KANSAINVÄLINEN SELVITYS NATHAN GAASENBEEK HELSINKI, 9.12.2013

Raporttiluonnos 2.12.2013 Kirjoittajat: Kata Kreft-Burman, Elli Laine, Aino Maijala, Tarja Niemelin, Nathan Gaasenbeek Lainsäädäntö, käytännöt ja hyötykäyttölukuja Osittain vielä työn alle

- LAAJUUS Mukana olevat maat Ruotsi Tanska Alankomaat Iso-Britannia Saksa Itävalta

Selvityksen tarkoitus: Vertailla eri maiden käytäntöjä jätteiden ja teollisuuden sivutuotteiden hyödyntämisessä Tarkastella eri maiden end-of-waste-kriteerejä ymv. käytäntöjä Tarkasteltavat jakeet ovat lento- ja pohjatuhkat, rakennus- ja purkujätteet sekä ylijäämämaat Keskeiset havainnot

Kiviainestuotanto t/hkl (UEPG) - Suuret projektit - Vienti - Maakohtaiset erot

Suomi ei ole edelläkävijä Maa Hiekka ja sora (milj.tonnia) Murskattu kivi (milj.tonnia) Per/hlö Kierrätetyt materiaalit (milj.tonnia) Valmistetut materiaalit (milj.tonnia) Suomi 36 53 16,6 1 0 Ruotsi 17 58 8,0 1 6 Tanska 31 0 5,6 6 2 Itävalta 62 32 11,2 4 2 Saksa 263 229 6,0 65 31 Iso-Britannia 49 103 2,4 50 12 Alankomaat 40 0 2,4 18 0

Miljöbalken Environmental Code - Ympäristökaari Naturvårdsverket Giftfri Miljö-projekti: kriteerit jätteiden maarakennuskäytölle Riskinarvio!

U-toiminta C-taso B-taso Pitoisuus- ja liukoisuusarvojen määritys RISKINARVIO Ei ilmoitus Ilmoitus Lupamenettely Raja-arvot Ei raja-arvoja, vaan riski Korkeammat haittaainepitoisuudet, riski Pienet hankkeet Pienet hankkeet Suuremmat hankkeet Ei vakuus Ei vakuus Vakuus Suojaustoimenpiteet

Naturvårdsverket Giftfri Miljö-projekti: kriteerit jätteiden maarakennuskäytölle - yhteenveto Jätteen käyttö maarakentamisessa katsotaan aina ympäristölle haitalliseksi toiminnaksi (miljöfarligt verksamhet) Vaikutukset ympäristöön vähäisiä (mindre än ringa) / pieniä (ringa) / edellistä suurempia (mer än ringa) Jätteen pitoisuudet ja liukoisuudet on tutkittava joka tapauksessa Vähäistä riskiä alhaisemmalle tasolle on määritetty raja-arvot Jätteen haitta-ainepitoisuudet ja liukoisuudet, sekä suunniteltu toiminta määräävät sen, onko toiminta vapaa ilmoitusmenettelystä (U-toiminta), ilmoitusvelvollinen (C-toiminta) vai lupavelvollinen (B-toiminta)

Aikaisemmin keskeinen pohjaveden suojelu kierrätyksen sijaan kierrätysaste laski Uuden strategian mukaan kierrätystavoite 65%, vähemmän jätteenpoltto (tällä hetkellä 80% kotitalousjätteistä polttetaan) Materiaalitehokkuus nostettu tärkeäksi Materiaalit luokiteltu kolmeen luokkaan pitoisuuden ja liukoisuuden perusteella, mikä määrä mahdolliset käyttökohteet

Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Raja-arvot, liukoisuus ja pitoisuus Raja-arvot, liukoisuus ja pitoisuus Raja-arvot, liukoisuus ja pitoisuus Pysyvä Vapaasti käytettävissä Vaati luvan Esim. Tiili, betoni jne. Käyttökohteet määritelty Vaati luvan Käyttökohteet määritelty 0,3-4m paksu kerros 0,3-1m paksu kerros Etäisyys vesihuollosta Tuhkien ja rakennusjätteiden hyötykäyttö tehokasta. (mm. sementtiteollisuus)

UUMA 2 kansainvälinen selvitys Quality Protocol:n avulla materiaalin käyttö on mahdollista ilman jätehuollon toimenpiteitä, koska kriteereissä on määritelty myös end-of-waste kriteerit Quality Protocol:n tarkoituksena on lisätä jätteestä valmistettujen tuotteiden luottamusta markkinoilla -> edistää niiden käyttöä ja kierrätystä Laatukriteerit (Quality Protocol) seuraaville materiaaleille: Kiviainesmateriaali Lentotuhka ja pohjatuhka Renkaat, rengaspohjaiset kumimateriaalit Kipsilevyt

UUMA 2 kansainvälinen selvitys Myös seuraaville jätteille ollaan harkitsemassa laatukäytäntöjen laatimista: asfalttijäte joka sisältää kivihiilitervaa jätteenpolton pohjatuhka paperilietetuhka teräskuona renkaat rengaspaalit (?) puu

UUMA 2 kansainvälinen selvitys AggRegain Specifier-internetsovellus WRAP:n kehittämä (Waste and Resources Action Programme) Ostaja voi ostaa sopivaa kierrätettyä tai kierrätysmateriaalia oikeaan sovellutukseen Sovelluksesta voi ladata yksityiskohtaisia teknisiä tietoja sekä case-esimerkkejä Järjestelmästä voi tehdä hakuja myös materiaalilla, jolloin järjestelmä kertoo millaisissa sovellutuksissa ko. materiaalia on mahdollista käyttää

AggRegain UUMA 2 kansainvälinen selvitys

Sähköinen tiedonkeräysjärjestelmä edistämään kierrätystä Tuhkat sementti/rakennusteollisuuteen sekä louhostäyttönä, ei maanrakentamisessa Jätemateraalit luokiteltu neljään luokkaan: A+, A, B ja C Asetettu pitoisuus- ja liukoisuus arvot Luokitus määritä käyttöalue, esim. betonin ainesosana tai sidotussa muodossa Käyttöalueet mm. hydrogeologian perusteella, kaatopaikka-alue

Ylijäämämaat, hyötykäyttö n. 15Mton, kaatopaikalle n. 8,5Mton. Luokiteltu neljään luokkaan: A1, A2-G, A2 ja BA A1 A2 A2-G BA Pilaantumattomat Raja-arvot Raja-arvot Raja-arvot Hyväksyntä Paksuus <2m Ruoantuotantoalueet, laiduntaalueet Pohjaveden suojelu Maanalaiset täytöt, viherrakentamin en (ei ruoka) pohjavedenpinnan yläpuolella Pohjaveden suojelu Maanalaiset täytöt Maanalaiset täytöt

Kierrätysmateriaalipörssi edistämään hyötykäyttöä

Kierrätyskelpoisen jätteen kaatopaikkalle vienti on kielletty! Esim. Puhtaita maita ja betonijäte ei saa viedä kaatopaikalle Mutta, esim. sorakuoppien maisemointi lasketaan uusiokäytöksi Tuhkat ja kuonat maarakentamiseen Pitkällä viety tuoteistus rakennusmateriaaleille helpottaa hyötykäyttöä Tuhkat, maa-ainekset ja rakennusjätteet luokiteltu

Käyttö- ja kaatopaikkaluokitukset Z0 Z1 Z2 Z3 Z4 Z5 käyttö kaatopaikkasijoitus Luokka 0 Luokka 1 Luokka 2 Kaatopaikka- Kaatopaikka- Kaatopaikka- Rajoittamaton Rajoitettu käyttö Rajoitettu käyttö luokka I luokka II luokka III käyttö päällystämättömät päällystetyt rakenteet rakenteet

Alankomaissa yli 80% jätteistä hyödynnetään, EU:n kärjessä Vuodesta 2012 ei kaatopaikka maksua tai veroa Mutta kaatopaikkakielto monelle jätteille, mm. puhdistettavissa/stabiloitavissa olevat PIMA-maat, kipsit ja puhallushiekat Keskeinen: Tuoteistus ja kauppalistaminen Standardistointi, laadunvalvonta ja sertifikointi Pitkällä viety yhteistyö ja keskustelu alan toimijoiden ja viranomaisten välillä Green Deal

Yhtenäinen lainsäädäntö koskee sekä maaperä että vesistöjen pohjat ja sedimentit Laadunvalvonta Kokeet, standardit Pätevyysvaatimukset ja sertifiointi Rakennusmateriaalit (mm. jätteiden hyötykäyttö) Kiinteät, esim. betoni Ei-kiinteitä, esim. murske Luonnon maa-ainekset ja sedimentit

Jätteen hyötykäytölle asetetut raja-arvot Vapaasti käytettävissä (alittaa raja-arvot, lähinnä liukoisuudet) IBC-materiaaliksi > Eristäminen, Ylläpito ja Seuranta Ylitä raja-arvot, mutta alittaa IBC:n raja-arvot IBC-materiaali, esim. Jätteenpolton tuhka eristetään

Ylijäämämaat ja sedimentit Ohje- ja kynnysarvoja Kohteen käyttötarkoitukseen mukaan Teollisuustoiminta, maanviljellys, asuminen (korkeampi riski) Mahdollista kehittää paikallisesti omat normit käyttötarkoituksen perusteella Karttapalvelu

KIITOS!