TUULEN. Nro 2/2003 14. vuosikerta. Tuulipuisto Itävallan Alpeilla Boreas VI -konferenssin satoa Kokkolan tuulivoimalat

TUULEN Nro 2/2003 14. vuosikerta S I L M Ä Tuulipuisto Itävallan Alpeilla Boreas VI -konferenssin satoa Kokkolan tuulivoimalat

PÄÄKIRJOITUS Bengt Tammelin Puheenjohtaja TUULIVOIMA ENNÄTYKSEL- LISESSÄ KASVUSSA ainakin muualla kuin Suomessa Vuonna 2002 tuulivoimaloita rakennettiin maailmalla ennätysmäärä: +6868 MW eli kasvua 28 % ja arvoltaan 6,8 miljardia euroa. Viiden viimeisen vuoden aikana tuulivoimakapasiteetti on kasvanut 7 600 MW:sta yli 31 000 MW:iin. Suurin osa tuulivoimaloista sijaitsee Euroopassa (23 291 MW) ja selvästi vähemmän uudessa nousussa olevassa USA:ssa (4 685 MW). Euroopassa suurinta kasvu oli Saksassa + 3 247 MW (kokonaismäärä 12 001 MW) ja Espanjassa +1 493 MW (4 830 MW). Ns. arktiseen tuulivoimaan liittyen on mielenkiintoista todeta, että tuulioloiltaan suhteellisen vaatimattomaan Itävaltaan pystytettiin vuoden aikana uutta tuulivoimaa 45 MW, joten siellä kokonaiskapasiteetti oli 139 MW. EU:n alueella vähiten uutta tuulivoimaa rakennettiin viime vuonna Luxembourgissa + 1 MW (16 MW) ja Suomessa +2 MW (41 MW). Belgiassa, jossa ei maan pinta-alalla juurikaan päästä kehumaan, rakennettiin lisää 12 MW, joten se on nyt myös reilusti Suomen edellä. Suomen sijoitus tuulivoimapuolella vastaa siis hyvin menestystämme euroviisumarkkinoilla. Vientimarkkinoilla Suomella menee tietenkin edelleen huomattavasti paremmin. Vienti on koostunut lähinnä voimaloiden komponenteista. Suunnittelun, tutkimuksen ja kokonaisten voimaloiden vienti on kuitenkin varsin mitätöntä. Tosin EU:n tuulivoimatutkimushankkeissa Suomi on ollut varsin hyvin edustettuna, ainakin vielä toistaiseksi. Näiden sektoreiden kehittäminen vaatii kuitenkin selkeitä ja hyviä näyttöjä myös kotimarkkinoilta, siihen tutkimus mukaan lukien. Suomessa uusitun Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman tavoitteiden (500 MW ja 1,1 TWh vuonna 2010) saavuttaminen edellyttää nykyistä selvästi reippaampaa lisäystä vuosittain asennettavien tuulivoimaloiden määrässä. Eduskuntavaalien alla kaikki puolueet ilmoittivat olevansa kovasti sitoutuneita ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen (kts. Tuulensilmä 1/2003). Päähallituspuolueet SDP ja Keskusta vaativat myös yksiselitteisesti, että edistämisohjelman toteuttaminen tulee kirjata hallitusohjelmaan. Esitettyjen edistämiskeinojen suhteen puolueiden välillä esiintyi eroja. SDP luottaa pitkälti nykyisiin edistämiskeinoihin. Keskusta peräänkuulutti energiaverotuksen kehittämistä selkeämmin uusiutuvaa energiaa suosivaksi. RKP puolestaan kallistui uusien markkinalähtöisten tukimenettelyjen kannalle. Merkittävää on, että Suomessa käytössä olleilla keinoilla ei toivottua tavoitetta ole oikeastaan edes lähestytty. Euroopasta löytyy erinomaisia tuulivoiman menestystarinoita, ja niiden takaa erilaisia kansallisia keinoja, joita voi varmasti soveltaa myös Suomessa. Yhtenä osana tuulivoiman edistämistä voitaisiin pikaisesti käynnistää ohjelmassa mainittu Tuuliatlas-projekti. Siihenkin liittyvä tutkimustyöosuus osaltaan avaisi myös uusia mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön ja mm. EU:n tutkimusrahan saamiseen Suomeen, eli valtiovallan satsaukset tuulivoimasektoriin voivat poikia muutakin kuin tuulivoimaloita. Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) hallitus vuonna 2003 Puheenjohtaja: FK Bengt Tammelin, tutkimuspäällikkö Ilmatieteen laitos Puh: (09) 1929 4160 Varapuheenjohtaja: Ins. Tommi Rautio Suomen Tuulienergia Oy DI Timo Laakso, tutkija VTT DI Jari Ihonen, tutkija Lumituuli Oy Juhani Jokinen Toimitusjohtaja Hafmex Windforce Oy Folke Malmgren Puheenjohtaja Vindkraftföreningen rf DI Mauno Oksanen Energiatalouden asiantuntija Vapo Oy Energia Erkki Pylvänäinen toimitusjohtaja Metso Drives Oy Vilho Salmela, Rad.as. Timo Vekara, professori Vaasan Yliopisto Järjestösihteeri: BSc Merja Paakkari puh. (040) 771 6114 fax (09) 272 6987 s-posti: tuuli@tuulivoimayhdistys.fi TUULENSILMÄ 2/2003

TUULENSILMÄ ISSN 0787-8796 2/2003 Julkaisija: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Päätoimittaja: Bengt Tammelin Toimituskunta: Bengt Tammelin Esa Holttinen Merja Paakkari Folke Malmgren Toimitussihteeri: Merja Paakkari Ulkoasu: Merja Paakkari Painopaikka: M-Print, Mänttä Ilmoitushinnat: Sivu 1/1 590 euroa 1/2 340 euroa 1/3 170 euroa 1/4 135 euroa Yrityshakemisto 17 euroa Tilaushinta: Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus: 35 euroa Postiosoite: SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY PL 846 00101 Helsinki Pääkirjoitus 2 Bengt Tammelin Boreas VI -konferenssin satoa 4 Merja Paakkari Tuulipuisto Itävallan Alpeilla 9 Merja Paakkari Tuulivoiman tuotantotilasto 10 Kokkolan tuulivoimalaitokset 12 Pekka Ottavainen EWEC 2003 ohjelma 13 Tuulivoima2003 -seminaari 14 Merja Paakkari Uutisia 16 Tapahtumakalenteri 17 Yrityshakemisto 18 Käyntiosoite: Ratamestarinkatu 11, 9 krs., 00520 Helsinki S-posti: tuuli@tuulivoimayhdistys.fi Internet: www.tuulivoimayhdistys.fi EWEA: www.ewea.org Yhdistyksen jäsenmaksut: Henkilöjäsenet 35 euroa Opiskelijat 10 euroa Yritykset 1000 euroa Yhteisöt 1200 euroa Pienyritykset 200 euroa Pankkitili: Kansikuva: Tauern-tuulipuisto,, Oberzeiringissa Itävallassa, Tauernwind Windkraftanlagen GmbH TUULENSILMÄ 2/2003 3

BOREAS VI BOREAS VI -konferenssin satoa Pyhätunturi 9-11.4.2003 Merja Paakkari, STY Huhtikuussa aurinkoisessa kevätsäässä Pyhätunturilla pidettiin arktiseen tuulivoimaan liittyvä Boreas -konferenssi. Tämä järjestyksessä jo kuudes konferenssi keräsi osallistujia runsas 60 yli kymmenestä eri maasta. Ensimmäinen Boreas -konferenssi pidettiin vuonna 1992 ja siitä eteenpäin konferensseja on ollut noin joka toinen vuosi. Tilaisuuden tarkoituksena on tuoda eri alojen asiantuntijoita yhteen ja tässä se on onnistunutkin melko hyvin: kuudessa konferenssissa on ollut yhteensä 330 osallistujaa, joista noin puolet on ollut tutkijoita ja puolet teollisuutta. Kylmissä ilmasto-olosuhteissa on tällä hetkellä noin 600 MW tuulivoimaa. Puhuttaessa tuulivoiman hyötykäytöstä kylmissä ilmasto-olosuhteissa tarkoitetaan alueita, joissa esiintyy joko jäätymistä tai alhaisia lämpötiloja normaalien voimaloiden käyttöalueen ulkopuolelta. Eri maissa asetettujen suurten tavoitteiden saavuttamiseksi tuulivoimarakentaminen suuntautuu yhä enenevässä määriin vaikeisiin olosuhteisiin kuten avomerelle, sisämaahan ja vuoristoihin. Jatkossa kylmiin ilmasto-olosuhteisiin kehitetty tuulivoimala- ja tuulimittausteknologia ovat ratkaisevassa asemassa näiden alueiden tuulivoimapotentiaalin hyödyntämisessä. Kansalliset ja kansainväliset toimenpiteet Esa Peltola VTT:ltä kertoi Kansainvälisen energiajärjestön, IEAn hankkeesta liittyen tuulivoimaan kylmissä olosuhteissa. Tämä on ensimmäinen tämän alan projekti, jossa tehdään transatlanttista yhteistyötä. Mukana ovat Suomi, Norja, Ruotsi, Sveitsi, Kanada ja USA. Projektin koordinoijana toimii VTT. 4 Projekti aloitettiin vuonna 2001 ja se kestää 3 vuotta. Projektissa kerätään tietoa olemassa olevista hankkeista sekä tutkitaan standarditekniikan ja sovelletun tekniikan luotettavuutta. Projektin puitteissa on valmistunut raportti tämän hetkisestä tilanteesta sekä tietokanta toiminnassa olevista tuulivoimaloista kylmissä ilmastoolosuhteissa. Tavoitteena on tuottaa alueluokitus tuulienergian tuotantoa varten. Bengt Tammelin Ilmatieteenlaitokselta kävi läpi EUn viidenteen puiteohjelmaan liittyvää New Icetools tutkimusohjelmaa, joka on jatkoa WECO projektille. Jo aiempien projektien yhteydessä on kerätty paljon teoreettista ja kokemusperäistä tietoutta tuulivoimaloista kylmissä ilmasto-olosuhteissa. Vaikka jäätymättömien sensoreiden, lapalämmitysjärjestelmien sekä kuormitusten ja tuulivoimatuotannon arvioimisessa jäätävissä olosuhteissa on saatu useita parannuksia aikaan, näyttäisi siltä, että tuulivoima- ja komponenttiteollisuus eivät silti ole tietoisia jäätävien kausien olemassaolosta ja yleisyydestä eri puolilla Eurooppaa. Lisäksi tietoa ei tunnu olevan saatavilla olemassa olevista teknisistä ratkaisuista, kerätystä kokemuksesta eri tuulivoimaloista jäätävissä olosuhteissa sekä turvallisuustekijöistä erityisesti jäätyneisiin lapoihin liittyen. New Icetools- projektin tavoitteena on kerätä systemaattisesti tietoa eripuolilta Eurooppaa erityyppisistä jäätävistä olosuhteista. Tarkasteltavat alueet sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Itävallassa ja Saksassa. Saatua tietoa käytetään myös eri tuulivoimalatyyppien ja komponenttimallien toimivuuden ja vikojen verifioimiseksi. Lisätiedon saamiseksi kyselylomakkeita lähetetään tuulivoimaloille, jotka toimivat jäätävissä olosuhteissa Espanjan, Italian, Iso-Britannian ja Sveitsin vuoristoissa. Vuodesta 1989 lähtien Saksan hallitus on tukenut tuulivoimaa 250MW Wind -ohjelman kautta. Siihen liittyen ISET (Institute for Solar Energy Supply Technology) sai tehtäväksi kerätä tilastollisesti hyödyllistä dataa tuulivoimaloiden toiminnasta käytännössä Scientific Measurement and Evaluation Program, WMEP: n puitteissa. Michael Durstewitz, ISET:stä kertoi, että ohjelman aikana kerättiin yhteensä 55 300 raporttia yli 1500 tuulivoimalasta, joiden yhteenlaskettu nimellisteho on noin 350 MW. Jäätymisestä johtuvia ilmoituksia tuli noin 885 kappaletta eli noin 2% kokonaismäärästä. Nämä aiheuttivat yhteensä noin 64 000 tunnin pysäytysajan ja kustannuksia noin 28 400 euron edestä. Jäätymistä tapahtuu eniten tammi- helmikuussa, mutta jäätymisajanjakso yltää lokakuusta maaliskuuhun ja alppialueilla aina huhti- toukokuuhun asti. Tämä ajankohta on myös tuulisinta, joten pitkittyneestä pysähdysajasta voi seurata huomattavia tulonmenetyksiä. Muuten vikojen korjaamisesta aiheutuvat kustannukset olivat suhteellisen alhaiset. Jäätyminen aiheuttaa yli 95% tapauksista voimalan pysähtymisen. Muita raportoituja ongelmia olivat esim. värähtely, alentunut tehonsaanto ja melu. Lisäongelmia aiheuttaa läheisen infrastruktuurin esimerkiksi teiden vioittuminen varsinkin vuoristoisilla alueilla. Timo Laakso VTT:ltä kertoi tuulivoimatuotannon tilastoinnista Suomessa vuodesta 1996 lähtien. Suomessa datan kerääminen on tehty huomattavasti pienemmässä mittakaavassa kuin Saksassa eikä tiedonkeräämiseen TUULENSILMÄ 2/2003

BOREAS VI ole ollut erillistä systeemiä käytössä. Osallistuminen on ollut vapaaehtoista, silti lähes kaikki toiminnassa olevat voimalat on saatu mukaan. Alhaisista lämpötiloista johtuvia vikoja on raportoitu Lapissa sekä Pohjanmerellä. Häiriöajan osuus häiriöstä raportoineiden tuulivoimaloiden kokonaiskäyttöajasta oli noin 1-3%. Uudet voimalat ovat yleensä paremmin varustettu alhaisiin lämpötiloihin sopiviksi, joten niissä ei juurikaan tarvinnut turvautua voimalan pysäyttämiseen. Jäätymistä havaittiin kaikkialla Suomessa ja häiriöajan osuus oli myös suurempi noin 9-45% tuulivoimalan tuotantoajasta. Jäätymisestä johtuvat häiriöajat olivat lyhyempiä rannikkoalueilla ja pitempiä korkeammilla alueilla. Jäätymisen vaikutukset tuulivoimatuotantoon Toisen session aloitti Johannes Trauttmansdorff, Tauernwind Windkraftanlagen GmbH:sta. Hän kertoi Oberzeiringiin Itävaltaan rakennetusta 19,25 MW tuulipuistosta, josta lisää artikkelissa sivulla 9. New Icetools -ohjelman toista työpakettia esitteli Michael Durstewitz (ISET). Työpaketti käsittelee kylmien ilmasto-olosuhteiden aiheuttamia ongelmia tuulipuistoalueella sekä niiden vaikutuksia energiantuotantoon. Tyypillisiä ongelmia ovat alentunut aerodynaaminen teho, sensorien antamat virheelliset signaalit, poikkeamat kallistuskulmassa, alentunut energian tuotanto, lisääntynyt melu sekä tuotantohäviöt ja sitä kautta kustannushäviöt. Lisäksi kylmät olosuhteet voivat vaikuttaa myös epäsuorasti esimerkiksi estämällä pääsyn tuulipuistoon sekä aiheuttamalla vaaratilanteita yleisölle. Työpaketissa tutkitaan myös jäätymistä offshore alueilla. Mittauspaikkoja on kolme: Sylt ja Helgoland Pohjanmerellä sekä Fehmarn Itämerellä. Alustavien tulosten mukaan näillä alueilla ilman lämpötila on noin kuutena päivänä vuodessa alle nolla astetta. Yli 85% ilmankosteus oli keskimäärin kahtena päivänä ja yli 90% yhtenä päivänä. Tämän mukaan jäätyminen ei olisi suuri ongelma offshore- alueilla. Durstewitz jatkoi vielä esittelemällä viidennen työpaketin samaisesta New Icetools ohjelmasta. Työpaketin puitteissa kehiteltiin ja jaettiin kyselylomaketta, jolla oli tarkoitus kerätä kokemuksia tuulivoiman tuottajilta jäätymisestä, kylmistä olosuhteista, jään lennosta ja epätavallisesta melusta. Kyselylomaketta jaetaan postitse sekä internetin välityksellä usealla eri kielellä, jotta saataisiin mahdollisimman kattava otos Euroopan kylmiltä alueilta. Kysely on ollut käynnissä marraskuusta 2002 ja tähän mennessä palautettuja kaavakkeita on vasta noin 20. Näistä kolme neljäsosaa on Saksasta ja loput Itävallasta. Palautettujen tietojen laatu vaihtelee huomattavasti eikä palautetta voida vielä pitää tilastollisesti luotettavana. Tuulivoimaloiden tekninen kehitys Esa Peltola VTT:ltä kävi läpi New Icetools- ohjelman neljättä työpakettia, joka käsittelee jäätymisvaikutusten ehkäisyä. Tavoitteena on kehittää työkaluja jäätymisen havainnoimiseksi, kerätä käytännön kokemuksia lapalämmitysjärjestelmistä erilaisissa jäätävissä olosuhteissa sekä tutkia lapalämmityksen vaikutuksia materiaaleihin, aerodynamiikkaan ja salamaherkkyyteen. Tietoja kerätään usealta eri alueelta käyttäen olemassa olevia havainnointivälineitä hyväksi. Kehitteillä ja olemassa olevia teknologioita jäätymisen estämiseksi on useita. Lavan pintaa voidaan lämmittää joko suoraan sähköllä tai mikroaalloilla tai vaihtoehtoisesti puhaltamalla kuuma ilmaa lapojen sisällä olevissa putkissa. Jälkimmäisessä käytetään joko sähköisiä lämmittimiä tai hyödynnetään koneiden hukkalämpöä. Muita mahdollisuuksia on mm käsitellä lavan pinta vettä hylkivällä pinnoitteella sekä poistaa kertynyt jää kemiallisesti tai mekaanisesti. Kriittisiä tekijöitä jäänestosysteemeissä on sen kontrollointi, turvallisuustekijät, salamasuojaus sekä lapojen sertifiointi. Suomessa on aloitettu jäätymismittaukset ja jäätymisenestojärjestelmän seuranta vuonna 1999 kahdella eri paikkakunnalla: Oloksella Lapissa sekä Porissa. Molemmissa paikoissa käytetään sähköistä lapalämmitysjärjestelmää. Ongelmia on ollut mm. jäätymistapauksien ilmennyttyä alemmissa lämpötiloissa kuin on kuviteltu sekä viivästyneestä jäätymisen havaitsemisesta. Lisäksi laitteet ovat herkkiä rikkoontumaan ja kalliita ylläpitää. Tutkimuksen perusteella peruslähtökohdat näyttäisivät olevan kunnossa, mutta järjestelmät vaativat runsaasti jatkokehittelyä. Peltola jatkoi vielä kertomalla EUn rahoittamasta Optimat Blades projektista liittyen äärimmäisissä olosuhteissa käytettäviin lapamateriaaleihin. Projektin lähtökohtana on lavoille asetetut lisääntyvät vaatimukset tuulivoimaloiden koon kasvaessa sekä epävarmuus lapojen eliniän pituudesta. Lisäksi tulevaisuudessa tuulivoimala-alueet kohdistuvat yhä vaativampiin olosuhteisiin: äärimmäisen kuuma tai kylmä ilmasto sekä offshore -alueet. Tavoitteina ovat monimutkaisten kuormitusten mallintaminen, vaativaan ympäristöön tarkoitettujen lapojen suunnittelu sekä eliniän pidentäminen. Shigeo Kimura, Kanagawa Institute of Technology:sta kertoi japanilaisen tutkimusryhmän projektista, jossa tutkittiin jäätymistä ehkäisevien maalien vaikutusta lavan pintaan kertyneen jään tarttumisvoimaan. Näitä maaleja on kehitetty useisiin eri käyttötarkoituksiin ja niitä käytetään esim. lentokoneissa, voimalinjoissa, antenneissa yms. Maalien jäätymisen estokykyä testattiin tuulitunnelissa tarkoin määritellyissä olosuhteissa. Jos jäätä kertyi maalattuun kappaleeseen, tutkittiin sen tarttuvuutta alistamalla jääkerros kitkavoiman alaisuuteen. Tuloksien perusteella jäätä kertyi kaikissa lämpötiloissa riippumatta minkälaista maalia käytettiin. Johtopäätöksenä oli ettei jäätymistä voi ehkäistä yksistään lavan pinnoittamisella, vaan muitakin menetelmiä tarvitaan. Henry Seifert Deutsches Windener- TUULENSILMÄ 2/2003 5

BOREAS VI gie-institut GmbH:sta kertoi lapojen teknisistä vaatimuksista kylmissä olosuhteissa. Tuulivoimaloiden kasvava koko aina multi-megawatti kokoluokkaan asti sekä lisääntynyt rakentaminen sisämaan vaihtelevaan maastoon ja vuoristoisille alueille asettavat erityisvaatimuksia lavoille. Kuitenkaan markkinoilla olevia jäätymisenestojärjestelmiä ei ole vieläkään todistettu luotettavaksi, päinvastoin joka vuosi raportoidaan vaurioita prototyyppivoimaloissa ja tuulivoimalavalmistajien siirtymisestä lämmitysjärjestelmistä lapojen pinnoittamiseen. Tuulivoimaloiden toimivuuteen kylmissä olosuhteissa vaikuttavat minkälaista jäätymistä alueella tapahtuu ja miten pitkäkestoista se on. Toimivuuteen vaikuttaa myös voimalatyyppi, havainnointilaitteet sekä minkälainen strategia valitaan jäätymisolosuhteissa esim. pysäytetäänkö voimala vai käytetäänkö lämmitystä. Tutkimusta ja demohankkeita tarvitaan edelleen kilpailukyvyn saavuttamiseksi sekä lisäksi teoreettisen taustatiedon kehittämistä. Lisäksi näiden kahden alueen yhteen saattaminen on tärkeää. Lisäksi tulisi katsoa synergiamahdollisuuksia lentokoneteollisuudesta esimerkiksi maalien käyttöä. Ruotsista paikalle saapui Göran Ronsten (FOI) esitelmöimään ruotsalaisten käytännönkokemuksista kylmään ilmastoon liittyen. Ruotsissa tuulivoimalan omistajien tulee sitoutua raportoimaan kaikista häiriötilanteista, jotta he saisivat valtion tukea. Näin on saatu aikaiseksi kaikki voimalat kattava häiriötilastointi. Tuulivoimaloita oli Ruotsissa käytössä noin 629 vuonna 2002. Vuosina 2000-2002 kylmästä ilmasta tai jäätymisestä johtuvia häiriöraportteja tuli 92 kappaletta, noin 7% kaikista raporteista. Häiriötunteja oli yhteensä 161 523 tuntia, mistä alhaisista lämpötiloista johtuvia oli 669 tuntia (0,4%) ja jäätymisestä 7353 tuntia (4,6%). Yleisimmät jäätymisestä johtuvat viat olivat lavoissa kun taas alhaiset lämpötilat aiheuttivat vikoja lapojen kääntöhydrauliikassa. Suuri osa häiriötilanteista jäi kuitenkin raportoimatta, jolloin tietokannan 6 luotettavuudesta ei voida olla täysin varmoja. Luotettavien jäätymistietojen saamiseksi tarvittaisiin halpa, tarkka ja laaja mittausverkosto. Yksi mahdollisuus voisi olla tulevien 3G mastojen hyödyntäminen tässä suhteessa. Mittauslaitteistoista kertynyt kokemus ja niiden tekninen kehitys Tarkkoja tuulimittauksia vaaditaan meteorologisiin tarpeisiin sekä useisiin alhaisten lämpötilojen sovellutuksiin, jotka ovat alttiita jäätymiselle. Varsinkin automaattisten sääasemien toimivuuden takaamiseksi jäätymättömät mittarit ovat välttämättömät. Bengt Tammelin kävi läpi EU- METNET SWS II projektia, jonka yhteydessä testattiin 12 jäätymätöntä tuulimittaria kolmella alueella, joissa esiintyy runsasta jäätymistä, Suomessa, Sveitsissä ja Ranskassa. Testaukset tehtiin talvella 2001-2002. Alueiden välillä havaittiin suuriakin eroavaisuuksia jäätymisen suhteen. Aiheesta on ilmestynyt artikkeli Tuulensilmän numerossa 4/2002. Kokemuksia lämmitetyistä tuulimittareista sekä huurretunnistimista 12 vuoden ajalta esitteli John Maissan Yukon Energy:stä. Yukon Energy aloitti Yukonin alueen tuulienergiapotentiaalin kartoittamisen 1990-luvun alussa. Tuulimittauksia tehdään vuorten huipulla sekä laaksoissa. Yukonissa on myös otettu käyttöön tuulivoimaloita, joita on sovellettu sub-arktisiin olosuhteisiin. Voimaloihin on käytetty alhaisiin lämpötiloihin soveltuvia teräksiä, synteettisiä voiteluaineita, sähköistä lämmitysjärjestelmää, jään tunnistimia sekä lapalämmitysliuskoja. Lisäksi lavat on maalattu mustiksi kirkkaan jään muodostumisen estämiseksi. Lawrence Jacob NRG Systems: ltä esitteli heidän kylmiin ilmastooloihin soveltuvia sähköllä lämmitettyjä tuulimittareita. Mittarit ovat itsesäätyvät ja ylläpitävät tasaista lämpötilaa. Niissä on lisäksi matala tehonkulutus. Viimeisin malli on Ice Free II. Mittareiden on todettu olevan luotettavia alhaisissa lämpötiloissa, mutta tehontarve voi olla ongelma syrjäisillä seuduilla. NRG Systemsin mittareita on käytössä yli 13 000. Lasse Makkonen VTT:ltä piti esityksen jäätymättömien anemometrien sekä jäätunnistimien arvioinnista. Tutkimusta tehtiin Ylläksellä, missä on raportoitu Suomen kovimmat tuulen nopeudet sekä suurimmat jääkuormitukset. Akustisten tuulimittareiden käytössä havaittiin ongelmia suurilla tuulennopeuksilla, sillä kovat tuulet saattavat aiheuttaa pulssin poikkeaman suunnastaan, jolloin mittari antaa liian suuren tuulennopeuden. Tutkimuksessa selvitettiin myös kosteusmittareiden käyttöä jäätymisen havainnoimisessa, mutta perinteiset kosteusmittarit eivät tuottaneet tulosta. Jään tunnistimet eivät myöskään antaneet tarkkoja tuloksia. Hydro-Tech WS-3 näyttäisi olevan luotettava huonoimmissakin olosuhteissa. Kristiina Säntti Ilmatieteenlaitokselta kertoi tutkimuksesta liittyen ilmakehän jäätymiseen. Tutkimukseen liittyen testattiin useita jään tunnistimia, mutta yksikään näistä ei ollut täysin luotettava. Varsinkin tilanteissa joissa esiintyi runsaasti jäätymistä mittarit antoivat epäluotettavia tuloksia. Timo Laakso esitteli tuulivoimaloihin tarkoitettujen jäämittareiden vertailututkimusta. Tällä hetkellä on saatavilla useita eri tunnistamismenetelmiä esimerkiksi jään tunnistimet, kastepisteen tunnistimet sekä lämmitetyn ja lämmittämättömän anemometrin käyttö yhdessä. Tutkimuksessa käytettiin Olostunturin sekä Porin tuulipuistoja. Tuulivoimaloissa on jäätunnistimet, mutta niitä seurataan myös videolla. Jäätunnistin huomioi vain murto-osuuden videoilla nähdyistä jäätymistilanteista. Pienenkin jäämäärän havaittiin vähentävän energiantuotantoa jopa 30%, joten tarkka havainnointi on ensiarvoisen tärkeää. Tuulipuiston suunnitteluvaiheessa tärkeitä tietoja ovat jäätymisajanjakso, jota tarvitaan lämmitysjärjestelmän valitsemisessa, sekä aika, milloin jäätyminen vaikuttaa tuulivoimalaan, jotta saadaan TUULENSILMÄ 2/2003

BOREAS VI lasketuksi kuinka paljon energiaa menetetään jäätymisen takia. Toimintavaiheessa puolestaan tärkeää on nopea jäätunnistin lämmitysjärjestelmän sekä tuulivoimalan käytön kontrollointia varten. Yksikään testatuista menetelmistä ei ollut ylivoimainen eikä jäätunnistimet olleet tarkkoja. Tulkinnanvaraisimpia menetelmiä olivat ne, jotka vaativat jonkin jäätymisraja-arvon määrittämistä. Ilmakehän jäätyminen ja tuulivoimateknologia Lars Tallhaug (Kjeller Vindteknikk AS) kertoi potentiaalisen jäätymisriskin laskemisesta. Tämä on tärkeä asia Norjassa, missä alueet joilla vallitsee erinomaiset tuuliolosuhteet ovat lähes poikkeuksetta alttiita myös jäätymiselle. Projektin tarkoituksena on kehittää parempia matemaattisia malleja jäätymisen ennustamiseksi tietyllä alueella, jolloin ei tarvittaisi välttämättä erillisiä mittauksia paikan päällä. Projektin yhteydessä pystytettiin meteorologinen masto 790 metrin korkeuteen merenpinnasta, mikä on noin 200 metriä korkeammalla kuin aikaisemmat mastot. Mastoon on asennettu lämmitetty ja lämmittämätön anemometri, tuulensuunta-, lämpötila- ja kosteusmittarit, sekä kaksi web-kameraa. Toinen kameroista kuvaa mittareita ja toista käytetään näkyvyyden arvioimiseksi, jota tarvitaan pisaran koon arvioimisessa. Mastolle johtavan tien varrella sijaitsee myös muita lämpötilan mittausasemia. Norjan rannikolla tehtyjä jäätymismittauksia esitteli puolestaan Knut Harstveit Norjan ilmatieteenlaitokselta. Norjan rannikoilla paras tuulipotentiaali saavutetaan avoimilla alueilla, 300-600 metriä merenpinnan yläpuolella. Toisaalta pilvensisäinen jääsisältö kasvaa hyvin nopeasti 300 metrin yläpuolelle mentäessä. Projektissa mitattiin hitaasti pyörivien halkaisijaltaan 0,5 mm ja pituudeltaan 30 mm kokoisten sylinterien keräämää jäätä, minkä avulla laskettiin kuinka usein jääkertymä ylitti tietyn raja-arvon. Havaittiin, että jäätymistilanteita on hyvin vaikea ennakoida ja jopa kahden vierekkäisen huipun välillä voi olla suurikin ero. Hartwig Dobesch, Wienin yliopistosta Itävallasta esitteli New Icetools -ohjelman puitteissa uusittua karttaa jäätymispotentiaalista Euroopassa. Tarkasteltava aikaväli oli lokakuusta huhtikuuhun vuosina 1999-2002. Kartasta ilmenee jäätävien päivien keskimääräinen lukumäärä vuodessa. Jäätymiskartan laatimisessa aiemmin käytetyn ns. WECO menetelmän on todettu antavan tyydyttäviä tuloksia ainoastaan vuoristo- ja ylänköalueilla. Tämän vuoksi otettiin käyttöön kehittyneempi lähestymistapa erityisesti alempana sijaitsevilla asemilla. René Cattin (METEOTEST) kertoi tuulimittauksista ja mallintamisesta Sveitsin Alpeilla. Alppien alueella lisähaastetta tuo kylmien ilmasto-olosuhteiden lisäksi myös monimuotoinen maasto. Turbulenssi sekä vertikaaliset tuulet aiheuttavat tuulisuuden yliarviointeja kuppianemometriä käytettäessä. Myös laskentamallit tulee soveltaa monimuotoiseen maastoon. Keväällä 2002 suoritettiin kahden kuukauden kestänyt mittauskampanja uusien menetelmien arvioimiseksi Gütschissä, Sveitsissä. Mittauksissa käytettiin lämmitettyä ja lämmittämätöntä kuppianemometriä, lämpötilamittareita sekä SODARia. Jälkimmäinen on lyhenne sanoista SOund Detection And Ranging ja sen perusperiaatteena on akustinen takaisin heijastuminen. Se tuottaa 3D kuvan tuulennopeuksista 10 metrin välein aina 150 metriin asti. Mittauksiin vaikuttavat ympäristön melu, kaiku, ilmakehän stabiilisuus, pilvet sekä sääolot mittausten aikana. SODARlla ei voida siis tuottaa yhtämittaista aikasarjaa, mutta siitä saa Illanviettoa kodassa kuitenkin hyödyllistä informaatiota täydentämään perinteisiä tuulimittauksia vertikaalisen profiilin osalta. Tuulennopeudet mallinnettiin edelleen käyttäen WAsP:ia ja laskennallista virtausdynamiikan mallia (Computational fluid dynamics model, CFD). Anemometri mittauksissa havaitut jäätymisajanjaksot korreloivat hyvin lämpötila ja kastepiste mittausten kanssa. SODAR mittasi merkittävästi alempia tuulennopeuksia kuin kuppianemometrit. Tämä on huomattu myös muissa mittauksissa, jotka on tehty kompleksisessa maastossa, mutta sitä ei osata vielä täydellisesti selittää. Tämän tutkimuksen puitteissa arveltiin eron johtuvan erilaisista keskiarvoistamismenetelmistä (kuppianemometrillä skalaari, SODARilla vektoriaali), kuppianemometrin nopeuden yliarvioinnista turbulenttisissa olosuhteissa sekä vertikaalisesta ilmavirtauksesta. WAsP yliarvioi merkittävästi tuulennopeuksia napakorkeudella kompleksisessa maastossa, kun taas CFD näytti pitävän hyvin yhtä mitattujen profiilien kanssa. Parasta aikaa on menossa toinen mittauskampanja Crap Sogn Gionin alueella 2250 metriä merenpinnan yläpuolella Sveitsin Alpeilla. Reijo Hyvönen piti esitelmän aiheesta tuottaako tuulivoimala pakkasilla ja Bengt Tammelin ilmastonmuutoksen vaikutuksista tuulivoimapotentiaaliin Suomessa. Näistä on ilmestyneet kattavat artikkelit Tuulensilmän nu- TUULENSILMÄ 2/2003 7

BOREAS VI meroissa 1/2002 ja 1/2003. Aerodynamiikka ja kuormitukset Petteri Antikainen VTT:ltä kävi läpi tuulivoimaloiden jääkuorman mallintamista, arviointia ja luokittelua. Tutkimus liittyy New Icetools ohjelman kolmanteen työpakettiin ja sen tarkoituksena on tuottaa yksinkertaisia kuormitustilanteita rakenteiden turvallisuusanalyysiä varten. Massan jakautuminen ja aerodynamiikka vaikuttavat molemmat tuulivoimalan rakenteisiin ja elinikään. MW-luokan tuulivoimaloiden kuormitustilanteita mallinnetaan dynaamisella simulaatio-ohjelmistolla, jota käytetään jäätävissä olosuhteissa toimiville tuulivoimaloille. Ohjelmistolla tutkitaan useita eri tilanteita, missä lavat ovat joko täysin tai osittain jäätyneitä ja missä jääkerrostuman tyyppi, määrä, muoto ja massa vaihtelevat. Eri kuormitustilanteita tutkitaan edustavimpien tilanteiden löytämiseksi. Tulokset esitetään yksinkertaisina kuormitus tilanteina, joita käytetään jäätyvissä olosuhteissa toimivien tuulivoimaloiden sertifioimiseen sekä uusittuja rakenteellisia turvallisuusstandardeja varten. Tarkoitus on esittää joitain arktisen tuulivoimalan luokkia sertifikaattiprosessia varten. Tuulivoimaloiden dynamiikka energiasysteemitutkimuksissa tai päinvastoin oli Sami Peurasen (VTT) esityksen aiheena. Yleensä tuulivoimaladynamiikkaa on tutkittu käyttäen hyvin yksinkertaisia generaattorisysteemi- ja sähköverkkomalleja. Verkkotutkimuksissa tuulivoimalan aeroelastiset ominaisuudet ovat melko yksinkertaisia tai niitä ei ole ollenkaan. VTT on aloittanut projektin, jossa yhdistetään kompleksit mallit näihin osasysteemeihin. Tuulivoimala on mallinnettu ADAMS- koodilla. Tämä kompleksi malli sisältää tuulikentän, taipuisat lavat, tornin ja generaattorisysteemin. Tuulivoimalan kontrollisysteemi, joka kontrolloi lapojen kääntymistä ja generaattorin ominaisuuksia, mallinnetaan matlab/ Simulink-ohjelmistolla. Sähköverkko puolestaan mallinnetaan käyttämällä kaupallisia verkko-ohjelmia: PSS/E 8 simulaattoria käytetään hitaisiin ja PSCAD/EMTDC simulaattoria äkkinäisiin tapahtumiin. Verkosta saapuvat vaikutukset tuulivoimalaan kuten verkkohäiriöt siirretään ADAMSiin Simulinkin avulla. Siten sähköverkko ja muut tuulipuiston voimalat vaikuttavat mallinnettuun voimaladynamiikkaan ja toisin päin. Sekä tuulen että voimalan vaikutukset siirretään yksityiskohtaisesti verkkosimulaatio-ohjelmaan ja vaikutuksia sähkön laatuun ja systeemin stabiiliuteen voidaan tarkastella yhä tarkemmin. Tavoitteena on saada yllä mainitut ohjelmat (ADAMS, matlab/simulink, PSS/E ja PSCAD/EMTDC) toimimaan yhdessä. Standardit ja vaatimukset Yleisön turvallisuus ja häiriöiden välttäminen ovat tärkeimpiä asioita viranomaisten hyväksyessä tuulienergiaprojekteja. Georg Kury Enairgystä kertoi esimerkkejä EC-maissa kylmässä ilmastossa toimivia tuulivoimaloita koskevasta lainsäädännöstä ja asetuksista. Saksassa jäätymiseen liittyvät ohjeet koskevat tilanteita jossa kaikki lavat tai kaikki paitsi yksi lapa ovat jään peittämiä. Lämpötila jossa tuulivoimalan on sallittu toimia on -10..+40 ja lämpötila jossa se voi olla pysähtyneenä on 20..+50. Kylmiin ilmasto-olosuhteisiin, joissa on enemmän kuin yhdeksän päivää alle -20 tulee valmistajan esittää alemmat toimintarajat. Suurimmassa osassa Itävaltaa tuulivoimalat tulee sulkea mikäli jäätymistä esiintyy. Tuulivoimaloiden aiheuttama turvallisuusriski on kuitenkin sata kertaa vähemmän kuin yleensä teknologialta vaadittu riskiraja. Henry Seifert Deutsches Windenergie-Institutista valotti jään irtoamiseen liittyvää riskianalyysiä, joka vaaditaan Rwvontulia vahtaamassa Henry Seifert (D) ja Hans Winkelmeier (A). Saksassa ja Itävallassa rakennusluvan saamiseksi. Riskin olemassaoloa voidaan kartoittaa suorilla ja epäsuorilla havainnoinneilla, huhuilla (joku ihminen kertoi, että ) sekä tutkimus projektien yhteydessä (WECO, New Icetools jne.). Erilaisia laskelmia suoritetaan riippuen voimalatyypistä, koosta, ohjausstrategiasta ja erikoislaitteistosta kuten lapalämmitysjärjestelmästä ja käytössä olevista instrumenteista sekä rakennusalueen ominaisuuksista. Standardisoitu jään irtoamisraportti ennustaa lentoellipsejä ottaen huomioon voimalan geometrian sekä tuulen nopeuden ja suunnan. Loppusanat Loppukeskusteluissa peräänkuulutettiin tuulivoimala- ja lapavalmistajien saamista konferenssiin sekä miten tuulivoimalavalmistajat saataisiin satsaamaan enemmän kylmiin ja jäätäviin ilmasto-olosuhteisiin tarkoitettujen tuulivoimaloiden kehittämiseen. Todettiin kuitenkin, että ensin markkinoiden tulisi kasvaa suuremmiksi ennen kuin valmistajat alkavat tosissaan kiinnostua. Tämä on pian näkyvissä, koska parhaat ja helpoimmin rakennettavissa olevat paikat Euroopassa alkavat olla jo rakennettuja. Myös jäätymättömien tuulimittareiden kehittelyssä on vielä paljon tekemistä. Tällä hetkellä luotettavin jään tunnistin näyttäisi TUULENSILMÄ 2/2003

BOREAS VI Tuulipuisto Itävallan Alpeilla Merja Paakkari, STY Boreas konferenssissa kuultiin kokemuksia eri tuulipuistoista, jotka sijaitsevat kylmissä ilmasto-olosuhteissa. Yksi vaikuttavimmista esityksistä oli Johannes Trauttsmandorffin (Tauernwind Windkraftanlagen GmbH) esitelmä joulukuussa 2002 Oberzeiringissa, Itävallassa käyttöönotetusta tuulipuistosta. Tämä noin 1900 metriä meren pinnan yläpuolella vuoren harjanteella sijaitseva tuulipuisto on korkeimmalla sijaitsevin tuulipuisto Euroopassa ellei peräti koko maailmassa. Tuulipuisto käsittää 11 Vestaksen 1,75 MW tuulivoimalaa, jolloin puiston kokonaistehoksi tulee 19,25 MW. Lapojen kuljetusta helikopterilla Tuulimittaukset alueella aloitettiin vuonna 1997 ja keskituulennopeudeksi saatiin 7,3 m/s 60 metrin korkeudella. Tuulisuutta kartoitettiin mastossa 10 ja 50 metrin korkeuksilla sijaitsevilla mittareilla sekä SODAR: lla, jolla suoritettiin mittauksia yhdessä paikassa aina 3-4 viikkoa. Vuoren harjanne, missä tuulipuisto sijaitsee, on koh-tisuorassa vallitsevaa tuulensuuntaa vasten, joten tuuliolosuhteiden puolesta paikka on ihanteellinen tuulipuistolle. Paikallinen väestö pitää tuulipuistoa hyvänä asiana varsinkin kun se on lisännyt turismia alueella. Lisäksi tuulipuiston läheisyydessä sijaitsee laskettelukeskus, joten alue oli rakennettu jo entuudestaan. Uutta 30 kv:n verkkoa jouduttiin vetämään yli 20 km. Tietä tuulipuistoalueelle rakennettiin ja kunnostettiin 12 km. Prosessissa oli omat hankaluutensa sillä maanomistajia tien alueella oli 25. Kokouksia aiheen tiimoilta pidettiin yli 150 ja aikaa sovittelussa kului lähes kaksi vuotta. Niinpä tien rakentamisesta ja kunnostuksesta tulikin yksi ratkaiseva tekijä tuulipuistoprojektin läpiviemisessä. Lopulta kiistan selvittämiseksi tuulivoimayhtiö päätti ostaa koko tien. Komponenttien kuljetus paikalle oli haastavaa. Esimerkiksi 3,6 tonnia painavat ja 33 metriä pitkät lavat kuljetettiin vuoren huipulle helikopterilla yksi kerrallaan. Lavan tuli roikkua 150 metrin pituisen vaijerin päässä, koska lyhyemmällä vaijerilla helikopterin roottorista aiheutuvat ilmavirrat olisivat aiheuttaneet vaaratilanteita ottaessaan lapaan kiinni. Muut osat tuotiin perinteisesti maantietä pitkin. Tuulipuiston investointikustannukset olivat kokonaisuudessaan noin 1240 /kw. Alueella tehtiin myös jäätymistutkimusta liittyen Altener- projektiin. Tutkimus suoritettiin yhteistyössä 57 tonnin painoisen nacellen kuljettamiseen tarvittiin jyrkimmissä kohdissa yhteensä 2500 hevosvoimaa. Suomen Ilmatieteenlaitoksen kanssa. Jäätymistä todettiin eniten syykuusta joulukuuhun. Alueen pahin ongelma on sumu, joka ilmestyy yleensä aamuisin ja johtaa rakenteiden jäätymiseen. Jää sulaa kuitenkin heti auringon noustessa, joten suuria kerrostumia ei pääse syntymään. Tauernin tuulipuistossa on käytössä useita eri tapoja ehkäistä jäätymistä: lapalämmitys kuumalla ilmalla, lapalämmitys pintaa lämmittämällä sekä yhdessä voimalassa käytetyt jäätä hylkivällä materiaalilla pinnoitetut lavat. Yksikään näistä vaihtoehdoista ei kuitenkaan toimi luotettavasti vaan jäätä kertyy edelleen lapoihin. Trauttmansdorff olikin sitä mieltä ettei nykyinen jäätymisenestotekniikka ole luotettavaa. Itävallassa on tällä hetkellä 139MW tuulivoimakapasiteettia käytössä. Tänä vuonna luku kaksinkertaistuu reilusti, sillä projekteja on käynnissä uuden uusiutuvien edistämispolitiikan ansiosta yli 150 MW:n edestä. Itävallan tavoite on lisätä uusiutuvien (pois lukien vesivoima) osuutta sähköntuotannossa 4% vuoteen 2008 mennessä. Vuoden 2003 alusta lähtien tuulivoimalle on taattu kiinteähinta, 7,8 senttiä/kwh, ensimmäisten 13 vuoden ajaksi. TUULENSILMÄ 2/2003 9

TUULIVOIMAN TUOTANTOTILAS- I Vuosineljännes vuonna 2003 Toimittanut Timo Laakso ja Hannele Holttinen, VTT Energia Paikka Valmistaja Teho Roottori Torni Aloitus Arvio Tammi Helmi Maalis Tuotanto I/03 Häiriö- 12 kk kw m m kk/vv MWh MWh MWh MWh MWh kwh/m2 h CF aika (h) MWh arviosta Korsnäs 1 Nordtank 200 24.6 32.5 11/91 380 29.11 41.53 148.62 139 181.06 48 % Korsnäs 2 Nordtank 200 24.6 32.5 11/91 380 32.17 51.04 175.07 21 188.13 50 % Korsnäs 3 Nordtank 200 24.6 32.5 11/91 380 10.19 49.99 126.63 274 176.06 46 % Korsnäs 4 Nordtank 200 24.6 32.5 11/91 380 32.11 33.18 137.37 236 194.56 51 % Sottunga Vestas 225 27.0 31.5 1/92 450 47.13 38.09 43.71 128.94 225.21 573.06 0.27 18 292.63 65 % Siikajoki 1 Nordtank 300 31.0 30.5 4/93 650 43.69 58.44 101.77 203.89 270.15 679.64 0.31 0 326.77 50 % Siikajoki 2 Nordtank 300 31.0 30.5 4/93 670 34.23 59.86 107.37 201.45 266.91 671.49 0.31 0 319.90 48 % Kalajoki 1 Nordtank 300 31.0 30.5 4/93 660 38.20 42.70 76.06 156.97 207.97 523.22 0.24 0 304.04 46 % Kalajoki 2 Nordtank 300 31.0 30.5 4/93 660 36.23 33.23 74.97 144.43 191.36 481.44 0.22 0 212.79 32 % Kemi 1 Nordtank 300 31.0 35 8/93 610 20.57 14.73 60.26 95.56 126.61 318.54 0.15 110 170.14 28 % Kemi 2 Nordtank 300 31.0 35 8/93 610 20.64 26.27 63.01 109.92 145.64 366.39 0.17 0 187.77 31 % Kemi 3 Nordtank 300 31.0 35 8/93 610 22.37 15.69 62.16 100.22 132.78 334.05 0.15 0 170.96 28 % Pori Nordtank 300 31.0 30.5 9/93 700 44.60 38.39 68.20 151.19 200.32 503.98 0.23 39 345.72 49 % Hailuoto 1 Nordtank 300 31.0 30.5 10/93 725 43.30 68.16 118.75 230.21 305.01 767.36 0.36 0 435.58 60 % Hailuoto 2 Nordtank 300 31.0 30.5 10/93 725 53.02 70.23 120.29 243.55 322.68 811.82 0.38 0 381.70 53 % Lammasoaivi 2 Bonus 450 37.0 35 10/96 1100 37.37 96.37 82.13 215.88 200.78 479.72 0.22 140 301.73 27 % Lammasoaivi 1 Bonus 450 37.0 35 10/96 1100 57.42 95.90 96.59 249.91 232.43 555.35 0.26 159 505.01 46 % Hailuoto 3 Nordtank 500 37.3 36 4/95 1195 81.92 117.25 203.40 402.56 368.42 805.13 0.37 0 607.94 51 % Hailuoto 4 Nordtank 500 37.3 41 6/95 1275 41.49 52.30 140.32 234.10 214.25 468.21 0.22 0 651.06 51 % Kuivaniemi 1 Nordtank 500 37.3 36 8/95 1060 33.30 15.77 44.91 0 386.66 36 % Ii Nordtank 500 37.3 39 1/97 1030 31.67 28.99 408 273.12 27 % Eckerö Vestas 500 39.0 40.5 8/95 158.93 97.06 140.39 396.38 331.82 792.76 0.37 5 805.00 Kökar Enercon 500 40.3 44 10/97 1200 164.56 124.31 157.55 446.42 349.99 892.83 0.41 8 1015.92 85 % Vårdö Enercon 500 40.3 55 9/98 1200 130.25 91.47 116.75 338.46 265.35 676.92 0.31 3 767.73 64 % Finström 1 Enercon 500 40.3 55 10/98 1200 148.81 98.65 144.23 391.70 307.09 783.39 0.36 3 801.19 67 % Finström 2 Enercon 500 40.3 55 10/98 1200 148.84 100.09 144.42 393.35 308.38 786.70 0.36 3 802.95 67 % Siikajoki 3 Nordtank 600 43.0 49 4/97 1350 32.88 74.97 137.62 245.47 169.04 409.12 0.19 0 275.51 20 % Siikajoki 4 Nordtank 600 43.0 49 4/97 1350 69.70 107.42 158.41 335.53 231.06 559.22 0.26 0 459.12 34 % Lammasoaivi 3 Bonus 600 44.0 41 11/98 1400 66.35 173.79 93.81 333.94 219.63 556.57 0.26 223 976.80 70 % Olos 1 Bonus 600 44.0 41 11/98 1400 92.18 121.41 144.90 358.49 235.77 597.48 0.28 96 756.37 54 % Olos 2 Bonus 600 44.0 41 11/98 1400 89.15 106.53 154.00 349.67 229.97 582.78 0.27 12 771.25 55 % Olos 3 Bonus 600 44.0 40 09/99 1400 70.23 109.88 129.03 309.13 203.31 515.22 0.24 274 624.46 45 % Olos 4 Bonus 600 44.0 40 09/99 1400 82.81 120.58 146.34 349.73 230.01 582.89 0.27 90 690.20 49 % Olos 5 Bonus 600 44.0 40 09/99 1400 83.54 94.03 128.73 306.29 201.44 510.49 0.24 251 713.58 51 % Lemland 1 Vestas 600 44.0 45 11/97 1200 155.90 103.33 141.89 401.13 263.82 668.55 0.31 5 796.00 66 % Lemland 2 Vestas 600 44.0 45 11/97 1200 157.95 106.52 141.32 405.79 266.88 676.32 0.31 5 831.82 69 % Lemland 3 Vestas 600 44.0 45 11/97 1200 149.31 92.96 131.76 374.04 246.00 623.40 0.29 35 809.99 67 % Lemland 4 Vestas 600 44.0 50 11/97 1200 145.91 91.49 126.17 363.56 239.11 605.94 0.28 39 751.54 63 % Föglö Enercon 600 45.0 65 09/99 1400 204.18 135.38 192.26 531.82 334.40 886.37 0.41 37 1173.07 84 % Finström 3 Enercon 600 45.0 65 10/99 1400 172.66 115.78 162.39 450.83 283.47 751.38 0.35 26 921.32 66 % Lumijoki 1 Vestas 660 47.0 50 3/99 1800 Kuivaniemi 2 NEG Micon 750 44.0 50 10/98 1500 74.46 92.82 110.02 0 752.69 50 % Kuivaniemi 3 NEG Micon 750 44.0 50 10/98 1500 80.99 93.32 114.64 0 755.76 50 % Kuivaniemi 4 NEG Micon 750 44.0 50 10/98 1500 79.98 93.46 114.07 0 750.43 50 % Närpiö 1 NEG Micon 750 48.0 45 08/99 1600 143.39 131.37 151.84 106 987.60 62 % Kuivaniemi 5 NEG Micon 750 48.0 50 11/99 1500 80.03 101.25 100.18 0 881.81 59 % Kuivaniemi 6 NEG Micon 750 48.0 50 11/99 1500 93.63 103.29 108.83 0 871.24 58 % Kuivaniemi 7 NEG Micon 750 48.0 50 11/99 1500 89.94 94.70 102.04 0 869.94 58 % Meri-Pori 1 Bonus 1000 54.0 60 06/99 2340 215.29 160.90 243.82 620.01 270.73 620.01 0.29 214 1162.09 50 % Meri-Pori 2 Bonus 1000 54.0 60 06/99 2340 182.48 156.51 246.10 585.10 255.48 585.10 0.27 78 1162.72 50 % Meri-Pori 3 Bonus 1000 54.0 60 06/99 2330 230.12 160.93 245.36 636.40 277.88 636.40 0.29 2 1215.18 52 % Meri-Pori 4 Bonus 1000 54.0 60 06/99 2320 201.59 154.93 240.42 596.93 260.65 596.93 0.28 26 1123.70 48 % Meri-Pori 5 Bonus 1000 54.0 50 06/99 2450 231.85 178.05 265.41 675.31 294.87 675.31 0.31 0 1275.32 52 % Meri-Pori 6 Bonus 1000 54.0 50 06/99 2670 271.40 187.34 277.92 736.65 321.66 736.65 0.34 99 1618.66 61 % Meri-Pori 7 Bonus 1000 54.0 50 06/99 2600 258.26 191.57 260.80 710.63 310.30 710.63 0.33 81 1559.13 60 % Meri-Pori 8 Bonus 1000 54.0 50 06/99 2580 271.39 166.73 289.85 727.97 317.87 727.97 0.34 82 1617.61 63 % Kotka 1 Bonus 1000 54.0 60 09/99 2000 200.98 135.35 117.14 453.47 198.01 453.47 0.21 0 1235.20 62 % Kotka 2 Bonus 1000 54.0 60 09/99 2000 189.95 138.96 138.05 466.95 203.89 466.95 0.22 1250.57 63 % Oulu 1 Winwind 1000 56.0 56 09/01 2500 159.07 169.79 329.52 658.38 267.32 658.38 0.30 24 1210.46 48 % Oulunsalo 1 Nordex 1300 60.0 65 08/99 3000 159.93 298.10 497.64 955.67 338.01 735.13 0.34 43 1713.95 57 % Uusikaupunki 1 Nordex 1300 60.0 69 10/99 2340 273.59 178.92 160.04 56 1362.51 58 % Uusikaupunki 2 Nordex 1300 60.0 69 10/99 2340 204.83 172.17 133.34 154 1323.74 57 % Meri-Pori 9 Bonus 2000 76.0 80 07/02 6000 664.88 473.75 763.02 1901.65 419.21 950.83 0.44 19 2635.72 44 % Kuivaniemi 8 Vestas A/S 2000 80 78 12/02 4500 307.44 456.58 152.00 0 307.44 7 % Yhteensä 42635 7780.3 6999.8 8201.7 19675.6 49000.6 Keskiarvo 666 222 624 0.29 Min 200 29 319 0.15 Max 2000 419 951 0.44 Teho Nimellisteho (kw) Roottori Roottorin halkaisija D (m) Korkeus Napakorkeus (m) Aloitus Tuotannon aloittamisajankohta (kuukausi/vuosi) Arvio Arvioitu keskimääräinen vuosituotanto (MWh/vuosi) kwh/m 2 Tuotanto jaettuna roottorin pyyhkäisypinta-alalla h Huipunkäyttöaika, tuotanto jaettuna nimellisteholla (kwh/kw) CF Kapasiteettikerroin, tuotanto jaettuna nimellisteholla ja ajanjakson tuntimäärällä (kwh/kw, h) Häiriöaika Aika, jolloin laitos ei ole ollut normaalitoiminnassa huollon, vikautumisen tai häiriön takia. 12 kk Liukuva 12 kk tuotanto (MWh) arviosta Tuotanto suhteessa arvioituun keskimääräiseen vuosituotantoon (%) http://www.vtt.fi/pro/pro2/tuulitilastot/tuulitilastot.htm 10 TUULENSILMÄ 2/2003

TUULIVOIMAN TUOTANTOTILAS- Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Pylväät kertovat vuosituotannon (GWh/a), ja pisteet asennetun kapasiteetin (MW) vuoden lopussa. Suomen verkkoon kytkettyjen tuulivoimaloiden sijainti. Sääasemien tuulimittauksista 1500 kw:n voimalaitokselle lasketut tuulivoiman tuotantoindeksit 13 kuukauden ajanjaksolta vuosilta 2002-2003. 100 % on vuoden keskimääräinen tuotanto 15 vuoden ajalta ajanjaksolta 1987-2001. (IL Energia, Ilmatieteen laitos). TUULENSILMÄ 2/2003 11

KOKKOLA Kokkolan tuulivoimalaitokset Pekka Ottavainen PVO-Innopower Oy Pohjolan Voima tytäryhtiö PVO-Innopower Oy rakennutti ensimmäiset tuulivoimalaitoksensa Kokkolan syväsataman alueelle. Voimalaitokset ovat yhtiön ensimmäiset tuulivoimalaitokset. Kokkolan lisäksi PVOI rakentaa parhaillaan kolmea tuulivoimalaitosta Oulunsalon Riutunkariin sekä kolmea voimalaitosta Kristiinankaupungin satama-alueelle. Kuluvan vuoden 2004 aikana valmistuu siten yhteensä kahdeksan (8) tuulivoimalaitosta. Kaikki voimalaitokset toimittaa kotimainen Winwind Oy. PVO-Innopower Oy:n osakkaita ovat Pohjolan Voima Oy, Haukiputaan Sähköosuuskunta, Iin Energia Oy, Keravan Energia Oy, Oulun Seudun Sähkö, Porvoon Energia Oy ja Yli-Iin Sähkö Oy. Kokkolaan Ensimmäisten voimalaitosten rakentamispaikka löytyi Kokkolasta. Kaupunki vuokrasi yhtiölle satamaalueelta voimalaitostontit. Tarvittavat rakennusluvat haettiin mutta ennen niiden myöntämistä oli haettava poikkeusta kaavamääräyksiin. Kokkolan kaupungin myötämielisen suhtautumisen ansiosta voimalaitoksille kuitenkin myönnettiin rakennuslupa kesäkuussa 2002. Perustussuunnittelu Voimalaitosten rakennuspaikat sijaitsevat sataman penkereillä. Perustussuunnittelussa jouduttiin arvioimaan kustannustehokkain toteutustapa. Lopulta päädyttiin anturaperustukseen. Anturan alapuoliset maakerrokset pudotustiivistettiin. Voimalaitosten 12 muuntajat sijoitettiin tornien alapuolisiin, teräsbetonirakenteisiin, noin 4 metriä korkeisiin korotusosiin. Rakenne itsessään oli kohtalaisen vaativa toteuttaa. Laitosten alueella olemassa olevia penkereitä jouduttiin leventämään useilla metreillä. Tämä lisäsi osaltaan jo muutoin merkittäviksi kohonneita perustamiskustannuksia. Edullisiin kovan maan kohteisiin verrattuna penkereille rakentaminen maksoi maarakennustöiden osalta moninkertaisesti. Laitetoimittajan valinta Yhtiö kilpailutti useita tuulivoimalaitostoimittajia. Loppuvaiheessa mukana olivat WinWinD, Bonus, Enercon sekä Nordex. Äärimmäisen tiukan tarjouskilpailun voitti lopulta suomalainen WinWinD. Valintakriteerinä käytettiin kokonaistaloudellisuut-ta. Edelleen kotimaisen voimalatoimittajan tuulivoimakonsepti, yksiportainen planeettavaihteisto ja matalakierroksinen tahtigeneraattori, arvioitiin vähäisistä käyttökokemuksista huolimatta edistykselliseksi. Tokikaan perinteiset vaihdelaatikolliset ratkaisut tai suoraveto-konsepti eivät yksistään olleet laitetoimittajavalintaa ratkaisemassa. Vaativat olosuhteet Varsinainen voimalaitosten pystytys ja betonirakentaminen tapahtui äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa. Toisaalta tuuliolosuhteet mutta erityisesti pakkanen vaikeuttivat rakennustöitä. Voimalaitosten jälkivalut tehtiin olosuhteissa, mihin yhdenkään tuulivoimarakentajan ei soisi joutuvan. Työkohteiden esivalmistelut ja lämmitykset vaativia valuja varten olivat aikaa vieviä ja kerryttivät lisää kustannuksia. Maa- ja perustusurakoinnista vastannut kokkolalainen Ab Tallqvist Oy ja WinWinD toimivat hankalissa olosuhteissa hyvin. Erityisesti laitetoimittajan asennushenkilökunnan panos ratkaisevassa laitosten pystytys- ja asennusvaiheessa oli likipitäen uskomaton. Rakennuttajan näkökulmasta on vaikea kuvitella kenenkään muun pystyvän vastaavaan työsuoritukseen vallinneissa olosuhteissa, vaikkakin kustannukset olivat sen mukaiset. Yhteenveto Kokkolan voimalaitokset vihittiin käyttöön 20.5.2003. Laitosten rakentaminen maksoi reilut 2,6 miljoonaa euroa, mikä on selvästi enemmän kuin edullisimmissa nk. kovan maan rakennuskohteissa. Ranta-alueille sijoittamista puoltaa kuitenkin alueen maankäyttö sekä tuuliolosuhteet. On hyvin todennäköistä, että jatkossa pienimuotoinen tuulivoimarakentaminen sijoittuu yhä enemmän Kokkolan kaltaisille satama- tms. infra-alueille. Tällöin jouduttaneen yleisemminkin varautumaan perustusrakentamisen osalta aiemmin arvioituja korkeampiin kustannuksiin. Laitokset ovat herättäneet kohtalaisen paljon mielenkiintoa Kokkolassa. Tulevana kesänä onkin tarkoitus järjestää yleisölle parempi mahdollisuus tutustua voimalaitoksiin. TUULENSILMÄ 2/2003

EWEC2003 2003 EWEC European Wind Energy Conference & Exhibition 16 19 June, Madrid, Spain Programme Overview Time Monday 16: POLITICS + INDUSTRY DRIVERS 10:00 N103 & N104 AP1: Opening Session 13:00 Lunch + Press Conference + Official Exhibition Opening (Exhibition Hall 8) 15:00 N103 & N104 AP2: Key Industry Drivers 16:30 Coffee Break 17:00 N103 & N104 AP3: Growth and Grids: Panel Discussion 18:30 End 21:00 Conference Reception Room Tuesday 17: POLICY, MARKETS + FINANCE Time Business Technical 1 Technical 2 Workshops N104 9:30 N103 BT1.1: Forecasting N106 BB1: Finance wind + short term BT1.2 Loads + safety prediction 11:00 Coffee Break - Exhibition Hall 8 11:45 N103 BB2: EU and national policies N106 BT2.1: Grid integration N104 BT2.2: Aerodynamics + aeroelasticity 13:30 Lunch - Exhibition Hall 8 15:00 Poster Session Poster Session 16:30 Coffee Break 17:00 N103 N104 N107 BB4: Liberalised BT4.1: Electrical design BT4.2: Development of electricity markets: + control measurement methods Panel discussion 18:30 Exhibitor Reception - Exhibition Hall 8 BW3 N103: Operation + maintenance N106: Short term wind prediction N104: Policy + support mechanisms N105: Control + grids BW4 N106: Insurance + risk reduction N105: Aerodynamics + aeroelasticity Wednesday 18 : INDUSTRY + TECHNOLOGY: THE FUTURE Time Business Technical Forum Workshops 9:30 N103 N106 N104 CB1: Offshore CT1: Wind resources CF1: CEO Industry vision developments 11:00 Coffee Break - Exhibition Hall 8 11:45 N103 CB2: Market perspectives and constraints N106 CT2: Design wind conditions N104 CF2: Industry vision: CEO Panel Discussion 13:30 Lunch - Exhibition Hall 8 15:00 N105 CF3: Thematic Network: Wind energy R+D strategy 16:30 Coffee Break 17:00 N105 N103 CT4: Autonomous, CB4: New commercial hybrid + desalination wind turbines systems 18:30 Meet EWEA reception 21:30 Conference Dinner CW3 N104: Offshore: Technology trends N106: Wind resources N107: Certification + standards N103: Costs & prices of wind electricity CW4 N104: Project finance N107: Measurements N106: Innovative designs Thursday 19: GLOBAL + ENVIRONMENTAL PERSPECTIVES Time Business Technical Forum Workshops 9:30 N104 N106 N103 N107 DT1: Large wind DF1: Kyoto DB1: Wind power in society DW1: Opportunities in Australia turbine design mechanisms 11:00 Coffee Break - Exhibition Hall 8 11:45 N103 DB2: Large scale wind penetration + storage N104 DT2: Innovative offshore design N106 DF2: World Bank, IFC + Global Environment Facility 13:30 Lunch - Exhibition Hall 8 15:00 N103 & N104 DP3: Future Perspectives 16:30 N103 & N104 DP4: Closing Session 17:30 END Lisätietoja ja ohjelma kokonaisuudessaan: www.ewea.org TUULENSILMÄ 2/2003 13

TUULIVOIMA2003 Tuulivoima2003 -seminaari 25.3.2003 Hanasaari, Espoo Merja Paakkari, STY Maaliskuun 25 päivä kokoontui yli sata tuulivoiman parissa toimivaa viranomaisten, yritysten, yhdistysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten edustajaa Hanasaaren Kulttuurikeskukseen Tuulivoima 2003-seminaariin. Tapahtuma oli laajin alallaan Suomessa ja sen järjestivät Metalliteollisuuden keskusliitto (MET) ja Energia-alan keskusliitto (Finergy) yhdessä Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) kanssa. Tilaisuudesta on tarkoitus tehdä jokavuotinen tapahtuma, joka kerää tuulivoiman parissa toimivien tahojen edustajat yhteen. Tuulivoima tulevaisuuden teknologia jo tänään Aamupäivän osio käsitteli suomalaisen tuulivoimateknologian liiketoiminnan näkymiä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tilaisuuden aloitti METin Tuulivoima-alan toimittajat toimialaryhmän varapuheenjohtaja, johtaja Jorma Koivusipilä ABB Oystä. Koivusipilä painotti, että tuulessa on elinvoimaa, sillä se on ilmainen raakaaine, uusiutuva ja saasteeton, mutta toisaalta se on myös häilyväinen ja kallis. Tämä merkitsee suurta haastetta teknologialle, jonka kehittämisessä Suomi on kuitenkin hyvin mukana. Tällä hetkellä suomalainen valmistus kattaa noin 80% tuulivoimalaitoksen komponenteista. METn Tuulivoimaalan toimittajat -toimialaryhmän jäsenenä on 16 yritystä ja sen tavoitteena on alan yritysten yhteistyö kilpailukyvyn parantamiseksi, vaikuttaminen ja tiedotus, kansainvälinen yhteistyö, alihankkijatoiminnan tehostaminen ja viennin edistäminen. Ryhmä ehdottaa, että tuulivoimateknologia otettaisiin opintosuunnaksi johonkin tukevia ainealueita opettavaan yliopistoon ja että Tekesin alaisuuteen saataisiin erillinen 14 tuulivoimaohjelma. Lisäksi Koivusipilä toi esiin aidon kysynnän luomisen tuulisähkölle, joko kuluttajien taholta tukemalla heitä tuulienergian käytössä, velvoitteiden asettamisella sähkönmyyjille ja jakelijoille tai sitten ns. ympäristöpenni järjestelmää käyttäen. Päivän toisen puheenvuoron piti Tekesin teknologiajohtaja Martti Äijälä aiheena kansallisen T&Ktoiminnan merkitys tuulivoima-alan kehitykselle. Tuulivoima priorisoituu korkealle Tekesin rahoituksessa yleisstrategisista syistä kuten ilmastopolitiikka, energiapolitiikka jne. sekä tuulivoima-alan vahvan kasvun myötä. Rahoitus on ollut merkittävää ja kaikkeen oleellisen kysyntään on voitu vastata. Toisaalta erillistä teknologiaohjelmaa tuulivoimalle ei ole, vaan tuulivoima sivuaa useita eri ohjelmia. Yksi näistä on juuri käynnistetty hajautetun energiantuotannon ohjelma, DENSY. Hajautetuiksi energiajärjestelmiksi määritellään Paikalliset, pienen teholuokan (alle 10MW), energian muunto-, tuotanto- ja varastointijärjestelmien teknologiat sekä niihin liittyvät palvelut. Ohjelma kestää 5 vuotta alkaen tämän vuoden alusta. Sen kokonaisbudjetti on 47 M, josta Tekesin osuus on 21 M. Äijälä painotti tuulivoimaalueen verkostoitumista siten, että hankkeisiin saadaan mukaan niin isoja yrityksiä, tutkimuslaitoksia kuin pk-yrityksiäkin. Kokonaisen arvoketjun saaminen Suomeen ei ole välttämätöntä, mutta se antaisi huomattavasti lisämahdollisuuksia. Kansallisesta demohankkeesta olisi hyötyä varsinkin jos halutaan kehittää radikaalisti uusia komponentteja. Tällöin voisi tulla kysymykseen myös koeympäristön perustaminen. Suomalaisen tuulivoimateknologian vientinäkymistä esitelmöi Winwind Oy:n toimitusjohtaja Veli-Matti Jääskeläinen. Tuulivoimamarkkinoiden vuotuinen kasvunopeus on ollut 20-30% viimeisen vuosikymmenen aikana ja tälle vuodelle odotetaan jälleen kaksinumeroista kasvuprosenttia. Suurimmat markkina-alueet maailmassa ovat Saksa ja Espanja, mutta uudet, kasvavat markkinat kuten Ranska, Portugali ja UK ovat kiinnostavampia tuulivoimateknologian viennin kannalta. Winwindin tavoitteena on olla maailmanlaajuisesti merkittävä tuulivoimalatoimittaja, mikä tarkoittaa käytännössä vakaata kotimarkkina-asemaa ja vahvaa vientiä. Tällä hetkellä Windwindin 1 MW tuulivoimalan sarjatuotanto on alkanut ja tuote on valmis kansainvälisille markkinoille. Kehitystyö ei kuitenkaan ole pysähtynyt ja seuraava etappi onkin 3MW tuulivoimala, jonka parissa työt on jo aloitettu. Winwindin kotimainen työllistävyys on yli 10 henkilötyövuotta per asennettu megawatti, kun ulkomaalaisen toimittajan Suomeen toimittama megawatti työllistää maksimissaan noin 3 henkilötyövuotta. Suomeen ollaankin luomassa uutta teollisuuden alaa tuulivoimateollisuutta, jonka turvaamiseksi sekä valtiovallan että muiden toimijoiden toimet on suunnattava samaan tavoitteeseen. Vaikka teknologiavienti on Oy Suomi Ab: n kannalta tärkeämpää kuin tuulivoimatuotanto, on kotimarkkinat erittäin tärkeä referenssien kannalta. Lisäksi se on hyvä paikka testata uusia ratkaisuja ja se helpottaa myös uusien yritysten mukaan saamista. Ala on hyvin kilpailtu ja vaativa myös teknisesti. Yksittäinen yritys ei TUULENSILMÄ 2/2003

TUULIVOIMA2003 kovin pitkälle pääse vaan toimiminen osana verkostoa on oleellisen tärkeää. Toimitusjohtaja Lassi Noponen Proventia Group Oy:stä (entinen Head Future Technologies) piti esitelmän aiheesta tuulivoimamarkkinat pääomasijoittajan näkökulmasta. Ympäristönäkökulmat ovat yhä tärkeämmässä asemassa liiketoiminnassa. Painetta ympäristön huomioimiseen luovat resurssien väheneminen ja sidosryhmien painostus. Nopeimmin kasvavia sektoreita ympäristöbisneksessä on ollut uusiutuvat energiateknologiat. Sijoittajan kannalta on myönteistä vauhdikkaasta kasvusta aiheutunut sirpaleisuus, jolloin alalla on paljon pieniä ja muutama suuri toimija. Kilpailuedun tulisi perustua mielellään suojattuun komponenttiin, jonka ei välttämättä tarvitse olla suojattu teknologia vaan se voi olla myös liiketoiminta konsepti. Lisäksi yrityksen tulisi pystyä nostamaan markkinaosuuttaan kilpailijoiltaan kiinnostaakseen sijoittajia. Kuvatunlainen tilanne vallitsee pitkälti tuulivoimalavalmistajien puolella. Tuulivoiman tuottaminen puolestaan ei ole pääomasijoittajan kannalta kiinnostavaa, sillä siinä on matala riski, mutta myös matala tuotto-odotus. Proventia Group Oy on osakkaana teknologiayritys Winwind Oy:ssä. Johtava asiantuntija Hannu Eerola Ulkoasiainministeriöstä kertoi kehitysyhteistyön mahdollisuuksista tuulivoimalle. Tällä hetkellä energiasektori on aliarvostettu kehitysyhteistyössä, mutta se on saamassa painoarvoa EUsta mm Kioton mekanismien puitteissa. Tämän myötä energiasektorin toivotaan kasvavan myös Suomen kehitysyhteistyössä. Tällä hetkellä mahdollisia ovat TTTmäärärahat, jolla voidaan rahoittaa esimerkiksi kannattavuustutkimuksia, mutta ei laitehankintoja. Toinen vaihtoehto on korkotukiluotot kehitysmaille, joka on viennin rahoituksen tukimuoto, missä korko maksetaan kokonaan tai osittain kehitysyhteistyövaroista. Tämä on tarkoitettu köyhille kehitysmaille ja on alihyödynnetty voimavara. UM:llä on lisäksi energia- ja ympäristökumppanuusaloite Keski-Amerikassa, jonka tavoitteena on energiapalveluiden saaminen köyhän väestönosan ulottuville ja uusien toimijoiden saaminen kehitysyhteistyön piiriin. Tarkoituksena on pienimuotoisen koetoiminnan aloittaminen uusiutuvan energian alalla, energiavarakartoitukset, energiamarkkinoiden kehittäminen, CDM yhteistyö, rahoitusmallien kehittäminen ja seminaarien ja koulutustilaisuuksien järjestäminen. Hanke on herättänyt paljon kiinnostusta yritysten keskuudessa vaikka sitä ei ole liiemmälti mainostettu. Tuulivoimakapasiteetin rakentaminen ja käyttö Suomessa Iltapäivän sessiossa keskityttiin kotimaiseen tuulivoimatuotantoon. Ensimmäisenä esiteltiin Finergyn tuulivoimajaos puheenjohtaja Arto Pielan (Pohjolan voima) toimesta. Finergyn tuulivoimajaoksen tehtäviin kuuluu tuulivoiman rakentamisen edellyttämiä tukia ja lupia koskeva yhteistoiminta ja edunvalvonta, tuulivoiman perustietouden kehittäminen ja tuulivoimaa koskeva viestintätoiminta. Edunvalvonnan ensisijaiset painopisteet ovat tukipolitiikan jäntevöittäminen sekä lupa ja kaavoituskysymysten selkeyttäminen. Nykyiset tuet ovat jaoksen mukaan lähtökohtaisesti kannatettavia. Lisäksi Piela ehdotti uusiutuvien sertifikaattikauppaa vapaaehtoispohjalta ilman osuusvelvoitteita. Uusiutuville myönnettävien tukien tulee olla kustannustehokkaita siten, että yhdellä tukieurolla saadaan mahdollisimman paljon tuotantoa. Korvamerkittyjä energiaveroja ja ostovelvoitejärjestelmiä ei Finergyssä kannateta. Tänä vuonna PVOlla on rakenteilla 8 MW tuulivoimaa. Ensimmäiset kaksi yksikköä Kokkolan edustalla on jo pystytetty. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 2,6 M. Muita projekteja on meneillään Oulunsalossa (3kpl) ja Kristiinankaupungissa (3kpl). Kaikki tuulivoimalat ovat suomalaisen Winwindin valmistamia. Uusiutuvan energian edistämisohjelmasta kertoi ylijohtaja Taisto Turunen, Kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Eduskunnan keväällä 2002 antamassa risupaketissa mainitaan sekä vihreät sertifikaatit että ostovelvoitteet verkon haltijoille uusiutuvien edistämiseksi. KTM: n työryhmän ehdotuksessa uudeksi edistämisohjelmaksi korostetaan että nykyiset kokonaistavoitteet ovat edelleen varsin haastavia. Uutta ehdotuksessa on välitavoitteiden esittäminen sekä energialähdekohtainen seuranta. Turunen painotti, että kukaan ei ole estämässä tuulivoiman rakentamista. Hidasteita voi olla, mutta nekin ovat toimijoista kiinni. KTM edistää tuulivoimaa niin investointi- kuin verotuin. Tukipolitiikka on Turusen mukaan ollut harvinaisen pitkäjänteistä verrattuna mihin tahansa muuhun tukiprojektiin. Nyt on kuitenkin pientä epävarmuutta ilmassa EUn suunnalta. Tuulivoimatuottajan tulevaisuuden näkymät olivat Hyötytuuli Oy:n toimitusjohtaja Timo Mäen esitelmän aiheena. Tuulivoimatuotanto Suomessa on vielä hyvin pientä. Hyötytuuli on tällä hetkellä suurin tuottaja, vaikka jääkin liikevaihdoltaan alle miljoonan euron. Tuotantoa sillä on 16,4 GWh edestä. Tuottajien kannalta päänvaivaa on aiheuttanut tuulivoimaloiden nopeasta kehityksestä johtuvat laitosten lastentaudit ja tekniset riskit sekä odotetun laitosten hintatason laskemisen toteutumatta jääminen. Myönteisiä tekijöitä viime vuonna olivat alhainen korkotaso, sertifikaattikaupan käynnistyminen, lupakysymysten selkeyttämistyön aloittaminen sekä investointituen tason nouseminen eräiden uusien hankkeiden kohdalta. Yleisesti ottaen Suomessa toteutuneet projektit ovat kuitenkin taloudellisessa mielessä liian pieniä, jolloin investointi ja käyttökustannukset per MW ovat suuremmat. Investointituki on tähän asti kohdistunut lähinnä pienimuotoisiin kokeiluluontoisiin projekteihin. Suuret projektit vaativat mittavia ennakkoselvittelyjä, joiden aloittaminen ilman mitään takeita investointituen mahdollisuudesta ei ole kannattavaa. Kaikissa suurissa tuulivoimamaissa nopea kasvu on perustunut voimakkaisiin kansallisiin toimenpiteisiin. Suomessakaan 500 MWn tavoitetta ei tulla saavuttamaan ilman mittavia TUULENSILMÄ 2/2003 15

TUULIVOIMA2003 UUTISET tukitoimenpiteitä. Rahat tulisi ohjata muutamaan suuren hankkeeseen, jolloin päästäisiin investointituen tehokkaaseen käyttöön. Rajala näkisi, että tuottajan kannalta paras tukimuoto on investointituki, jolloin tuottaja tietää tarkasti minkä varaan investointi tullaan rakentamaan. Ympäristöministeriöstä esitelmän piti ylijohtaja Markku Nurmi aiheena YM:n mahdollisuudet tuulivoiman edistämiseksi. Nurmi hämmästeli miten Suomi ainoana maana tinki EU tavoitteissa uusiutuvien osalta päinvastoin kuin muut EU maat. Euroopan ympäristökeskuksen tekemä tutkimus osoittaa, että ostovelvoite ja takuuhinta ovat tehokkaimpia menetelmiä tuulivoiman edistämisessä. Kotimarkkinat tulisi nähdä uskottavina referensseinä vientiä ajatellen ja siinä sivussa saataisiin sitten uusiutuvaa sähköä. Nurmi painotti ettei tukirahaa ole mahdollista saada paljon nykyistä enempää, mutta tukimenetelmiä on mahdollista muuttaa tehokkaampaan suuntaan. Ympäristöministeriö on mukana energia- ja ympäristökumppanuusaloite-ohjelmassa Keski-Amerikassa, jonka ohjausryhmän vetäjänä Markku Nurmi toimii. Sertifikaateista ja tuulivoimasta piti esityksen GreenStream Networkin varatoimitusjohtaja Jussi Nykänen. Vihreiden sertifikaattien järjestelmät Euroopassa ovat hyvin moninaiset ja perustuvat pitkälti vapaaehtoisuuteen. 25 suurinta vihreän sähkön käyttäjää kuluttaa yhteensä 4 360 GWh. Päästökauppa tuo mukanaan CO2e sertifikaatit. Tällöin kaikki kasvihuonekaasut lasketaan CO2 ekvivalenttitonneina. CO2e sertifikaatit ovat joko päästöoikeuksia tai verifioituja päästövähenemiä. Nykyinen CO2e -markkina käsittää CDM ja JI kredittien ostajat, kansalliset päästökauppajärjestelmät (UK, Kanada jne.) sekä yritysten järjestelmät ja vapaaehtoiset toimet. Uusien tulokkaiden kannalta riskien hallinta ja sertifikaattikaupan harjoittelu ovat tärkeimpiä syitä osallistumiselle. Tällä hetkellä vihreiden sertifikaattien arvo on korkeampi kuin CO2e- sertifikaattien, tosin 16 niiden välinen yhteys ei ole selkeä. Tuulivoimahankkeiden kannalta sertifikaatit voivat olla yksi keino hankkia lisärahoitusta. Päästökaupan vaikutus tuulivoiman kilpailukykyyn on luultavasti vähäinen. Lähinnä se lisää muiden tuotantolaitosten kustannuksia. GreenStream Network Oy on pohjoismainen yhtiö, joka on erikoistunut vihreiden sertifikaattien ja päästökaupan tuomiin rahoitusmahdollisuuksiin. Informaatiotoiminnan roolista tuulivoiman edistämisessä kertoi toimitusjohtaja Joachim Donner Motivasta. Monipuolista viestintää tarvitaan yleisen tietoisuuden lisäämiseksi sekä myynnin edellytysten parantamiseksi esimerkiksi kertomalla minkälaista osaamista Suomessa on saatavilla. Avainasemassa ovat hyvät esimerkit ja onnistuneet ratkaisut, joilla voidaan vaikuttaa positiivisesti tuulivoiman imagoon. Motiva on puolueeton toimija, jonka vahvuuksia ovat tiedon jalostaminen, markkinoinnin ja myynnin aktivointi sekä toimiminen koordinaattorina uusiutuvien energialähteiden hankekokonaisuuksissa sekä yhteisten tilaisuuksien järjestämisessä. Lopuksi Suomen Tuulivoimayhdistyksen puheenjohtaja Bengt Tammelin valotti yhdistyksen toimintaa ja tulevaisuuden tavoitteita. STY on ollut tänä vuonna järjestämässä Tuulivoima 2003 -seminaarin ohessa myös arktiseen tuulivoimatuotantoon liittyvää Boreas VI -konferenssia, joka pidettiin huhtikuussa Pyhätunturilla. Lisäksi STY on ainoana tuulivoimayhdistyksenä Euroopassa valitsemassa papereita Euroopan Tuulienergiakonferenssiin (EWEC), joka pidetään Madridissa kesäkuussa. Asiantuntemusta yhdistyksen puitteissa löytyy runsaasti. STY on toiminut aktiivisesti tuulivoiman edunvalvojana sekä osallistunut energiamessuille, julkaissut Tuulensilmälehteä jne. Lähitulevaisuuden suurena UUTISET Ensimmäinen suomalaisten tuulivoimaloiden vientisopimus allekirjoitettu Suomalainen tuulivoimalavalmistaja Winwind Oy on sopinut tuulivoimaloiden toimituksesta Ranskan markkinoille. Ensimmäinen toimitus tehdään Pohjois-Ranskaan Lillen lähelle rakennettavaan tuulipuistoon. Uudet voimalat on tarkoitus ottaa käyttöön v. 2004 alkupuolella. WinWinDin toimitusjohtaja Veli- Matti Jääskeläisen mukaan nyt allekirjoitettu toimitussopimus on tärkeä osa WinWinDin kasvupolkua. Tähän mennessä olemme luoneet kotimarkkinareferenssejä, mutta taustalla on ollut koko ajan tavoite kansainvälistymisestä. Tämä on yksi tärkeä askel kansainvälistymisen polulla, Jääskeläinen jatkaa. Ainoana suomalaisena tuulivoimalavalmistajana WinWinDillä on keskeinen rooli viennin kasvattamiseen tähtäävän tuulivoima-klusterin kehittämisessä. Arvioiden mukaan tuulivoimateknologian vienti voisi jo vuonna 2010 olla suuruudeltaan noin 4 miljardia euroa ja se työllistäisi jopa 20 000 henkilöä. Ranska on merkittävä markkina-alue WinWinDille. Ranskassa on vahvat tavoitteet merkittävään tuulivoiman lisäämiseen ja laajamittainen tuulivoimarakentaminen on nyt käynnistymässä. Jo vuonna 2005 Ranskassa rakennetaan 500 MW uutta kapasiteettia, josta aiomme ottaa oman siivumme., sanoo Jääskeläinen ja jatkaa Lisäksi olemme loppuvaiheen neuvotteluissa Portugalin toimituksissa, joten näkymät ovat valoisat. Tilaajaosapuolena on ranskalainen TUULENSILMÄ 2/2003

UUTISET TAPAHTUMAT tuulipuistokehittäjä InnoVent Sarl. Toimitusjohtaja Gregoire Verhaeghe on yksi tuulivoima-alan pioneereista Ranskassa, ensimmäiset tuulivoimalansa Verhaeghe rakennutti jo 1993. Verhaegen mukaan WinWin- Din kehittämä konsepti on erittäin hyvä. Olen seurannut WinWinDin kehitystä jo kahden vuoden ajan ja olen tyytyväinen että olemme päässeet toimitussopimukseen, sanoo Verhaeghe. Verhaeghen mukaan nyt toimitettavat kaksi voimalaa ovat vasta alkuvaihe ja WinWinDin tuulivoimaloita tullaan toimittamaan Ranskan kasvaville markkinoille useita kymmeniä vuosittain. Ranskaan toimitettavat tuulivoimalat ovat yhden megawatin tehoisia. Niiden vuosittain tuottama sähkö riittää noin kahdensadan sähkölämmitteisen omakotitalon energiantarpeisiin. Voimaloiden kokoonpano tapahtuu WinWinDin Iin tehtaassa. Yhden megawatin kokoisen tuulivoimalan investointikustannus on noin 1 miljoona euroa. (Lehdistötiedote 3.6.2003) Inkooseen ja Hankoon uutta tuulivoimaa syksyllä 2003 Inkoon Barösundiin rakennetaan kolme Suomen suurinta ja nykyaikaisinta tuulivoimalaa syksyksi 2003. Tuulivoimahankkeen takana on CWE Caring Wind Energy Oy. Voimalat valmistaa saksalainen Enercon-yhtiö. Perustuksien tekeminen alkaa kesäkuussa. Vastaavia myllyjä tulee lisäksi neljä kappaletta Hangon Santalaan. Tuulivoimalat tuottavat valtakunnan verkkoon 4,2 miljoonaa kilowattituntia sähköä vuodessa myllyä kohden. Teholtaan voimalat ovat 2 megawatin kokoisia. Seitsemän tuulivoimalaa maksaa yhteensä 14 miljoonaa euroa. (Länsi-Uusimaa, 23.5.2003, s. 3- ) Länsituuli - West Wind -hankkeen ensimmäiset tuulimittarit on asennettu Korppooseen ja Merikarvialle. Kumpaankin mastoon on asennettu kaksi mittauslaitetta, joista toinen on maston huipulla ja toinen noin 20 metriä sen alapuolella. Mittarit keräävät tietoa tuulen voimakkuudesta ja suunnasta. Tulokset tallentuvat dataloggeriin, johon mahtuu kerralla noin kuukauden mittaustiedot. Mittaustiedot käydään lukemassa kuukauden välein, mutta ne voidaan lähettää myös puhelimitse. Tuulen nopeuden ja suunnan lisäksi mitataan myös ilmanpainetta ja lämpötilaa. Varsinais-Suomen Energiatoimisto ja Satakunnan Energiatoimisto toteuttavat Länsituuli - West Wind - hankkeen yhteistyössä Fortum Sähkönsiirto Oy:n kanssa. Ylimaakunnallisessa yhteistyöhankkeessa kartoitetaan potentiaaliset tuulipuistoalueet Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa sekä tutkitaan tuulivoiman kytkemistä sähköverkkoon. EU:n aluekehitysrahoitteinen projekti käynnistyi keväällä 2002. Aluksi tehtiin karttatarkastelu, jossa tutkittiin alueen maankäyttöä: karttoihin merkittiin suojelualueet, seutukaavatiedot, asutus- ja loma-asutusalueet ja sähköverkon tiedot. Sen jälkeen valittiin mittauspisteet. Vuoden pituiset mittaukset aloitetaan huhtikuussa 2003. Niiden tarkoituksena on kattaa koko tarkastelun alla oleva alue. (Lehdistötiedote 15.05.2003) Nordeco Oy hankkinut käytettyjä tuulivoimaloita mista, joka haetaan mahdollisesti Tanskasta. Kariniemet kertovat, että ensimmäisestä tuulivoimalasta saadut kokemukset ovat hyviä. He arvioivat, että käytettyjen tuulivoimaloiden ansiosta Huittislainen Nordeco Oy alkanee toimittaa tuulivoimaloita avaimet käteen -periaatteella maatiloille, kasvihuoneyrittäjille ja yrityksille. Yrit- Maaliskuu täjät Jaakko ja Johannes Kariniemi 28-31.3.2004Global Windpower ostivat Fortumin kaksi koevoimalaa. 2004 Conference & Exhibition He ovat pystyttäneet ensimmäisen Chicago, Illinois, USA niistä Huittisten Santionvuorelle. Lisätietoja: American Wind Energy Sen teho on 130 kilowattia, ja sähkö Association, AWEA Länsituuli -hankkeen tuulimittareita asennettu Toinen voimala pystytetään Vamma- Washington, DC 20001 toimitetaan valtakunnan verkkoon. Osoite: 122 C Street NW, Suite 380 laan. Kariniemet suunnittelevat myös www.awea.org kolmannen tuulivoimalan hankki- TUULENSILMÄ 2/2003 17 TAPAHTUMA- KALENTERI 2003 Kesäkuu 16-20.6 Euroopan Tuulienergiakonferenssi, EWEC Madrid, Espanja Lisätietoja: EWEA Osoite: Rue du Trône 26, B-1000, Brysseli, Belgia p. + 32 2546 1940, f. +32 2546 1944 Email. info@ewea.org www.ewea.org Syyskuu 23-27.9.2003 HUSUMwind 2003 Husum, Saksa Lisätietoja: Messe Husum Puh. +49 4841 902 106, Fax. - 266 Email:info@messehusum.de www.husum-wind.de Lokakuu 15.-17.10.2003 Energy 03 Helsingin messukeskus puh. 09 150 91 Email:info@finnexpo.fi 2004

YRITYSHAKEMIS- AUTOMAATIO- JÄRJESTELMÄT Metso Automation Kari Heikkilä PL 237, 33101 Tampere p. 020 483 8278, f. 020 483 8943 email:kari.s.heikkila@metsoautomation.com Automaatio-, informaatio- ja kunnovalvontajärjestelmät. Automaatti- ja säätöventtiilit. Prosessimit- KOMPONENTIT Hollolan Sähköautomatiikka Oy Pasi Salmela Viilaajankatu 10, 15520 Lahti p. 03 752 0732 f. 03 752 0532 Email: hsa@sci.fi Generaattorit 2kVA + Kemijoki Arctic Technology Oy Leena Roiko-Kallio PL 50, 00048 Fortum p. 010 4511 f. 09 694 1846 lapojen lämmitysjärjestelmät Kumera Oy Veli-Matti Honkala Kumerankatu 2, 11100 Riihimäki p. 019 7491 Vaihteet Rautaruukki Steel Veli-Matti Manner PL 93, 92101 Raahe p. 08 849 3533 Email: veli-matti.manner@rautaruukki. com Terästuotteet Metso Drives Oy Erkki Tarvainen PL 158, 40101 Jyväskylä p. 020 484 7889 f. 020 484 7933 email:erkki.v.tarvainen@metso.com KONSULTOINTI, SUUNNIT- TELU JA RAKENTAMINEN Cosphi One Roggo Dominique Kauppakartanonkatu 7 A 62 00930 Helsinki p. 040 564 2291 f. 09 3432 937 Design tools for power electronics Electrowatt-Ekono Oy Esa Holttinen PL 93, 02151 Espoo p. 09 46911 Tuulianalyysit, kannattavuusselvitykset, ympäristöselvitykset, esi- ja toteutussuunnittelu EMP Projects Oy Staffan Asplund Hovioikeudenpuistikko 11 65100 Vaasa p. 06 3124 237 Email: info@empgroup.com Kannattavuusselvitykset, ympäristöselvitykset, esi- ja toteutussuunnittelu, projektointi, avaimet käteen toimitukset GreenStream Network Oy Jussi Nykänen Eteläranta 12, 00130 Helsinki gsm. 040 840 8001 Email: jussi.nykanen@gsn-trade.com Vihreät sertifikaatit, päästökauppa, rahoitusjärjestelyt Insinööritsto Erkki Haapanen Oy Raininkaistentie 27, 35600 Halli p. 03-532 0600 f. 03 532 0648 Email: erkki.haapanen@ky.inet.fi suunnittelu Prizztech Oy Iiro Andersson Tiedepuisto PRIPOLI, 28600 Pori p. 02 627 1100 Teknologiahankkeet Suomen Tuulienergia - FWT Oy Tommi Rautio Saanatunturintie 1, 00970 Helsinki p. 040 546 9477, 050 572 3953 Email: steoy@kolumbus.fi Toteutussuunnittelu ja projektinhoito Windcraft Aki Suokas Niemenkatu 73, 15210 Lahti p. 03 811 4390 Roottoriasiantuntemusta Vindkraftföreningen rf Folke Malmgren Kaartintorpantie 6B, 00330 Helsinki p.+f. 09 483 950 Projektineuvonta MAAHANTUONTI, MYYJÄT JA VALMISTAJAT Bonus energy A/S Edustus Suomessa: Synoptia Oy Ab Staffan Tallqvist, Gustav Tallqvist Tapiolan keskustorni FIN-02100 Espoo p.09 4392 8890, 09 877 1085 f. 09 43928891 gsm. 050 500 3000 Email: st.synoptia@kolumbus.fi, synoptia@kolumbus.fi www.bonus.dk Bonus tuulivoimalat Fortum Engineering Oy Vesi- ja tuulivoima Markku Pajunen PL 20, 00048 Fortum p. 010 4532052, gsm 050 4532052 f. 010 4533352 Email:markku.pajunen@fortum. com NEG Micon tuulivoimalat, aurinkosähköjärjestelmät Hafmex Windforce Oy Juhani Jokinen Hannuksentie 1, 02270 ESPOO p. 020 198 0333, f. 020 198 0340 Email: juhani.jokinen@hafmex.fi pien- ja suurtuulivoimalat Mikron Ky Anders Åsten PL 137, 02401 Kirkkonummi p. 09 298 8053 f. 09 298 7119 e-mail: mikron@dlc.fi Nordic Windpower 18 TUULENSILMÄ 2/2003

YRITYSHAKEMIS- Nordex Ab Michael Henriksson Idrottsvägen 5, 952 61 Kalix, Sverige p.+ 46 92 379 404, f. +46 92 377 014 gsm +46 70 639 0609 Myynti ja markkinointi Oy Windside Production Ltd Risto Joutsiniemi Niemenharjuntie 85, 44800 Pihtipudas p. 0208 350 700, fax 0207 350 700 gsm 0400 315 037 Windside, Sudwind, LMW Generaattorit, lavat TUTKIMUS JA KONSULTOIN- Ilmatieteen laitos, IL Energia Bengt Tammelin PL 503, 00101 Helsinki p. 09 1929 4160 Email: bengt.tammelin@fmi.fi Tuulienergiatutkimus, kansalliset ja kansainväliset projektit, tuulimittaukset, tuulisuusanalyysit, energiantuotto- ja lyhytaikaiset tuotantoennusteet VTT Energia Esa Peltola Pl 1606, 02044 VTT p. 09 4566 560 Email: esa.peltola@vtt.fi Tutkimus, tuulisuusanalyysit, tuuli- ja seuranta mittaukset HUOLTO - JA KUNNOSSAP- ITOPALVELUT KÄYTTÖKOKEMUKSET Hyötytuuli Oy Timo Mäki PL 9, 28101 Pori p. 02 621 2180 Email: timo.maki@pori.fi Meri-Pori 8 x 1 MW Bonus Meri-Pori 2 MW Bonus Iin Energia Oy Risto Paaso Asematie 13, 91100 Ii p. 08 818 0222 500 kw Nordtank Kemijoki Arctic Technology Oy Esa Aarnio Valtakatu 9-11, 96100 Rovaniemi p. 016 7401, gsm 0400 695 270 tuulivoimaloiden huolto- ja kunnossapitopalvelut ulkopuolisille Kemin Energialaitos Tarmo Malvalehto Valtakatu 26, 94100 Kemi p. 016 259 342 Kemi Ajos 3x300kW Nordtank Korsnäsin Tuulivoimapuisto Oy Herbert Byholm Kirkkopuistikko 10C, 65100 Vaasa p. 06 324 5208, gsm. 0500 862 886 Korsnäs 4x200 kw Nordtank Kotkan Energia Oy Kalle Patomeri PL 232, 48101 Kotka p. 05-227 7111 Email: kalle.patomeri@kotka.fi Kotka 2 x 1 MW Bonus Lumituuli Oy Aarne Koutaniemi Vironkatu 5, 00170 Helsinki p. 09 4110 0778 Email: info@lumituuli.fi www.lumituuli.fi energiantuotanto- ja myynti, tuulisähkö Lumijoki 660 kw Vestas Oulun Seudun Sähkö Jouko Simonen Voimatie 2, 90440 Kempele p. 08-310 1500 Energianmyynti ja-siirto Oulunsalo 1.3 MW Nordex Pori Energia Tero Isoviita PL 9, 28101 Pori p. 02 621 2251 Email: tero.isoviita@pori.fi Pori 300 kw Nordtank Propel Voima Oy Janne Vettervik PL 11, 23801 LAITILA Email: janne.vettervik@satavakka.fi p. 02 8506 231, gsm. 044 280 9008 Uusikaupunki 2 x 1300 MW Nordex Vattenfall / Revon Sähkö Oy Jussi Malkamäki PL 31, 86301 Oulainen p. 020 586 3432 f. 020 586 3516 Siikajoki 2 x 300 kw Nordtank Kalajoki 2 x 300 kw Nordtank Hailuoto 2 x 300 kw Nordtank Hailuoto 2 x 500 kw Nordtank Siikajoki 2 x 600 kw Nordtank Tunturituuli Oy Seppo Partonen PL 10, 00048 Fortum p. 010 453 3958 gsm. 050 453 3958 Email: seppo.partonen@fortum. com Paljasselkä 65 kw Nordtank Lammasoaivi 2 x 450 kw Bonus Lammasoaivi 1 x 600 kw Bonus Olos 5 x 600 kw Bonus Vapon Tuulivoima Oy Mauno Oksanen PL 22, 40100 Jyväskylä p. 014 623 5637 Email: mauno.oksanen@vapo.fi Kuivaniemi 500 kw Nordtank Kuivaniemi 6 x 750 kw NEG Micon Kuivaniemi 2MW Vestas TUULISÄHKÖN TUOTANTO MYYNTI JA MARKKINOINTI Vattenfall sähkönmyynti Oy Taija Herranen Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puh. 020 586 11 Energiayhtiö, sähkönmyynti TUULENSILMÄ 2/2003 19

SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS r.y. Suomen tuulivoimayhdistys STY r.y. perustettiin 21.10.1988. Sen tavoitteena on toimia aktiivisesti tuulivoiman taloudellisen hyödyntämisen puolesta Suomessa. Eräs tärkeimmistä toimintamuodoista on julkisen hallinnon, energia-alan yritysten sekä tuulivoiman rakentajien ja harrastajien informoiminen tuulienergian ja siihen liittyvien toiminta-alueiden kehityksestä. Yhdistyksen lehti Tuulensilmä ilmestyy 3-4 kertaa vuodessa ja se lähetetään kaikille jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille sekä eri kohderyhmille. Yhdistys järjestää mm. seminaareja ja symposiumeja, asiantuntijatapaamisia ja vierailuja alan tutkimus- ja tuotantolaitoksiin. Lisäksi yhdistyksen vuosikokousten yhteydessä pidetään alaan liittyviä asiantuntijaesitelmiä. Jäsenmaksut: Yksityishenkilöt 35 euroa/vuosi Yritykset ja yhteisöt 1000 euroa/vuosi Yhteisöt 1200 euroa/vuosi Opiskelijat 10 euroa/vuosi Pienyritykset 2 00 euroa/vuosi (alle 10 henkeä) Postisiirtotili: Sampo Pankki 800017-70121854 Maksaessasi kirjoita pankkisiirtolomakkeeseen kohtaan tiedonantoja nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi sekä lähetä jäsenkaavake ja kuittikopio osoitteeseen Suomen Tuulivoimayhdistys ry, PL 846, 00101 Helsinki. JÄSENKAAVAKE Nimi: Ammatti: Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Puhelin: Fax: Suomen Tuulivoimayhdistys r.y. Email: PL 846 Olen itserakentaja 00101 HELSINKI Yritysjäsenet Yritys: Yrityksen toimiala: