Puu on luonnosta saatu aito materiaali 17.4.2012 Alatunnisteteksti 1
Eri aikakausina ja eri maissa on puurakennustaide ja taito huomattavasti vaihdellut, mutta aina on tämä helposti käsiteltävä, rakentamiseen soveltuva aine painanut leimansa arkkitehtuuriin ja koko inhimilliseen kulttuuriin (Aarne Ervi, 1946).
Puu- ja kivirakennusmateriaaleille on tunnusomaista ratkaisut, jossa kappaleet liitetään yhteen rakenteelliseksi ja arkkitehtoniseksi sommitelmaksi. Hirsirakennustekniikka on peräisin antiikista. Klassinen arkkitehtuuri on rakenteellista ja siinä tuntuu olevan sisään kirjoitettuna puu- ja kivimateriaaleihin perustuva rakenne, mittakaava ja muoto. 17.4.2012 Alatunnisteteksti 3
Hirsirakennus sai vaikutteensa antiikin Kreikasta ja tuli Suomeen kaakosta, rautakauden jälkipuolella n. 600- luvulla. Suomalaiselle talonpoikaiselle pihapiirille oli tyypillistä useiden megaron -tyyppisten rakennusten joukko. Asuinrakennukset olivat aluksi myös yksihuoneisia. 1000-luvun ensimmäisellä puoliskolla kehittyi asuinrakennukseksi paritupa, joka muodostui ikään kuin kahdesta yksihuoneisesta tuvasta rinnakkain asetettuna ja väliovella varustettuna. Talonpoikaisessa perinteessä käytettiin pitkänurkkia. 17.4.2012 Alatunnisteteksti 4
Varsinainen hirsitalo tuli saksalais-ruotsalaiselta suunnalta, katolisen kirkon, saksalaisten kauppiaiden ja ruotsalaisten vallanpitäjien välityksellä. Talonpoikaisessa perinteessä käytettiin pitkänurkkia, mutta tasanurkat asuintaloissa yleistyivät 1800-luvun kuluessa. Hirren veistäminen ulkopuolelta tuli tavallisemmaksi vasta 1700- luvulla. Keskiajalla vaativimmat rakennukset olivat puukirkot ja kivirakennusten palkistot ja kattorakenteet. 17.4.2012 Alatunnisteteksti 5
1700-luvulla pyrittiin ratkaisemaan tapaa, jolla puurakennus saataisiin näyttämään kivirakennukselta. Mielikuvaa luotiin värityksellä ja seinäpintojen jaottelulla ja laudoituksella, jolla suojattiin ja peitettiin rakennuksen runko. Keltaokra valkoisine korosteineen antavat mielikuvan kivirakennuksesta (keltainen ja valkoinen kalkkikivi). 17.4.2012 Alatunnisteteksti 6
Punamullatulla ja valkoisin nurkkalaudoin ja ikkunapielin maalattu rakennus. Värityksen lähtökohdat ovat ranskalaisessa ja alankomaalaisessa renessanssissa: punainen tiili ja kalkkikivi. Vuorilaudoituksen tehtävänä on suojauksen lisäksi karakterisoida kivirakennusta. Tällaisia laudoitusmalleja oli mm. tasainen pystylaudoitus ilman peitelistoja. Noin 1810- luvulla suomalaiseen arkkitehtuuriin omaksuttiin idästä Venäjältä käsin vaakalaudoitus, josta tuli yleinen laudoitustapa Suomessa. 17.4.2012 Alatunnisteteksti 7
Puu oli tärkein rakennusaine myös kaupungeissamme. Vuonna 1747 kivirakennusten määrä kaupungeissa oli 47, joista 46 sijaitsi Turussa ja yksi Helsingissä. Myös kivirakennuksissa oli paljon puuta mm. välipohjat, vesikattorakenteet. Mittasuhteet määritteli edelleen hirren mitta myös laajemmissa kaupunkikokonaisuuksissa. Euroopan esikuvien mukaan välipohjia alettiin 1870-luvulla rakentaa rautapalkkien varaan ja viimein rautabetonista 1900-luvun alussa. 17.4.2012 Alatunnisteteksti 8
1800-luvun alkupuolella merkittävin vaikuttaja ja uranuurtaja oli Carl Ludvig Engel. Arkkitehtuuri tason nousu oli valtava hänen vaikutuksensa ansiosta. Engel suunnitteli myös paljon puurakennuksia ja hallitsi puurakennustekniikan. 17.4.2012 Alatunnisteteksti 9
17.4.2012 Alatunnisteteksti 10 Engelin ja empiren vaikutuksesta suomalainen hirsinen asuintalo sai uuden ilmeensä. Rakennuksessa oli korkea kivijalka, hirsiseinät oli tasaisiksi veistettyjä ja nurkat sahalla tasattuja tasanurkkia. Sisätiloihin vakiintui pinkopahvi ja ulkopuoli tiivistettiin tervapaperilla ja vaakalaudoituksella. Uutuudet omaksuttiin ensin kaupunkeihin.
17.4.2012 Alatunnisteteksti 11 Teollisesti valmistettua helmiponttilautaa alettiin valmistaa ensimmäisenä Kotkassa 1872. Höyläys profiilit tulivat norjalaisen siirtokunnan mukana. Laudoitus maalattiin öljymaalilla.
17.4.2012 Alatunnisteteksti 12 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa Suomen arkkitehtuuri edelleen kansainvälistyi ja uudet vaikutteet omaksuttiin entistä nopeammin.
Vaikutteet välittyivät ammattilehdistön ja -kirjallisuuden välityksellä, koulutetut arkkitehdit ja rakennusmestarit alkoivat suunnitella myös maaseudulle, rautatieasemat ja koulut toivat uutta tekniikkaa mm. mm. pystyhirsien käyttö ja avovaraus omaksuttiin (tilkitseminen helpompaa). 17.4.2012 Alatunnisteteksti 13
Hirsirakentamisen perinne jatkui 1900-luvun alkupuolelle, jolloin uudet rakennustekniikat, kuten runkorakenteet, pikkuhiljaa syrjäyttivät hirren rakennusaineena. Erityisesti jälleenrakennuskauden aikana uudet ratkaisut yleistyivät myös puurakentamisessa. 17.4.2012 Alatunnisteteksti 14
Laudoitettua rankorakennetta esiintyy Suomenlinnassa jo 1780 ja tekniikka mainitaan myös A. Sjöströmin Maatalousrakennuksia -kirjassa 1891. Naulaamalla tehty lautavahvisteinen rankorakenne idea syntyi Chicagossa vuonna 1832. Se esiteltiin Pariisissa 1867. Suomeen rakennustapa tuli siirtolaisten paluumuuton yhteydessä ja tapaa esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1909 Valter Thomén artikkelissa Arkkitehtilehdessä. Myös arkkitehti Gustaf Strengell ihmetteli kirjoituksessaan kuinka kauan onkaan mennyt puuarkkitehtuurin kehittymiseen rationaaliseksi, jossa seinän kantava funktio ja lämpöä eristävä toimivuus on eriytetty omiksi rakenne-elementeikseen. Kuva: Puurakennustaito. Helsinki 1946. 17.4.2012 Alatunnisteteksti 15
A. Ahltrömin tehtaat suunnitteli puutalotehdasta jo 1930-luvulla. Varsinaisen sysäyksen teolliselle valmistalojen valmistukselle antoi toisen maailman sodan parakit ja ruotsalaisten lahjatalot, jotka perustuivat seinäelementtitekniikkaan. Kuva: Kotimainen levyrakenteinen omakotityyppi. Puurakennustaito. Helsinki 1946. 17.4.2012 Alatunnisteteksti 16
Välirauhan aikana 1940 perustettiin Suomen Puutalo Oy puutavarayhtiöiden yhteisvoimin. Arkkitehdeiksi palkattiin Jorma Järvi ja Erik Lindroos, insinööriksi N.R. Alenius. Mallisto oli runsas ja 10 vuoden aikana suunniteltiin yli tuhat talotyyppiä. Talot esivalmistettiin tehtaissa ja kuljetettiin rakennuspaikalle, jossa ne koottiin piirustuksia ja työselityksiä noudattaen. Puurakennuksille pyrittiin saamaan myös korkeatasoinen arkkitehtoninen muoto. 17.4.2012 Alatunnisteteksti 17
1942 perustettiin Suomen arkkitehtiliiton jälleenrakennustoimisto, jonka suunnittelijoina olivat mm. arkkitehdit Viljo Rewell, Olli Pöyry ja Aulis Blomstedt. 1930-luvun modernisteja, kaikki jo tunnettuja modernisteja. Tyyppipiirustuksissa pyrittiin korkeatasoiseen suunnitteluun, ei väliaikaisiin vaan pitkäkestoisiin ratkaisuihin. Puolitoistakerroksinen asuintalo vakiintui tyyppipiirustusten pohjalta edelleen sodan jälkeen yleiseksi. Joissakin tapauksissa tavataan ennen sotia suunniteltuja rakennuksia, jotka toteutuivat vasta sodan jälkeen ja heijastavat näin eri suunnittelun lähtökohtia 17.4.2012 Alatunnisteteksti 18
Suomalainen metsäteollisuus vaikutti suuresti pientalojen kehitykseen ja valmistukseen. Näissä teollisuuden yhdyskunnissa oli käytettävissä teollisuuslaitosten voimavaroja metsistä, sahaustoiminnasta, puunjalostuksesta, rakenneosien tuotannosta, kuljetusmekanismit jne.. 17.4.2012 Alatunnisteteksti 19
17.4.2012 Alatunnisteteksti 20 Puu on saanut myös rakennuksissa plastisempia muotoja, sen osissa ja kiinteässä kalustuksessa. Puun käyttö voi olla sopusuhtaista ja kaunista esim. metalliin yhdistettynä. Puuta voitaneen käyttää myös rumasti ilman esteettisiä pyrkimyksiä ja ilman sen ominaisuuksien tajua.