1/10 Kirjastopalvelut Kirjastopalvelujen arvioinnin sisältö - Kirjastopalvelujen saavutettavuus - lasten ja nuorten kannalta Tiivistelmä Lapin kiinteä kirjastoverkosto ei ole juurikaan harventunut vuodesta 2007 vuoteen 2015. Kirjastoautopalvelu on lakkautettu tuona ajanjaksona Kemin kaupungissa. Muissa palvelua tarjoavissa kunnissa pysäkkien määrä on vähentynyt noin kolme prosenttia. Kirjastomatkan pituudella on vaikutusta erityisesti lapsiin ja nuoriin, joilla on rajoitetut mahdollisuudet liikkua itse tai käyttää julkisia kulkuvälineitä. Lapissa alle 16-vuotiaan keskimääräinen matka kirjastoon on kolmesta neljään kilometriä. Kunnittain tarkasteltuna keskimääräinen matka voi olla jopa 24 kilometriä. Matka on niin pitkä, että kirjastoon menoon tarvitaan vanhempia ja kuljetusta sekä lähelle tulevia kirjastoautopalveluja. Kirjastojen aukiolosaatavuus muodostuu tavallisista aukiolotunneista (kirjasto avoinna, henkilökunta palvelemassa asiakkaita) sekä niiden rinnalle tulleesta omatoimiaukiolosta (kirjasto avoinna, henkilökuntaa ei paikalla). Kirjastojen perinteinen aukiolosaatavuus on jonkin verran heikentynyt Lapissa. Sen sijaan omatoimiaukiolo on lisännyt kirjastojen kokonaisaukioloa. Omatoimipalveluratkaisu parantaa saatavuutta, jos se tulee perinteisen aukioloajan rinnalle, ja jos se pystytään toteuttamaan ilman rajoituksia. Lasten kannalta omatoimiratkaisu ei aina takaa hyvää saatavuutta, koska he tarvitsevat aikuisia enemmän henkilökunnan apua. Kirjastoon sisälle pääseminen ei vielä takaa lapselle hyvää palvelua. Kirjastopalvelujen ydintä lapselle on houkutteleva ja runsas tarjonta. Lapsi elää hetkessä ja käyttäytyy kirjaston asiakkaana lapsen tavoin. Hän ei varaa haluamaansa aineistoa kuten aikuinen, vaan haluaa lukea nyt sen, mitä kaverikin luki. Hankintojen tulee olla lasten tarpeiden mukaisia ja hankintamäärien sellaisia, että nopealla lapsen tarpeeseen vastaamisella kyetään vaikuttamaan lukuhalun heräämiseen ja säilymiseen. Kirjastot panostavat melko hyvin lapsille hankittavaan aineistoon, sillä puolet Lapin kirjastoista hankkii enemmän kuin suosituksen mukaisen yhden lastenkirjan jokaista alle 15-vuotiasta lasta kohden vuodessa. Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Johtopäätökset Kirjastopalvelut ovat hyvin lasten ja nuorten saatavilla niissä Lapin kunnissa, joissa on kirjastoautopalvelu. Kunnissa, joissa kirjastoautopalvelua ei ole, kirjastopalvelujen saatavuus on heikko etenkin keskustaajamien ulkopuolella. Lapsen ja nuoren kannalta saatavuus tarkoittaa muutakin kuin matkan pituutta ja kirjastoon sisällepääsyn mahdollisuutta.
2/10 Omatoimikirjastot täydentävät ja laajentavat kirjaston palveluja, mutta eivät korvaa niitä. Jos omatoimikirjastossa on ikäraja, se saattaa heikentää lasten ja nuorten kirjastopalvelujen saatavuutta. Omatoimiratkaisun laaja käyttöönotto loitontaa kirjaston henkilökuntaa lapsista. Kirjastolla on olennainen merkitys lasten ja nuorten monilukutaidon ja lukuharrastuksen kehityksessä. Lastenkirjoja lainataan suhteellisesti enemmän kuin aikuisten aineistoja, mutta niitä hankitaan tarvetta vähemmän. Kysytyn aineiston heikko saatavuus voi vaikuttaa lukuintoon. Lasten ja nuorten kirjastonkäyttöä koskevia valtakunnallisia tutkimuksia tai palvelutarpeita koskevia kartoituksia on tehty niukasti. Toimenpide-ehdotukset Kunnan ei tule lakkauttaa tai supistaa kirjastopalveluja tekemättä ennakkovaikutusten (EVA) ja lapsivaikutusten arviointia. Kuntien on kehitettävä yhteistyössä kirjastopalvelujaan, esimerkiksi kirjastoautojen yhteiskäyttöä. Kuntien on huolehdittava kirjasto- ja kirjastoautopalvelun kattavuudesta lähipalveluna. Valtio avustaa kehittämishankkeita erillisrahoituksella. Kuntien on poistettava omatoimikirjastojen ikärajoitukset. Mahdollisten ongelmien ilmaantuessa asiat on selvitettävä niin, ettei palvelujen saavutettavuus tai lasten turvallisuus vaarannu. Kirjastojen on otettava huomioon erityisesti lapset ja nuoret kehittäessään palveluja, hankkiessaan aineistoja ja rekrytoidessaan ammattitaitoista henkilökuntaa. Hankintojen tulee olla lasten tarpeiden mukaisia ja hankintamäärien sellaisia, että nopealla lasten tarpeeseen vastaamisella kyetään vaikuttamaan lukuhalun heräämiseen ja säilymiseen. Kuntien on laadittava opetussuunnitelmien uudistamisen yhteydessä varhaiskasvatuksen, koulujen ja kirjastojen yhteistyösuunnitelmat lasten ja nuorten monilukutaidon ja lukuharrastuksen edistämiseksi. Kirjastojen on parannettava lasten ja nuorten palveluja ja saatavuutta kartoittamalla tarpeita, arvioimalla omaa toimintaansa ja ottamalla asiakkaita mukaan palvelujen kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön on selvitettävä kirjastojen, varhaiskasvatuksen ja koulujen yhteistyötä ja edistettävä lastenkirjastotyön vaikuttavuuden selvittämistä. Johdanto Vuonna 2015 Lapissa oli 21 kuntaa ja 18 yleistä kirjastoa. Tornionlaakson seutukirjastona toimivat Pello ja Ylitornio, ja Sompion seutukirjastona toimivat Pelkosenniemi, Savukoski ja Sodankylä. Jokaisessa kunnassa oli pääkirjasto ja tämän lisäksi maakunnassa oli 19 sivukirjastoa, yksi laitoskirjasto ja yhdeksän muuta palvelupaikkaa. Kirjastoautopysäkkejä oli yhteensä 1 286 muiden kuntien paitsi Kemin, Pelkosenniemen, Posion ja Tervolan alueella. Kirjastoautoja oli 13. Yleiset kirjastot toteuttavat ja vahvistavat perustuslaissa todettuja jokaisen kansalaisen sivistyksellisiä oikeuksia. Kirjastolain (904/1998) mukaan yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastolain valmisteluun liittyvissä asiakirjoissa painotetaan lisäksi kirjastopalvelun saavutettavuutta kohtuullisen asiointimatkan päästä. Peruspalveluarvioinnin aiheena oli kirjastopalvelujen saatavuus. Kansallisen kirjastopolitiikan (Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015) mukaan yleisten kirjastojen tavoitteena on varmistaa kansalaisten tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus. Palvelun saatavuudella tarkoitetaan esimerkiksi toimipisteiden määrää ja sijaintia sekä asukkaiden käytössä olevia verkkopalveluja ja
3/10 tietoteknistä infrastruktuuria. Saavutettavuutta tarkastellaan käytettävyyden näkökulmasta, esimerkiksi miten kuntalainen osaa käyttää hyödykseen kirjaston tarjoamia monipuolisia palveluja. Kirjastopalvelujen saatavuutta on viimeksi arvioitu vuonna 2007. Tuolloin toimenpide-ehdotuksina kirjattiin kirjastoautojen käytön tehostaminen kuntien välistä yhteistyötä lisäämällä, kirjastoautojen uusiminen kunnissa, joissa auton ikä oli yli 15 vuotta, riittävän aineistohankinnan turvaaminen, saamenkielisten lasten palvelutarjonta sekä asiakaslähtöisyyden lisääminen strategisessa suunnittelussa. Näistä ovat toteutuneet kirjastoautojen uusimiset, joita on hankittu vuoden 2007 jälkeen kuusi sekä saamenkielisten lasten palvelutarjonta, joka on monipuolistunut Jutaava kirjasto - hankkeen myötä. Arviointiaineistona käytettiin Yleisten kirjastojen tilastotietokantaa, Suomen virallisen tilaston väestötietoja sekä Gispositio Oy:n tekemää kirjastojen saavutettavuuskartoitusta alle 16vuotiaille lapsille. laskentaa varten jokaiselle asutulle tilastoruudulle laskettiin etäisyys lähimpään yleiseen kirjastoon tieverkkoa pitkin reittioptimointia käyttäen. Vertailulukuina käytettiin maantieteellisen saavutettavuuden mediaaniarvoja (ei keskimääräistä saavutettavuutta). Laskennan toteutti tilaustyönä Jaani Lahtinen Gispositio Oy:stä. Jälkimmäisessä aineistoina olivat Tilastokeskuksen ruututietokanta 2014, Tiehallinnon ylläpitämä Digiroad kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 2015, Maanmittauslaitoksen koko Suomen kattava kuntajako 2015, Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä YKR -Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän asutuksen aluejaot aineisto 2015 ja Kirjastot.fi:n ylläpitämät yleisten kirjastojen sijaintitiedot 2015. Lasten kulttuuriset oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lapsella on oikeus kasvaa kulttuuriin, oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. Sopimukseen liittyneet maat kunnioittavat ja edistävät lapsen oikeutta osallistua kaikkeen kulttuuri- ja taide-elämään ja kannustavat sopivien ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajantoimintoihin. Lisäksi sopimus kehottaa kiinnittämään huomiota lapsen kielellisiin tarpeisiin ja lukutaidon merkitykseen sekä levittämään tietoa, aineistoja ja lastenkirjoja. Näiden oikeuksien toteutuminen edellyttää, että lapselle on tarjolla mahdollisuuksia taiteeseen ja kulttuuriin osallistumiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kartoittanut lasten ja nuorten omaehtoista kulttuurista aktiivisuutta ehdotukseen lastenkulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi. Selvityksen mukaan kirjasto ja sen tarjoamat palvelut ovat hyvin käytettyjä. Yhdeksän kymmenestä 318 -vuotiaasta lapsesta ja nuoresta käyttää niitä. Erityisen innokkaita lukijoita ovat 711 vuotiaat. Heistä 96 % ilmoittaa lainanneensa kirjan kirjastossa. Tytöt harrastavat kulttuuria enemmän kuin pojat. Lakisääteisestä perusoikeudesta huolimatta lasten ja nuorten mahdollisuudet osallistua taiteeseen ja kulttuuriin eivät toteudu yhdenvertaisesti. Taide- ja kulttuurikasvatuksen saatavuuteen ja osallistumismahdollisuuksiin vaikuttavat monet tekijät kuten alueen lastenkulttuuripalvelut, taide- ja kulttuuritarjonta, kodin ja koulun välimatkat kirjastoihin, museoihin ja taidelaitoksiin, ammattitaitoisten taideopettajien määrä koulussa sekä vanhempien mahdollisuudet tukea lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksia ja tarjota virikkeitä. Koulun ja varhaiskasvatuksen merkitys on keskeinen. Kuntien hyvinvointikertomuksissa tulisi huomioida lasten kulttuuriset oikeudet ja lasten ja nuorten kulttuurikompetenssia tulee vahvistaa. Lapset ja nuoret kirjastopalvelujen kohderyhmänä Voimassa olevassa kirjastolainsäädännössämme kaikki asiakkaat ovat palvelujen käyttäjinä samassa asemassa, aikuiset, lapset ja nuoret tasavertaisina. Lainsäädännön keinoin voidaan myös nostaa joitakin ryhmiä positiivisen erityiskohtelun kohteiksi. Näin on menetelty Ruotsissa. Siellä uusi kirjastolaki kehottaa kirjastoja kiinnittämään erityistä huomiota lasten ja nuorten kielenkehitykseen
4/10 ja lukemaan innostamiseen. Lasten, nuorten tai nuorten aikuisten kirjastonkäyttöä koskevia laajempia, valtakunnallisia tutkimuksia tai kartoituksia ei ole tehty. Lapsiasiavaltuutettu on painottanut lasten ja nuorten omien mielipiteiden selvittämistä sekä lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen edistämistä. Muutamissa opinnäytetöissä on selvitetty nuorten käsityksiä kirjastosta ja asiantuntijoiden käsityksiä lastenkirjastotyöstä. Nuorten käsitys kirjastosta ja sen kokoelmista on pääosin positiivinen. Kuitenkin on syitä, jotka vähentävät kirjastonkäyttöä. Pauliina Huynh n opinnäytteen mukaan kirjastonkäyttöä vähentää aineistojen puutteet tai hankala löydettävyys, ajanpuute ja epätietoisuus siitä, mitä kaikkea kirjastolla on tarjota. Kaikki eivät myöskään kokeneet kirjastoa heille viihtyisäksi paikaksi. Tutkimuksen mukaan nuoret mielsivät kirjastonkäytön varsin perinteisesti kokoelmien käyttöön liittyväksi, eivätkä laskeneet kirjastotilassa oleskelua, pelaamista tai opiskelua kirjastopalvelujen käytöksi. Nuorten kirjastonkäyttöä vähentävät tekijät liittyvät myös siihen, miten hyvin vastaajat kokivat kirjaston huomioivan nuorten toivomuksia ja tarpeita. Kirjastopalvelujen laatusuositukset lasten ja nuorten näkökulmasta Vuonna 2010 valmistunut Yleisten kirjastojen laatusuositus ei nosta erikoistarkasteluun lapsille ja nuorille tarkoitettuja kirjastopalveluja. Tätä asiakasryhmää ja heille tarkoitettujen palvelujen saatavuutta sivutaan kuitenkin useassa kohdassa. Kirjastoseuran aloitteesta suunnitteilla on ollut lasten- ja nuortenkirjastopalvelujen oma laatusuositus, jonka työstäminen ei kuitenkaan ole edistynyt. Saavutettavuutta ja lasten ja nuorten palveluja koskevat seuraavat laatusuosituksen kohdat: Hyvässä kirjastossa/laadukkaita kirjastopalveluja tarjoavassa kunnassa kirjaston mahdollisuudet kuntalaisten hyvinvoinnin ja viihtyvyyden lisääjänä, elinikäisen oppimisen mahdollistajana ja syrjäytymisen ehkäisijänä tiedostetaan ja käytetään hyväksi. Laadukkailla, kuntalaisten tarpeita vastaavilla kirjastopalveluluilla luodaan hyvinvointia, iloa, elämyksiä ja tietoa kaikenikäisille. Tilat ovat toimintaan sopivat, viihtyisät, helposti saavutettavat ja esteettömät. Erilaiset ja eri-ikäiset käyttäjät löytävät sieltä itselleen sopivaa tilaa. Palvelu tarjotaan lähipalveluna. Palvelujen kehittämisessä kuullaan lapsia ja nuoria aidosti. Palvelut on tehty helposti saavutettaviksi. Suurimmalla osalla kunnan asukkaista on matkaa kirjastoon alle 2 kilometriä tai kirjastoon on hyvät liikenneyhteydet ja matkustusaika on alle puoli tuntia. Kävelymatka on lapsille kohtuullinen ja turvallinen. Palveluja kehitetään asiakasnäkökulmasta ja myös lasten ja nuorten mielipiteitä on kartoitettu. Lapsille ja nuorille lukemisesta ja muista kirjaston palveluista on tehty houkuttelevia päiväkotien ja koulujen kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Koululaisten valtaosa on kirjaston asiakkaina ja tiedonhallintataitojen opetus sisältyy kunnan opetussuunnitelmaan. Lapsille ja nuorille suunnataan omat asiakaskyselyt. Kokoelmien muodostamisessa otetaan kunnan asukkaiden ikärakenne huomioon. Lapsille on tarjolla monipuoliset ja laadukkaat lastenkokoelmat, erityisesti lapsirikkaissa kunnissa. Lasten lukutaidon ja lukemisharrastuksen kehittämiseksi sekä medialukutaidon ja oppimistaitojen kehittämisen turvaamiseksi tarjolla on monipuoliset ja laadukkaat lastenkokoelmat. Lapsille suunnattu kokoelma pidetään kiinnostavana, monipuolisena ja houkuttelevana hankkimalla riittävästi uutta aineistoa. Kirjastorakennukset ovat eri-ikäisten käyttäjien helposti saavutettavissa. Ne ovat mielekkään vapaaajan ja omaehtoisen oppimisen tilan tarjoavia ja erilaiset käyttäjät ja ikäryhmät on huomioitu. Opetus- ja kulttuuriministeriön lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa (LANUKE) 2012-2015 kehotetaan nuorisotyötä tekemään yhteistyötä kirjastotoimen kanssa. Ohjelman mukaan lapsija nuorisopolitiikan toteuttamisessa tulee hyödyntää maan kattavaa kirjastoverkkoa, jotta kaikille voidaan taata tasapuoliset mahdollisuudet niin lukutaidon kartuttamiseen kuin tietoyhteiskuntaan
5/10 pääsyyn. Yhteistyömahdollisuuksia ohjelmassa nähdään erityisesti mediakasvatuksen kehittämisessä. Kirjastojen verkkopalvelujen saatavuus lapsille ja nuorille Kirjastojen peruspalvelut ovat pääosin saavutettavissa verkon kautta. Verkossa onnistuu aineiston etsintä, saatavuuden tarkistus, varaaminen ja uusiminen. Itse fyysisen aineiston lainaaminen on tehtävä kirjastossa. Useimmat kirjastojen verkkopalvelut on kehitetty kaikenikäisille. Lapset ja nuoret ovat kuitenkin kohderyhmänä aikuisista poikkeavia. He eivät yleensä varaa aineistoja eivätkä tarkista tietyn aineiston saatavuutta etukäteen. Lapset käyttävät sitä kokoelmaa, joka heidän asiointihetkellään on tarjolla. He myös odottavat verkkopalveluilta aikuisia enemmän vuorovaikutteisuutta ja osallisuutta. Lapsille ja nuorille on tuotettu keskitetysti kirjastojen aineistoja esitteleviä ja lukemaan, kuuntelemaan tai katsomaan houkuttavia aineistoja. Tällaisia sivustoja ovat esimerkiksi Okariino ja Sivupiiri. Valtakunnallisesta tuotannosta on pääosin vastannut yleisten kirjastojen keskuskirjastona Helsingin kaupunginkirjasto. Palvelujen tuottaja Kirjastot.fi näkee ongelmaksi saada lasten ja nuorten kirjastopalvelut nivellettyä osaksi palveluja ja sivustoja, joita nuoret muuten käyttävät. Kehitettyjä palveluja onkin tarkoitus yhdistää jatkossa muihin palveluihin. Kirjastojen erilliset ns. nuortensivustot tavoittavat kohderyhmänsä heikosti ja osa niistä palveleekin paremmin lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä kuin lapsia ja nuoria. Yksittäisillä kirjastoilla on vain rajalliset mahdollisuudet tuottaa lasten ja nuorten tarpeita ja odotuksia kohtaavia verkkopalveluja. Edellä mainituista syistä johtuen kirjastojen verkkopalvelujen saatavuutta lapsille ja nuorille ei arvioida tämän peruspalveluarvioinnin yhteydessä. Lähitulevaisuuden näkymät Kirjastojen palveluverkko tullee pysymään lähestulkoon nykyisellään vielä joitakin vuosia. Verkkopalvelujen ja hakeutuvan kirjastotyön, eli kirjastojen oman aktiivisen uusien kohderyhmien hakemisen ja heidän palvelutarjontansa kehittämisen sekä sidosryhmäyhteistyön merkitys kasvaa. Lukutaidon ja lukuharrastuksen edistäminen ajaa kirjastoja aktiivisempaan kumppanuuteen varhaiskasvatuksen ja muun opetustoimen kanssa. Ymmärrys palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden osatekijöistä kasvaa. Lapin kunnissa tyypillisimmin kirjastopalveluja tarjoaa yksi fyysinen kirjasto ja kirjastoauto. Lähikirjastoja on Rovaniemen ulkopuolella vain muutamassa kunnassa, joten voi perustellusti sanoa, että pitkien etäisyyksien maakunnassa kirjastopalvelujen saavutettavuus on pitkälti kirjastoautojen varassa. Jos kunnat alkavat säästösyistä luopua kirjastoautoista, saavutettavuus romahtaa dramaattisesti erityisesti lasten ja nuorten osalta. Kirjastoautoreittien suunnittelu yli kuntarajojen lisääntyy. Tilojen käyttöä pyritään tehostamaan. Omatoimikirjastojen määrä lisääntyy ja myös tilojen lisääntyvä moninaiskäyttö mahdollistaa pääsyn kirjastotilojen ja aineistojen käyttöön varsinaisten aukiolotuntien ulkopuolella. Vaikka edellä mainitut palvelut paikallisesti lisäävät kirjastopalvelujen saatavuutta (sisälle pääsee), hajanainen kehitys eri kunnissa uhkaa lisätä eriarvoistumista. Fyysisen saatavuuden kannalta nousevia näkökulmia ovat monitoimitilat, henkilöstön yhteiskäyttö hallintokuntien kesken sekä kuntalaisten muu asiointi. Yhteispalvelupisteistä tulee luontevia kirjaston kumppaneita. Kirjastot toimivat jo pitkälti yhteispalvelupisteiden kaltaisesti, koska monet organisaatiot kuten pankit, Kela, TE-toimisto, poliisi ja verotoimisto ovat vähentäneet tai lopettaneet asiakaspalvelunsa useilta paikkakunnilta, ja asiointi on siirretty verkkoon. Kansalaiset hakevat kirjastosta apua asioidensa hoitamiseen verkossa. Kirjastojen perinteiset verkkopalvelut saavat rinnalleen uutta tarjontaa, kun kaupallisten e- aineistojen tarjonta kirjastoverkossa alkaa viimeinkin laajeta. Kirjastot ottavat käyttöön uusia
6/10 keinoja esitellä kokoelmien sisältöjä houkuttelevasti verkossa. Verkkopalvelut ja kuntalaisten tietotekniset taidot tuottavat kirjastoille monenlaisia haasteita: yhtäältä tulee pitää huoli, etteivät kuntalaiset taitojen puuttuessa syrjäydy digitaalisesti, ja toisaalta uudelle diginatiiville sukupolvelle palvelut täytyy tuottaa siihen mobiililaitteeseen, jonka kautta he asiansa hoitavat. Nuorten suosituimpia viestintävälineitä ovat kuvallisuuteen perustuvat sovellukset kuten Instagram, Youtube ja Periscope. Nuoret ovat tottuneet sovelluksiin, joilla osallistutaan, jaetaan kokemuksia, seurataan ja kommentoidaan, joten kirjaston tulisi luoda tällaisia menetelmiä lukutaidon edistämiseen. Tekniikka otetaan avuksi, jos lasten ja nuorten pääsy fyysiseen kirjastoon uhkaa hankaloitua. Kirjastot kääntävät saatavuuden haasteen toisin päin ja pyrkivät aktiivisesti itse saavuttamaan ne, jotka hyötyisivät kirjastosta, mutta eivät sitä käytä. Joka kahdeksas 15-vuotias poika ei osaa lukea ja ongelmia on erityisesti maahanmuuttajilla. Suomalaisissa 1665-vuotiaissa on 600 000 henkilöä, joiden luku-, numero- ja tietotekniikkataidot eivät ole riittävät opiskeluun, työntekoon, työhakuun ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Kirjasto hakeutuu itse heidän luokseen ja hakeutuville palveluille on tarvetta yhä enemmän. Varhaiskasvatus ja peruskoulu ovat yhteistyökumppaneita, joiden kautta lapset ja nuoret, myös erityistarpeiset, tavoitetaan kattavasti ja heidän lukutaitonsa kehitystä voidaan tukea. Suunnitelmallisella ja systemaattisella yhteistyöllä kumppanin kanssa voidaan tavoittaa myös perheet ja kannustaa koteja lukutaitotyöhön. Kirjastot ovat ryhtyneet aktiivisiin toimenpiteisiin laajennetun saavutettavuuden parantamiseksi. Toimenpiteillä pyritään siihen, että erilaiset kävijät kokevat olevansa tervetulleita, kirjastojen viestintä kohtaa potentiaaliset asiakkaat, yhteistyökumppanit on strategisesti valittu, kirjastotilassa on huomioitu erilaisten käyttäjien tarpeet, erilaiset oppimisen tavat on huomioitu ja saavutettavuuden edistäminen kuuluu toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Millaisia muutoksia kirjastopalvelujen saatavuudessa ja palveluverkossa on tapahtunut? ja palveluverkko on muuttunut Lapissa vain vähän vuoden 2007 jälkeen. Kirjastopalvelujen saatavuuteen vaikuttavat fyysisten toimipisteiden (pääkirjastot, lähikirjastot) määrä, kirjastoautopalvelut pysäkkiverkostoineen sekä tarjolla olevat käyttömahdollisuudet eli aukioloajat. Fyysinen kirjastopalveluverkko on Lapissa muuttunut vuodesta 2007 vuoteen 2015 hyvin vähän. Vain Kemissä, Rovaniemellä ja Torniossa lähikirjastoja on lakkautettu. Lapissa kirjastoautopalvelut ovat erityisen tärkeitä lapsille sekä maaseudulla että kaupungeissa, sillä myös kaupungeissa matka kiinteään kirjastoon saattaa olla liian vaikeakulkuinen ja turvaton. Jos kirjastoautopalvelu lakkaa mutta koulu jää, on korvaavien kirjastopalvelujen järjestäminen jäljelle jäävälle koululle ja asiakaskunnalle vaikeaa. Siksi kirjastoautopalvelujen lakkauttaminen heikentää yleensä aina palvelujen saatavuutta niiltä, joille itsenäinen asiointi kaus on hankalaa tai turvatonta eli esimerkiksi lapsilta ja nuorilta. Lapissa kirjastoautopysäkkejä oli 17 kunnassa, joten neljässä kunnassa palvelua ei ollut. Pysäkkien määrä vuodesta 2007 vuoteen 2015 on vähentynyt reilulla viidenneksellä ja pysäkkejä oli jäljellä 1 286 vuoden 2015 lopussa. Pysäkkejä on karsittu mm. koulujen lakkautusten ja muuttoliikkeen myötä. Ajanjakson aikana Kemistä on loppunut kirjastoautotoiminta kokonaan ja Keminmaa valmistelee lakkautusta. Lakkautusten syynä ovat taloudelliset säästöt. Autojen määrä on vähentynyt kahdella ja vuoden 2015 lopussa kirjastoautoja oli Lapissa 13. Kirjastoautoista lainaan otettujen aineistojen osuus kokonaislainauksesta on pysynyt vuoden 2008 tasolla, jolloin autojen lainat tilastoitiin ensimmäisen kerran. Lapissa autoista lainataan keskimäärin lähes 15 prosenttia kaikesta lainauksesta, mutta yksittäisten kuntien kohdalla osuus voi olla lähes 40
7/10 prosenttia. Lasten lainojen osuutta kirjastoautojen kokonaislainauksesta ei tilastoida kansalliseen tilastoon, mutta yksittäisten selvitysten mukaan auton lainoista lähes 80 % on voinut olla lasten lainaamia. Yhteistyössä palveluja tuottavien kirjastojen osuus ei ole muuttunut vuoden 2007 jälkeen. Lapin kirjasto -kimppaan kuulumattomia kirjastoja olivat edelleen vuonna 2015 Kemi, Keminmaa, Posio, Ranua, Simo ja Tervola. Koko maakunnan yhteinen kimppa toteutunee vuonna 2017. Mikä on kiinteän kirjastoverkoston saatavuus? Kiinteän kirjastoverkon saavutettavuus on Lapissa heikko. Kirjastoautopalvelut ovat välttämättömiä kohtuullisen saavutettavuuden takaamiseksi erityisesti lapsille ja nuorille. Omatoimipalvelut ovat parantaneet saavutettavuutta. Yleisten kirjastojen saatavuus ei kaikille ja kaikkialla ole sama vaan vaihtelee kohderyhmittäin ja alueittain. Puolet suomalaisista asuu enintään 1,9 kilometrin etäisyydellä lähimmästä yleisestä kirjastosta. Suomalaisista 75 prosenttia asuu enintään 3,5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä yleisestä kirjastosta. Lapissa etäisyydet ovat pidemmät. Saatavuutta alle 16-vuotiaiden lasten kannalta tarkastellaan erikseen luvussa 10.6. Kirjastojen aukiolosaatavuus muodostuu tavallisista aukiolotunneista (kirjasto avoinna, henkilökunta palvelemassa asiakkaita) sekä omatoimiaukioloajasta (kirjasto avoinna, henkilökuntaa ei paikalla). Tavalliset aukiolotunnit ovat vähentyneet Lapissa vuodesta 2007 vuoteen 2015 yhdeksän prosenttia. Kehitys on hyvin vaihtelevaa, sillä neljässä kunnassa aukioloajat ovat lisääntyneet. Eniten aukioloajat ovat supistuneet lähikirjastojen lakkauttamisen ja kuntien säästötoimien seurauksena. Vuoden 2015 tilastotietojen mukaan, kun omatoimiaukioloajat lasketaan mukaan, aukioloajat ovat kaiken kaikkiaan lisääntyneet 11 prosenttia. Jo kuudessa Lapin kunnassa kirjasto tarjoaa omatoimiaikaa, jota tarjoamalla pyritään sekä parantamaan saatavuutta että estämään sen heikentyminen. Omatoimikirjastossa asiakkaat voivat asioida kirjaston ollessa kiinni. Sisään pääsee tunnistautumalla. Omatoimikirjastoja alettiin perustaa laajemmin 2010-luvun alkupuolella ja itsepalveluaukioloa tilastoitiin ensimmäisen kerran 2014. Vuonna 2015 kirjastot tarjosivat Lapissa omatoimiaikaa 13 505 tuntia. Aluehallintovirastot tekivät omatoimikirjastoja koskevan selvityksen vuonna 2014. Silloin omatoimikirjastoja oli olemassa 22 kunnassa, joista Lapissa viisi. Tämän jälkeen Lappiin on perustettu yksi omatoimikirjasto lisää ja useita on suunnitteilla. Aluehallintovirastot ovat rahoittaneet useita omatoimipalvelujen kehittämishankkeita. Lasten ja nuorten palvelujen kannalta omatoimikirjastot ovat pääosin saatavuutta parantava ratkaisu, jos omatoimipalvelu tulee perinteisen palvelun rinnalle. Jos taas omatoimiratkaisulla korvataan perinteistä aukioloa, toteutus voi heikentää saatavuutta. Lapset tarvitsevat aikuisia enemmän henkilökunnan apua. Kirjastoon sisälle pääseminen ei takaa lapselle palvelun saatavuutta. Vanhempiensa tai esimerkiksi luokan kanssa asioivalle lapselle saatavuus voi parantua. Nuorelle, joka haluaisi asioida kirjastossa itsenäisesti, omatoimikirjasto voi olla saavuttamattomissa, koska joissakin kunnissa omatoimipalvelujen käytölle on asetettu ikäraja. Omatoimikirjastoista vain osa on avoinna kenelle tahansa halukkaalle. Ikärajoituksia omatoimikirjaston käyttöön on asetettu joissakin kunnissa mm. ilkivallan ja häiriköinnin pelossa. lasten ja nuorten kannalta Miten kirjastopalvelujen saatavuus toteutuu lasten ja nuorten kannalta? Kirjastopalvelujen keskimääräinen saatavuus Lapissa alle 16-vuotiaille on huonompi kuin koko Suomen väestölle.
8/10 Kirjastopalvelun saatavuuteen lasten ja nuorten kannalta vaikuttavat toimipisteverkosto, sitä täydentävät kirjastoautopalvelun tuomat lähipalvelut, aukioloajat ja palvelun ikärajattomuus, joita edellä tarkasteltiin. Erityisesti kirjastoautopalvelun lakkauttaminen heikentää palvelua lapsilta ja nuorilta. Omatoimikirjaston laaja käyttöönotto sisältää lasten ja nuorten palvelujen saatavuuden kannalta riskejä, jotka on otettava huomioon toimintaa suunniteltaessa. Konkreettinen kirjastopalvelujen käytön este lapsille ja nuorille on pitkä matka, koska heillä on rajoitetut mahdollisuudet liikkua itse tai käyttää julkisia kulkuvälineitä omatoimisesti. Suomessa puolella alle 16-vuotiaista on matkaa lähimpään kirjastoon enintään 2,2 kilometriä (koko väestö: enintään 1,9 kilometriä). Enintään 4,1 kilometrin matkan päässä lähimmästä kirjastosta asuu 75 prosenttia alle 16-vuotiaista (koko väestö: enintään 3,5 kilometriä). Alle 16-vuotiaille kirjastopalvelujen saatavuus on hieman huonompi kuin koko Suomen väestölle. Syynä on oletettavasti se, että kirjastot ovat sijoittuneet keskustoihin ja suurempiin taajamiin. Lapissa matka kirjastoon on keskimäärin pidempi kuin muualla Suomessa. Koko maakunnan tasolla alle 16-vuotiaille saavutettavuuden mediaani on 3 2323 948 metriä. (Kartta 10.6.1) Kunnittain tarkasteltuna alle 16-vuotiaiden mediaanimatka vaihtelee erittäin paljon. Pienimmillään mediaanimatka on 02 216 metriä ja pisimillään 5 35223 831 metriä. Mediaanimatkat kunnittain koko Suomessa on esitetty karttakuvassa 10.6.2. Pitkistä etäisyyksistä johtuen kirjastoautopalvelut ovat välttämättömiä Lapin lapsille ja nuorille. Arviointia varten Pohjois-Suomen AVI laski kirjastoautopysäkkien koordinaattien mukaan alle 18- vuotiaiden asuinpaikan etäisyyden kirjastoautopysäkeistä kahdessa Lapin kunnassa. Tämän mukaan Rovaniemen alle 18-vuotiaista 75,6 prosenttia asuu enintään kilometrin päässä kirjastoautopysäkistä. Sodankylässä vastaava osuus oli 69,2 prosenttia. Enintään kahden kilometrin päässä kirjastoautopysäkistä asuu Rovaniemellä alle 18-vuotiaista 97,1 prosenttia ja Sodankylässä 96,3 prosenttia. Lisäksi kirjastoautot käyvät kaikilla kouluilla ja päiväkodeilla, mikä nostaa saavutettavuuden lähes sataan prosenttiin. Sallan kunnassa laskettiin kirjastoautopalvelun saatavuutta 2,5 kilometrin etäisyydellä pääkirjastosta ja kirjastoautopysäkeistä. Karttapohjaisen väestötietojärjestelmän mukaan enintään 2,5 kilometrin etäisyydellä fyysisestä kirjastosta asuu 41 prosenttia ikäluokasta. Kirjastoauton pysäkeistä enintään 2,5 kilometrin etäisyydellä asuu lähes 90 prosenttia nuorista. On kuitenkin muistettava, että lyhytkin matka ilman aikuisen seuraa saattaa olla turvaton ja mahdoton. Lapsille ja nuorille suunnattu muu toiminta Lapin kirjastossa Kirjastojen lapsille ja nuorille suuntaama muu palvelutoiminta on etupäässä erilaisten tapahtumien ja opastustuokioiden järjestämistä. Kirjastojen tapahtumatuotanto on vilkastunut viime vuosina. Vuonna 2015 kirjastot järjestivät kaikkiaan 1 238 tapahtumaa, joissa osallistujia oli yli 30 000. Käyttäjäkoulutuksia järjestettiin yli 700 kertaa ja näissä osallistujia oli yli 13 000. Satutunnit ovat perinteisiä pienille lapsille suunnattuja tapahtumia. Kirjavinkkaustoimintaa järjestetään sekä perusrahoituksella että kehittämishankkeissa. Lapset ja nuoret ovat kirjastojen mediakasvatuksen ja tiedonhankintataitojen opetuksen suuri kohderyhmä ja joissakin kunnissa on luotu pysyvät käytännöt näiden opetusten ja kirjastovierailujen toteuttamiseen. Lapsille suunnattujen tapahtumien, opetusten ja niiden osallistujien määrää ei erikseen tilastoida, vaan luvut sisältyvät kokonaistilastoihin. Arviolta tapahtumista suuri osa on suunnattu lapsille ja nuorille. Kirjaston tilat tarjoavat myös muille toimijoille mahdollisuuden tavoittaa lapsia ja nuoria. Kaiken kirjastossa järjestetyn tapahtumatuotannon ja toiminnan ei tarvitse olla kirjaston järjestämää. Nuorisotoimen peruspalveluarvioinnissa 2015 selvitettiin kuinka monessa kunnassa järjestetään nuorisolle toimintaa kirjaston tiloissa. Tällaisia kuntia oli Lapissa 10. Onko saatavilla asukasrakennetta ja käyttöä vastaava, uusiutuva aineistokokoelma?
9/10 Kirjastojen kirjahankinnoista 38 prosenttia oli lapsille suunnattua. Alle 15-vuotiaat lainasivat kaikista kirjalainoista lähes 43 prosenttia. Lapset lainasivat kirjoja suhteellisesti enemmän kuin heitä varten oli hankittu. Kirjastojen kirjahankinnoista keskimäärin 38 prosenttia oli lapsille ja nuorille suunnattuja ja lastenja nuortenkokoelmien osuus kirjakokoelmista oli 28 prosenttia vuonna 2015. Alle 15-vuotiaat lainasivat kaikista kirjalainoista lähes 43 prosenttia. Kirjastojen väliset erot käyvät ilmi taulukosta 10.6.1. Lapset lainaavat kirjastoista aineistoa suhteellisesti enemmän kuin heitä varten on hankittu ja mikä on heidän osuutensa väestöstä. Kirjastopalvelujen ydintä lapselle on houkutteleva ja runsas tarjonta. Käyttökokemuksilla on vaikutusta tulevaan käyttöön. Lapsi elää hetkessä, hän ei varaa ja odota, vaan haluaa lukea nyt samaa, mitä kaverikin luki. Kysyttyjä kirjoja tarvitaan useita hyväkuntoisia kappaleita. Hankintojen tulee olla lasten tarpeiden mukaisia ja hankintamäärien sellaisia, että nopealla lapsen tarpeeseen vastaamisella kyetään vaikuttamaan lukuhalun heräämiseen ja säilymiseen. Lapsi myös vaikuttuu kirjaston henkilökunnan paneutumisesta hänen asiaansa. Kirjastohenkilöstön persoonallinen palveluote on lapsille ja nuorille tärkeä ja kirjastossa käymiseen ja lukuintoon vaikuttava. Kirjastot ovat pyrkineet lisäämään hakeutuvaa toimintaa, esimerkiksi kirjavinkkausta kouluilla. Lastenkirjojen lainaus on monissa kunnissa lisääntynyt yleistrendistä poikkeavasti. Kirjastot ja koulut yhteistyössä ovat toteuttaneet Lukuinto-hankkeita ja myös opetussuunnitelman uudistamisessa on tehty yhteistyötä. Lasten lukemiseen on kiinnitetty useissa tutkimuksissa huomiota ja monet tahot ovat valmiita yhteistyöhön kirjastojen kanssa. Lapset käyttävät heitä varten kirjastoon hankittuja aineistoja ahkerasti. Kokoelmien ja uutuuksien määrän riittävyyttä voidaan arvioida tarkastelemalla onko lasten määrä, lainausten määrä ja lapsille hankitun uuden aineiston määrä tasapainossa, oikeassa suhteessa toisiinsa. Kirjastot panostavat kiitettävästi lapsille hankittavaan aineistoon. Kokoelmia on lapsille hankittu selvästi enemmän kuin lasten osuus koko väestöstä on. Toinen tapa arvioida kirjaston kokoelmien ja uutuuksien määrän riittävyyttä on tarkastella, kuinka paljon kokoelmia ja hankintoja on yhtä lasta kohden. Kansainvälinen suositus kehottaa hankkimaan vähintään yhden kirjan vuodessa alle 15-vuotiasta kohden vuosittain. Lapissa tavoitteen saavutti 10 kirjastoa vuonna 2015. Koko maassa hankittiin 0,7 uutta teosta yhtä lasta kohden. Arviointiryhmä Kirjastotoimen ylitarkastaja, YTM Satu Ihanamäki, 0295 017 395 satu.ihanamaki(at)avi.fi Tietolähteet Kirjastoasetus (1078/1998) Kirjastolaki (904/1998) Lahtinen, Jaani (Gispositio Oy). Yleisten kirjastojen saavutettavuus lapsille. [Ei julkaistu] Ehdotus lastenkulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:6. Huono lukutaito estää joka kahdeksannen suomalaispojan jatko-opinnot. Yle. http://yle.fi/uutiset/huono_lukutaito_estaa_joka_kahdeksannen_suomalaispojan_jatkoopinnot/8514295 11.12.2015. Huynh Pauliina: Nuorten kirjastonkäyttöä vähentävät tekijät. Turun ammattikorkeakoulu: kirjasto-
10/10 ja tietopalvelun koulutusohjelma, opinnäytetyö 2013/45. Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014: Eriarvoistuva lapsuus Lasten hyvinvointi kansallisten indikaattoreiden valossa. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2014:3 Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2015: Harvojen yhteiskunta vai kaikkien kansakunta? Hallituskausi 2011 2015 lapsen oikeuksien näkökulmasta Peruspalvelujen arviointiraportti: Lapin lääni 2007. Lapin lääninhallituksen julkaisusarja 2008:1. Mustikkamäki, M. Selvitys Suomen yleisten kirjastojen omatoimipalvelujen toteutumisesta 2015. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja 4/2015. Nurkkala, E Lastenkirjastotyön tulevaisuus. Asiantuntijoiden näkemyksiä. Oulun seudun ammattikorkeakoulu.opinnäytetyö. 2010. Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015: Yleiset kirjastot, kansalliset strategiset painoalueet. Opetusministeriön julkaisuja 2009:32, Helsinki 2009. Opetus: ja kulttuuriministeriö: Tutkimus: Aikuisten luku-, numero- ja tietotekniikkataitoja tulee vahvistaa. http://minedu.fi/opm/tiedotteet/2015/10/piaac.html?lang Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne. Suomen yleisten kirjastojen tilasto. Suomi ykköstilalle luku- ja kirjoitustaito listauksessa Viimeaikaisissa mittauksissa tekstitaidot ovat taantumaan päin. Helsingin Sanomat 9.3.2016 YK:n Lapsen oikeuksien sopimus vuodelta 1989 Yleisten kirjastojen laatusuositus. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:20, Helsinki 2010. Youtubeen ladataan 300 tuntia videoa joka minuutti. Nuori naistubettaja nousi jo suomen vaikutusvaltaisimpien listalle. Yle http://yle.fi/uutiset/youtubeen_ladataan_300_tuntia_videoa_joka_minuutti nuori_naistubettaja_no usi_jo_suomen_vaikutusvaltaisimpien_listalle/8617660 24.1.2016. Kuvat ja taulukot Kartta 10.6.1. Kirjastoverkko ja kirjastojen saatavuus alle 16-vuotiaille (mediaani) maakunnittain vuonna 2015 Kartta 10.6.2. Kirjastoverkko ja kirjastojen saatavuus alle 16-vuotiaille (mediaani) kunnittain vuonna 2015 Taulukko 10.6.1. Kirjastojen kirjahankinnat lapsille ja nuorille Lapissa vuonna 2015