Vesivoiman ja vesiluonnon yhteensovitus - esimerkkinä Kollaja Puheenvuoro Rambollin tulevaisuusseminaarissa Näkökulma 2008 --- Birger Ylisaukko-oja Toimitusjohtaja PVO-Vesivoima Oy
Vesivoiman ja vesiluonnon yhteensovitus Esimerkkinä Kollaja Miksi vesivoimaa ja miksi ei? Miksi Kollaja? Mikä on uuden sukupolven suunnitelma?
Suomi jaloilleen vesivoimalla
Sähkön kokonaiskulutus TWh 120 Tilasto Ennuste 100 80 60 40 20 1930 40 50 60 70 80 90 2000 2010 2020 2030 0 Lähde: Energiateollisuus ry
Suomen sähkönhankinta ja energialähteet 2007 Vesivoima on tärkein uusiutuva Öljy 0,4 % Nettotuonti 13,9 % Vesivoima 15,5 % Kivihiili 14,8 % Biomassa 10,9 % Tuuli 0,2 % Turve 7,3 % Maakaasu 11,4 % Ydinvoima 24,9 % Jäte 0,7 % Sähkön käyttö 90,3 TWh
Konsensuksesta konfliktiin
Viranomaisvetoisuudesta omaehtoiseen ympäristönsuojeluun Maisemointia Maalismaalla Vesivoiman monet vaiheet: Poikkeuslait, korvausten viivästyminen ja vastareaktio Koskiensuojelulaki 1987 Aktiivinen vesiympäristön hoito 1980-luvulta rannat ja vesialueet kalanistutukset sopimukset ja yhteistyö
Aktiivinen ympäristönhoitopolitiikka Aktiivisella ympäristönhoitopolitiikalla tarkoitetaan vesivoiman tuottamisesta johtuvien vahinkojen ja haittojen viivytyksetöntä korvaamista tai poistamista vesilain, yleisen aiheuttamisperiaatteen ja oikeudenmukaisuusnäkökohtien pohjalta hallitusti, ja yhdenmukaisia periaatteita noudattaen vesivoiman tuottajan ja vahingonkärsijän keskinäisin sopimuksin tai yhteistoimintahankkeina valtion, kuntien ja asianosaisten kanssa ilman viranomaisen tai vesituomio- Istuimen nimenomaista määräystä. Lähde: Aktiivisen ympäristönhoitopolitiikan merkitys ja tarkoituksenmukaisuus Pohjolan Voima Oy:n vesivoimantuotannossa. Pohjolan Voima Oy 1989.
Rankasti rakennetut myönteisimpiä
Hallitusohjelma korostaa toimitusvarmuutta kohtuuhintaisuutta saatavuutta omavaraisuutta päästöjen vähentämistä energialähteiden monimuotoisuutta kaikkien tuotantomuotojen sallittavuutta arviointia yhteiskunnan kokonaisedun kannalta Lisäksi: hallitus on valmis lisäämään tuntuvasti vesivoimaa
Uusiutuvien lisäyspotentiaali Suomessa (sähkö) ~ 60 milj /v ~ 30 milj /v ~ 250 milj /v ~ 50 milj /v Lähde: GreenStream Network Oy 2007
Sähköä ei voi varastoida vesivoima tasaa kulutuksen vaihtelut Viikko 7/2005: MW 14 000 12 000 10 000 8 000 Vesivoima Tuonti Muu Ydinvoima Kulutus 6 000 4 000 2 000 0 ma ti ke to pe la su
Iijoen vesistöalue ja voimataloushankkeet Kollaja?
Iijoen pituusleikkaus Rakentamattomasta putouksesta 90 prosenttia Kollajan yläpuolella Teho: 188 MW Tuotanto 850 GWh/v Kollaja 35 ~100 MW ~200 GWh/v Kollaja? ~108 Kuusamo Perämeri
Koneet käyvät puolella teholla paitsi tulva-aikana Ohijuoksutukset n. 250 GWh/v
Tulva tekojärveen, muulloin virtaus jakautuu luontovaatimusten mukaan Venkaan lähde Kärppäsuo- Räinänsuo Pudasjärven suisto
N43+m 111,00 Natura määrää Pudasjärven pinnan luontoselvitys tehdään YVAssa Pudasjärvi, vedenkorkeus Tuulisalmessa alavaihtoehdoilla 1a - 1c HW-havaittu 14.5.1982 (+110.90 m) 110,00 Tulvahuipun taso riippuvainen suunnitteluratkaisuista Ylin vesi 1959-2006 Keskitulva 1966-2002 Keskivesi 1990-2006 109,00 Yläraja vanhan suunnitelman mukaan Alin vesi 1959-2006 1a 108,00 1b 107,00 1c 106,00 NW-havaittu 25.8.1980 (+106.25 m) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
Pudasjärven tulvaa 8.5.2008 (~ keskimääräinen tulva)
Iijoen tulvaa Kollajalla 8.5.2007 (~ keskimääräinen tulva)
Pudasjärvi N43 + 108,23 m
Pudasjärven rantoja Pudasjärvi N 43 + 107,82 m
Pudasjärvi: Natura ratkaisee viranomainen tulkitsee Säilytettävät Natura-luontotyypit: tulvametsä tulvaniitty Tarvitaan riittävä vedenpinnan vaihtelu Vrt. ihmisen näkökulma: tulvat pienemmiksi matalat vedet ylemmiksi Hankkeella on mahdollista toteuttaa mikä tahansa vedenkorkeus
Tekojärvialueella ei erityisiä luontoarvoja eikä pysyvää asutusta
Kollaja on läpivirtausallas; happitilanne hyvä Happipitoisuuden alueellinen jakauma talviaikana. Laskentahetken päivämäärä on kuvan vasemmassa alalaidassa. Lähde: Pöyry
Kollajan metaanipäästöt hiilidioksidiksi muunnettuna ja sähköntuotantoon suhteutettuna -25,6-18,2 Kollaja, min. Kollaja, med. 2,8 Kollaja, max. Maakaasulauhde 485 991 g CO 2equal /kwh sähkö Kivihiililauhde 949 1280 g CO 2equal /kwh sähkö -50 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 g CO 2equal /kwh sähkö Lähde: Tiina Seppälä Opinnäytetyö TKK:lla 2008
Paljonko koski tarvitsee vettä ollakseen edelleen koski? Kalojen elinolot turvattava => elinympäristömallinnus Kipinänkoski Iijoessa 7.9.2006
Kalojen elinympäristömalli
kalojen elinympäristömalli
HUOM. Vain yksi osa mallinnettu, ei saa tehdä johtopäätöksiä! kalojen elinympäristömalli
HUOM. Vain yksi osa mallinnettu, ei saa tehdä johtopäätöksiä! kalojen elinympäristömalli
7,5 m 3 /s (vastaa 15 m 3 /s Kipinässä) Vertailun vuoksi: Kostonjoki eri virtaamilla 15 m 3 /s (vastaa 30 m 3 /s Kipinässä) 25 m 3 /s (vastaa 50 m 3 /s Kipinässä) Yhtään koskea ei rakenneta!
Uuden sukupolven suunnitelma Kosket säilyvät koskina juoksutus virtakalojen elinympäristövaatimusten mukaan työkaluna kalojen elinympäristömalli Natura ei vaarannu kaksi kohdetta rajattu padolla ulos Pudasjärven pinta suunnitellaan Natura-vaatimusten mukaan Yhtään koskea ei rakenneta Raskaat rakenteet sijoittuvat kauas jokiuomasta Vesillä voi edelleen liikkua Avoin vuorovaikutus suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa Internet-sivut ja niiden paperiversiot, palautemahdollisuus Kylätilaisuudet Virtaviesti-lehti Ryhmätilaisuudet Infopiste koko kesän 2008 Laaja ja arvovaltainen seurantaryhmä Viranomaisen YVA-tilaisuudet
Miksi YVA? YVA on hallittu vuorovaikutusprosessi YVA on parhaimmillaan silloin, kun suunnitelmaa ei ole kiinnitetty Ympäristöselvitysten ja vuorovaikutuksen kautta suunnitelmasta kehittyy paras mahdollinen => Avoin, läpinäkyvä, mahdollisimman vuorovaikutteinen suunnittelu ja vaikutusten arviointi!
Laaja ja arvovaltainen YVA-seurantaryhmä varmistaa arvioinnin laadun Pohjois-Pohjanmaan Liitto: Tytti Tuppurainen, pj. Pauli Saapunki Tuomo Palokangas Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Heikki Aronpää Pudasjärven kaupunki Matti Holmström, varapj. Pentti Laamanen Pudasjärven Vesiosuuskunta Paavo Salmela Metsähallitus Hannu Lehtonen Kainuun TE-keskus (kala) Jukka Nyrönen Iin kunta Risto Tolonen Yli-Iin kunta Risto Päkkilä Turveruukki Heikki Karppimaa Vapo Päivi Peronius Iijoen kalastusalue Jari Jussila Ala-Kollajan kalastuskunta Wille Schavikin Pudasjärven kylän osakaskunta Jussi Timonen-Nissi Aitto-ojan kalaveden osakaskunta Eino Taavitsainen Aittojärven kyläseura Lasse Puurunen Tekojärvialueen maanomistajat Mauno Puurunen Seppo Kerälä Pudasjärven metsänhoitoyhdistys Jorma Alatalo
Suunnittelu etenee vaikutusten perusteella Tehty: Suvantojen ja järvien vedenkorkeussuunnittelu Metaaniselvitys Vedenlaatumalli Suunnitelma tarkentuu luontoselvitysten jälkeen kanavat, Pudasjärven pinta, tekojärven säännöstely Pudasjärven Natura-selvityksen jälkeen (syksy 2008) juoksutus luonnonuomaan koskien elinympäristömallin jälkeen (syksy 2008) Lopullinen suunnitelma ja vaikutukset 2008 lopulla
Keskustelu faktojen pohjalta Jatko: koskiensuojelulain tarkistaminen? tekojärvi ilman voimalaitosta? ei mitään?
Lisätiedot: www.kollaja.fi
Vesivoimassa on viehätystä Vesivoimalaitos on, kerran valmistuttuaan, tavallisesti upeine muotoineen ja luonnonihanine ympäristöineen ihanteellisinta mitä teollisuuden alalla saattaa kuvitella melusta ja ryskeestä, hiestä ja tungoksesta, savusta ja liasta vapaa tuotannon temppeli Kiitos! Gustaf Magnus Nordensvan Länsi-Suomen Voima 1946