KITEEN VESIKUNTA HEXION OY STORA ENSO WOOD PRODUCTS OY LTD SURFACTOR FINLAND OY Puhoksen alueen vesistöjen yhteistarkkailu Yhteenveto Water monitoring of Puhos area Summary FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.9. P17469P1 P17469P23 P17469P24 P17469P45
Yhteenvetoraportti 1 (17) Puhoksen alueen vesistöjen yhteistarkkailu Kamppi Kari 14.9. Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä, Summary... 3 2 Tarkkailun kohteet... 4 3 Tarkkailun perusteet... 5 4 Tarkkailuohjelmat ja yhteenvetoraporttien laajuuden jaksotus... 6 5 Näytteenotto ja analyysimenetelmät... 7 5.1 Näytteenotto... 7 5.2 Analyysimenetelmät... 7 6 Sää ja hydrologiset olot vuonna... 7 7 Yleistietoja vesistöistä ja niiden valuma-alueesta... 7 7.1 Puhoslampi... 7 7.2 Oriveden Puhoslahti ja Puhosselkä... 8 7.3 Pohjois-Karjalan pintavesien ekologinen tila... 8 8 Kuormitus, Load... 9 8.1 Hexion Oy jäähdytysvedet... 9 8.2 Hexion Oy ja Surfactor Finland Oy, piha-alueiden sade- ja hulevedet... 1 8.3 Stora Enso Wood Products Oy Ltd Kiteen saha, tukkiallasvesien puhdistamo... 1 8.4 Kiteen vesikunta, Puhoksen taajaman jätevedenpuhdistamo... 11 9 Tarkkailun tulokset... 12 9.1 Puhoslampi (näytepisteet Puhoslampi 38 ja Orivesi 14)... 12 9.2 Orivesi (Puhoslahti-Puhosselkä, näytepisteet Orivesi 7, 8, 41 ja 47)... 13 9.3 Stora Enso Wood Products Oy Kiteen sahan käytöstä poistetun kaatopaikan (kompostikentän) valumavedet, pohjavedet ja kaatopaikkakaasut... 15 9.3.1 Kaatopaikan valumavedet (pintavedet)... 15 9.3.2 Pohjavedet... 16 9.3.3 Kaatopaikkakaasut... 16 VIITTEET... 17 JAKELU... 17 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 95, 61 Helsinki Puh. 1 49, fax 1 49 51, www.fcg.fi Y-tunnus 247431- Kotipaikka Helsinki
Yhteenvetoraportti 1 (17) Puhoksen alueen vesistöjen yhteistarkkailu Kamppi Kari 14.9. Liitteet Kartat Liite 1. Yleiskartta Liite 2. Kartta: Puhoslammen ja Oriveden näytepisteet Liite 3. Kartta: Stora Enso Wood Products Oy Ltd:n Kiteen sahan kaatopaikan ojanäytepisteet Liite 4. Kartta: Stora Enso Wood Products Oy Ltd:n Kiteen sahan kaatopaikan pohjavesiputket R, S ja T Liite 5. Kartta: Stora Enso Wood Products Oy Ltd:n Kiteen sahan kaatopaikan kaatopaikkakaasun tarkkailuputket 175 ja 176 Analyysitulokset taulukoina Liite 6. Analyysitulokset: Puhoslampi 38 ja Orivesi 14 (Kiteen vesikunnan Puhoksen puhdistamon vesistö) Liite 7. Analyysitulokset: Orivesi 47 ja 7 (Stora Enso Wood Products Oy tukkialtaan puhdistamon vesistö) Liite 8. Analyysitulokset: Orivesi 41 ja 8 (Hexion Oy ja Surfactor Finland Oy vesistötarkkailu) Liite 9. Analyysitulokset: Stora Enso Wood Products Oy Ltd Kiteen sahan puhdistamolietteen kaatopaikan pintavedet ja pohjavedet Liite 1. Analyysitulokset: Hexion Oy ja Surfactor Finland Oy, piha-alueiden sade- ja hulevedet Pitkäaikaisia tuloksia kuvina Liite 11. Pitkäaikaiset tulokset: Puhoslampi pisteet 38 ja 14 Liite 12. Pitkäaikaiset tulokset: Orivesi pisteet 41 ja 8 Liite 13. Pitkäaikaiset tulokset: Orivesi pisteet 47 ja 7 Säätiedot Liite 14. Säätiedot, lämpötila ja sademäärä Analyysimenetelmät Liite 15. Novalab Oy:n käyttämät analyysimenetelmät Kasviplanktontulokset Liite 16. Kasviplankton lajisto ja biomassat : Orivesi 14 Puhos Liite 17. Kasviplankton lajisto ja biomassat : Orivesi 41 Puhosselkä Liite 18. Kasviplankton lajisto ja biomassat : Orivesi 47 Laakiinlahti Liite 19. Kasviplankton lajisto ja biomassat : Orivesi 8 Liite 2. Kasviplankton lajisto ja biomassat : Orivesi 7 Puhosselkä Liite 21. Kasviplankton lajisto ja biomassat : Puhoslampi 38 Liite 22. Kasviplankton yhteenveto näytepisteittäin: yksilömäärät ja biomassat ryhmittäin Liite 23. Kasviplankton yhteenveto näytepisteittäin: kokonaisbiomassa, taksonien lukumäärä, haitallisten sinilevien osuus ja TPI-indeksi Pohjaeläintulokset Liite 24. Pohjaeläinlajisto ja yksilötiheys : Orivesi 7 (pohjatyyppi syvänne) Liite 25. Pohjaeläinlajisto ja yksilötiheys : Orivesi 8 (pohjatyyppi syvänne) Liite 26. Pohjaeläinlajisto ja yksilötiheys : Orivesi 41 (pohjatyyppi rantavyöhyke) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 95, 61 Helsinki Puh. 1 49, fax 1 49 51, www.fcg.fi Y-tunnus 247431- Kotipaikka Helsinki
Yhteenvetoraportti 2 (17) Puhoksen alueen vesistöjen yhteistarkkailu Kamppi Kari 14.9. Liite 27. Pohjaeläinlajisto ja yksilötiheys : Orivesi 47 (pohjatyyppi syvänne) Liite 28. Pohjaeläinlajisto ja yksilötiheys : Lukulampi 1 (pohjatyyppi syvänne) Liite 29. Pohjaeläimet: pitkäaikaiset tulokset - FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 95, 61 Helsinki Puh. 1 49, fax 1 49 51, www.fcg.fi Y-tunnus 247431- Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yhteenvetoraportti 3 (17) 14.9. Puhoksen alueen vesistöjen yhteistarkkailu Puhoksen alueen vesistöjen yhteistarkkailu Yhteenveto Water monitoring of Puhos area Summary 1 Tiivistelmä, Summary Kiteen vesikunnan Puhoksen puhdistamon tarkkailuun liittyvä Puhoslampi on karu ja pitkälle luonnontilainen järvi. Puhoksen puhdistamon vaikutus Puhoslammen veden laatuun on hyvin pieni tai olematon. Veden laatu oli edellisvuosia vastaava. Vähäinen suolistoperäisten bakteerien pitoisuus saattoi johtua Puhoksen puhdistamosta ja/tai hajakuormituksesta. Pohjaeläimet tutkittiin Lukulammesta, joka sijaitsee Puhoslammen pohjoispuolella virtaussuunnassa alavirtaan. Lukulammen pohjaeläintiheys oli noin puolet aiempien vuosien tasosta, mutta lajien lukumäärä oli edellisvuosien luokkaa. Vuonna pohjaeläimistön ekologiset indeksit tutkittiin ensimmäistä kertaa, ja niiden mukainen luokitus vaihteli välttävästä erinomaiseen. Ekologisen luokituksen raja-arvoihin verrattuna kasviplanktonin biomassa, haitallisten sinilevien osuus, kasviplanktonin TPI-indeksi olivat erinomaisen tai hyvän vesistön tasoa ja tulokset olivat aiempaa vastaavia. Hexion Oy:n, Surfactor Finland Oy:n ja Stora Enso Wood Products Oy ltd:n tarkkailuun liittyvä Oriveden Puhoslahti-Puhosselkä on suhteellisen niukkatuottoinen (karu) vesialue. Kuormitusvaikutuksia ei näkynyt. Hexionin ja Surfactorin tarkkailun kauemmalla pisteellä 7 kokonaisfosforipitoisuus oli kesäkuussa 1 m syvyydessä tavallista korkeampi. Koska lähempänä laitoksia pitoisuus oli keskitasoa, aiheuttaja oli todennäköisesti muu kuin laitosten vaikutus. Stora Enson seurannan pisteillä 47 ja 7 ei näkynyt veden laadussa kuormitusvaikutusta. Oriveden näytepisteellä 47 pohjaeläintiheys edellisvuosia pienempi, mutta muilla Oriveden pisteillä aiempien vuosien vaihteluvälin sisällä. Pohjaeläimistön perusteella laskettujen ekologisten indeksien mukaisessa luokituksessa oli suuri ero: PMA-indeksin mukainen luokitus oli huono tai välttävä ja PICM-indeksin mukainen luokitus oli hyvä tai erinomainen. Kasviplanktonin ekologista tilaa kuvaava TPI-indeksi ja biomassa vastasivat luokkia tyydyttävä tai hyvä. Haitallisten sinilevien osuus vastasi luokkaa hyvä. Kasviplanktontulokset vastasivat edellisvuosia. Stora Enson Kiteen sahan puhdistamolietteen kompostikentältä lähtevässä valumavedessä fosforipitoisuus oli kuormittamattomille purovesille tavanomaisen vaihteluvälin sisällä. Pohjavedessä ei havaittu kuormitusvaikutuksia. Kaasuputkissa hiilidioksidi- ja metaanipitoisuudet olivat suhteellisen korkeita. Puhos waste water treatment plant recipient Lake Puhoslampi is oligotrophic, mostly in a natural state and with good water quality. WWTP's influence to lake water quality is very small or non existent. Water quality was compliant to previous years. Small concentration of intestinal bacteria may have been caused by WWTP and/or diffuse load. Bottom fauna s ecogical indexes were calculated first time in year. Indexes represented ecological classes from passable to excellent. Phytoplaktons TPI-index and biomass represented ecological classes passable or good. Relative proportion of harmful blue-green algae represented good ecological class. Phytoplankton s results were in line with previous years. Lake Orivesi's Puhoslahti-Puhosselkä area is recipient of cooling and drainage water from Hexion Ltd, Stora Enso Wood Products Ltd and Surfactor Finland Ltd. Water area is in relatively oligotrophic state. No signs of Hexions or Surfactors loading was detected. In June total phosphorus concentration was somewhat elevated at further station 8, but no elevation was detected at nearer station 41, conclusion being that elevation was caused by some other factor than Hexion or
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yhteenvetoraportti 4 (17) 14.9. Puhoksen alueen vesistöjen yhteistarkkailu 2 Tarkkailun kohteet Surfactor. At Stora Enso s monitoring stations 47 and 7 water quality showed no indications of loading. Bottom fauna s density was lower than before at station Orivesi 47, but within range of previous at other stations. There was big difference between ecological class calculated from bottom fauna: PMA-index represented class poor or passable, whereas PICM-index was in class good or excellent. These indexes were calculated first time in year. Phytoplaktons TPI-index and biomass represented ecological classes passable or good. Relative proportion of harmful blue-green algae represented good ecological class. Phytoplankton s results were in line with previous years. Stora Enso Wood Products Oy Ltd Kitee Sawmill sludge compost field total phosphorus concentration in drainage after trench filtration was within typical range of non-loaded trench waters. No marks of loading were detected in ground water. Concentrations of carbon dioxide and methane were relatively high at gas monitoring pipes. Hexion Oy:n (aikaisemmat nimet Momentive Specialty Chemicals Oy, Hexion Specialty Chemicals Oy, Bakelite Oy ja Dynoresin Oy) tehdas valmistaa hartsiliimoja ja formaliinia. Tehtaan jäähdytysvedet ja pihojen valumavedet johdetaan Oriveteen tehdasalueen luoteispuolella. Stora Enso Wood Products Oy Ltd Kiteen sahalla on kaksi tarkkailukohdetta: Sahan tukkiallasvesien puhdistamo. Tukkialtaan puhdistamossa käsitellyt vedet johdetaan Oriveden Laakinlahteen. Tukkialtaan puhdistamolietteen kaatopaikan 1 valuma- ja pohjavedet. Kaatopaikan valumavedet johdetaan ojan kautta Oriveteen. Kiteen sahan kaatopaikan käyttö loppui vuoden 31.12.. Kaatopaikan sulkemisen viimeistelytyöt valmistuivat lokakuun alussa. Surfactor Finland Oy:n (aik. Dynea Chemicals Oy, Dynea Overlays Oy) pinnoitetehdas ottaa Oriveden Puhosselältä jäähdytysvettä (n. 1 m 3 /a), joka palautetaan sadevesiviemärin kautta Puhosselälle. Jäähdytysvesi ei ole missään vaiheessa yhteydessä prosessikemikaalien kanssa. Tehdasalueen sadevedet johdetaan Oriveden Puhosselälle kahta kautta: takapihan vedet Puhoksen teollisuusalueen yhteisen suljetun kaatopaikan ojan kautta ja etupihan vedet sadevesiviemärin kautta. Pinnoitetehtaan jätevesillä ja pesurin pesuvesillä on suljettu kierto. Kiteen vesikunnan Puhoksen taajaman yhdyskuntajätevesien puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan ojaa pitkin Puhoslampeen. Puhoslammesta vesi virtaa Oriveden Puhoslahdelle. Puhoksen taajaman puhdistamolla käsiteltyjen jätevesien purku siirretään avo-ojasta putkeen viimeistään yhden vuoden kuluessa siitä, kun Puhosrannan asemakaava-alueelle myönnetään ensimmäinen rakennuslupa. Suunnitelman 2 mukaan purkuputken pää ulottuu Puhoslammella noin 8 metrin etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta (MW) ja putken pään sijaintipaikan koordinaatit ovat 688659:4493857 (KKJ-PK). Suunniteltu putken pää sijaitsee nykyisen purkuojan suun edustalla. Putken rakennustyöhön tulee kuitenkin ryhtyä viimeistään neljän vuoden kuluessa ja hanke tulee toteuttaa viimeistään kymmenen vuoden kuluessa 17.12. myönnetyn ympäristölupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 1 Stora Enso Wood Products Oy Ltd Kiteen sahan kaatopaikasta on käytetty myös nimeä kompostikenttä. 2 Lähdeviite Puhoksen puhdistamolla käsiteltyjen jätevesien tulevan purkuputken pään sijainnille: ISAVI päätös 17.12., Nro 94//1, s. 25.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yhteenvetoraportti 5 (17) 14.9. Puhoksen alueen vesistöjen yhteistarkkailu Lähde: ISAVI:n päätöksen 17.12. määräys nro 28 (lupapäätöksen tarkemmat viitetiedot ks. Taulukko 1). Aikaisemmin yhteistarkkailuun kuulunut Puhos Board Oy hakeutui konkurssiin syyskuussa. Puhos Boardin lastulevytehtaan jäähdytysvedet ja pihojen valumavedet johdettiin tehtaan eteläpuolella Oriveden Puhoslahteen. Lastulevyjen valmistusprosessin vedet hyödynnetään tehtaan omissa prosesseissa tai muualla, eli vesistön kannalta varsinainen valmistusprosessi on kuiva. 3 Tarkkailun perusteet Taulukossa 1 on esitetty kunkin yrityksen vesistötarkkailujen perusteena olevat päätökset ja/tai luvat. Taulukko 1. Vesistötarkkailujen perusteena olevat päätökset ja/tai luvat. Kiteen vesikunta (aik. 16.12. saakka: Kiteen kaupunki), Puhoksen jätevedenpuh- Dnro 795Y217(121). Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupamääräys- Ympäristölupapäätös Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 12.2. distamo ten tarkistamista koskeva ympäristölupahakemus on jätettävä lupaviranomaiselle vuoden loppuun mennessä. (Hakemus jätettiin 27.12..) Hexion Oy 3, jäähdytysja valumavesien vesistötarkkailu Surfactor Finland Oy 5 jäähdytysvesien tarkkailu Stora Enso Wood Products Oy Ltd (aik. Stora Enso Timber Oy Ltd) Kiteen saha, tukkialtaan puhdistamon vesistötarkkailu 17.12. alkaen: Ympäristölupapäätös Itä-Suomen aluehallintovirasto 17.12., Nro 94//1, Dnro ISAVI/11/4.8/. Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 3.11. myöntämä ympäristölupa Dnro PKA--Y-182(111). Lupa on voimassa toistaiseksi. 3.11. myönnetyn ympäristöluvan määräyksiä nro 3, 6, 8, 12, 25, 29 ja 35 on muutettu Itä-Suomen aluehallintoviraston 4.4. antamalla päätöksellä Nro 31//1, Dnro ISAVI/111/4.8/. Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on tullut vireille 5.1., Dnro ISAVI/131/. Hakemus on AVI:n käsittelyssä tätä raporttia laadittaessa 4. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 19.12. myöntämä ympäristölupa Dnro PKA--Y-174 (111). Vesistön tarkkailu liittyy lupaehtoon nro 23. Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on tullut vireille 22.12., Dnro ISAVI/478/. Hakemus on AVI:n käsittelyssä tätä raporttia laadittaessa 6. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 28.12. myöntämä ympäristölupa Dnro PKA--Y-214 (111). Lupa on voimassa toistaiseksi. 3 Hexion Oy:n aikaisempia nimiä ovat olleet Momentive Specialty Chemicals Oy, Hexion Specialty Chemicals Oy, Bakelite Oy ja Dynoresin Oy. 4 Hexionin ympäristölupahakemuksen käsittelyn tilan lähdeviite: Lupa-tietopalvelu, https://tietopalvelu.ahtp.fi/lupa/lisatiedot.aspx?asia_id=117493 (saatavuus 11.7..) 5 Surfactor Finland Oy:n aikaisempia nimiä ovat olleet Dynea Chemicals Oy ja Dynea Overlays Oy. 6 Surfactor Finlandin ympäristölupahakemuksen käsittelyn tilan lähdeviite: Lupa-tietopalvelu, https://tietopalvelu.ahtp.fi/lupa/lisatiedot.aspx?asia_id=117198 (saatavuus 11.7.).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yhteenvetoraportti 6 (17) 14.9. Puhoksen alueen vesistöjen yhteistarkkailu Stora Enso Wood Products Oy Ltd (aik. Stora Enso Timber Oy Ltd) Kiteen saha, kaatopaikan (kompostikentän) pinta- ja pohjavesitarkkailu Kiteen kaupunki, Ätäskön tarkkailu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 28.12. myöntämä ympäristölupa Dnro PKA--Y-214 (111). Lupa on voimassa toistaiseksi. Em. luvan ehtoja muutettiin eräiltä osin Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä 6.9. Nro 78/1/1 (Dnro ISA- VI/18/4.8/). Muutokset koskivat mm. suopuhdistamon saneerausta, kaatopaikan pinta-alaa, jälkihoidon kestoa ja jälkihoitoon liittyvää valvontaviranomaista, peittorakenteita ja kaasunkeräystä. Tarkkailu on vapaaehtoista. 4 Tarkkailuohjelmat ja yhteenvetoraporttien laajuuden jaksotus Taulukossa 2 on esitetty Puhoksen alueen vesistöjen yhteistarkkailun vesistötarkkailuohjelmat. Taulukko 2. Vesistötarkkailuohjelmat. Hexion Oy 3, jäähdytys- ja valumavedet Stora Enso Wood Products Oy Ltd 8, tukkialtaan jätevedenpuhdistamo Kiteen vesikunta, Puhoksen jätevedenpuhdistamo Surfactor Finland Oy 9, jäähdytysvesien tarkkailu Stora Enso Wood Products Oy Ltd 8 Kiteen saha, kaatopaikan pinta- ja pohjavesitarkkailu Puhoksen alueen vesistöjen yhteistarkkailuohjelma 8.9., FCG Planeko Oy 7. Tarkkailuohjelma kaatopaikan sulkemistöiden valmistumisen jälkeen (lokakuusta alkaen): Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 28.12. myöntämän ympäristöluvan Dnro PKA--Y-214 (111) määräyksen nro 4 mukaan kaatopaikan sulkemisen viimeistelytöiden loppuun saattamisen (valmistui lokakuussa ) jälkeen jälkitarkkailu tehdään lupahakemukseen liitetyn 3.8. päivätyn tarkkailuohjelman mukaan. Kaatopaikkakaasuja on kuitenkin mitattava 5 vuoden ajan pintarakenteiden valmistumisen jälkeen eli lokakuuhun 217 asti. Kiteen kaupunki, Ätäskön tarkkailu Itä-Suomen aluehallintoviraston 6.9. antamassa päätöksessä Nro 78/1/1 (Dnro ISAVI/18/4.8/) 28.12. myönnetyn luvan ehtoja muutettiin eräiltä osin, mutta muutokset eivät koskeneet tarkkailua, lukuun ottamatta tarkennuksia jälkitarkkailun kestosta ja tarkennuksia menettelytavoiksi koskien jälkitarkkailun lopettamista. Tarkkailua on toteutettu yhdestä näytepisteestä. Tarkkailu on vapaaehtoista. Määrävuosina laaditaan ns. perusteellisia yhteenvetoraportteja oheisen taulukon (Taulukko 3) mukaan. 7 Nykyisin FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. 8 Stora Enso Wood Products Oy Ltd:n nimi oli aikaisemmin Stora Enso Timber Oy Ltd. 9 Surfactor Finland Oy:n aikaisempia nimiä ovat olleet Dynea Chemicals ja Dynea Overlays Oy.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yhteenvetoraportti 7 (17) 14.9. Puhoksen alueen vesistöjen yhteistarkkailu Taulukko 3. Yhteenvetoraporttien laajuuden jaksotus. Surfactor Finland Oy/Oriveden tarkkailu. Hexion Oy/Oriveden tarkkailu. Kiteen vesikunta/puhoksen jätevedenpuhdistamon vesistö (Puhoslampi). Stora Enso Wood Products Oy/tukkialtaan puhdistamon vesistö (Orivesi). 5 Näytteenotto ja analyysimenetelmät 5.1 Näytteenotto Perusteellinen yhteenvetoraportti tehdään kuuden vuoden välein eli kun v., 218, jne. tulokset ovat käytettävissä (Pohjois- Karjalan ympäristökeskus 27.1., Puhoksen alueen vesistöjen tarkkailuohjelman hyväksymispäätös, PKA--Y-283(119), määräys nro 4). Aikaisemmin perusteellinen raportti on tehty jaksojen -, -, 21-, - ja - tuloksista. Näytteenotosta vastasi FCG:n Kuopion aluetoimisto. Tarkkailupisteiden sijainnit on esitetty karttaliitteissä. Stora Enson kaatopaikan (kompostikentän) pohjavesiputken R vesi vaihdettiin pumppaamalla putki tyhjäksi puoli tuntia ennen näytteenottoa. Pohjavesiputken S näyte otettiin noutimella ilman veden vaihtamista, koska tämän putken antoisuus on heikko. Jos putki S tyhjennetään, sen täyttyminen kestää useamman päivän. 5.2 Analyysimenetelmät Vuonna näytteet analysoitiin Novalab Oy:n laboratoriossa Karkkilassa seuraavin poikkeuksin: o o Kasviplanktonlajisto, biomassa ja ekologiset indeksit: Nab Labs Oy 1 Jyväskylän toimipaikka, Arja Palomäki. Pohjaeläinlajisto, yksilömäärä ja ekologiset indeksit: Nab Labs Oy 1 Jyväskylän toimipaikka, Terhi Lensu. Novalabin analyysimenetelmät on esitetty liitteessä (Liite 15). Laboratorion akkreditoitu pätevyysalue on löydettävissä FINASin www-sivuilta 11. 6 Sää ja hydrologiset olot vuonna Katso Liite 14. 7 Yleistietoja vesistöistä ja niiden valuma-alueesta 7.1 Puhoslampi Puhoslampi on suuremman järven, Karjalan Pyhäjärven, pohjoisosassa sijaitseva lahti. Pyhäjärvi ja Puhoslampi kuuluvat Vuoksen vesistöalueen Oriveden- Pyhäselän osa-alueen Pyhäjärven reitin valuma-alueeseen (aluetunnus 4.39). Pyhäjärven pinta-ala on 248 km 2, josta 48 km 2 on Venäjän puolella. Järvi on hyvin rikkonainen ja siinä on paljon saaria. Keskisyvyys on 4,5 m (Pohjois-Karjalan vesien käytön kokonaissuunnitelma 1976). Pyhäjärven vedet purkautuvat Oriveteen Puhosselälle Puhoslammen kautta, joten Puhoslampea voi kuvata läpivirtausjärveksi. 1 Nab Labs Jyväskylän toimipaikan aikaisempi nimi on Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus. 11 Laboratorion akkreditoitu pätevyysalue: ks. www.finas.fi > Akkreditoidut toimijat > Hakusana Novalab.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yhteenvetoraportti 8 (17) 14.9. Puhoksen alueen vesistöjen yhteistarkkailu Puhoslammen (Karjalan Pyhäjärven) luusuassa valuma-alueen ala on 1 19 km 2, josta järvien osuus on 29 % (Ekholm ). Pyhäjärvi ja Puhoslampi ovat karuja ja kirkasvetisiä. Seuraavassa on tietoja Puhoslammen (Karjalan Pyhäjärven) virtaamasta Oriveden Puhoslahteen vuosilta - (Hydrologinen vuosikirja - 12 ): o ylivirtaama: 95 m 3 /s o keskiylivirtaama: 25 m 3 /s o keskivirtaama: 7, m 3 /s o keskialivirtaama:,2 m 3 /s o alivirtaama:, m 3 /s 7.2 Oriveden Puhoslahti ja Puhosselkä Oriveden Puhoslahti ja Puhosselkä kuuluvat Vuoksen vesistöalueen Oriveden- Pyhäselän osa-alueen Oriveden lähialueeseen (aluetunnus 4.311). Puhoslahdella ja Puhosselällä veden päävirtaussuunta on luoteeseen kohti Mustanselkää. 7.3 Pohjois-Karjalan pintavesien ekologinen tila Tähän tarkkailuun kuuluvista vesistöistä Puhoslampi on ekologisessa luokituksessa erinomaisessa tilassa. Oriveden luokka on hyvä (Kuva 1). Kiteenjärven Päätyeenlahti Sirkkajoki Orivesi Kiteenjärvi Sopensuon jätteenkäsittelypaikka Puhoslampi Ätäskö Karjalan Pyhäjärvi Kuva 1. Pintavesien ekologinen tila 13 Kiteen alueella. Kuvaa on muokattu lisäämällä kohteiden nimiä. 12 Puhoslammen virtaamamittauspiste (Hydrologinen vuosikirja): nro 525, nimi Pyhäjärvi, Puhos. 13 Ekologisen luokituksen kartan lähdeviite: Ympäristökarttapalvelu Karpalo (www.ymparisto.fi/oiva), saatavuus 13.6.. Kartalla esitetty ekologinen luokitus koskee vesien hoidon ns. 2. suunnittelukautta. 14 Bakteeripitoisuuksien raja-arvot uimavesille: E. coli bakteereille erinomaisen laatuluokan yläraja on 5 pmy/1 ml (pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö, käytännössä kpl). Virallinen vertailuarvo lasketaan 95. prosenttipisteenä neljän vuoden tuloksista. Yksittäiselle havaintokerralle uimaveden toimenpideraja on E. colille 1 pmy/1 ml. Lähde: STM.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yhteenvetoraportti 9 (17) 14.9. Puhoksen alueen vesistöjen yhteistarkkailu 8 Kuormitus, Load 8.1 Hexion Oy jäähdytysvedet Hexion Oy:n hartsiliimoja ja formaliinia valmistavan tehtaan jäähdytysvedet ja pihojen valumavedet johdetaan Oriveteen. Tehtaan saniteettijätevedet johdetaan Kiteen vesikunnan Puhoksen jätevedenpuhdistamolle. Varsinaiset teollisuusjätevedet kootaan umpialtaaseen ja käytetään uudelleen prosessissa. Umpialtaaseen kertynyt kiinteä jäte ja mahdollinen ylimääräinen vesi poltetaan lämpökeskuksessa. Lähtevän ja tulevan veden laatu oli käytännössä sama. Vesistökuormitus (typpikuormitus) oli erittäin pieni ja pienin vuodesta alkavalla vertailujaksolla (Taulukko 4 ja Taulukko 5). Taulukko 4. Hexion Oy:n tulevan ja lähtevän jäähdytysveden pitoisuudet. Cooling influent and effluent samples of Hexion Oy. Tulevan jäähdytysveden pitoisuudet, influent Lähtevän jäähdytysveden pitoisuudet, effluent 11.3.15 7.5.15 13.1.15 11.3.15 7.5.15 13.1.15 ph 7,1 7,1 7,3 7,2 7,2 7,2 Sähkönjohtokyky, Electrical conductivity, ms/m 5,8 4,8 5,5 5,7 4,9 5,5 COD(Cr), mg/l <15 16 16 <15 16 16 Kokonaistyppi, N TOT., 53 43 47 53 49 46 Formaldehydi, Formaldehyde, <5 <5 <5 <5 <5 <5 Fenoli, Phenols, <1 <1 <1 <1 <1 <1 Taulukko 5. Hexion Oy:n jäähdytysvesistä aiheutunut vesistökuormitus (kg/d), vuosikeskiarvot, taustakuormitus vähennetty. Hexion Oy, yearly averages of estimated loads to watercourse (kg/d). The loads are calculated by reducting the background concentrations of the influent. Vuosi year Virtaama, discharge m 3 /d Virtaama, discharge l/s Kok-P, P TOT. kg/d Kok-N, N TOT. kg/d NH 4 -N, kg/d BOD 7 kg/d Rauta Iron kg/d 6 925 8 **,12 ** ** ** 8 728 1 **,23 ** ** ** 12 328 14 **,29 ** ** ** 11 8 14,,3,, 13 584 16,,4,2 <,4, 16 76 19, 4,8 1,6 2,3* 1 9 13 <,1 2, 1, <1,5* 7 4 86, 1,,9 <,9* 7 5 87, 3,2,8 <,6* 7 7 89, 2,1 1,7 1,9* 7 7 89, 2,4 1,3 1,* 7 671 89, 1,2 1,2 1,* 8 11 94, 1,4 1,2 1,1* 22 7 4 86, 3,,5,9* 21 9 6 11,3 1,1,7 4,1* 7 787 9,1 2,8 1,9 1,* 7 671 89,2,8,7 1,* *) Järviveden taustapitoisuutta ei ole vähennetty, koska taustapitoisuutta ei ole mitattu. Background concentration of lake water has not been reducted, because background concentration has not been determined. **) Tutkiminen lopetettu vuonna. Monitoring has ended.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yhteenvetoraportti 1 (17) 14.9. Puhoksen alueen vesistöjen yhteistarkkailu 8.2 Hexion Oy ja Surfactor Finland Oy, piha-alueiden sade- ja hulevedet Hexionin ja Surfactorin alueiden sade- ja hulevedet johdetaan sadevesiviemärien ja ojien kautta Oriveteen. Analyysitulokset ovat liitteenä (Liite 1). Sadevesien näytepisteet edustavat seuraavien alueiden vesiä: Näytepiste Takapihan (lastausalueen) sadevesiviemäri Etupihan sadevesiviemäri Entisen Puhos Boardin sadevesiviemäri Vain Hexionin piha-alue Hexionin + Surfactorin piha-alueet Hexionin alue (näytepiste takapihan sadevesiviemäri) Takapihan sadevesiviemärin veden kokonaistyppipitoisuus oli edellisvuosien tapaan korkea (noin 8-16 ) aiempaan tapaan. Sähkönjohtokyky ja kemiallinen hapenkulutus olivat pieniä tai kohtalaisia. Näytteitä otettiin kolme kertaa vuonna. Maalis- ja toukokuussa virtaus oli erittäin pieni, noin 1 litra/7 sekuntia ja 1 litra/6 sekuntia. Lokakuussa-15 näytettä ei saatu veden puuttumisen vuoksi. Hexionin ja Surfactorin piha-alueille yhteiset tutkimuspisteet (näytepisteet etupihan sadevesiviemäri ja ent. Puhos Boardin sadevesiviemäri) Etupihan sadevesiviemärin vedessä kokonaistyppipitoisuudet olivat aiempaan tapaan korkeita (1-23 ). Sähkönjohtokyky vaihteli pienestä hieman kohonneeseen (n. 1-32 ms/m) ja kemiallinen hapenkulutus oli pieni. Maaliskuussa virtaama oli erittäin pieni, noin 1 litra/7 sekuntia. Touko- ja lokakuussa virtausta ei ollut lainkaan. Ent. PB:n sadevesiviemärissä pitoisuudet olivat pieniä, paitsi kokonaisfosforipitoisuus oli kohonnut, n. 7-, ja yhdellä tutkimuskerralla havaittiin hieman öljyä (,4 mg/l). Näytepisteeltä ei ole käytettävissä virtaamatietoja. 8.3 Stora Enso Wood Products Oy Ltd Kiteen saha, tukkiallasvesien puhdistamo Kiteen sahan tukkialtaan vedet käsitellään biologis-kemiallisessa aktiivilietepuhdistamossa. Puhdistamo on rakennettu vuonna 1984. Tukkialtaan 12 hehtaarin tontti on viemäröity tukkialtaaseen. Vuonna puhdistamolla käsiteltyä vettä johdettiin vesistöön kolmessa jaksossa. Vesien johtamiselle asetetut lupaehdot täyttyivät (Taulukko 6 ja Taulukko 7).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yhteenvetoraportti 11 (17) 14.9. Puhoksen alueen vesistöjen yhteistarkkailu Taulukko 6. Tukkialtaan puhdistamolta vesistöön johdetun veden virtaama ja vesistökuormitus vuoden juoksutusjaksojen aikana. Lähde: Stora Enso Wood Products Oy Ltd, Kiteen saha. Jakso Vesimäärä 12.1.-2.3. 31 939 m 3 /68 d (= 47 m 3 /d = 5,4 l/s) 9.6.-23.9. 38 774 m 3 /17 d (= 362 m 3 /d = 4,2 l/s) 17-31.12. 5 122 m 3 /15 d (= 341 m 3 /d = 4, l/s) Kokonaisfosfori Koko vuosi 75 835 m 3, 19 d,7 (keskiarvo) Lupaehto: kg/d Lupaehto: kg/vuosi KHT(Cr) kg/d kg/jakso kg/d kg/jakso,1 7, 22 1 48,6 6,2 18 1 965,5,8 16 246 Enintään,8 14 (summa) Enintään 3 19 (keskiarvo) Enintään 24 Taulukko 7. Tukkialtaan puhdistamolta vesistöön johdetun veden pitoisuudet vuoden juoksutusjaksojen aikana. Keskiarvot ja suluissa vaihteluväli. Lähde: Stora Enso Wood Products Oy Ltd, Kiteen saha. Jakso Kokonaisfosfori Kokonaistyppi KHT(Cr) Kiintoaine mg/l mg/l mg/l mg/l 12.1.-2.3.,22 (,14..,29) 6,3 (5,2..7,) 46 (32..55) 8,6 (4,9..11) 9.6.-23.9.,16 (,8..,22) 7,9 (6,5..8,7) 51 (35..65) 9,5 (6,6..14) 17-31.12.,15 4,1 48 8,4 3 69 (summa) Enintään 1 8.4 Kiteen vesikunta, Puhoksen taajaman jätevedenpuhdistamo Puhoksen taajaman puhdistamo on tyypiltään pitkäilmasteinen rinnakkaissaostuslaitos. Vuoden puhdistustulos täytti voimassa olevat lupaehdot. Vesistökuormitus oli pieni ja viime vuosien keskitasoa pienempi (Taulukko 8).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yhteenvetoraportti 12 (17) 14.9. Puhoksen alueen vesistöjen yhteistarkkailu Taulukko 8. Puhoksen taajaman jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus, lähtevän veden pitoisuudet ja puhdistusteho. Virtaama BHK(ATU) Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Vuosi l/s kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % 1,7,39 2,7 98,4,28,19 96 3,6 25 38 1,7,15 1,1 99,1,25,18 96 3,8 27 16 1,8,21 1,4 98,9,39,25 95 4,2 27 19 2,,67 4, 97,61,36 92 4,7 28 14 1,8,42 2,7 98,9,59 89 4,5 29 21 1,8,63 4,1 98,7,48 93 4, 26 41 1,6,4 3, 98,4,3 95 4,2 32 21 1,5,39 3, 99,4,3 95 4,5 35 23 1,5 1,1 8,4 95,7,54 93 4,3 33 41 1,2,34 3,3 98,9,88 89 4,3 42 21 1,1 1,4 16 95,1 1,1 91 5,1 56 3,99,71 8,2 95,5,55 94 4,8 56 15,8,75 11 98,7,95 96 3,3 47 73 22,63,7 13 96,7 1,3 9 3,2 59 36 21,32,21 8 98,4 1,5 9 1,4 51 48,22,47 25 87,9 4,4 49 1,1 59 8,24,11 5, 97,3 1,2 87 1,1 55 15,23,8 4,2 99,1,1,67 95,27 14 87,27,12 5,1 98,2,69 93,88 38 41,62,44 7,5 97,1,22 97 2, 35 42,56,25 5, --,3,67 -- 1,9 4 --,76,9 14 --,9 1,3 -- 3,4 52 --,64,95 17 --,8 1,4 -- 2,4 44 -,82,32 4, --,6,82 -- 2,2 31 --,73,42 -- --,4 -- -- 2,5 -- -- 199 1,4,6 -- --,23 -- -- 2,8 -- -- -- ) Puuttuva tieto 9 Tarkkailun tulokset 9.1 Puhoslampi (näytepisteet Puhoslampi 38 ja Orivesi 14) Vuoden tarkkailun analyysitulokset, pitkäaikaisia tuloksia kuvaajina ja kasviplanktontulokset ovat liitteenä. Puhoslammen (piste 38) ja sen lasku-uoman (näytepiste Orivesi 14) vesi oli aiempien vuosien tapaan kaikilla havaintokerroilla kirkasta, väritöntä ja hajutonta, ja näkösyvyys oli pohjaan asti (pisteellä 38 kokonaissyvyys on n. 2-3 m ja pisteellä 14 n. 2-2,5 m). Vedenlaatu oli edellisvuosia vastaava. Kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet olivat alhaisia ja karulle järvelle ominaisia. Edellisvuosien tapaan elokuun näytekerralla havaittiin pieni määrä suolistoperäisiä E. coli -bakteereja (2 kpl/1 ml Puhoslammen lasku-uoman pisteellä 14). Tämän tasoiset eli pienet E. coli - bakteeripitoisuudet voivat johtua Puhoksen puhdistamosta ja/tai hajakuormituksesta. Bakteeripitoisuudet täyttivät uimavesille asetetut raja-arvot 14. Happitilanne oli hyvä. Tuloksissa ei näkynyt Puhoksen jätevedenpuhdistamon vaikutuksia. Kasviplanktonin biomassan, klorofylli-a:n, kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuudet olivat edellisvuosien tasoa. Luokitusten raja-arvoihin verrattuna kasviplanktonin biomassa, haitallisten sinilevien osuus, kasviplanktonin TPI-indeksi, ja 14 Bakteeripitoisuuksien raja-arvot uimavesille: E. coli bakteereille erinomaisen laatuluokan yläraja on 5 pmy/1 ml (pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö, käytännössä kpl). Virallinen vertailuarvo lasketaan 95. prosenttipisteenä neljän vuoden tuloksista. Yksittäiselle havaintokerralle uimaveden toimenpideraja on E. colille 1 pmy/1 ml. Lähde: STM.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yhteenvetoraportti 13 (17) 14.9. Puhoksen alueen vesistöjen yhteistarkkailu klorofyllia-a:n, kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuudet olivat erinomaisen tai hyvän vesistön tasoa. Pisteellä 38 haitallisten sinilevien osuus biomassasta, 5,4 %, oli kahta edellisvuotta korkeampi, ja se vastasi luokkaa hyvä (kahtena edellisvuonna osuus on vastannut luokkaa erinomainen) (Taulukko 9). Tässä vuosiyhteenvetoraportissa ei virallisesti luokitella järven ekologista tai fysikaalis-kemiallista tilaa (luokittaminen kuuluu ympäristöhallinnon tehtäviin). Taulukko 9. Puhoslampi: kasviplanktonin TPI-indeksin, biomassan, klorofylli-a:n, kokonaisfosforin ja kokonaistypen keskiarvot -. Vuosi Näy Kasviplanktonin Kasviplanktonin Haitallisten sini- Klorofylli-a Kokonaisfosfori Kokonaistyppi tepiste TPI-indeksi biomassa levien osuus biomassasta keskiarvo kesäsyyskuu -2 m keskiarvo kesäsyyskuu -2 m keskiarvo kesäsyyskuu Indeksi Luokkarajat* 38-1,36 14-1,55 38-1,7 Erinom. <-1, 14-1,5 38-2,1 Hyvä 14-2,1-1,..+,1 38 14 Tyyd. 38 +,1..+1,1 14 38 Välttävä 14 +1,1..+2, 38 14 Huono >+2, mg/l Luokkarajat*,44,54 Erinom.,32 <,5,39,39,38 Hyvä,5..,9 5,4,7 Erinom. 2,8 <3 2,,7 Hyvä 1,1 3..16 3,7 3,7 Erinom. 2,5 <4 2,8 2,1 2,5 Hyvä 4..7 7 7 Erinom. 9 <1 11 <5 9 Hyvä 1..18 % Luokkarajat* Luokkarajat* Luokkarajat* Luokkarajat* 35 32 Erinom. 22 <4 2 **,3 ** 2,5 12 25,51 Tyyd. Tyyd. 2,4 Tyyd. <5 Tyyd. 26 **,36,9..1,7 ** 16..33 2,9 7..14 5 18..35 29,62 5,1 8 33 **,7 Välttävä ** Välttävä 4, Välttävä <7 Välttävä 32 1,3 1,7..3,4 33..66 4,4 14..27 9 35..7 34 **,4 ** 2,5 <7 25,38 Huono Huono 3,7 Huono <7 Huono 26 3,4 >66 >27 >7 *) Luokkarajoina on käytetty Pyhäjärven järvityypin (SVh, suuret vähähumuksiset järvet) rajoja. Taulukon luokkarajat ovat havainnollistamassa tässä raportissa esitettyjen tulosten suuruusluokkaa. Luokkarajoja ei sovelleta yksittäisten vuosien tuloksiin ja virallinen ekologinen luokitus tehdään kokonaisarviona ympäristöhallinnon toimesta. Luokkarajojen lähdeviite: Aroviita ym. s. 51 ja 57. **) TPI-indeksin ja haitallisten sinilevien %-osuuden määritys alkoi vuonna. 32 37 Hyvä 4..5 Tyyd. 5..7 Välttävä 7..9 Huono >9 Pohjaeläimet tutkittiin Lukulammesta, joka sijaitsee Puhoslammen pohjoispuolella virtaussuunnassa alavirtaan. Lukulammen pohjaeläintiheys oli noin puolet aiempien vuosien tasosta, mutta lajien lukumäärä oli edellisvuosien luokkaa. Vuonna pohjaeläimistön ekologiset indeksit tutkittiin ensimmäistä kertaa, ja niiden mukainen luokitus vaihteli välttävästä erinomaiseen (ks. Liite 29). 9.2 Orivesi (Puhoslahti-Puhosselkä, näytepisteet Orivesi 7, 8, 41 ja 47) Vuoden tarkkailun analyysitulokset, pitkäaikaisia tuloksia kuvaajina (Liite 12 ja Liite 13) ja kasviplanktonin laji- ja biomassatulokset ovat liitteenä. Maaliskuun näytteenottokerralla jään paksuus oli 35-4 cm (edellisvuonna 3-35 cm). Aistinvaraisesti arvioituna vesi oli kaikilla tutkimuskerroilla kirkasta ja väritöntä. Näkösyvyys oli kesä-elokuussa 1,5-2,7 m (edellisvuonna 2,6-3,1 m). Pisteellä 41 näkyvyys 1,5 m oli keskitasoa pienempi, mutta muilla tutkimuskerroilla ja muilla pisteillä näkösyvyys oli aiempaa tasoa. Hexion Oy:n ja Surfactor Finland Oy:n tarkkailupisteiden Orivesi 41 ja Orivesi 8 veden laatu oli edellisvuosia vastaava, paitsi pisteellä 8 kokonaisfosforipitoisuus 22 oli kesäkuussa 1 m syvyydessä hieman keskitasoa korkeampi (toiseksi korkein jaksolla 199-). Piste 8 sijaitsee kauempana tarkkailtavista laitoksista, joten pitoisuuden nousun aiheuttaja on luultavasti muu kuin laitosten alu-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yhteenvetoraportti 14 (17) 14.9. Puhoksen alueen vesistöjen yhteistarkkailu een hulevedet. Kokonaisuutena tarkastellen tuloksissa ei näkynyt Hexionin tai Surfactorin vaikutusta. Pitkäaikaistuloksissa pisteillä 41 ja 8 näkyy vuosina - avovesiaikana vähän nousevaa suuntausta kokonaisfosforissa. Jaksolla - avovesiajan kokonaisfosforipitoisuus puolestaan oli hieman laskusuunnassa. Stora Enso Kiteen sahan tukkialtaan puhdistamon tarkkailussa pisteellä Orivesi 47 ja Orivesi 7 ei näkynyt kuormitusvaikutuksia. Kesäkuussa kokonaisfosforipitoisuus 2 oli lähempänä laitosta sijaitsevalla pisteellä 47 syvyydessä 1 m korkeampi kuin kauempana sijaitsevalla pisteellä 7 (12 ). Puhdistamolta ei kuitenkaan ollut johdettu 15 käsiteltyjä vesiä vesistöön yli kahteen kuukauteen ennen kesäkuun näytteenottokertaa, joten hieman korkeampi fosforipitoisuus pisteellä 47 johtui jostakin muusta kuin puhdistamon vaikutuksesta. Pitkäaikaisessa tarkastelussa avovesiaikana kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet v. - vähän korkeampia kuin jaksolla 199-. Sen sijaan jääpeiteaikana fosforipitoisuudet ovat olleet -luvulla hieman alempia kuin keskimäärin 9-luvun alussa. Kasviplanktonin biomassa ja klorofylli-, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuden avovesiajan keskiarvot olivat edellisvuosien vaihteluvälin sisällä. Kasviplanktonin ekologista tilaa kuvaava TPI-indeksi vastasi luokkia tyydyttävä (piste 8) tai hyvä, ja kasviplanktonin biomassa vastasi luokkaa hyvä (piste 7) tai tyydyttävä. Haitallisten sinilevien osuus vastasi luokkaa hyvä (Taulukko 1). Tässä vuosiyhteenvetoraportissa ei virallisesti luokitella järven ekologista tai fysikaalis-kemiallista tilaa (luokittaminen kuuluu ympäristöhallinnon tehtäviin). Taulukko 1. Orivesi Puhosselkä: kasviplanktonin biomassan, TPI-indeksin, klorofylli-a:n, kokonaisfosforin ja kokonaistypen keskiarvot avovesiaikana -. Vuosi Näy Kasviplanktonin Kasviplanktonin Haitallisten sini- Klorofylli-a Kokonaisfosfori Kokonaistyppi tepiste TPI-indeksi biomassa levien osuus biomassasta keskiarvo kesäsyyskuu -2 m keskiarvo kesäsyyskuu -2 m keskiarvo kesäsyyskuu 47 41 8 7 47 41 8 7 47 41 8 7 47 41 8 7 47 41 8 7 47 41 8 -,43 -,53 +,27 -,4 -,7 -,41 -,51 -,3 +,12 +,34 *** +,89 ** ** ** Indeksi Luokkarajat* Erinom. <-1, Hyvä -1,..+,1 Tyyd. +,1..+1,1 Välttävä +1,1..+2, Huono >+2, mg/l Luokkarajat* 1,1 1,5 1,,88 1, 1,1 1,2,96,85 1,4 ***,74 1,3 1, 1,3,98 2,2 2,6 2,1 1,1 2,5 3,1 2,3 Erinom. <,5 Hyvä,5..,9 Tyyd.,9..1,7 Välttävä 1,7..3,4 Huono 3,4 6,4 4, 6,3 6,8 16 6,2 11 1 22 17 *** 32 Erinom. <3 Hyvä 3..16 Tyyd. 16..33 Huono >66 5,4 6,9 4,5 5, 6,7 11 5,9 6,5 4,1 6,4 Välttävä 4,7 33..66 3,8 ** 5,3 6,3 4,3 5, ** 5,8 7,8 6,1 6,3 ** 11 16 14 Erinom. <4 Hyvä 4..7 Tyyd. 7..14 Välttävä 14..27 Huono >27 17 16 19 13 15 16 13 16 13 18 16 12 19 11 11 12 2 18 17 16 16 14 16 Erinom. <1 Hyvä 1..18 Tyyd. 18..35 Välttävä 35..7 Huono >7 36 35 32 34 3 39 32 36 39 45 37 38 31 31 29 3 36 37 32 33 36 36 35 % Luokkarajat* Luokkarajat* Luokkarajat* Luokkarajat* Erinom. <4 Hyvä 4..5 Tyyd. 5..7 Välttävä 7..9 Huono >9 15 Tarkemmat tiedot Stora Enson tukkialtaan vesien johtamisen ajankohdista: ks. Taulukko 6.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yhteenvetoraportti 15 (17) 14.9. Puhoksen alueen vesistöjen yhteistarkkailu Kasviplanktonin TPI-indeksi Indeksi Luokkarajat* Vuosi Näy tepiste Kasviplanktonin biomassa mg/l Luokkarajat* Haitallisten sinilevien osuus biomassasta Klorofylli-a keskiarvo kesäsyyskuu Kokonaisfosfori -2 m keskiarvo kesäsyyskuu % Luokkarajat* Luokkarajat* Luokkarajat* Kokonaistyppi -2 m keskiarvo kesäsyyskuu Luokkarajat* 7 1,8 11 14 35 85 47 41 ** 8 7,58,63,8,8,59 ** 3,4 3,8 5,6 4,6 4,3 1 9 9 15 8 29 29 35 31 28 *) Luokkarajoina on käytetty Oriveden järvityypin (SVh, suuret vähähumuksiset järvet) rajoja. Taulukon luokkarajat ovat havainnollistamassa tässä raportissa esitettyjen tulosten suuruusluokkaa. Luokkarajoja ei sovelleta yksittäisten vuosien tuloksiin ja virallinen ekologinen luokitus tehdään kokonaisarviona ympäristöhallinnon toimesta. Luokkarajojen lähdeviite: Aroviita ym. s. 51 ja 57. **) TPI-indeksin ja haitallisten sinilevien %-osuuden määritys alkoi vuonna. ***) Orivesi 8:n kasviplanktonlajiston näytteenotto epäonnistui vuonna, ei tuloksia. Oriveden näytepisteellä 47 pohjaeläintiheys edellisvuosia pienempi, mutta muilla Oriveden pisteillä aiempien vuosien vaihteluvälin sisällä. Sen sijaan lajien lukumäärä oli kaikilla pisteillä edellisvuosia pienempi. Varsinkin pisteellä 47 lajien lukumäärä oli selvästi aiempaa pienempi. Pohjaeläimistön perusteella laskettujen ekologisten indeksien mukaisessa luokituksessa oli suuri ero: PMA-indeksin mukainen luokitus oli huono tai välttävä, kun taas PICM-indeksi vaihteli hyvästä erinomaiseen (ks. Liite 29). 9.3 Stora Enso Wood Products Oy Kiteen sahan käytöstä poistetun kaatopaikan (kompostikentän) valumavedet, pohjavedet ja kaatopaikkakaasut Analyysitulokset ovat taulukoituina liitteessä ja pitkäaikaisia tuloksia on kuvina liitteessä. Ojanäytepisteiden ja pohjavesiputkien sijainnit on esitetty karttaliitteissä. 9.3.1 Kaatopaikan valumavedet (pintavedet) Imeytysojan pisteellä 1 vesi oli aistinvaraisesti kirkasta tai kohtalaisen sameaa ja vahvasti ruskeaa tai vihreää. Virtausta ei havaittu vuoden kummallakaan tutkimuskerralla. Kuivatusojien laskuojassa (piste 2) vesi oli kirkasta, väritöntä tai kohtalaisen ruskeaa ja hajutonta. Laskuojassa virtaama oli toukokuussa arviolta noin 4 l/s ja lokakuussa noin 2 l/s. Imeytysojassa veden sähkönjohtokyky oli luonnonvesien tasoon verrattuna selvästi kohonnut, n. 6 ms/m, mutta laskuojassa vain noin 16 ms/m, joka on luonnonvesille tavallinen taso. Sähkönjohtokyky oli edellisvuoden tasoa. Imeytyskäsittely ei käytännössä vaikuta veden sähkönjohtokykyyn, joten sen aleneminen näytepisteiden välillä noin 1/4-osaan johtui ympäristöstä tulevien vesien laimentavasta vaikutuksesta. Samanlaista veden sähkönjohtokyvyn alentumista imeytys- ja kuivatusojien välillä on havaittu myös edellisvuosina. Luonnonvesiin verrattuna laskuojan veden kokonaisfosforipitoisuus n. 5 (edellisvuonna n. 7 ) oli kuormittamattomille ojavesille tavanomaisen vaihteluvälin sisällä. Kemiallinen hapenkulutus KHTCr n. 4-6 mg/l (edellisvuonna n. 4-7 mg/l) oli suovesille tavallinen. Laskuojan veden kokonaisfosforipitoisuus oli noin 1/4..1/8 imeytysojan pitoisuudesta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yhteenvetoraportti 16 (17) 14.9. Puhoksen alueen vesistöjen yhteistarkkailu 9.3.2 Pohjavedet Tiedot pohjavesiputkien veden vaihtamisesta, näytteenottomenetelmästä ja aistinvaraiset havainnot: Putki R on tyhjennetty pumpulla puoli tuntia ennen näytteen ottamista. Näyte otettiin pumppaamalla. Vesi oli pumppauksen lopussa vahvasti sameaa, vahvasti harmaata ja hajutonta. Putki S: vettä ei vaihdettu lainkaan ennen näytteen ottamista, koska putken antoisuus on erittäin heikko. Jos putken tyhjentää, uuden veden tulo kestää enemmän kuin 1-2 päivää. Näyte otettiin noutimella. Vesi oli hajutonta, näytteenoton alussa kirkasta ja väritöntä tai vahvasti sameaa ja vahvasti harmaata, ja näytteenoton lopussa vahvasti sameaa ja vahvasti harmaata. Pohjavesien sähkönjohtokyky oli pieni tai pohjavesille tavallinen. Kuormitusvaikutusta ei näkynyt. Putkessa R sähkönjohtokyky 11 ms/m oli lokakuussa noin kolminkertainen putken aiempaan tasoon verrattuna. Sähkönjohtokyky oli silti edelleen suhteellisen pieni. Jatkotarkkailu osoittaa, jääkö aiempaa korkeampi sähkönjohtokyky yksittäiseksi poikkeavaksi tulokseksi, vai onko veden laadussa tapahtunut pysyvämpi muutos. Lokakuussa taustaputki T:n havaittiin kadonneen, todennäköisesti kaatopaikalla tehtyihin peittotöihin liittyen. Stora Enso Timber on sopinut ely-keskuksen kanssa, että putkea ei tarvitse asentaa uudelleen. 9.3.3 Kaatopaikkakaasut Putkissa 175 ja 176 kaatopaikkakaasujen hiilidioksidin ja metaanin pitoisuudet olivat varsin korkeita (Taulukko 11). Taulukko 11. Stora Enso Wood Products Oy Kiteen sahan käytöstä poistetun kaatopaikan kaatopaikkakaasun seurannan 16 tulokset. Pvm Putki 175 Putki 176 Happi tilavuus-% Hiilidioksidi tilavuus-% Metaani tilavuus-% Happi tilavuus-% Hiilidioksidi tilavuus-% Metaani tilavuus-% 12.1.,6 44, 41,,8 46, 5, 13.1., 48,4 46,8, 49,1* 51,5* 18.1.,2 46,3 47,9,2 48,1 51,7 *) Kaasujen pitoisuuksien summa 1,6 % ylitti 13.1. tason 1 %, joka on periaatteessa mahdotonta. Käytännön analytiikassa hieman yli 1 % summat ovat kuitenkin mahdollisia, koska jokainen yksittäinen mittaustulos sisältää jossakin määriin mittausepävarmuutta. Mittausepävarmuus on jokaiselle yksittäiselle kaasulle ainakin 1 prosenttiyksikön luokkaa, jolloin alle 13 % olevat summat ovat vielä mahdollisia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Laatinut: Kari Kamppi limnologi, MMK 16 Stora-Ensolle 28.12. myönnetyn ympäristöluvan (ks. Taulukko 1 raportin alkupuolella) määräyksessä nro 4 edellytetään, että kaatopaikkakaasuja tarkkaillaan 5 vuotta pintarakenteiden valmistumisen jälkeen. Pintarakenteet valmistuivat v., joten kaasuseurantaa tehdään -217.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yhteenvetoraportti 17 (17) 14.9. Puhoksen alueen vesistöjen yhteistarkkailu VIITTEET JAKELU Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S-M., Kauppila, P., Antton Keto, Minna Kuoppala, Kati Manni, Jaakko Mannio, Sari Mitikka, Mikko Olin, Jens Perus, Ansa Pilke, Martti Rask, Juha Riihimäki, Ari Ruuskanen, Katri Siimes, Tapio Sutela, Teppo Vehanen ja Kari-Matti Vuori. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. 146 s. - Ympäristöhallinnon ohjeita nro 7/. Ekholm, M.. Suomen vesistöalueet. 163 s. + liitteet. - Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja A, nro 126. Hydrologinen vuosikirja -;. Korhonen, J. ja Haavanlammi, E. (toim.). Suomen ympäristö 8/. Mononen, P. & Sandman, O. 1989. Kiteenjärven ilmastus 198-luvulla. 42 s. - Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 163. OECD 1982. Eutrophication of waters. Monitoring, assessment and control. Paris. Pohjois-Karjalan vesien käytön kokonaissuunnitelma 1976. - Vesihallituksen tiedotus nro 12. STM/Sosiaali- ja terveysministeriö. Asetus yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Asetus nro 177/, annettu 28.3.. Kiteen kaupunki/ympäristölautakunta Kiteen kaupunki/kauko Hirvonen Kiteen Vesikunta Hexion Oy Stora Enso Wood Products Oy Ltd Kiteen saha Surfactor Finland Oy Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (1) Liite 1. Yleiskartta
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (1) Liite 2. Kartta: Puhoslammen ja Oriveden näytepisteet
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (1) Liite 3. Kartta: Stora Enso Wood Products Oy Ltd:n Kiteen sahan kaatopaikan ojanäytepisteet
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (1) Liite 4. Kartta: Stora Enso Wood Products Oy Ltd:n Kiteen sahan kaatopaikan pohjavesiputket R, S ja T
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (1) Liite 5. Kartta: Stora Enso Wood Products Oy Ltd:n Kiteen sahan kaatopaikan kaatopaikkakaasun tarkkailuputket 175 ja 176
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (1) Liite 6. Analyysitulokset: Puhoslampi 38 ja Orivesi 14 (Kiteen vesikunnan Puhoksen puhdistamon vesistö) Kasviplankton- ja pohjaeläintulokset ovat erillisenä liitteenä. Poh = näkösyvyys on pohjaan saakka. x = puuttuva tieto.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (1) Liite 7. Analyysitulokset: Orivesi 47 ja 7 (Stora Enso Wood Products Oy tukkialtaan puhdistamon vesistö) Kasviplankton- ja pohjaeläintulokset ovat erillisenä liitteenä. Poh = näkösyvyys on pohjaan saakka. x = puuttuva tieto.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (1) Liite 8. Analyysitulokset: Orivesi 41 ja 8 (Hexion Oy ja Surfactor Finland Oy vesistötarkkailu) Kasviplankton- ja pohjaeläintulokset ovat erillisenä liitteenä. Poh = näkösyvyys on pohjaan saakka. x = puuttuva tieto.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (1) Liite 9. Analyysitulokset: Stora Enso Wood Products Oy Ltd Kiteen sahan puhdistamolietteen kaatopaikan pintavedet ja pohjavedet W = epävarma tieto (silmämääräinen virtaama-arvio) x = puuttuva tieto Pohjavesinäytteen esikäsittely D = näyte on dekantoitu = näytepullon pohjalle laskeutunutta kiintoainetta ei ole otettu mukaan määritykseen Pohjavesinäytteen esikäsittely Ei = näytettä ei ole dekantoitu = näytepullon pohjalle laskeutunut kiintoaine on otettu mukaan määritykseen
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (1) Liite 1. Analyysitulokset: Hexion Oy ja Surfactor Finland Oy, piha-alueiden sade- ja hulevedet - = ei tutkittu ph Sähkön- COD Cr Kok. johtavuus typpi [ms/m] [mg/l] [mg/l] Takapihan (lastausalueen) sadevesiviemäri 11.3. 7.1 13 69 7.8 7.5. 6.9 24 26 16 13.1. -- -- -- -- Keskiarvo 7. 19 48 12 Max 7.1 24 69 16 Min 6.9 13 26 7.8 Etupihan sadevesiviemäri 11.3. 7.6 9.6 49 12 7.5. 7 32 24 2 13.1. 7.6 32 42 23 Keskiarvo 7.4 25 38 18 Max 7.6 32 49 23 Min 7 9.6 24 12 ph Sähkön- Kiinto- COD Cr Kok. Kok. Öljyt Öljyt Form- Fenoli johtavuus aine fosfori typpi (C1-C21) (C22-C4) aldehydi [ms/m] [mg/l] [mg/l] [mg/l] [mg/l] [mgn/l] [mg/l] [mg/l] [mg/l] Ent. Puhos Boardin sadevesiviemäri 11.3. 7.1 5.1 21 18 2.4.13 <.7.41 <.5-7.5. 7.1 6.6 2.2 <15.7.12 <.5 <.5 <.5 <.1 13.1. 7.3 11 <2 <15.83.61 <.5 <.5 <.5 <.1 Keskiarvo 7.2 8 8.1 11 1.3.3.2.2 ei tod. ei tod. Max 7.3 11 21 18 2.4.61 <.5.41 Min 7.1 5.1 <2 <15.7.12 <.7 <.5
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (1) Liite 11. Pitkäaikaiset tulokset: Puhoslampi pisteet 38 ja 14 % 12 1 8 6 4 2 Puhoksen puhdistamon vesistötarkkailu Happikyllästys, helmi-maaliskuu 199 21 22 217 Puhoslampi 38 (1 m) Orivesi 14 (silta) (1 m) 12 1 8 % 6 4 2 Puhoksen puhdistamon vesistötarkkailu Happikyllästys, touko-lokakuu 199 21 22 217 Puhoslampi 38 (1 m) Orivesi 14 (silta) (1 m) Alle määritysrajan (v. alkaen alle 5, 199- alle 7 ) olevat fosforitulokset on merkitty kuvissa nollaksi. Fosforikuvissa on eri mittakaava. Puhoksen puhdistamon vesistötarkkailu Puhoksen puhdistamon vesistötarkkailu Kokonaisfosfori, helmi-maaliskuu Kokonaisfosfori, touko-lokakuu 25 16 14 2 12 15 1 8 1 6 4 5 2 199 21 22 217 199 21 22 217 Puhoslampi 38 (1 m) Orivesi 14 (silta) (1 m) Puhoslampi 38 (1 m) Orivesi 14 (silta) (1 m) 5 4 3 2 1 Puhoksen puhdistamon vesistötarkkailu Kokonaistyppi, helmi-maaliskuu 199 21 22 217 5 4 3 2 1 Puhoksen puhdistamon vesistötarkkailu Kokonaistyppi, touko-lokakuu 199 21 22 217 Puhoslampi 38 (1 m) Orivesi 14 (silta) (1 m) Puhoslampi 38 (1 m) Orivesi 14 (silta) (1 m) 14 12 1 8 6 4 2 Puhoksen puhdistamon vesistötarkkailu Klorofylli-a, avovesiaika 21 22 217 Puhoslampi 38 (-2 m) Orivesi 14 (silta) (-1,5 m)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (1) Liite 12. Pitkäaikaiset tulokset: Orivesi pisteet 41 ja 8 12 1 8 6 % 4 2 Hexion ja Surfactor, vesistötarkkailu Happikyllästys, jääpeiteaika 199 21 22 217 Orivesi 41 (1 m) Orivesi 8 (1 m) Orivesi 8 (pohja) 12 1 8 6 % 4 2 Hexion ja Surfactor, vesistötarkkailu Happikyllästys, avovesiaika 199 21 22 217 Orivesi 41 (1 m) Orivesi 8 (1 m) Orivesi 8 (pohja) Alle määritysrajan (v. alkaen alle 5, 199- alle 7 ) olevat fosforitulokset on merkitty kuvissa nollaksi. 3 25 2 15 1 5 Hexion ja Surfactor, vesistötarkkailu Kokonaisfosfori, jääpeiteaika 199 21 22 217 Orivesi 41 (1 m) Orivesi 8 (1 m) Orivesi 8 (pohja) 3 25 2 15 1 5 Hexion ja Surfactor, vesistötarkkailu Kokonaisfosfori, avovesiaika 199 21 22 217 Orivesi 41 (1 m) Orivesi 8 (1 m) Orivesi 8 (pohja) 8 Hexion ja Surfactor, vesistötarkkailu Kokonaistyppi, jääpeiteaika 8 Hexion ja Surfactor, vesistötarkkailu Kokonaistyppi, avovesiaika 6 6 4 2 199 21 22 217 Orivesi 41 (1 m) Orivesi 8 (1 m) Orivesi 8 (pohja) 4 2 199 21 22 217 Orivesi 41 (1 m) Orivesi 8 (1 m) Orivesi 8 (pohja) 3 Hexion ja Surfactor, vesistötarkkailu Klorofylli-a, avovesiaika 25 2 15 1 5 199 21 22 217 Orivesi 41 (-2 m) Orivesi 8 (-2 m)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (1) Liite 13. Pitkäaikaiset tulokset: Orivesi pisteet 47 ja 7 % 12 1 8 6 4 2 Stora Enso Kiteen sahan vesistötarkkailu Happikyllästys, jääpeiteaika 199 21 22 217 Orivesi 47 (1 m) Orivesi 7 (1 m) Orivesi 47 (pohja) Orivesi 7 (pohja) % 12 1 8 6 4 2 Stora Enso Kiteen sahan vesistötarkkailu Happikyllästys, avovesipeiteaika 199 21 22 217 Orivesi 47 (1 m) Orivesi 7 (1 m) Orivesi 47 (pohja) Orivesi 7 (pohja) Alle määritysrajan (v. alkaen alle 5, 199- alle 7 ) olevat fosforitulokset on merkitty kuvissa nollaksi. 4 Stora Enso Kiteen sahan vesistötarkkailu Kokonaisfosfori, jääpeiteaika 4 Stora Enso Kiteen sahan vesistötarkkailu Kokonaisfosfori, avovesipeiteaika 3 3 2 2 1 1 199 21 22 217 Orivesi 47 (1 m) Orivesi 7 (1 m) Orivesi 47 (pohja) Orivesi 7 (pohja) 199 21 22 217 Orivesi 47 (1 m) Orivesi 7 (1 m) Orivesi 47 (pohja) Orivesi 7 (pohja) 6 Stora Enso Kiteen sahan vesistötarkkailu Kokonaistyppi, jääpeiteaika 6 Stora Enso Kiteen sahan vesistötarkkailu Kokonaistyppi, avovesipeiteaika 5 5 4 4 3 2 3 2 1 1 199 21 22 217 Orivesi 47 (1 m) Orivesi 7 (1 m) Orivesi 47 (pohja) Orivesi 7 (pohja) 199 21 22 217 Orivesi 47 (1 m) Orivesi 7 (1 m) Orivesi 47 (pohja) Orivesi 7 (pohja) 2 Stora Enso Kiteen sahan vesistötarkkailu Klorofylli-a, avovesipeiteaika 16 12 8 4 199 21 22 217 Orivesi 47 (-2 m) Orivesi 7 (-2 m)