Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä



Samankaltaiset tiedostot
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Tuulikiertue

TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat Harri Orko, yksikönjohtaja

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys Tuulikiertue

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa?

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi Energiakolmio Oy / / Marko Lirkki

Primäärienergian kulutus 2010

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys Tuulikiertue

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TUULIVOIMA TÄNÄ PÄIVÄNÄ SUOMESSA Ennen syöttötariffilainsäädännön voimaantuloa

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori,

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta Parviainen

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Tuulivoimarakentaminen Suomessa. RIL Pohjarakentaminen tuulivoimassa -tilaisuus Harri Orko

Tuulivoiman nykytilanne Suomessa, vaikutus elinkeinoelämään

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen

Energian tuotanto ja käyttö

Tuotantotukilain muutokset

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Siikainen Jäneskeidas Jari Suominen

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.

Kommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Tuulivoima ja maanomistaja

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry Helsinki - Lappeenranta

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Tuulivoimakaavoitus tuulivoimatoimijan näkökulmasta

Tuulivoimatuotannon yleiset edellytykset. Erkki Kunnari Metsähallitus / Laatumaa Suomen Tuulivoimayhdistys

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

TuuliWatin tuulivoimastrategia

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Tuulimyllyt ilmastako energiaa?

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Energiapoliittisia linjauksia

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimaa Satakuntaan - case TuuliWatti. Jari Suominen

Kansanedustajat Eduskunta Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) taustamuistio Energia- ja ilmastostrategian lähetekeskustelua varten

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Tuulta tarjolla MW. Kantaverkkopäivä Pertti Kuronen Fingrid Oyj

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Tuulivoiman nykytilanne Suomessa. Heidi Paalatie Jyväskylä

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK MTK- Häme

Yleistä kaavoituksesta ja vaadittavista luvista

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Energian hankinta ja kulutus

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Tuulivoimarakentaminen, YVA ja kaavoitus

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK Joensuu

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Transkriptio:

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä Globaali energiahaaste - kohti energiavallankumousta Professori Peter Lund, Aalto-yliopisto Tuulivoimarakentamisen haasteet ja uudet tuulet STY:n toiminnanjohtaja Anni Mikkonen Tuulivoiman tiekartta Suomessa kohti vuosia 2030 ja 2050 STY:n hallituksen puheenjohtaja Jari Suominen

Paljonko tuulivoimaa rakennetaan Suomeen? Anni Mikkonen

2010: 17 uutta voimalaa => 52 MW tuotannossa yhteensä 130 laitosta, keskim. 1,5 MW 2011 12 uutta voimalaa => 30 MW

Tuulivoiman osuus sähkön kulutuksesta Tanska 24% Ruotsi 3,2% Saksa 9,4% Suomi 0,3%

Alkukangertelusta kohti 2020 tavoitetta 2011 tavoitteiden tiellä olivat Tutkavaikutukset Lentoestekorkeusrajoitukset Etäisyys merikotkiin Kaavoituksen päällekkäisyys Etäisyys teihin Listan esteitä ollaan jo ratkaistu ja työtä loppujen poistamiseksi tehdään Haasteiksi jäävät vielä Äänirajat ja verkkoliitynnän kustannukset

Tuulivoimavisio 2030-2050 Jari Suominen

Energian tuonti Suomeen 2010 Tuonti yhteensä 9,7 mrd., josta Venäjän osuus 79% Metsäteollisuuden muutokset vähensivät uusiutuvan energian kulutusta 12% sen ollessa n.28-29% loppukulutuksesta v. 2009

Suomen energiankulutus 2010 2030 2050 Vuoden 2050 energiatuotannon CO 2 -päästöjen vähenemän tavoite -80% Suomen energiakulutus energialähteittäin vuonna 2010 ja arviot vuosille 2030 ja 2050 - vuoden 2050 energiatuotannon CO2-päästöjen tavoite - 80 % 180 160 81 % *vuosien 2030 ja 2050 energiakulutuksen kokonaismäärät: Suomen kansallinen ilmastostrategia (v. 2008), perusura **ŋ = hyötysuhde 140 58 % 114 % energiamäärä, TWh 120 100 80 64 % 2010 2030 2050 60 40 20-67 % -85 % 419 % -15 % 11 938 % 246 % -13 % 64 % -77 % 41 % -76 % 4027 % -73 % -100 % -88 % 0 Öljy ŋ=50 % Puupolttoaineet ŋ=80 % Ydinenergia ŋ=33 % Maakaasu ŋ=60 % Hiili ŋ=60 % Turve ŋ=80 % Vesivoima ŋ=100 % Tuulivoima ŋ=100 % Muut energialähteet ŋ=80 % Sähkön nettotuonti Säästö

Tuulivoimateknologia kehittyy nopeasti 2009 2011 2013 Halkaisija (m) 100 110 120 Napakorkeus (m) 100 120 140 Investointikustannus* - 14 % 23 % Tuotto* - 22 % 48 % Sähkön hinta* - - 7% - 20% Km rantaviivasta 0 10 100 *verrattuna vuoteen 2009 Tuulivoimala kompensoi sen valmistukseen käytetyn hiilijalanjäljen reilussa puolessa vuodessa käyttöikä n. 20 vuotta ja on yli 80 %:sti kierrätettävää materiaalia 3MW:n tuulivoimalan kehitysnäkymä

Tuulivoimarakentaminen osaksi satamien, teollisuusalueiden ja maanteiden kaavoitusprosesseja Suomalaista osaamista tuulivoimateknologian toteuttamisessa myös kylmissä ja arktisissa olosuhteissa Anni Mikkonen Suunnitelma Kotkan kaupunkituulipuistosta

Tuulivoiman tase on vahvasti positiivinen Nopeasti käyttöönotettava Ilmainen polttoaine Energiaomavaraisuus Energian tuontilaskun pieneneminen Sähkön hinnan aleneminen Lisää kilpailua sähköntuotannossa Työllisyys Kiinteistöverotulot Integroitavissa rakennettavaan infrastruktuuriin Siirtohäviöiden väheneminen Verkon kuormituksen aleneminen Puhdas energiamuoto CO 2 -vähenemä Pienhiukkaset Syöttötariffi Ympäristövaikutukset Vilkkuminen Ääni Vaihteleva tuotanto Vaihteleva sähkön hinta - 1 +6

Tuulivoima muuttaa sähkömarkkinoita Tuulivoimalla tuotettu sähkö syrjäyttää kulloinkin kalleinta sähköntuotantomuotoa

Fingrid - voimajärjestelmän tila Vs. 2030 tuulivoimateho 5000 MW 50% kulutuksesta Vs. 2020 tuulivoimateho 2500 MW Tuuli- ja lauhdesähkön kustannusrakenteen ero 100 % 90 % 10 % 80 % 70 % 60 % 80 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 90 % Tuulisähkö 20 % Lauhdesähkö muuttuvat kustannukset kiinteät kustannukset

Tuulivoiman tiekartta 2020 2030 2050 Laitosten lisäys /vuosi xxxx + 100 voimalaa xxxxxxxxxxxxxxx + 100 voimalaa xxxxxxxxxxxxxxx Painopiste korjausinvestointeihin Laitoksia yhteensä 1000 2000 4000 Kapasiteetti 2.500 MWh 5.000 MWh 10.000MWh Tuotanto 6 TWh 12 TWh 30-35 TWh Investointi 4.000 M 8.000 M 15.000 M Suomen sähköstä 6 % = 50% kotitalouksien sähkön kulutuksesta 12 %=100 % kotitalouksien sähkönkulutuksesta 25 % CO2-päästövähenemä vastaa Suomen bensiinin kulutusta Liikenteen CO2-päästöjä 2011 öljynkulutusta Työllistää 25.000 suomalaista 30.000 suomalaista 40.000 suomalaista Vientitulot/vuosi 3 mrd. 6 mrd. Vähentää tuontienergialaskua 300 M Yli 1.000 M Vähentää päästökauppalaskua 80 M Yli 300 M Tuo kiinteistöverotuloja/10 vuotta 100 M 400 M

Tuulivoima laskee sähkölaskua Tuulivoima on kustannustehokkain puhtaan energian tuotantomuoto Sähkön hinnan nousu ja tuulivoimaloiden teknologinen kehitys luovat edellytykset huomattavalle tuulivoimatuotannon lisäämiselle Suomessa Energiaomavaraisuuden nosto pitää sijoitetut rahat kotimaassa tuottamassa hyvinvointia luo Suomeen työtä ja kiinteistöverotuloja kunnille

Tuuli on ilmaista ja puhdasta auringon tuottamaa energiaa

Taustatietoja

Lähtötilanne - Ei vaikutuksia tutkiin - Lentoestevaikutuksissa ei selkeitä pelisääntöjä toimijoiden tiedossa - Turvaetäisyys maanteihin 1,5 x korkeus + 30 m - Turvaetäisyys rautateihin 1,5 x korkeus + 50 m - Yleiskaava + suunnittelutarveratkaisu tai asemakaava - YVA tarveharkintainen - Ääni asutuksen yhteydessä yöllä max 50 db, loma-asutuksen yhteydessä yöllä max 40 db, päivällä 55 ja 45 db - Liityntä paikallisverkkoon kustannuspohjainen - Liityntä kantaverkkoon kustannuspohjainen Miksi 2011 tavoite ei toteutunut Nykytilanne - Tutkavaikutukset arvioitava, lykkännyt hankkeita - Joskus päätetyistä lentoestekorkeuksista pidetään kiinni joustamattomasti - Suunniteltu turvaetäisyys moottoriteillä ja kantateillä 500 m + 30 m, muut tiet (alle 100 km/h) suurin korkeus + 30 m - Suunniteltu turvaetäisyys rauta-teihin 1,7 x suurin korkeus +50 m - Asemakaava tai tuulivoimayleiskaava - YVA tarveharkintainen, jos yli 10 voimalapaikkaa, niin YVA-menettely - Ohjeistus työn alla. Käytettävät melumallit kuvaavat ns Worst Case melua, ei jatkuvaa melua. - Melumallit eivät kuvaa todellisuutta vaan yliarvioivat vaikutuksen - Liityntään kapasiteettivaraus-maksu. Rakentamiseen varattava jatkossa 2 vuotta Tulevaisuus - Tutkavaikutukset arvioidaan vain kriittisillä alueilla - Etsitään yhteistyössä ratkaisuja, joilla sekä lentoliikenteen että tuulivoimarakentamisen vaatimukset yhdistetään järkevästi - Turvaetäisyys maan- ja rautateihin perustuu tapauskohtaiseen riskarvioihin - Pienet kohteet luvitetaan suunnittelutarveratkaisulla ja tuulivoima integroidaan automaattisesti rakennettavan infran ympäristövaikutusten arviointiin ja kaavoitukseen - Ymmärretään ja otetaan huomioon tuulivoiman yhteiskunnallinen kokonaisvaikutus - Prosessia nopeutetaan ja liitynnän kustannuksissa otetaan huomioon tuulivoiman positiiviset vaikutukset Ohjeistuksen muutos lähtötilanteesta vaikuttaa ja vaarantaa noin 50% kehitystyössä olevista maahankkeista ja aiheuttaa satojen miljoonien lisäkustannukset ja tulonmenetykset toimijoille