YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 81/07/1 Dnro Psy-2006-y-181 Annettu julkipanon jälkeen 9.8.2007 1 ASIA LUVAN HAKIJA Jauhosuon turvetuotannon päättämiseen liittyvien ympäristönsuojelu- ja jälkihoitotoimien vahvistaminen, Pudasjärvi Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVA PÄÄTÖKSET, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 TOIMINTA... 7 Alueen nykytila... 7 Turvetuotannon päättäminen ja alueen jälkihoito... 7 Turvetuotannon ympäristönsuojelurakenteet... 7 TARKKAILUT... 8 KORVAUKSET JA KOMPENSAATIOT... 8 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 9 Hakemuksen täydennykset... 9 Hakemuksesta tiedottaminen... 10 Lausunnot... 10 Muistutus... 10 Hakijan kuuleminen ja vastine... 11 Katselmus... 11 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 11 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 11 LUPAMÄÄRÄYKSET... 11 Toiminnan lopettamista koskevat määräykset... 11 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 12 RATKAISUN PERUSTELUT... 12 Ympäristöluvan harkinnan perusteet... 12 Luvan myöntämisen edellytykset... 12 Lupamääräysten perustelut... 13 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 13 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 13 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 13 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 14 KÄSITTELYMAKSU... U 14 Ratkaisu... 14 Perustelut... 14 Oikeusohje... 14 MUUTOKSENHAKU... 15
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on ympäristölupavirastoon 21.12.2006 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt ympäristölupaa Jauhosuon turvetuotannon jälkihoitoja ympäristönsuojelutoimien toteuttamiseen. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Jauhosuon turvetuotantoalue sijaitsee Pudasjärven kuntakeskuksesta 28 km lounaaseen Nuorittajoen luoteispuolella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 4.10.2000 antamassa päätöksessä nro 59/00/1 luvan saaja määrättiin, mikäli toiminta lopetetaan ennen vuotta 2007, ennen toiminnan lopettamista esittämään ympäristölupavirastolle hakemusasiana suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä ympäristönsuojelua koskevista toimista sekä esitys mahdollisten vahinkojen poistamisesta ja vesistövahinkojen korvaamisesta. Hakemuksen mukaan turvetuotanto Jauhosuolla on päättynyt vuoden 2006 tuotantokauteen. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan ympäristölupa-asian, kun tuotantoala on yli 10 hehtaaria. Jos toimintaa koskeva lupa ei sisällä riittäviä määräyksiä toiminnan lopettamiseksi tarvittavista toimista, on lupaviranomaisen annettava ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisesti tätä tarkoittavat määräykset. TOIMINTAA KOSKEVA PÄÄTÖKSET, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOI- TUSTILANNE Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös nro 130/93 Pohjois-Suomen vesioikeus on 13.12.1993 antamallaan päätöksellä nro 130/93 myöntänyt hakijalle määräaikaisen luvan vuoden 1999 loppuun saakka johtaa Jauhosuon 107,8 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen vedet Nuorittajokeen. Yrityksestä aiheutuvien vahinkojen selvittämistä ja korvaamista sekä toimenpitein poistamista koskevilta osin asia määrättiin käsiteltäväksi vesilain 18 luvun mukaisessa katselmustoimituksessa.
4 Vesiylioikeuden päätös nro 222/1994 Vesiylioikeus muutti 18.11.1994 antamallaan päätöksellä nro 222/1994 vesioikeuden päätöksen vesiensuojelurakenteita koskevia määräyksiä todeten kuitenkin samalla, että katselmustoimituksen perusteella annettavassa päätöksessä lupaehtoja voidaan muuttaa myös vesiylioikeuden päätöksellä muutetulta osalta. Lisäksi vesiylioikeus tarkensi kalanhoitomaksua koskevaa lupaehtoa 7. Vesioikeuden päätös nro 84/97/1 Asian käsittelyn II-vaiheen päätöksessä 19.12.997 nro 84/97/1 vesioikeus muutti ja täydensi vesiensuojelurakenteita koskevia määräyksiä. Laskeutusaltaisiin velvoitettiin rakentamaan virtaamaa padottavat patolaatikot ja tuotantoalueen vedet velvoitettiin tuotantokauden aikana johtamaan jo olemassa olevan pintavalutuskentän/laskeutus-haihdutusaltaan kautta vesistöön. Vesioikeus täydensi myös aiemmin antamiaan tarkkailumääräyksiä sekä alensi kalatalousmaksun 1 500 markaksi. Vesioikeus velvoitti luvan saajan maksamaan vuodesta 1997 alkaen vuosittain 1 080 markan suuruisen vesiensuojelumaksun, istuttamaan yhteensä 290 lohen tai taimenen poikasta ja maksamaan vesialueen tuoton vähentymisestä korvauksia ja niille viivästyskorkoa luvattomasti toimitulta ajalta asianosaisten tekemien vaatimusten perusteella sekä luvan myöntämisen jälkeen viran puolesta vuosilta 1994 1997. Vesiylioikeuden päätös nro 29/1999 Vesiylioikeus poisti 29.4.1999 antamallaan päätöksellä nro 29/1999 vesialueen tuoton vähentymisestä vuosilta 1995 1999 määrätyt korvaukset ja palautti asian vuosien 1995 2001 osalta vesioikeudelle, joka viran puolesta velvoitettiin määräämään asia palautetulta osalta käsiteltäväksi täydentävässä katselmustoimituksessa tai muussa menettelyssä, jossa asia voidaan riittävästi selvittää. Vesioikeuden vuosilta 1983 1994 määräämiin korvauksiin ei vesiylioikeudessa haettu muutosta korkokysymyksiä lukuun ottamatta. Vesiylioikeus poisti myös vesioikeuden lausuman hylätä rantakiinteistöjä koskevat korvausvaatimukset. Valittajien Ylikiimingin kylässä sijaitsevien erityiseen käyttöön otetuille rantakiinteistöille katsottiin aiheutuneen ja aiheutuvan virkistyskäyttöön perustuvan kiinteistön arvon alenemisena korvattavaa edunmenetystä. Vesiylioikeus määräsi tältä osin korvaukset asiaa palauttamatta. Lisäksi vesiylioikeus poisti tarkkailun sisältöä koskevan lausuman lupaehdosta 5, muutti lupaehdon 7 määräyksiä kalatalousmaksusta ja muutti vesioikeuden määräämään istutusvelvoitteen 189 markan suuruiseksi kalatalousmaksuksi. Maininta kalatalousmaksun käytöstä myös rapukantojen hoitoon poistettiin. Hetejärven, Ylikiimingin, Kiimingin ja Haukiputaan kalastuskunnat pyysivät lupaa valittaa vesiylioikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaativat, että vesiylioikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin siinä on määrätty kalataloudellisten kysymysten palauttamisesta vesioikeuden käsiteltäväksi sekä hylätty rapuvahinkojen korvaamista koskevat vaatimukset. Vesioikeuden
päätös tuli pysyttää kalataloudellisten kysymysten osalta ja raputalousvahinkojen osalta asia tuli palauttaa vesioikeuteen. 5 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 13.4.2004 Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 13.4.2004 antamallaan päätöksellä Hetejärven, Ylikiimingin, Kiimingin ja Haukiputaan kalastuskuntien valituslupahakemuksen raputalousvahinkojen korvaamista koskevalta osalta ja myönsi kalastuskunnille valitusluvan siltä osin kuin vesiylioikeus, nykyisin Vaasan hallinto-oikeus, oli poistanut vesioikeuden päätöksestä kalastuksen tuoton vähentymisestä määrätyt korvaukset vuosilta 1995 2001 ja palauttanut asian sanotulta osalta vesioikeudelle, nykyään Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto, viran puolesta uudelleen käsiteltäväksi. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 11.2.2001 taltio 1052 Korkein hallinto-oikeus on 11.5.2001 antamallaan päätöksellä taltio 1052 kumonnut vesiylioikeuden päätöksen siltä osin kuin vesiylioikeus on poistanut vesioikeuden päätöksestä kalastuksen tuoton vähentymisestä määrätyt korvaukset vuosilta 1995 2001 ja palauttanut asian sanotulta osalta vesioikeudelle, nykyisin Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto, viran puolesta uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus muutti vesiylioikeuden päätöstä siltä osin kuin vesiylioikeus oli määrännyt kalataloudellista asiantuntijalausuntoa varten selvitettäväksi kalatalousmaksun ja vesiylioikeuden päätöksen pääasiaratkaisun kohdasta B.2. ilmenevän kalatalousmaksun perusteet samoin kuin lohi- ja meritaimenkannan hoitoistutusten merkityksen Kiiminkijoella ja ottamaan kantaa siihen, pitääkö turvetuottajien maksaa kalatalousmaksua myös siksi, että turvetuotanto osaltaan mahdollisesti estää tai hidastaa lohen ja meritaimenen kotiutumista uudelleen Kiiminkijokeen. Päätöstä muutettiin tältä osin siten, että sanotut selvitykset oli esitettävä lupaehtojen tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Ympäristölupaviraston päätös nro 59/00/1 Ympäristölupavirasto on 4.10.2000 antamallaan päätöksellä nro 59/00/1 myöntänyt Vapo Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan luvan Jauhosuon turvetuotantoalueen noin 24 hehtaarin suuruisen osan vesien johtamiseen tuotantoalueelle rakennettujen vesiensuojelurakenteiden ja edelleen laskuojan kautta Nuorittajokeen. Lisäksi luvan saajan on johdettava sanotulla tavalla myös tuotannosta poistuneiden noin 84 ha:n alueen vedet. Päätöksen mukaan turvetuotantoalueelta johdettavista vesistä tuli aiheutumaan korvattavaa kalataloudellista haittaa vesialueen kalastuksen tuoton menetyksenä. Luvan saaja velvoitettiin suorittamaan Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle vuosittain kalatalousmaksuna 370 mk käytettäväksi Nuorittajoen ja Kiiminkijoen kala- ja rapukantojen hoitoon hankkeen vaikutusalueella. Lisäksi luvan saaja velvoitettiin maksamaan Pudasjärven kaupungin alueella sijaitsevien Nuorittajoen vesialueiden kalastuksen tuoton alentumisesta kertakaikkisena korvauksena vuosilta 2001 2006 Pudasjärven kau-
pungin alueella Hetejärven kalastuskunnalle (870 mk + 210 mk) 980 mk sekä Ylikiimingin kunnan alueella Yhteinen RN:o 57 (24 mk + 114 mk) 138 mk, Ylikiimingin kalastuskunnalle (294 mk + 1 224 mk + 282 mk) 1 800 mk, alueelle Yhteinen RN:o 876:4 18 mk, alueelle Yhteinen 876:8 12 mk, Suomen valtiolle 120 mk, alueelle Yhteinen RN:o 876:6 72 mk. Lisäksi päätöksen mukaan turvetuotantoalueelta johdettavista vesistä tuli aiheutumaan korvattavaa rannan virkistyskäytön vaikeutumista Nuorittajoella noin 2,5 kilometrin etäisyydellä jätevesien purkupaikasta. Luvan saaja velvoitettiin maksamaan tällä alueella Pudasjärven kunnan Hetejärven kylässä Nuorittajoen varrella sijaitsevien ja erityiseen käyttöön otettujen 16 kiinteistön vaikeutumisesta vuosilta 2001 2006 tilakohtaisena kertakaikkisena korvauksena 300 mk. Muita edunmenetyksiä vesien johtamista ei ennalta arvioiden arvioitu aiheutuvan. Luvan saaja velvoitettiin noudattamaan Jauhosuon jälkihoidosta ja -käytöstä annettuja samoin kuin muita lupamääräyksiä. Päätöksen lupamääräys 10 kuuluu: 10. Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua vesien johtamista vesistöön vuoden 2006 jälkeen, mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä ympäristölupaa koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Ympäristölupahakemuksessa on esitettävä tarkkailutuloksiin perustuva selvitys ja yhteenveto toiminnan vaikutuksista vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen sekä kalastoon ja kalastukseen ja ehdotus mahdollisista tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen vähentämiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat turvetuotantoalueelta tulevien päästöjen vähentämiseksi toteuttamisaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Luvan saajan on ympäristölupahakemuksen yhteydessä esitettävä suunnitelma alueen kunnostamisesta ja tarkkailusta turpeen noston loputtua. Mikäli toiminta lopetetaan ennen vuotta 2007, luvan saajan on ennen toiminnan lopettamista esitettävä ympäristölupavirastolle hakemusasiana suunnitelma sen vaatimista ympäristönsuojelutoimista sekä esitys mahdollisten vahinkojen poistamisesta ja vesistövahinkojen korvaamisesta. Mikäli jälkikäyttöä ja -hoitoa tarkoittaviin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä ennen ympäristöluvan hakemista tai toiminnan lopettamista, toiminnanharjoittajan on esitettävä näitä toimia koskeva riittävän yksityiskohtainen suunnitelma toteuttamisaikatauluineen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Erimielisyydet on luvan saajan saatettava ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. 6 Alueen hallinta ja kaavoitustilanne Luvan haltijalla on tällä hetkellä hallussaan maata yhteensä noin 132 ha, joka on kokonaan hakijan omistuksessa (Jauhosuo RN:o 61:0). Jauhosuon aluetta koskevia kaavoitustietoja ei hakemuksessa ole esitetty.
7 TOIMINTA Alueen nykytila Jauhosuolta on turvekenttien loppuun kulumisen johdosta poistettu tuotannosta tähän mennessä yhteensä noin 84 ha, josta ruokohelpiviljelyssä on noin 44 ha. Turvetuotantoa on kuluvalla vuosikymmenellä ollut enää noin 24 ha:n suuruisella tuotantoalalla ja vuodesta 2003 lähtien enää 10 ha:n alueella. Ruokohelpiviljelyyn otettujen lohkojen 2 4 lisäksi vuoden 2006 tuotantokauden jälkeen myös lohkot 1 ja 5 on mahdollista ottaa kokonaisuuksina jälkikäyttöön vuoden 2006 tuotantokauden jälkeen. Turvetuotannon päättäminen ja alueen jälkihoito Jälkihoitovaiheessa turvetuotannosta poistetut alueet siistitään, tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat puretaan. Jälkihoitovaiheessa alueelle ei tehdä uusia vesiensuojelurakenteita. Alueella voidaan myös tehdä toimenpiteitä alueen uusia maankäyttömuotoja (jälkikäyttöä) varten. Alueet on saatettu mahdollisimman pian uuden maankäyttömuodon piiriin tuotannon päätyttyä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle on ilmoitettu vuosittain merkittävät tuotannosta poistetut alueet ja tuotannon kokonaan alueella päättämisestä. Turvetuotannossa jälkihoitovaiheen kesto on noin kaksi vuotta. Kun tuotantokentät poistetaan käytöstä vähitellen maankäytöllisesti toimivina kokonaisuuksina yleensä useiden vuosien aikana, voi jälkihoitovaihe olla suurelle osaa tuotantoalaa kahta vuotta pitempi. Turvetuotannon päättymisen jälkeen tuotantokentän pinnassa voi olla vielä irtonaista tai eroosioherkkää ainesta, jonka sitomiseksi sarkaojarakenteet ja laskeutusaltaat pidetään toiminnassa. Turvetuotannon päätyttyä kokonaisella lohkolla tai koko laskeutusaltaan valuma-alueella sarkaojien lietesyvennykset ja laskeutusaltaat puhdistetaan vielä kahtena kesänä/syksynä. Myös sarkaojien lietteenpidättimet huolletaan tuona aikana. Noin kahden vuoden kuluttua tuotannon päättymisestä tuotantokentät ovat normaalisti kasvittuneet riittävästi sitoakseen irtonaisen pinta-aineksen. Sarkaojien lietteenpidättimet ja tarvittaessa päisteputket voidaan tällöin poistaa, mikäli se alueen tuleva käyttömuoto tai esimerkiksi tuotantoalueen poisluovutus huomioon ottaen on tarpeen. Lietesyvennyksiä ja altaita ei tämän jälkeen enää aktiivisesti seurata tai ylläpidetä turvetuottajan toimesta. Jälkihoitovaiheen aikana huolehditaan tuotantotoiminnasta vielä mahdollisesti aiheutuvan ympäristökuormituksen estämisestä pitämällä vesiensuojelurakenteet (laskeutusallas ja sarkaojarakenteet) kunnossa. Turvetuotannon ympäristönsuojelurakenteet Turvetuotanto Jauhosuolla on päättynyt vuoden 2006 nostokauteen. Suurella osalla Jauhosuota jälkihoitotoimenpiteet on jo tehty ja alueet ovat viljelykäytössä. Ruokohelpiviljelmiä on perustettu noin 31 ha:n suuruiselle alueelle vuosina 2001 2002 ja 9,5 ha:n suuruiselle alueelle vuonna 2003. Jauhosuon ollessa turvetuotannossa koko tuotantoalueen vedet on johdettu roudattomana aikana pumppaamolle, josta vedet on pumpattu pintavalu-
tus-/haihdutuskentälle. Kun jäätyminen on estänyt pumppaamisen, vedet on johdettu kolmen laskeutusaltaan kautta alapuoliseen vesistöön. Koska suuri osa Jauhosuon turvetuotantoalueesta on uuden maankäytön piirissä ja loppuosa alueesta siirtyy jälkihoitovaiheen jälkeen uuden maankäytön piiriin, alueen vedet on tarkoitus johtaa kolmen laskeutusaltaan kautta laskuojassa Nuorittajokeen niin kauan kuin se vesiensuojelun kannalta on tarpee, kunnes tuotannosta poistetut alueet on kokonaisuudessaan otettu uuteen maankäyttöön/kasvittuneet tai vähintään kaksi vuotta turvetuotannon lopettamisen jälkeen. Pintavalutus-/ haihdutuskentälle ei vuoden 2006 jälkeen vesiä enää pumpata. 8 TARKKAILUT Tuotannon päättymiseen saakka on noudatettu turvetuotannon aikaista käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Jälkihoitovaiheen aikana vesiensuojelurakenteiden toimivuutta tarkkaillaan silmämääräisesti ja huolehditaan rakenteiden kunnosta kaksi vuotta tuotannon lopettamisen jälkeen. Jauhosuolle ei hakijan mukaan ole tarpeen määrätä jälkihoitovaiheen päästötarkkailua, koska alue on jo suureksi osaksi uudessa maankäytössä ja myös loppuosa alueesta tulee uuden maankäytön piiriin lähiaikoina. Jälkihoitovaiheen tarkkailuun on syytä valita tarkoitukseen paremmin sopivia jälkihoitovaiheessa olevia kohteita. Uudet maankäyttömuodot eivät yleensä ole luvanvaraista toimintaa, siten myöskään käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun järjestäminen uuden käyttömuodon aikana ei ole tarpeen. KORVAUKSET JA KOMPENSAATIOT Jauhosuon turvetuotannon lopettaminen, jälkihoitotoimenpiteet ja alueiden siirtäminen uuteen maankäyttöön ovat vähentäneet turvetuotannon kuormitusta alapuoliseen vesistöön. Hakijan arvion mukaan toimenpiteistä turvetuotannon lopettamisen jälkeen ei aiheudu tilakohtaista korvattavaa vahinkoa eikä kompensoitavaa haittaa tai vahinkoa alapuolisessa vesistössä. Voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksen 6 mukaan luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle 370 markan (noin 62 ) suuruinen kalatalousmaksu, joka on käytettävä Nuorittajoen ja Kiiminkijoen rapu- ja kalakantojen hoitoon hankkeen vaikutusalueella. Koska suurin osa turvetuotannossa olleesta alueesta on uudessa maankäytössä ja jäljellä olevalla pienellä tuotantoalueen osalla tuotanto on päättynyt vuoden 2006 nostokauteen, hakija esittää, että kalatalousmaksua maksetaan vielä kahdelta turvetuotannon päättymisen jälkeiseltä vuodelta eli vuosilta 2007 ja 2008. Hakija on viitannut kalatalousmaksun osalta ympäristölupaviraston 2.11.2006 antamaan päätökseen nro 90/06/2, joka koskee Varisnevan turvetuotantoalueen jälkihoidon toteuttamista ja pohjavedenpinnan alentamista Vihannin kunnassa.
9 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 19.2.2007 tarkennetulla Jauhosuon jälkikäyttösuunnitelmalla sekä koosteella Jauhosuon turvetuotantoalueen tarkkailutuloksista vuosilta 2000 2006. Täydennykseen on liitetty sanallinen ja karttaselvitys Jauhosuon jälkikäyttösuunnitelmasta. Jauhosuolla on ruokohelpiviljelyssä tällä hetkellä noin 45 hehtaaria. Tuotantoalueen pohjoisosassa sijaitsevaa 51 ha:n suuruista aluetta ei ole vielä kunnostettu peltoviljelyä varten, koska alueen myynnistä neuvotellaan. Lohkon 1 jälkikäyttö koostuu pääasiassa noin 13 hehtaarin suuruisesta luontaisesti muodostuvasta kosteikkoalueesta, jonka lisäksi viisi hehtaaria metsittyy luontaisesti. Luontaiselle metsittymiselle on hyvät edellytykset, koska lähialue on metsätalousvaltaista. Lohkon 1 eteläosassa noin 1,6 ha:n suuruinen alue kasvaa luontaisesti koivikkoa. Jauhosuolla ei ole pystytty mittaamaan turvetuotantoalueelta lähtevän veden laatua ja määrää, koska pintavalutuskentän jälkeen ei ole keräilyojaa vaan vedet suotautuvat/valuvat suoraan laskuojaan, johon tulee huomattava määrä tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä, joten alueen kuormitus on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan muiden tarkkailusoiden perusteella. Seuraavassa on esitetty vuosittaisista tarkkailuraporteista koottu Jauhosuon tuotantokauden aikainen kuormitus vuosina 2000 2006. Jauhosuon turvetuotantoalueen tuotantokauden aikainen kuormitus v. 2000 2006: Vuosi T CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Ha kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk BRUTTO NETTO 2006* 10 1,6 0,003 0,1 0,3 0,002 0,02 0,2 2005* 10 17 0,02 0,5 2,1 0,009 0,21 1,0 2004* 10 25 0,03 0,9 6,7 0,018 0,54 5,2 2003 10 25 0,04 0,9 3,1 0 0,001 0,32 0,0 2002 21 23 0,04 0,6 3,0 17 0,034 0,56 1,7 2001 24 29 0,03 0,8 2,4 20 0,016 0,60 0,6 2000 24 23 0,04 0,8 3,3 0 0 0 0 *kuormituksen laskentatapa erilainen kuin aikaisempina vuosina Kiiminkijoen vesistöalueen turvetuotantosuot (11 tuotantovaiheen tarkkailusuota ja 2 kuntoonpanovaiheen tarkkailusuota) olivat vuonna 2004 tehostetussa tarkkailussa, jolloin päästötarkkailuun yhdistettiin samanaikainen vesinäytteenotto. Tarkkailun tulosten mukaan turvetuotantoalueiden kuormituksen vaikutukset Nuorittajoen veden laatuun olivat kaiken kaikkiaan pieniä. Nuorittajoen valuma-alueella oli vuonna 2004 turvetuotannossa yhteensä 648 ha. Jauhosuon tuotantopinta-alan osuus tästä oli noin 1,5 %, joten vaikutuksia Nuorittajoessa ei käytännössä voi havaita.
Arvio turvetuotantoalueiden kuormituksen aiheuttamista pitoisuusmuutoksista Nuorittajoessa Kuusisuon alapuolella (F 1 010 km 2 ) ja jokisuulla (F = 1 136 km 2 ): Nuorittajoki virtaama kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N m 3 /s mg/l mg/l µg/l µg/l Kuusisuon alapuoli Kesän keskiarvo (brutto) 8,9 0,12 0,37 0,73 18 Kesän keskiarvo (netto) 8,9 0,09-0,45 11 Kesän ylivaluma (1 vrk, brutto) 39 0,17 0,44 0,79 16 Jokisuu Kesän keskiarvo (brutto) 10,0 0,12 0,34 0,69 18 Kesän keskiarvo (netto) 10,0 0,09-0,42 11 Kesän ylivaluma (1 vrk, brutto) 44 0,17 0,41 0,74 16 10 Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Pudasjärven kaupungissa 27.3. 26.4.2007 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 29.3.2007 Iijokiseutu -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Pudasjärven kaupungilta sekä Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on edellyttänyt, että tuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta. Vesiä ei tarvitse pumpata pintavalutuskentälle. Altaista tulee huoltaa ja puhdistaa vähintään kaksi vuotta tuotannon päättymisen jälkeen tai siihen saakka, kunnes uusi maankäyttö on koko alueella aloitettu. Erillistä jälkihoitovaiheen tarkkailua ei tarvita. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista hakemuksen johdosta. Muistutus 3. AA Muistuttajan mukaan turvetuotannosta on aiheutunut pelto-ojien ja metsäojien täyttymistä/ täyttämistä turpeella. Ojat tulee avata. Lisäksi Nuorittajoen laskevasta niin sanotusta veto-ojasta on kadonnut silta, joka tulee rakentaa uudelleen.
11 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on 29.5.2007 ympäristölupavirastoon toimittamassaan vastineessa ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnosta huomautettavaa. Muistuttajan kanssa hakija tekee katselmuksen tilalla, jonka jälkeen sovitaan mahdollisesti tarvittavista toimenpiteistä. Katselmus Ympäristölupavirasto on toimittanut katselmuksen 30.7.2007, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Pudasjärven kaupungissa sijaitsevan Jauhosuon turvetuotantoalueen lopettamiseen liittyvien ympäristönsuojelu- ja jälkihoitotoimien toteuttamiseen. Turvetuotantoalueelta johdettavista vesistä edelleen aiheutuvien kalatalousvahinkojen estämiseksi määrätään kalatalousmaksu vuosina 2007 ja 2008. Lisäksi hakijan esityksen mukaisesti velvoitetaan tehtäväksi lupamääräyksestä 6 ilmenevät toimenpiteet. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Toiminnan lopettamista koskevat määräykset 1. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Tuotantoalue on siistittävä ja sieltä on poistettava sellaiset turvetuotantoon kuuluvat rakenteet, joille ei ole käyttöä jälkihoito- tai jälkikäyttövaiheessa ja jätteet. 2. Käytöstä poistetun tuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan piirustuksen "Jauhosuon jälkihoitosuunnitelma 2006" MK 1:10 000 mukaisesti laskeutusaltaiden kautta laskuojaan ja edelleen alapuoliseen vesistöön, kunnes Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan tuotantotoiminnan lopettamisen jälkeen, tai kunnes ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. 3. Vesiensuojelurakenteet ja laskuoja on pidettävä kunnossa ja niiden toimivuus on tarkistettava säännöllisesti edellä lupamääräyksessä 2 mainitun
ajan. Turvetuotannon päätyttyä kokonaisella lohkolla tai laskeutusaltaan valuma-alueella sarkaojien lietesyvennykset ja laskeutusaltaat on tyhjennettävä lietteestä kahtena kesänä/syksynä. 4. Jälkihoitovaiheen aikana luvan saajan on edelleen pidettävä käyttöpäiväkirjaa ja merkittävä siihen kaikki tällöin tehdyt toimenpiteet. 5. Luvan saajan on maksettava vuosina 2007 ja 2008 Kainuun työvoimaja elinkeinokeskukselle 62 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu. Kalatalousmaksu on käytettävä Nuorittajoen ja Kiiminkijoen kala- ja rapukantojen hoitoon hankkeen vaikutusalueella. Maksun käytöstä on kuultava Hetejärven kalastuskuntaa. Vuodelta 2007 maksu on suoritettava kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Vuodelta 2008 maksu on suoritettava vuoden 2008 tammikuun loppuun mennessä. 6. Katselmuspöytäkirjasta 30.7.2007 ilmenevästi tilan Nevanperä RN:o 8:67 alueelle luvan saajan on rakennettava veto-ojan yli metsätalouskäyttöä varten siltarumpu, avattava kahdesta pelto-/metsäojasta yhteys vetoojaan sekä avattava veto-ojan eteläpuolella sijaitsevien pelto-/ metsäojien tukkeutuneet päät. 7. Jälkihoitotoimien aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen ja niiden valmistumisesta viipymättä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 12 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Kun Jauhosuon turvetuotantoalueen toiminta lopetetaan ja jälkihoitotoimet tehdään tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 90 :n mukaiset toiminnan lopettamisen jälkeiset velvoitteet. Luvan myöntämisen edellytykset Toiminnalle on 4.10.2000 myönnetty ympäristölupa nro 59/00/1, jolloin on tarkasteltu luvan myöntämisen edellytyksiä ja todettu niiden täyttyvän. Tällä päätöksellä annetaan toiminnan lopettamiseksi tarpeelliset määräykset ympäristönsuojelulain 90 :n nojalla. Lopettamisen seurauksena turvetuotannosta aiheutuvat päästöt ja vaikutukset tulevat ajan kuluessa loppu-
maan. Tässä päätöksessä ei ole siten tarpeen uudelleen tarkastella luvan myöntämisedellytyksiä. 13 Lupamääräysten perustelut Jauhosuon turvetuotannon ympäristöluvan haltija on hakenut toiminnan lopettamisen jälkeisten ympäristönsuojelu- ja jälkihoitotoimien vahvistamista ympäristölupavirastolta. Luvan haltija on vastuussa toiminnan loppumisen jälkeen mahdollisista ympäristövaikutuksista omalta osaltaan. Toiminnan loputtua alueelle ei saa jättää tarpeettomia rakennelmia eikä jätteitä (lupamääräys 1). Lupamääräyksessä 2 on määrätty alueen vesien johtamisjärjestelyistä. Toimivuuden kannalta vesiensuojelurakenteiden kunnossapito on oleellista (lupamääräys 3). Lupamääräyksessä 4 luvan saaja on jälkihoitovaiheen aikana velvoitettu pitämään käyttöpäiväkirjaa ja merkitsemään siihen kaikki tällöin tehdyt toimenpiteet, jotta jälkihoitovaiheen tehtyjen toimenpiteiden asianmukaisuus voidaan todentaa. Päästö- ja vaikutustarkkailua ei enää arvioida tarpeelliseksi, kun otetaan huomioon se, että tuotanto Jauhosuolla on päättynyt, merkittävä osa tuotantoalueesta on jo otettu jälkikäyttöön ja se, että Jauhosuolta vielä vesistöön joutuvat päästöt eivät todennäköisesti ole merkittäviä. Hakijan esityksen mukaisesti ympäristölupavirasto määrää voimassa olevassa ympäristöluvassa määrätyn suuruisen vuotuisen kalatalousmaksun vuosilta 2007 ja 2008. Ympäristölupavirasto arvioi, että tämän jälkeen Jauhosuolta tulevasta ravinne- ja kiintoainekuormituksesta ei enää aiheudu Nuorittajoen ja Kiiminkijoen kala- ja rapukannoille sekä kalastukselle ilmeistä vahinkoa (lupamääräys 5). Lupamääräyksen 6 toimenpiteet määrätään tehtäväksi asiassa toimitetussa katselmuksessa hakijan tekemän esityksen, jonka asianomaisen tilan omistajat ovat hyväksyneet, mukaisesti. Lupamääräyksessä 7 on määrätty ilmoitusvelvollisuudesta ja ympäristökeskukselle on annettu oikeus antaa tarkentavia määräyksiä jälkihoidon osalta. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. 3. AA:n vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksestä 6 ja sen perusteluista ilmenevästi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.
14 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 42 1momentti, 43 1 momentti, 44, 46 1 momentti ja 90 1 ja 3 momentti Vesilaki 2 luku 22 1 ja 3 momentti Jätelaki 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Käsittelymaksu on 962,50 euroa. Alla mainitussa oikeusohjeessa ei ole erikseen säädetty maksua toiminnan lopettamisen jälkeisten velvoitteiden vahvistamiselle. Tämän vuoksi asian käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 38,50 euroa/h. Asian käsittelyn vaatiman 25 tunnin työajan mukainen käsittelymaksu on siten 962,50 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) 5 2 momentti Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valtteri Niskanen Simo Perkkiö Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Valtteri Niskanen (esittelijä) sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö (tarkastava jäsen) ja Mikko Keränen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182. VN/lk Liite Valitusosoitus
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 10.9.2007, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiak.palv. 020 690 182; telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.