Liikunnan tiedontuotannon tila liikuntapolitiikan näkökulmasta Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri
Tutkimus- ja arviointijaosto Puheenjohtaja Kansanedustaja Sari Multala Varapuheenjohtaja Gerontologian dosentti Elina Sillanpää OKM: Ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola VLN: pääsihteeri Minna Paajanen Jäsenet Professori Hannu Itkonen Pääsihteeri Sakari Karjalainen Tieteellinen johtaja Raija Laukkanen Professori Vuokko Niiranen Yliopistonlehtori emerita, LitT Anneli Pönkkö Professori Jari Stenvall Johtava asiantuntija Timo Ståhl Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusasiantuntija Neuvotteleva virkamies Ilkka Turunen
Kenen ääni on kantavin? - esitykseni elementtejä Tieteen rahoitus Yliopistojen tilanne Politiikkarelevanttitieto Hakemusten arviointi Liikuntatieteen taso Yhteiskunnan tietotarpeet Tieteen autonomia Tietoaukot Tiedon hyötykäyttö
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain noin 2,5 miljoonaa euroa liikuntatieteellisiin tutkimusprojekteihin valtion liikuntamäärärahoista. Kaikkinensa liikunnan tiedolla johtamiseen kohdennetaan noin 10 miljoonaa euroa. Tuleeko valtion ohjata/suunnata rahoitusta ja jos, niin miten?
Kaikki on suhteellista, osa I
Suomen Akatemian esite
Suomen Akatemian rahoitus Suomen Akatemian esite
Suhteellisuus, osa II
Liikuntatieteen rahoitusosuus Suomen Akatemiassa Suomen Akatemiaan jätettyjen liikuntaan liittyvien tutkimusrahoitushakemusten määrä on kokonaisvolyymiin nähden aika vähäinen, mutta liikuntatutkimuksen kannalta oleellinen. Suomen Akatemiaan tulee vuosittain noin 4 000 hakemusta. Yhteensä 2011-2016 syyskuun hauissa on Suomen Akatemialle jätetty 185 hakemusta, joissa yhtenä tieteenalana liikuntatiede. Näistä rahoituksen sai 24 (13 %).
Liikuntatieteen rahoitusosuus Suomen Akatemiassa Mikäli määritelmänä käytetään hakusanoja fyysinen aktiivisuus, liikunta, urheilu, huippu-urheilu, kuntoilu, rahoitusta on myönnetty: 2013: 1 421 945 2014: 3 452 703 2015: 5 147 734 2016: 4 513 678 Rahoitettujen liikuntatiedehakemusten yleisimmät muut tieteenalat ovat kansanterveystiede, kliiniset lääketieteet, työ- tai terveyspsykologia, biolääketieteet, solu- ja molekyylibiologia, kasvatustieteet, ravitsemustiede ja neurotiede.
Kaikki on suhteellista, osa III
Valtion liikuntamäärärahat 150 M Tiedolla johtamiseen noin 10 M Liikuntatieteellisiin tutkimusprojekteihin 2,5 M = 1,7 %
OKM:n määrärahat tiedolla johtamiseen Liikuntatieteellisiin tutkimusprojekteihin 2,5 M Liikunta-alan tiedolla johtamisen kehittämiseen 0,5 M Liikuntapaikkarakentamisen tutkimukseen ja kehittämiseen 0,7 M Urheiluoikeuden professuuriin 0,07 M Tieteellisille, tiedonvälitys- ja kehittämisyhteisöille 3,1 M Suomen Urheilumuseosäätiölle 0,4 M Tieteellisiin kansainvälisiin kongresseihin 0,15 M Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskukselle, KIHU 1,715 M Muut: mm. valtion liikuntaneuvoston arviointityöt, ohjelmien yhteydessä tehtävä raportointi, seuranta ja tutkimus 0,5 M Yhteensä noin 9,6 M
Määrärahojen taustalla tiedon eri käyttöfunktiot Liikuntapolitiikan tietotarpeet eivät ole tulleet katetuiksi vain akateemisilla, 3-vuotisilla tutkimusprojekteilla. Liikuntatiede, liikuntaa ja urheilua käsittelevä tutkimus Kansallinen indikaattoritieto liikunnasta ja urheilusta, ennen kaikkea liikunta-aktiivisuuden monitorointi Arvioinnit: hankkeen, ohjelman tai politiikkakokonaisuuden arvioinnit (esim. Liikkuva koulu -ohjelma) Päätöksentekoa palvelevat selvitykset ja raportit Katsaukset ja meta-analyysit, Tilastotieto
Liikuntapolitiikan näkökulmasta Jo olemassa olevan ja kaiken aikaa kertyvän tutkimustiedon käyttöaste alhainen. Suurimmat ongelmat liikuntaa ja urheilua koskevissa perustilastoissa, liikuntajärjestelmää kuvaavissa tunnusluvuissa, liikunnan kansantaloudellisissa kysymyksissä. Systemaattisia tiedonkeruutapoja alkanut kuitenkin syntyä (mm. TEAviisari, kunnat) Kustannusvaikuttavuuslaskelmia ja vaikutusten arviointitietoa kaivataan lisää. Edistysaskelia väestön liikuntakäyttäytymisen seurannan ja monitoroinnin osalta.
Tarkoituksena laatia tiedolla johtamisen Suunta Selkeä kuvaus tietotarpeiden ja tuotannon moninaisuudesta ja avustusjärjestelmästä tavoitteena lisätä hakijoiden ymmärrystä, mikä määräraha on tarkoitettu mihinkin. Pyrkimys edistää tietoperustaisen päätöksenteon roolia ja rahoitusjärjestelmän läpinäkyvyyttä.
Tutkimusrahoituksen suuntaaminen
Tasan 50 vuotta sitten todettua
Vuosi 2009: Suunta kohti tiedon soveltamista, hyödyntämistä. 2013: Uusi tutkimusstrategia julkaistaan. Rahoitusta myönnetään liikunnan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteide n mukaisesti 2010-2011 Suomen Akatemia toteuttaa Pohjoismaisen tieteenala-arvoinnin liikuntatieteestä. 2014 Tutkimusprojektit arvioidaan Suomen Akatemian kv. paneeleissa
Havaintoja liikuntatieteestä Liikuntatieteen tutkimusala on Suomessa pieni, keskittynyt ja painotetusti valtion rahoituksesta riippuvainen tällä hetkellä JYO edustaa yli 50% hakemuksista (ja myönnöistä) Yhteistyö hakuprosessissa Suomen Akatemian kanssa toimii pääsääntöisesti hyvin, mutta kehittämistarpeitakin on ilmennyt. Uusien hakemusten kappalemäärä on laskenut voimakkaasti. 2007: 87 kpl 2011: 67 kpl 2017: 21 kpl Vastaavasti tutkimushankkeiden laajuus ja kustannukset ovat nousseet merkittävästi.
Havaintoja liikuntatieteestä Hakemusten laatu on keskimäärin hyvä, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimusaiheet kasautuvat (osittain). Biotieteiden syrjiminen nykyisessä suunnassa aiheuttanut kritiikkiä. Hankkeiden viestintäsuunnitelmat edelleen vaatimattomia.
Miten OKM:n tutkimuspainotukset on aiemmin laadittu? Liikuntapolitiikan tavoitteet Keskeiset tietoaukot ja tarpeet Tutkimukselliset tarpeet (esim. tarve lisätä tutkijoiden yhteistyötä) Tutkimuskentän näkemykset
Keskustelussa on tuotu esille Politiikka vs. tutkimus Kuinka ohjausta voidaan tehdä järkevällä tavalla? Miten realistista liikuntatutkimuksen avulla on löytää ratkaisuja ongelmiin, jotka vaativat laajaa yhteiskunnan rakenteisiin menevää tarkastelua? Liikuntatutkimus kilpailee samoista rahoista esim. syöpätutkimuksen kanssa. huonot mahdollisuudet. Halutaanko tutkimustietoa käyttää ja miten päätöksentekijät sitä käyttävät? Jos osallistuu tutkijana yhteiskunnalliseen toimintaan (hankkeisiin, projekteihin), ikään kuin menettää akateemisen elämän asemiaan. Pitäisikö käynnistää suunnattuja hakuja?
Mikä on seuraava askel? Minimissään hakuohjeessa lukee: avustuksia ja apurahoja liikuntatieteelliseen tutkimus- ja kehitystyöhön (Liikuntalaki 14 ).
KIITOS!