Nurmeksen kaupungin ja Valtimon kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2013 2016 Selvästi näkyvillä 30.1.2014
SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ 3 3 HYVINVOINNIN TUNNUSLUVUT 7 4 PIELISEN KARJALAN SUUNNITELMAT 12 5 MIELENTERVEYS - JA PÄIHDEPALVELUJÄRJESTELMÄ 17 6 SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN 21 7 KUNTALAISKYSELY 23 8 KEHITTÄMISKOHTEET JA TOIMENPIDEOHJELMA 26 LIITE 1 mielenterveys- ja päihdetyön kysely 40 LIITE 2 suunnitelmaan liittyvää indikaattoritietoa 41
3 1 JOHDANTO Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa 2009-2015 on todettu olevan tarpeen laatia kuntiin yhteinen mielenterveys- ja päihdehuollon suunnitelma. Lähtökohtana on ollut toteamus, että mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivat tällä hetkellä usein toisistaan erillään, vaikka yhä useammalla ihmisellä on samanaikaisesti sekä mielenterveys- että päihdeongelma. Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman painotuksia ovat asiakkaan aseman vahvistaminen, ennaltaehkäisevän työn korostaminen ja molemmat ongelmat samanaikaisesti huomioivan avo- ja peruspalvelupainotteisen järjestelmän kehittäminen. Mielenterveyden häiriöt ja päihteiden käytöstä aiheutuvat häiriöt ovat kansanterveydellisesti yksi merkittävimmistä sairausryhmistä. Häiriöt ovat varsin yleisiä ja ne heikentävät sairastuneen elämänlaatua aiheuttaen myös surua ja huolta sairastuneen läheisille. (THL 16/2010) Pahimmillaan ongelmat johtavat toimintakyvyn heikkenemiseen, työkyvyttömyyteen, osattomuuden tunteeseen ja yhteiskunnasta syrjäytymiseen. Yhden nuoren syrjäytyminen aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen lisäksi yhteiskunnalle miljoonan euron laskun. Pitkäjänteisellä mielenterveyden edistämiseen tähtäävällä työllä ja ehkäisevän päihdetyön kehittämisellä voidaan vastata kasvaviin mielenterveys- ja päihdeongelmiin (THL 16/2010). Mielenterveyttä voidaan tukea muun muassa kotona, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tarjoamalla lapselle eväitä hyvän itsetunnon kehittämisessä, taidoissa käsitellä tunteita ja toimia ryhmissä. Mielenterveyttä edistävät monet asiat kuten mielekäs toiminta, hyvät sosiaaliset suhteet ja taloudellinen turvallisuus. Ehkäisevällä päihdetyöllä puolestaan pyritään vähentämään päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa sekä päihteiden käyttöön liittyviä haittoja (THL 16/2010). Päihdetyötäkin tulee tehdä laajalla sektorilla yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Paikallisesti laadittava mielenterveys- ja päihdesuunnitelma on selkeää jatkoa mielenterveys- ja päihdepalvelujen laatusuosituksille ja kansalliselle alkoholiohjelmalle. Mielenterveys- ja päihdetyötä ohjaavat myös Käypä hoito -suositukset, jotka ovat suomalaisen lääkäriseura Duodecimin kansallisia näyttöön perustuvia hoitosuosituksia. Terveyden- ja sosiaalihuollon kansallisen kehittämisohjelman Kasteen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakaslähtöisesti. Ohjelmassa pyritään muun muassa parantamaan riskiryhmien osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä, lisäämään ehkäisevän työn ja varhaisen tuen vaikuttavuutta ja vähentämään lähisuhde- ja perheväkivaltaa. Lisäksi siinä pyritään lisäämään asiakkaiden luottamusta palvelujen laatuun ja luotettavuuteen sekä tarjoamaan taloudellisesti kestävät ja toimivat palvelurakenteet. Arjen mieli on Kaste-ohjelmaan kuuluva kehittämishanke Itä- ja Keski- Suomessa. Kehittämishankkeen taustalla ovat Kaste -ohjelman toimeenpanosuunnitelma ja Mieli 2009 - työryhmän ehdotukset mielenterveys-
4 ja päihdetyön kehittämiseksi. Hankkeen hallinnoijana on Etelä - Savon sairaanhoitopiiri ja hanke toteutuu vuosina 2011-2013. Nurmes ja Valtimo ovat tehneet päätöksen osallistua osahankkeeseen, jossa tavoitteena on ollut mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palvelujen kehittäminen harvaan asutuilla alueilla pienissä seutukunnissa. Hankkeen tärkeimpänä mahdollisuutena on nähty tuki yhteisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman aikaansaamisessa, johon Arjen mieli on järjestänyt koulutusta ja palkannut osa-aikaisen hanketyöntekijän ajalle 17.12.2012 31.5.2013. Nurmeksen ja Valtimon ensimmäisen yhteisen ja yhdistetyn SELVÄSTI NÄKYVILLÄ mielenterveys- ja päihdesuunnitelman tavoitteena on lisätä kuntalaisten hyvinvointia edistämällä mielenterveyttä ja ehkäisemällä päihteiden käyttöä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa yhdessä sovittujen toimenpiteiden avulla. Suunnitelman avulla pyritään tuomaan esille mielenterveys- ja päihdeteemoja sekä kehittämään palveluja ja asiakkaan asemaa. Kehittämisehdotuksissa on esitelty lapsiperheiden, nuorten, aikuisten ja ikääntyvien parissa työskentelevien tahojen toimenpiteet, joissa huomioidaan mielenterveys- ja päihdeasiat mm. puheeksi ottamisella terveydenhuollon eri toimipisteissä. Suunnitelman laatimiseksi on tehty kuntalaiskysely, jonka tulosten perusteella on laadittu kehittämisehdotukset kuntalaisten hyvinvointia edistävän työn tueksi. Suunnitelman arvoina ovat innovatiivisuus, yhdenvertaisuus, yhteinen vastuu ja osallisuus. Nurmeksen ja Valtimon mielenterveys- ja päihdesuunnitelmalla pyritään vastaamaan konkreettisiin paikallisiin kehittämistarpeisiin. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman tarkoitus on toimia mielenterveys- ja päihdetyötä tekevien tahojen sekä ennaltaehkäisevää ja tukevaa toimintaa toteuttavien toimijoiden yhteistä suuntaa näyttävänä työkaluna. Suunnitelmassa on yhteisesti määritellyt menetelmät toiminnan kehittämistä ja toteuttamista varten. Suunnitelma ohjaa kaikkia toimijoita tekemään ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä omalla tahollaan ja samalla parantamaan eri-ikäisten ja eri asemassa olevien kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Suunnitelman keskeisenä tavoitteena on mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen yhteistyössä eri tahojen kanssa. Suunnitelmassa kehittämistyön keskiössä ovat nuoret. Kehittämistyössä huomioidaan myös lapsiperheiden, työikäisten ja ikääntyvien henkilöiden tarpeet. Suunnitelman pääpaino on ongelmia ehkäisevässä työssä. Palvelurakenteiden mahdollinen muutos lähitulevaisuudessa asettaa omat haasteensa kehittämistyölle ja suunnitelmalle. Suunnitelman ennaltaehkäisevän työn tavoitteena on varhaisen puuttumisen ja havaitsemisen keinoin ehkäistä ongelmien syvenemistä ja mahdollista syrjäytymistä. Syrjäytymisen ja osattomuuden vastakohtana voidaan pitää osallisuutta, jolla tarkoitetaan yhteisössä osana olemista ja sen toimintaan osallistumista. Osallisuuteen liittyvät vaikuttamismahdollisuus ja yhdenvertaisuus sekä mahdollisuus ilmaista mielipiteitään. Sosiaalinen osallisuus tuottaa ihmisille hyvinvointia ja terveyttä. Osallistumista voidaan pitää osallisuuden konkreettisena toiminnan muotona. (THL: kaventaja verkkopalvelu.)
5 2 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisvelvollisuudet sisältyvät sosiaalihuolto- ja päihdehuoltolakiin. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon lautakunnat vastaavat palvelujen järjestämisestä, kehittämisestä ja seurannasta. Ehkäisevään päihde- ja mielenterveystyöhön ja varhaiseen puuttumiseen osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimipisteissä työskentelevät henkilöt sekä lisäksi laajasti myös muut paikalliset toimijat. Mielenterveys ja mielenterveystyö Mielenterveys on varsin laaja käsite. Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee mielenterveyden seuraavalla tavalla: Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa yksilö ymmärtää omat kykynsä, pystyy toimimaan elämän normaalistressissä, pystyy työskentelemään tuottavasti tai tuloksellisesti, ja pystyy toimimaan yhteisönsä jäsenenä. Psyykkisellä pahoinvoinnilla tarkoitetaan mielenterveyden ongelmia ja psyykkistä rasittuneisuutta, ahdistuneisuuteen ja oireisiin liittyvää toimintakyvyn alenemista sekä diagnosoitavissa olevia mielenterveyden häiriöitä. Mielenterveyden perusta luodaan lapsuudessa turvallisissa lapsen kehitystä ymmärtävissä ja tukevissa ihmissuhteissa. Mielenterveys muovautuu persoonallisen kasvun ja kehityksen myötä koko elämän ajan ja se vaihtelee eri vaiheissa elämää aivan kuten fyysinen terveyskin (THL 2009). Lavikaisen, Lehtisen ja Lahtisen (2004) mukaan mielenterveys on erottamaton osa ihmisen muuta terveyttä ja osa yleistä kansanterveyttä. Mielenterveysongelmat ja - häiriöt aiheuttavat raskaan ja kasvavan taakan, joka aiheuttaa huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle, pitkäkestoista invaliditeettia ja kuolleisuuden lisääntymistä sekä valtavasti inhimillistä kärsimystä. Mielenterveystyöhön kuuluu sekä mielenterveyden edistäminen että mielenterveysongelmien hoitaminen (Lavikainen ym.2004). Britannian terveysviraston määritelmän mukaan mielenterveyden edistäminen on toimintaa, joka aktiivisesti vaalii hyvää mielenterveyttä vahvistamalla sitä edistäviä tekijöitä ja vähentämällä tekijöitä, jotka vahingoittavat tai heikentävät yksilöiden tai yhteisöjen psyykkistä terveyttä. Mielenterveyden edistämisellä pyritään vahvistamaan mielenterveyttä ja sille on ominaista hoitava lähestymistapa, jolla edistetään kaikkien ihmisten mielenterveyttä eikä pelkästään riskiryhmiin kuuluvien (Toivio ja Nordling 2009, 309.) Mielenterveystyö tulisi nähdä terveyden edistämisenä eikä ainoastaan ongelmien hoitona. Mielenterveystyötä tekevätkin useat tahot tietämättään. Järjestöjen ja yhdistysten toiminta, kunnan järjestämä liikunta- ja kulttuuritoimi, nuorisotoimen tekemä työ nuorten parissa sekä muun muassa seurakunnan kerho-, leiri- ja retkitoiminta tukevat jo itsessään eri-ikäisten kuntalaisten mielenterveyttä tarjoamalla mielekästä tekemistä ja
6 harrastustoimintaa. Yleisen hyvinvoinnin eteen tehtävä työ on samalla työtä hyvän mielen eteen. Mielenterveyttä voidaan edistää tukemalla vanhemmuutta ja lasten varhaiskehitystä. Koska kouluilla on suuri vaikutus lasten ja nuorten käyttäytymiseen ja kehitykseen, tulisi myös koulutyössä olla mukana koululaisten mielenterveyden tukemisen näkökulma. Työpaikoilla mielenterveyttä voidaan edistää muun muassa lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia, sosiaalista tukea, parantamalla viestintää ja vähentämällä liiallista työkuormitusta. (Toivio ja Nordling 2009, 311 317,.) Ikääntyneiden henkilöiden määrä tulee lisääntymään eliniän noustessa. Sairauksien lisääntyessä ja toimintakyvyn heikentyessä erilaiset muut ongelmat kuten muutokset sosiaalisessa verkostossa ja muutokset omassa yhteiskunnallisessa asemassa voivat vaikuttaa mielenterveyteen heikentävästi. Ikävät elämän tapahtumat, toiminnalliset rajoitukset, yksinäisyys ja tarkoituksenmukaisen hoidon puute voivat lisätä masennukseen sairastumisen ja itsemurhan riskiä. (Toivio ja Nordling 2009, 316.) Ikääntyneet eivät itse välttämättä tiedosta riskiä mielenterveysongelmaan, koska he eivät ole tottuneet puhumaan ajatuksistaan ja tunteistaan. On myös vanhuksia, joilta uupuu tukiverkosto, ja jotka eivät esimerkiksi häpeän vuoksi uskalla hakea apua. (Salo-Chydenius 2012.) Mielenterveyden edistämisessä tulisi ottaa huomioon erityisesti riskiryhmät kuten köyhyydessä elävät, etniset vähemmistöt, maahanmuuttajat, kodittomat, pakolaiset, vammaiset, mielenterveysongelmaisten perheet ja kroonisista sairauksista kärsivät. Myös suuressa elämänmuutoksessa olevat henkilöt kuten työnsä menettäneet, avioeron kokeneet tai läheisen kuoleman kohdanneet voivat altistua mielenterveysongelmille. Riskiryhmiin kuuluville on ominaista, että he integroituvat yhteiskuntaan muita huonommin, saavat vakituista työtä huonommin ja että he muita herkemmin ajautuvat erilaisten avustusjärjestelmien piiriin. (Toivio ja Nordling 2009, 317.) Päihteet ja päihdetyö Päihteillä tarkoitetaan aineita, jotka piristävät, rentouttavat, aiheuttavat voimakkaita mielihyvä- tai muita tunnekokemuksia muuttaen samalla tietoisuutta ympäröivästä maailmasta. Aineet vaikuttavat aivojen mielihyväkeskukseen aiheuttaen riippuvuutta. Päihteiksi luetaan alkoholi, huumeet, tupakka ja päihtymistarkoituksessa käytettävät kemikaalit ja lääkkeet. Laillisten päihteiden eli tupakan ja alkoholin valmistusta, jakelua, kauppaa ja käyttöä säännellään. Huumausaineiden valmistus, kuljetus, kauppa, hallussapito ja käyttö on kielletty (Huumausainelaki 2008/373). Alkoholijuomiksi luetaan kaikki 2,8 tilavuusprosenttia tai enemmän etyylialkoholia sisältävät juomat. Alkoholi on elimistölle myrkyllinen aine, joka vaikuttaa hermosolujen toimintaan. Alkoholi aiheuttaa nautittaessa myrkytystilan, jota lievänä kutsutaan humalatilaksi.
7 Huumausaineita ovat erikseen huumausaineiksi määritellyt aineet kuten hasis, amfetamiini ja heroiini sekä monet jännitystä lieventävät lääkkeet, unilääkkeet, tietyt liuottimet ja lakat. Tupakka on useimmiten ensimmäinen päihde, johon lapsi tai nuori tutustuu. Mitä aiemmin elimistö saa nikotiinia sitä nopeammin riippuvuus kehittyy ja sitä vaikeampaa lopettaminen on. Kun tupakoinnin lopettaa, alkavat vieroitusoireet ilmetä jo muutaman tunnin kuluessa. Tupakoinnilla on laaja- alaisia vaikutuksia lähes kaikkiin ihmisen elintoimintoihin. Tupakoimattomat nuoret käyttävät alkoholia vähemmän kuin tupakoivat eivätkä juuri sorru huumeisiin. Tupakoinnin aloittamiseen liittyy paljon sosiaalisia ja psykologisia seikkoja, joita myös tupakkateollisuus käyttää hyväkseen asiakashankinnassa. Usein tupakoinnin aloittamiseen liittyy myös ikätovereiden luoma sosiaalinen paine. Suurin osa nuorista aloittaa tupakoinnin peruskoulussa. Koululaiset, jotka ovat peruskoulunsa savuttomana, on hyvät mahdollisuudet välttää tupakointia myöhemminkin elämässään. Suomessa tupakointi vähenee edelleen hitaasti. Joka viides aikuinen tupakoi päivittäin. Vuonna 2008 työikäisistä miehistä 24 prosenttia ja naisista 18 prosenttia ilmoitti tupakoivansa päivittäin. Nuorista miehistä (15 24 -vuotiaat) 18 prosenttia ilmoitti tupakoivansa päivittäin ja 8 prosenttia satunnaisesti. Nuorista naisista taas päivittäin tupakoi 14 prosenttia ja satunnaisesti 10 prosenttia. Tupakoinnin aloittaminen ja kokeilu ovat hiukan vähentyneet erityisesti pojilla ja säännöllisen tupakoinnin aloitusikä on noussut. (Patja 2010.) Alaikäisten juominen on vähentynyt vuosikymmenten ajan mutta nuorten alkoholin kulutuskerrat ja -määrät kasvaneet. Naisten alkoholinkulutus on kuusinkertaistunut vuosina 1968 2009. (THL, 2010) Lapsuudesta alkanut ja koko eliniän kestävä alkoholinkäyttö on yhä suurempi ongelma terveyden- ja sosiaalihuollossa. Erityisesti vanhusten lisääntyvä päihteiden käyttö tullee olemaan yksi tulevaisuuden haasteista. Ikääntyminen, sairaudet ja lääkitys voivat tehdä alkoholin ja/tai lääkkeiden käytöstä yksilöllisellä tavalla ongelmallista. Muisti, aistitoiminnot, motoriikka ja koordinaatio heikkenevät kaikilla, mutta päihteiden käyttö voimistaa näitä vaikutuksia. Myös päihteidenkäytön sietokyky heikkenee iän myötä ja riippuvuus saattaa syntyä nopeammin. Sairaudet ja kivut lisäävät emotionaalista haavoittuvuutta ja muistisairaudet voivat aiheuttaa ahdistusta ja ihminen voi hoitaa alkavan muistisairauden tuomaa ahdistusta päihteillä. Päihteiden liikakäyttö lisää masennusta ja masennus voi lisätä päihteiden käyttöä. Iän myötä tapahtuu myös menetyksiä, yksinäisyys ja tuen puute voi lisääntyä ja vastaavasti taas aiheuttaa alakuloa johtaen päihteidenkäyttöön ja masennukseen. (Salo - Chydenius 2012) Päihdetyöllä tarkoitetaan päihteiden käytön ehkäisyä, päihteiden käyttöön liittyvien riskien, haittojen ja ongelmien ehkäisyä sekä päihdehoitoa. Päihdetyö voidaan jakaa ehkäisevään päihdetyöhön sekä korjaavaan päihdetyöhön.
8 Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elämäntapoja, vähentää päihdehaittoja ja lisää kansalaisten päihdeymmärrystä. Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on terveyden, turvallisuuden sekä hyvinvoinnin edistäminen, päihteiden kysynnän, saatavuuden ja tarjonnan haittojen vähentäminen. Ehkäisevällä toiminnalla pyritään vahvistamaan ihmisten omaa elämänhallintaa. (Stakes 2006.) Ehkäisevänä toimintana voidaan pitää tiedottamista päihteiden aiheuttamista haitoista ja koulutustilaisuuksia valitulle kohderyhmälle, joiden tavoitteena on vaikuttaa päihdekäyttäytymiseen ja elämän tapojen valintaan. Päihdehaittojen ehkäiseminen ja varhainen puuttuminen on tehokkain tapa välttää ongelmien paheneminen. Lakiin perustuvana kunnan on luotava edellytykset ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen. Kunnan laadukkaat ja tavoitettavat peruspalvelut (päivähoito, koulut, nuoriso- ja vapaa-ajan toiminta) muodostavat jo itsessään suurimman osan ehkäisevästä päihdetyöstä. Muita ehkäisevään työhön osallisia ovat järjestöjen ja yhteisöjen harrastus- ja muu yhteisöllinen toiminta. Korjaava päihdetyö käsittää päihdehoitoon ja kuntoutukseen liittyvät päihdepalvelut kuten päihdeongelman ja hoidontarpeen määrittelyn, katkaisuhoidon, kuntoutuksen ja asumispalvelut. Korjaava päihdetyö tähtää toiminnan muutokseen eli asiakkaan raitistumiseen. Päihdeongelmaisten hoito-ohjelmissa korostetaan eri viranomaisten moniammatillista yhteistyötä sekä pitkäjänteistä ja konkreettista auttamista. Päihteiden ongelmakäyttäjät ovat usein myös sosiaalisesti syrjäytyneitä ja huono-osaisia. Hoito-ohjelmassa liittyvät muun muassa sosiaalinen kuntoutus, työllistämisen, koulutuksen ja asumisen suunnitteluun liittyvät toimenpiteet. (THL- Raportti 62/2011.) Varhaisen puuttumisen menetelmä (Varpu) on kehitetty lisäämään palvelujärjestelmän kykyä ja valmiutta puuttua lasten ja nuorten ongelmiin hyvissä ajoin ja löytää keinoja, joilla voidaan tukea heidän selviytymistään ongelmakohtien yli. Perheiden, lasten ja nuorten kanssa toimivien tahojen välinen yhteistyö luo edellytykset keinojen löytämiselle. (Toivio ja Nordling 2009, 313,). Ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi pyritään tunnistamaan työkykyä uhkaavia tilanteita, keskustelemaan niistä ja käynnistetään tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Ikäihmisten masennuksen oireisiin kiinnitetään huomiota ja puututaan tilanteeseen. Yleensä alkoholin käyttö otetaan puheeksi kaikissa palveluissa. Mini-interventiolla tarkoitetaan alkoholin käytön puheeksi ottoa ja lyhyttä, henkilökohtaisiin oireisiin suhteutettua neuvontaa sekä tarvittaessa muutaman seurantakäynnin järjestämistä joko puheeksi ottavan palvelun työntekijän luona tai ohjataan henkilö päihdetyöntekijän vastaanotolle. Päihteet ja mielenterveys Päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat kietoutuvat yhä useammin yhteen. Aallon 2007 mukaan alkoholiongelmaisista noin 40 %:lla on jossain elämänsä vaiheessa jokin päihteistä riippumaton psyykkisen häiriö. Huumeongelmaisilla luku on suurempi. Noin joka toisella päihdeongelman
9 vuoksi hoitoon tulevalla on myös hoitoa vaativa masennus. Vastaavasti noin 30 %:lla psykiatrisia häiriöitä potevilla on jossain elämänsä vaiheessa myös päihdeongelma. Mielenterveys- ja päihdeongelmien välillä on usein tiivis yhteys, jota emme voi unohtaa tai ohittaa. Päihteet usein ylläpitävät tai pahentavat psyykkistä oireilua ja siksi usein ensisijaista on päihdeongelman hoito. Päihteettömän jakson tulisi olla riittävän pitkä jotta psyykkisen ongelman olemassaolosta ja laadusta voidaan varmistua. Useiden psyykkisten häiriöiden onnistunut hoito edellyttää päihdeongelman hallintaa (Aalto 2007.) Palvelujärjestelmässä työntekijöillä tulisi olla tietoa ja taitoa kohdata henkilö, jolla on sekä mielenterveys- että päihdeongelma Kun henkilöllä on sekä päihdeongelma että mielenterveyden häiriö, puhutaan kaksoisdiagnoosista. Se tarkoittaa tilannetta, jossa päihdeongelman lisäksi on päihteiden välittömistä vaikutuksista riippumaton psykiatrinen häiriö. Kaksoisdiagnoosipotilaan psyykkiset oireet, esim. alkoholiriippuvaisen masennus tai ahdistus, eivät häviä pitkänkään raittiuden jälkeen. (Aalto 2007.) Kaksoisdiagnoosit voidaan luokitella seuraavasti Holmbergin 2010 mukaan a) psyykkisiä oireita, joita päihteiden käyttö vahvistaa b) päihteiden väärinkäyttö, joka aiheuttaa psyykkisiä komplikaatioita c) samanaikainen päihteiden väärinkäyttö ja psyykkinen häiriö d) traumaattinen kokemus, joka johtaa päihteiden väärinkäyttöön 3 HYVINVOINNIN TUNNUSLUVUT Hyvinvoinnin seurantaan käytetään erilaista tilastotietoa. Tietoa hyödynnetään käytännön työn suunnittelussa sekä päätöksenteon tukena siten, että toimenpiteitä voidaan kohdistaa erityisesti ongelma-alueille. Indikaattoritietojen avulla voidaan seurata myös mielenterveys- ja päihdetyön vaikuttavuutta sekä panostaa siinä havaittuihin ongelmakohtiin. Yleiset indikaattorit ennustavat mahdollisesti tulevia työn painopisteitä. Yleiset indikaattorit Pohjois- Karjalan työttömyysluvut ovat olleet melko korkeat ja ne ovat pysyneet suurin piirtein samoissa lukemissa vuosien ajan. Työttömien määrä työvoimasta oli vuonna 2011 Nurmeksessa ja Valtimolla 14 prosentin luokkaa, kun se oli koko maassa 9,4 prosenttia ja Pohjois-Karjalassa 13,4 prosenttia. Rakenteellinen työttömyys on tiivistynyt huonosti koulutettujen, sairastavuuden ja miesten osalle. Työvoiman kysynnän laatuvaatimukset ovat nousseet koko ajan, mikä hankaloittaa vaikeasti työllistyvien työn saamista entisestään. Kuvio 1. Työttömät, % työvoimasta Lähde Sotkanet
10 Mielenterveysindikaattorit Terveyskeskuksessa muun ammattiryhmän kuin lääkärin vastaanotolla toteutuneet mielenterveysasioihin liittyneet käynnit kirjautuvat mielenterveyskäynneiksi. Nurmeksessa ja Valtimolla mielenterveyspalvelut ovat osa perusterveydenhuoltoa. Palveluiden kirjatut käyntimäärät ovat sekä Nurmeksessa että Valtimolla huomattavasti koko maata suuremmat. Kuvio 2. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) / 1000 asukasta Lähde: Sotkanet Vaikka mielenterveysongelmat ovat yleisiä, eivät ne mieliala- ja päihdeongelmia lukuun ottamatta ole viime vuosina lisääntyneet Suomessa. Tilastot osoittava, että työelämästä irtaudutaan mielenterveysongelmien takia enemmän kuin ennen. (Toivio ja Nordling 2009, 310.) Koko kuluvan
11 vuosituhannen ajan mielenterveyden häiriöistä ja erityisesti masennuksesta johtuva lyhyt- tai pitkäkestoinen työkyvyttömyys on lisääntynyt koko väestön keskuudessa. Joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana ja yli puolella sairastuneista masennustila toistuu ja vaikuttaa työkykyyn. Naisilla sairastuminen on tavallisempaa kuin miehillä ja nuorilla masennus on muita ikäryhmiä yleisempää. Masentuneisuus lisää myös fyysisen sairastuvuuden riskiä. Noin 37 000 suomalaista on eläkkeellä masennuksen takia ja masennuksen takia menetetään noin 2,5 miljoonaa työpäivää vuodessa. (Melartin ja Vuorilehto 2009.) Mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on Nurmeksessa ja Valtimolla muuta maata huomattavasti korkeampi, joskin määrät ovat pienentyneet. Kuvio 3. Mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:2422) Päihdeindikaattorit Päihteiden liikakäytöstä aiheutuvat häiriöt ovat yleisiä sairauksia. Ne heikentävät yksilöiden elämän laatua ja aiheuttavat paljon työkyvyttömyyttä. Alkoholi ja muut päihteet aiheuttavat merkittäviä kustannuksia myös yhteiskunnalle erilaisina päihdesairauksina, ennen aikaisina kuolemina, riippuvuusongelmina, rikollisuutena ja turvattomuutena sekä erilaisina tapaturmina (THL raportti 73/2012). Alkoholi
12 Alkoholin kulutus Suomessa on viime vuosina kasvanut nopeasti ja kasvun on odotettu jatkuvan tai pysyvän lähes ennallaan myös tulevina vuosina. Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) mukaan alkoholijuomien kokonaiskulutus oli vuonna 2011 10,1 litraa 100 prosenttista alkoholia asukasta kohti. Kokonaiskulutus lisääntyi yhden prosentin vuoteen 2010 verrattuna. Vuonna 2012 alkoholijuomien kokonaiskulutus oli kuitenkin viisi prosenttia pienempi kuin vuonna 2011 ollen ensimmäisen kerran lähes kymmeneen vuoteen alle kymmenen litran (9,6 l). Mallasjuomien, erityisesti keskioluen, kulutus muodostaa lähes puolet (46 %) tilastoidusta alkoholin kulutuksesta. Viinien kulutus on noussut erityisesti 2000 -luvulla, vaikka vuonna 2012 ei ole tapahtunut muutoksia. Väkevien alkoholijuomien kulutus on vähentynyt edelleen. Vuoteen 2011 verrattuna vähennys on 4,3 prosenttia. Viinien osuus kokonaiskulutuksesta on 19 prosenttia, väkevien alkoholijuomien 23 prosenttia, long drink - juomien kuusi ja siiderien viisi prosenttia. (THL 11/2013.) Alkoholinkäyttöä voidaan kuvata seuraavasti: kymmenesosa juo lähes puolet kaikesta kulutetusta alkoholista naisten osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on kasvanut noin viidennes alkoholia käyttävistä miehistä ja kymmenisen prosenttia naisista juo viikon aikana riskirajan verran tai sitä enemmän alkoholinkäyttö painottuu voimakkaasti viikonloppuihin vahva humaltuminen on pysynyt juomatapojen keskeisenä piirteenä Lähde: Österberg ja Mäkelä 2013. Pielisen Karjalan alueen kaikkien kuntien alkoholin myynnissä on ollut tasaista kasvua vuodesta 2000 koko maan kasvusuunnan mukaisesti. Nurmeksen ja Valtimon osalta myyntiluvut on kuitenkin viime vuosina pysynyt kutakuinkin ennallaan, kun taas Pohjois- Karjalassa ja koko maassa on ollut hienoista alenemista. Vuonna 2011 kaikkialla lisääntyneen myynnin jälkeen vuonna 2012 myyntiluvut ovat vastaavasti laskeneet kaikkialla. Alkoholin myyntilukuja tarkasteltaessa on hyvä huomata, että alkoholijuomia ei aina osteta omalta paikkakunnalta. Taulukko 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa vuosi/ alue 2000200120022003200420052006200720082009201020112012 Nurmes 7,3 7,7 8,1 8,4 9,2 9,4 9,9 10,1 9,9 9,8 9,8 10,1 9,5 Valtimo 3,7 3,8 3,8 3,6 3,6 4,1 4,1 4,2 4,2 3,9 4 4,2 3,6 Juuka 6,5 6,8 6,9 7 7,7 8,1 8,4 8,6 8,7 8,6 8,6 9,0 8,4 Lieksa 7,3 7,5 7,7 7,9 8,4 8,7 8,7 9,2 9 9,1 9 9,1 8,7 P-Karjala 6 6,3 6,5 6,6 7,3 7,5 7,7 8 7,9 7,8 7,7 7,8 7,4 Koko maa 7 7,3 7,6 7,7 8,2 8,2 8,4 8,7 8,5 8,3 8,1 8,2 7,7
13 Lähde: www.hyvinvointikertomus.fi; THL tilastoraportti 13/2012 ja 11/2013 Huumeet Suomessa huumeiden käyttö lähti kasvuun 1960-1970 -luvuilla sekä 1990 -luvulla. 2000 -luvun alussa tilanne vaikutti tasaantuvan, mutta viime vuosina kehitys on taas kääntynyt kasvuun erityisesti kannabiksen osalta. Samaan aikaan on ollut havaittavissa kannabiksen kotikasvatuksen lisääntyminen, minkä seurauksena marihuanasta on tullut hasista suositumpi kannabistuote. Eniten käyttöä esiintyy 15 34 -vuotiailla (THL raportti 75/2012.) Myös uudet muuntohuumeet kuten MDPV ja BZP sekä uudet lääkeopiaatit kuten tramadoli ja oksekodoni ovat kasvattaneet suosiotaan (Hakkarainen 2008). Syksyllä 2010 tehtiin 15-69 -vuotiaille kyselytutkimus, jonka mukaan 17 prosenttia vastaajista ilmoitti kokeilleensa jotain laitonta huumetta ainakin kerran elämässään. Viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä oli 4,5 prosenttia ja viimeksi kuluneen kuukauden aikana 1,5 prosenttia väestöstä. Tämän mukaan vuoden aikana huumeita käyttäneitä suomalaisia oli karkeasti runsaat 150 000 ja kuukauden aikana käyttäneitä noin 50 000. Amfetamiinin ja opiaattien ongelmakäyttäjiä arvioitiin vuoden 2005 rekisteritietojen pohjalta olevan Suomessa noin 14 500 19 000. Alueellisesti huumeiden käyttö keskittyy voimakkaimmin pääkaupunkiseudulle ja muihin suurimpiin kaupunkeihin. (Hakkarainen 2008.) Valtakunnallisen, 12 18 -vuotiaisiin kohdennetun nuorten terveystapatutkimuksen kysymyksillä: tietävätkö nuoret tuttavapiirissään huumaavia aineita kokeilleita tai onko heille itselleen tarjottu näitä aineita, on arvioitu nuorten sosiaalista altistumista huumeille. Tutkimuksen mukaan ainakin yhden huumekokeilijan tuttaviensa keskuudessa tietävien 14 18 -vuotiaiden osuus lisääntyi vuodesta 1987 vuoteen 2001, minkä jälkeen osuus lähti laskuun. Lasku kuitenkin pysähtyi vuonna 2007. Vuoden 2011 Tutkimuksen mukaan valtaosa huumaavien aineiden tarjonnasta tulee ystäviltä ja tuttavilta. Tämä viittaa siihen, että näistä aineista on tullut osa nuorten arkipäivää, eikä saatavuus ole erityisen vaikeaa tai riippuvaista yksinomaan ulkopuolisesta tarjonnasta. Myös kouluterveyskyselyn mukaan asenteet huumeiden (kannabis) satunnaista käyttöä kohtaan ovat nykyisin sallivammat kuin aiemmin 2000 luvulla. Kuvio 4. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista, ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista.
14 Lähde Sotkanet Nurmeksessa 8. ja 9. luokkalaisten huumeiden kokeilu on vähentynyt edellisestä kouluterveyskyselystä, kun taas ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden kokeilut ovat rajusti lisääntyneet. Nuorten hyvinvointi Valtakunnallisissa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen kouluterveyskyselyissä kartoitetaan 14 20 -vuotiaiden elinoloja sekä terveyden, hyvinvoinnin ja kouluolojen kehitystä. Kysely tehdään peruskoulun 8. ja 9. - luokkalaisille sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. luokkalaisille. Tulokset tukevat nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävää työtä oppilaitoksissa ja kunnissa. Valtimon koulun vastaukset eivät ole julkisesti käytettävissä pienen otannan takia. Koulukiusaamiseen on puututtu tehokkaasti jo kauan muun muassa Kiva koulu -hankkeella, johon myös Nurmeksen ja Valtimon koulut ovat osallistuneet. Valitettavasti kiusaamista tapahtuu edelleen erityisesti 8. ja 9 -luokkalaisten keskuudessa ja se on jopa hieman kasvussa. Oppilaiden vanhemmuuden puute on myös lisääntynyt 8. ja 9. -luokkalaisten keskuudessa. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa olevien osuus sen sijaan on vähentynyt. Rahapelien pelaajien määrä on koko maahan verrattuna suurempi ollen 26.4 prosenttia. Koko maan osuus on 20.4 prosenttia. Taulukko 2. Eri kysymyksiä, % oppilaista, Nurmeksen 8.-9. luokkalaiset % oppilaista / vuosi 2004 2006 2008 2010 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 8.0 7.5 7.8 9.4 Vanhemmuuden puutetta 20.9 21.4 17.0 26.3 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 26.7 23.3 21.4 15.1 Pelaa rahapelejä viikoittain - - - 26.4 Lähde: Sotkanet 4 PIELISEN KARJALAN SUUNNITELMAT Pielisen Karjala
15 Nurmes, vuonna 2013 asukkaita 8 333, ja Valtimo, vuonna 2013 asukkaita 2 429, ovat pieniä harvaanasuttuja pohjois- karjalaisia kuntia. Nurmes ja Valtimo muodostavat Lieksan kanssa Pohjois-Karjalan maakunnassa sijaitsevan noin 23 000 asukkaan Pielisen Karjalan seutukunnan. Alueen vahvuutena on vesistöistä ja vaaroista muodostuva luonnonkaunis ympäristö, jossa on hyvät vapaa-ajanviettomahdollisuudet luonnossa liikkumiseen ja luonnontuotteiden hyödyntämiseen. Ympäristö on turvallinen ja tiivis sekä yhteisöllinen. Rauhallinen asuinympäristö voi olla esimerkiksi lapsiperheitä kiinnostava tekijä. Palvelut ovat lähellä keskitetysti. Pienillä paikkakunnilla on suuria vähäisempi palvelutarjonta, mutta myös suuria paikkoja vähäisempi byrokratia, mikä voi mahdollistaa palvelujen ja toimintojen tehokkaan järjestämisen ja kehittämisen sekä nopean päätöksenteon. Ominaista on myös pärjääminen ja selviytymisen perinne sekä omatoimisuus ja käytännönläheinen osaaminen. Alueella tuetaan yrittäjyyttä aktiivisesti ja alueen toimijat tuntevat toisensa, mikä helpottaa yhteistyön tekemistä. Kunnalliset palvelut ovat hyvin järjestettyinä paikkakunnilla, vaikka palvelutarjontaa kuormittaa kolmannen sektorin vähäisyys. Nurmeksen ja Valtimon alueella ongelmana voi muodostua toisaalta palvelujärjestelmän haavoittuvuus, koska henkilökuntaa on vähän ja palvelut/toiminnat voivat henkilöityä liikaa. Alueen väestönkehitys on ollut ja on edelleen laskeva. Merkittäviä eroja kuntien välillä ei ole. Tilastokeskuksen vuonna 2012 tekemän väestöennusteen mukaan Pielisen Karjalan väkiluku vuonna 2014 olisi 22 491, vuonna 2016 olisi väkiluku 21 889 ja vuonna 2017 asukkaita olisi 21 649. Kuitenkin esimerkiksi Nurmeksen lähtö- ja tulomuutot ovat tasaantuneet kumpikin 300 tienoille. Aiempina vuosina lähtömuutto on saattanut lähennellä 400, kun tulomuutto on jäänyt koko ajan alle 300. Myös Valtimon nettomuutto on muutamana viimeisenä vuonna ollut positiivinen. Haasteena näissä muuttotappiokunnissa on ammattitaitoisen henkilöstön saaminen tarvittaviin työtehtäviin. Ylä-Karjalassa esiintyy suuria koulutuseroja naisten ja miesten välillä. Nuorten osuus Ylä-Karjalan työttömistä oli 9,2 % vuonna 2004. Noin kolmanneksella peruskoulun päättävistä opintojen jatkaminen on tavalla tai toisella vaikeaa. Muuttotappiokuntien tapaan nuoret muuttavat pois opiskelu- ja työpaikkojen perässä. Nuorten kokema tyytyväisyys oman kunnan palveluihin ja vaikuttamismahdollisuuksiin ovat yhteydessä muuttoaikeisiin. Nuorten elinoloihin ja vaikutusmahdollisuuksiin kannattaa kuitenkin panostaa, koska se vaikuttaa myöhemmin oman kotikaupungin arvostukseen. Vuonna 2007 laaditun väestöennusteen perusteella seutukunta ikääntyy nopeasti. Väestöllinen huoltosuhde kertoo huollettavien määrän sataa työikäistä (15-64v.) kohti. Väestöllinen huoltosuhde Suomessa on nykyisin 53 ja se heikkenee lähes nopeimmin verrattuna muihin Euroopan Unionin maihin. Nurmeksen huoltosuhde oli vuonna 2010 62,6 ja vuonna 2011 64,6. Valtimon huoltosuhde taas oli vuonna 2010 64,5 ja vuonna 2012 66,2. Vaikka huoltosuhde heikkenee, on syntyvyyden lasku pysähtynyt. Marraskuuhun
16 2012 mennessä syntyneitä oli Nurmeksessa 61, kun aiempina vuosina syntyvyys on ollut 50-60 välillä. Huoltosuhde-ennuste voi siis muuttua. Myös työikäisen väestön keski-iän noustessa korostuu jaksamisen edistäminen ja työelämän kehittäminen siihen suuntaan, että se ottaa huomioon ikääntyvien tarpeet. Eläkkeelle jäädään keskimäärin 58-59 -vuotiaina. Väestön eläköityminen onkin 1,5 -kertaista maan keskimääräiseen tasoon nähden. Vuonna 2015 tulisi olla valmiina valtakunnallinen kuntarakenneuudistus, jolla valtiovalta pyrkii ohjaamaan kunnallista toimintaa yhteisiin peruskuntiin ja mahdollisiin kuntaliitoksiin. Vuonna 2015 tulee voimaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, jonka tarkoitus on yhdistää sosiaali- ja terveydenhuolto saman hallinnon alle. Nämä tulevat rakenteelliset muutokset puhuttavat kunnallisia toimijoita. Yhden hallinnonalan toiminta edellyttää palvelujen järjestämistapojen uudelleen tarkastelua ja suunnittelua. Seutukunnan organisaatioiden toimijat käyvät neuvotteluja palvelujen yhdistämiseksi tai muunlaiseksi suositusten mukaiseksi suunnitelmaksi. Organisaatioiden tiivis yhteistyö nähdään yhtenä mahdollisuutena tuottaa laadukkaita palveluja kuntalaisille. Pielisen Karjalan suunnitelmat Nurmeksen ja Valtimon hyvinvointikertomusten tavoitteet ovat yhteneväisiä mielenterveys- ja päihdesuunnitelman kanssa. Nurmeksen kaupungin kertomuksen mukaan väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet ovat terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhdistäminen vuoteen 2015 mennessä. Suunnitelman sisältönä ja tavoitteina ovat turvallisuussuunnittelun yhdistäminen hyvinvointisuunnitteluun, työvoiman tarjonnan lisäämistoimet, koulukiusaamisen nollatoleranssi, alkoholin kokonaismyynnin vähentämisen toimenpidesuunnittelu ja terveyserojen kaventaminen. Valtimon hyvinvointikertomuksessa väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteiksi on valittu tehostetun palveluasumisen lisääminen, nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, perhetyön kehittäminen, opetuksen laadun kehittäminen sekä työikäisten terveyserojen kaventaminen. Nurmeksen ja Valtimon mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa on huomioitu osaltaan myös jo olemassa olevat muut strategiat, suunnitelmat ja ohjelmat. Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma Nurmeksen ja Valtimon alueille 2007 Suunnitelman avulla pyritään kehittämään toiminnan tehokkuutta ja sopimaan työnjaosta eri toimintojen välillä. Kehittämissuuntana on muun muassa henkilöstön tukeminen asiakkaiden oireiden ja avuntarpeen tunnistamisessa varhaisessa vaiheessa sekä konsultaatioiden ja ohjauksen tarpeen lisääminen. Päihdestrategiat Valtimon päihdetyönstrategian 2013 tavoitteena on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja minimoida päihdehaittoja. Strategiassa korostetaan varhaista
17 puuttumista ongelmiin siinä, missä ne tulevat esille tai puheeksi. Nurmeksessa 2003 laaditussa päihdestrategiassa toimenpiteiden pääpaino on nuoriin kohdistuvassa päihdetyössä ja varhaisessa puuttumisessa. Moniammatillista yhteistyötä korostetaan tuettaessa perheitä päihteettömään elämäntapaan. Pielisen karjalan ikäpoliittinen strategia vuoteen 2015 Strategian keskeinen tavoite on, että ikääntynyt elää normaalia elämää kodissaan ja saa oikea-aikaisia palveluja niitä tarvitessaan. Suunnitelman ensisijaisina toimintamuotoina nähdään olevan kotiin annettavat palvelut, ennaltaehkäisevät työtavat ja kuntoutus. Lisäksi kiinnitetään huomiota riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön saamisen turvaamiseen. Pielisen Karjalan seutukunnassa asutaan sekä harvassa taajamien ulkopuolella että taajamissa. Osa ikäihmisistä asuu pitkän matkan päässä taajamasta eikä julkinen liikennöinti ole tavoitettavissa tarpeen niin vaatiessa. Palvelun järjestäjälle on usein haasteellista saada palvelujen tarve ja tarjonta kohtaamaan. Palvelujen vähäinen kysyntä ja toisaalta kustannukset saattavat karsia palveluja taajamien ulkopuolella ja osa syrjäseudun ihmisistä joutuu muuttamaan taajamiin palveluja saadakseen. Suunnitelmassa huomioidaan myös ikääntyneiden tulotaso, joka vaikuttaa palvelujen hankintaan omarahoitteisesti. Tulokehitys on ollut muuta maata heikompaa ja pitkittyneesti pienituloisia väestöstä ilmoitetaan olevan 16 % vuonna 2006. Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon turvallisuussuunnitelma 2011 2016 Hyvä sisäinen turvallisuus syntyy monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti- asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saannin oikea-aikaisuus ja varmuus siitä, että rikokseen syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa sisäistä turvallisuutta on myös varautuminen suuronnettomuuksiin ja normaaliolojen häiriötilanteisiin. Turvallisuussuunnitelman mukaan harvaanasutulla alueella ovat haasteena myös valvonta- ja hälytyspalvelujen turvaaminen ja kansalaisten turvallisuuden tunteen säilyttäminen. Turvallisuus-suunnitelmassa mainitaan muun muassa päihteidenkäytöstä aiheutuvat ongelmat, kuten häiriökäyttäytyminen ja siitä seuraava turvattomuus sekä väkivallan ja liikennerikkomusten lisääntyminen. Turvallisuutta edistäviksi tekijöiksi on suunnitelmassa mainittu yleensä syrjäytymisen ehkäisy, vanhemmuuden merkitys lasten turvallisuuden lähteenä ja nuorten osallistumista edistävät toimenpiteet sekä nollatoleranssi rasismin suhteen ja päihdetyöhön liittyvät erilaiset toimenpiteet. Pielisen Karjalan hyvinvointistrategia 2006 2010
18 Strategian toiminta-ajatuksena on ollut kehittää Pielisen Karjalan alueen hyvinvointia väestön itsensä, palvelujärjestelmien ja hyvinvointipolitiikan yhteisenä aikaansaannoksena. Suunnittelutyön periaatteina on nähty väestön aktivointi ja yhteisöllisyyden lisääminen, osaaminen ja hyvinvointipalvelujen lisääminen sekä tasapainoinen talous ja kuntien välisen yhteistyön hyödyntäminen. Lisäksi strategiassa on esitetty konkreettisia toimenpiteitä hyvinvoinnin edistämiseksi eri väestöryhmille. Toimenpide-ehdotuksia ovat mm. terveysseulonnat ja niiden sisältöjen kehittäminen ikäkausitarkastuksina työelämän ulkopuolella oleville työikäisille ja pitkäaikaistyöttömille, tupakoimattomuuden edistäminen, mini-intervention käyttöönotto sekä kouluissa ulkovälituntien käyttöönotto. Nämä ehdotukset ovat helposti sovitettavissa yhteen mielenterveys- ja päihdestrategian tavoitteisiin mielenterveyden tukemiseksi ja päihteettömyyden edistämiseksi. Valtimon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013 2016 Suunnitelma on laadittu lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi. Suunnitelma tarjoaa tietoa palvelujärjestelmästä ja edistää eri hallintokuntien ja muiden tahojen välistä yhteistyötä palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Suunnitelmassa todetaan, että avohuollon tukitoimien tarve kunnassa on kasvanut. Toiminnassa korostetaan ehkäisevää työtä ja varhaista tukea verkostotyötä hyödyntäen. Pielisen Karjalan kuntien ja Juuan sosiaalitoimen lastensuojelun suunnitelma 2010 2013 Lieksan, Nurmeksen, Valtimon ja Juuan kuntien yhteistyönä on laadittu seudullisesti Lastensuojelulain 12 mukainen suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma sisältää kuntakohtaiset osiot. Seudullinen suunnitelma tarkoittaa sosiaalityössä tehtävää lastensuojelua. Suunnitelmassa lasten ja nuorten hyvinvointia uhkaaviksi tekijöiksi on nähty päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelmat, epävakaat perheolosuhteet, työttömyys- ja toimeentulo-ongelmat sekä yleensäkin vanhempien voimavarojen niukkuus. Suunnitelma sisältää katsauksen seutukuntien lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä palveluista sekä kuntakohtaiset lastensuojelun palvelut ja niiden tarpeet. Suunnitelmassa asetetaan seutukunnalliset kehittämistavoitteet sosiaalityön lastensuojelun palveluiden kehittämiseksi. Suunnitelman päivittäminen on käynnissä ja se valmistuu kevään 2014 aikana. Suunnitelma on liitettävissä erikseen laadittuun Nurmeksen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä koskevaan kokonaissuunnitelmaan. Nurmeksen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013 2016 Suunnitelma Nurmeslaisen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin polku on laadittu vuonna 2009 ja sitä on tarkasteltu vuonna 2013. Suunnitelman tavoitteena on antaa kokonaiskuva Nurmeksen lapsiperhepalveluista, auttaa luomaan
19 yhteistyöverkostoa palveluiden kehittämiseksi ja lisätä keskustelua toimijoiden, päättäjien ja palveluiden käyttäjien välillä lapsiperhepalveluiden kehittämiseksi. Nurmeksen kaupungin nuorisotyön strategia 2011-2015 Nurmeksen kaupungin nuorisotyöllä pyritään parantamaan nuorten elinoloja ja luomaan edellytyksiä nuorten tasapainoiselle kasvulle, hyvinvoinnille sekä kansalaisvalmiuksille. Suunnitelman tavoitteena on keskittyä ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön muun muassa toteuttamalla kouluissa ennaltaehkäisevää päihdekasvatusta ja tarjoamalla laadukkaita nuorisopalveluja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Nuorisotyön painopistealueina ovat ennaltaehkäisevä työ, nuorten elinolojen parantaminen, kuulemisjärjestelmien kehittäminen sekä kansainvälinen toiminta. Nuorisotyön uhkina nähdään muun muassa nuorten työllisyystilanne, negatiivinen väestönkehitys, nuorisotyöhön vaikuttavat määrärahat ja resurssit, huumeet ja päihteet sekä paikallisten koulutusmahdollisuuksien väheneminen. Heikkoutena nähdään väestön ikärakenne, välimatkat, sijainti, muuttoliike, nuorten passiivisuus, työvoiman saatavuus ja tiedotuksen tavoittamattomuus. Nuorisotyön vahvuutena nähdään valtakunnallisen nuorisokeskusverkoston laadukas toiminta, laaja nuorisotyön rakenne, osaava henkilökunta, hyvät harrastemahdollisuudet, väljät olot ja tutut nuoret. Mahdollisuutena taas nähdään nuorisokeskus ja nuorisokeskusverkosto, hyvät tilat ja puitteet toimintaan, seudullisuus, moniammatillinen yhteistyö, helppous nähdä ongelmat ja puuttua niihin sekä kansainvälisyys. Nurmeksen kaupungin liikunnan kehittämisohjelma 2009 2013 ja kulttuuristrategia 2011-2015 Nurmeksen kaupungin liikunnan kehittämisohjelman tavoitteena on luoda ja kehittää monipuoliselle liikunnalle hyvät olosuhteet, kehittää ja turvata seuratoiminnan jatkuvuus sekä kehittää luontomatkailua yhteistyössä eri alan toimijoiden kanssa. Ohjelman tavoitteena on myös lisätä ja kehittää terveysja (erityis-) liikuntaa tarpeen mukaan sekä lisätä yhteistyötä eri tahojen kanssa lisäämällä liikunta-alan neuvontaa ja harrasteiden tiedottamista. Kulttuuripalvelujen perustehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kaupungissa. Kulttuuripalvelut tukevat ihmisten hyvinvointia, avaavat uusia näkökulmia, vahvistavat kuntalaisten identiteettiä ja yleissivistystä ja tarjoavat mielekkäitä vapaa-ajan viettomahdollisuuksia. 5 MIELENTERVEYS - JA PÄIHDEPALVELUJÄRJESTELMÄ Kunnan tulee huolehtia sille laissa säädettyjen tehtävien (kuntalaki 1993/365) hoitamisesta kuten alueensa asukkaiden terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeenmukaisen mielenterveys- ja päihdetyön järjestämisestä
20 (terveydenhuoltolaki 2010/1326 ja sosiaalihuoltolaki 1982/710). Päihdehuoltolain (1986/41) ja Mielenterveyslain (1990/1116) mukaan kunnan on järjestettävä riittävät päihde- ja mielenterveyspalvelut joko itse tai hankkimalla ne yksityiseltä tai järjestöltä huomioiden muun muassa asiakkaiden ikä ja maahanmuuttajien erityistarpeet. Päihdehoitoon hakeutumisessa painotetaan avohoitoa ja vapaaehtoista hoitoon hakeutumista, mutta laki sisältää myös tahdosta riippumattoman hoidon mahdollisuuden lääkärin arvioimana. Päihde- ja mielenterveyspalvelut koostuvat sosiaali- ja terveydenhuollon yleisistä peruspalveluina tarjottavista sosiaalitoimistojen ja terveyskeskusten eri osa- alueiden kuten aikuissosiaalityön, työterveyshuollon, koulu- ja opiskelija- ja mielenterveyshuollon palveluista. Erityispalveluina voidaan tarjota muun muassa terveysneuvontaa, A- klinikka ja päiväkeskustoimintaa, psykiatrista avohoitoa, sairaalahoitoa ja laitospalveluina katkaisu-, kuntoutusja asumispalveluja. Mielenterveyspalvelujen järjestämisessä on tapahtunut muutoksia 25 vuoden aikana. Toivion ja Nordlingin 2009 mukaan psykiatrisia sairaalapaikkoja vähennettiin 1990 -luvulla voimakkaasti ilman, että vapautuneita resursseja olisi käytetty avopuolen palvelujen kehittämiseen. 1990 -luvun lopulla alkanutta ja 2000 -luvulla jatkuneesta avohoidon kehittämisestä huolimatta on edelleen epäilyksiä, että monet psykiatriset pitkäaikaispotilaat olisivat vailla asianmukaista hoitoa ja kuntoutusta. Mielenterveyshäiriöiden hoitoon pääsyn aikarajat ovat samat kuin muissakin sairauksissa. Hoitotakuun piiriin kuuluvat mielenterveyshäiriöiden takia hoitoon pääsy ja päihdehoito. Päihdehoidon osalta hoitotakuu toteutuu käytännössä tällä hetkellä lähinnä korvaushoidon toteutuksessa ja vain osassa kuntia. Palvelujärjestelmää mielenterveys- että päihdeasiakkaille on kehitetty palvelujen yhdistymisen suuntaan. Asiakkaan näkökulmasta palvelujen saaminen edellyttää eri järjestelmien voimavarojen yhdistämistä, verkostomaista työskentelyä ja erityisosaamisen ylläpitämistä. Mielenterveysja päihdetyön palvelut vaativat monitahoista ja moniammatillisia ihmissuhdetyön taitoja. Työssä keskeistä on vuorovaikutus asiakkaan, hoitajan sekä perheen kanssa. Menetelminä käytetään moninaista tukityötä, puheeksi ottamista, motivoivaa keskustelua, kuuntelua ja havainnointia. Vuorovaikutuksessa on tärkeää oireiden havaitseminen ja tunnistaminen, koska esimerkiksi päihdeongelma voi kätkeytyä muiden oireiden alle tai yleisesti esiintyvää masentuneisuutta voidaan yrittää helpottaa päihteiden käytöllä. Palvelujärjestelmän kehittämisessä otetaan aina huomioon kustannustehokkuus suhteessa tuotettuihin palveluihin ja siksi pyritään panostamaan erityisesti mielenterveyttä edistävään ja päihteiden käyttöä ehkäisevään työhön. Esimerkiksi monet ehkäisevän mielenterveystyön toimet maksavat itsensä takaisin alle vuodessa ja suurin osa alle viidessä vuodessa (Euroopan komissio 2011). Mielenterveyspalvelut Nurmeksessa ja Valtimolla
21 Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut Nurmeksessa Lasten ja nuorten mielenterveystyötä tehdään neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa, kouluterveydenhuollossa sekä kasvatus- ja perheneuvolassa. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa kiinnitetään huomiota oppilaan mielenterveyteen, koulussa menestymiseen, kaverisuhteisiin ja päihteiden käyttöön. Neuvolat muun muassa tukevat ja ohjaavat perheitä sekä seuraavat lasten kehitystä ja lasten ja vanhempien välistä vuorovaikutusta luoden näin mielenterveyden perustaa. Kasvatus- ja perheneuvolan toimintaan on Nurmeksessa yhdistetty sekä erityistason kasvatus- ja perheneuvonta että perustason työ, joka sisältää koulujen psykososiaalisen oppilashuoltotyön (koulukuraattori ja koulupsykologipalvelut) ja pienten lasten kehitystasotutkimukset. Perinteinen kasvatus- ja perheneuvonta tarkoittaa perheasioihin annettavan ohjauksen ja neuvonnan lisäksi lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisia ja psykiatrisia tutkimuksia sekä terapiaa eli hoitoja lapsille, nuorille ja heidän vanhemmilleen. Kasvatus- ja perheneuvolasta tehdään tarvittaessa jatkotutkimuslähetteitä lastenpsykiatriselle ja nuorisopsykiatriselle poliklinikalle Pohjois- Karjalan keskussairaalaan. Keskussairaalassa on myös mahdollisuus lasten- ja nuortenpsykiatriseen osastotutkimukseen ja - hoitoon. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on näitä vastaavat kriisiosastot, joilla voidaan hoitaa akuuttien kriisien selvittely. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut Valtimolla Valtimolla lasten ja nuorten mielenterveystyötä tehdään neuvoloissa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa sekä kasvatus- ja perheneuvolassa. Neuvolat ohjaavat ja tukevat perheitä sekä seuraavat lasten kehitystä ja vuorovaikutusta luoden näin mielenterveyden perustaa. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa kiinnitetään huomiota oppilaan mielenterveyteen, poissaoloihin, koulumenestykseen ja päihteiden käyttöön. Valtimon kunnan kasvatus- ja perheneuvolapalvelut toteutetaan ostopalveluna. Kasvatus- ja perheneuvolan työmuotoja ovat ohjaus ja neuvonta, tutkimus ja hoito. Tarvittaessa kasvatus- ja perheneuvola tekee yhteistyötä perheelle tärkeiden tahojen kanssa. Työskentely voi sisältää yksilö-, pari- ja perhetapaamisia, psykologisia ja sosiaalisia tutkimuksia ja verkostotyöskentelyä. Kasvatus- ja perheneuvolan henkilöstöön kuuluvat koulukuraattori, psykologi, sosiaalityöntekijä ja perheterapeutti. Aikuisten mielenterveyspalvelut Terveydenhuollolle kuuluvista aikuisten mielenterveyspalveluista vastaa Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymä. Nurmeksen mielenterveysyksikkö toimii ajanvarauksella ja vastaa kuntayhtymän aikuisväestön psykiatrisista avohoitopalveluista. Hoito on kokonaisvaltaista, psyykkisen hyvinvoinnin ja kuntoutumisen tukemista, terapeuttisia keskusteluja tai psykoterapiaa sisältävää työtä. Korjaavan työn rinnalla
22 yksikkö tekee myös ennaltaehkäisevää työtä muun muassa tarjoamalla konsultaatioita ja tekemällä yhteistyötä ammatillisten sidosryhmien kanssa. Mielenterveysyksikön työskentely pohjautuu tiimityöhön, josta vastaavat psykiatri, psykologi, psykiatrisia sairaanhoitajia ja osastosihteeri. Valtimon terveysasemalla on psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotto kahtena päivänä viikossa, psykiatrin ja psykologin palvelut valtimolaiset saavat Nurmeksen toimipisteessä. Terveyskeskuksen moniammatillinen kriisityöryhmä tarjoaa psykososiaalista tukea onnettomuuksissa ja muissa traumaattisissa tapahtumissa. Säännöllisesti kokoontuvassa kriisityöryhmässä on edustajia terveyskeskuksesta ja seurakunnasta. Nurmeksen mielenterveysyksikön päiväkeskus järjestää pitkään sairastaneiden mielenterveyskuntoutujien päivätoimintaa. Toiminnan tavoitteena on tukea kuntoutujien selviytymistä mahdollisimman itsenäisesti ja laadukkaasti avohoidossa. Päiväkeskuksen toimintamuotoina ovat erilaiset ryhmätoiminnot, jotka vaihtelevat kuntoutujien tarpeita vastaavasti lukukausittain. Ryhmätoiminnan viikko-ohjelma sisältää lääkinnällisen hoidon toteutusta, ohjausta ja seurantaa yksilöllisen tarpeen mukaan muun ryhmämuotoisen toiminnan ohella. Aikuisten psykiatrinen sairaalahoito, yleissairaalapsykiatriset palvelut sekä neurologian ja riippuvuuspoliklinikan palvelut ostetaan Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä. Riippuvuuspoliklinikan palvelut on tarkoitettu huume- ja tai lääkeriippuville sekä erikoissairaanhoitoa tarvitseville alkoholiriippuvaisille. Mielenterveystyötä tehdään terveydenhuollon lisäksi myös sosiaalitoimessa. Sosiaalihuollon tarkoituksena on eri menetelmin edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisöjen sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Mielenterveyttä tukevista palveluista puhuttaessa toimintamuotoja ovat muun muassa kotipalvelu, asumisen palvelut, perinteinen sosiaalityö tai päihdetyö. Perheiden palveluina voivat olla lastensuojelun tai päivähoidon järjestäminen. Nurmeksen sosiaalitoimi tuottaa mielenterveysasiakkaille asumisen tukipalveluja. Yksityisten palvelun tuottajien asumispalveluja käytetään tarpeen mukaan mielenterveyspotilaiden asumisen ja hoidon järjestämisessä. Nurmeksessa mielenterveyskuntoutujien tukena toimii asumisenpalvelunohjaaja, joka tapaa kuntoutujia heidän kotonaan ja tukee heitä yksilöllisesti tarvittavien asioiden hoidossa. Valtimon kunnassa ASPA Palvelut Oy tuottaa mielenterveyskuntoutujille tukipalveluja. sekä kehitysvammaisille asumispalveluja. Mielenterveyskuntoutujat käyttävät sekä Nurmeksessa että Valtimolla muita sosiaalipalveluja yksilöllisen tarpeensa mukaan. Erilaiset kehitysvammat voivat aiheuttaa mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöitä. Taustalla voi olla kehitysvammaan liittyvät neurologiset syyt, puutteellinen toimintakyky, vuorovaikutukseen liittyvät vaikeudet tai elämäntilanteen hankaluudet. Kehitysvammainen henkilö voi myös sairastua psyykkisesti, jolloin hoidon toteutusta tehdään usean tahon yhteisenä