Kuuleminen vesienhoitosuunnitelmasta vuosille Kuulemispalaute ja sen huomioonottaminen

Samankaltaiset tiedostot
Vesienhoidon kuulemispalaute

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Kuuleminen vesienhoitosuunnitelmasta

Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi

Toimenpiteiden suunnittelu Sektorikohtaisten toimenpiteiden päivityksen tilannekatsaus. Sini Olin, Suomen ympäristökeskus

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella

Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Vaaralliset aineet kenen vastuulla?

Joroisten vesienhoito

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Neuvottelukunnan toiminta ja yhteistyösopimuksen esittely

Ajankohtaisia asioita vesienhoidon toimeenpanossa

Vesienhoidon TPO Teollisuus

Yhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Toimeenpanon toteutus ja toteutustarpeet

Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle

Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille (ehdotus)

Lausunnon antajat: ( ) Tulvariskien hallintasuunnitelman kuuleminen. Remiss om planen för hantering av översvämningsrisker 2.9.

Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Uutena toimintatapana Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta. Anne Mäkynen

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013

VHS-kuulemispalaute 2015

Vesienhoito ja maatalous

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

Yhteenveto vesienhoidon kuulemispalautteesta & keskeiset muutokset vesienhoitosuunnitelmaan. Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 3.11.

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Vesien- ja merenhoidon tehtävät , organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (8) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä/ Vesienhoitoaktiivin puheenvuoro / UM Kovanen. Sappi Fine Paper Europe Kirkniemi Mill January 2012

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (7) Ympäristölautakunta Ypst/

Ympäristölautakunta antoi nyt käsittelyssä olevaan vesienhoitosuunnitelmaan liittyvästä valmistelutyöstä (työohjelmasta) seuraavanlaisen lausunnon:

Vesienhoidon suunnittelu

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS. Maatalo, Makumaan kokoustila, Kauppakatu 19 C, Jyväskylä

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset

Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen

Vesien- ja merenhoidon valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus , Rake-sali, Helsinki Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus. Hämeen ELY-keskus

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat työkaluna. Iisalmen reitti-seminaari Sari Pyyny

Vesien- ja merenhoidon kärkihankkeet Jenni Jäänheimo, YM,

Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 2/

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE

Vesienhoito, riskit ja vesien tarkkailu

Pohjaveden suojelu Pohjois- Savossa

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4

Toimenpiteet pohjavesille suunnittelukaudella

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

MUISTIO KANTA- JA PÄIJÄT-HÄMEEN VESIEN- JA MERENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUSUKSESTA

Poissa: Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY-keskus. 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja järjestäytyminen

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

Vesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella. Kalajoki Laura Liuska

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Vesihuolto

Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Vesienhoidon keskeiset kysymykset

Metsätalouden vesiensuojelu

Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus

Transkriptio:

Kuuleminen vesienhoitosuunnitelmasta vuosille 2016-2021 Kuulemispalaute ja sen huomioonottaminen 11.5.2015

Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoitosuunnitelmasta saatu palaute ja sen huomioonottaminen 4. Tulvariskien hallintasuunnitelmasta saatu palaute 5. Biotalous Pirkanmaalla 6. Ajankohtaisia asioita vesienhoidon toimeenpanossa 7. Muut asiat 8. Seuraava kokous 9. Kokouksen päättäminen 2

Vesienhoitosuunnitelmasta saatu palaute

31.3. mennessä tulleet lausunnot ja mielipiteet Kunnat 11 kpl Hämeenkyrö Ikaalinen Kangasala Kihniö Lempäälä Nokia Orivesi Parkano Punkalaidun Valkeakoski Vesilahti Kansalaiset 7 kpl 4

Muut lausunnot 27 kpl (näistä 15 tullut pelkästään meille, loput kaikkiin ELY-keskuksiin tai VHA3:lle) Kangasalan Vesi liikelaitos (PIR) Pirkanmaan liitto (PIR) PIR-ELY L-vastuualue (PIR) Keuruun kaupunki (PIR) Tampereen Vesi Liikelaitos (PIR) Finavia Oyj (PIR) Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry/ylä-satakunnan ympäristöyhdistys ry (PIR) Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry/nokian luonto ry (PIR) PIR-ELY Y-vastuualue, rakennetun ympäristön yksikkö (PIR) Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry (PIR) Karvianjoen kalastusalue (PIR) Kankaanpään seudun luonnonystävät ry (PIR) Iso-Savijärven kunnostusyhdistys ry (PIR) Perälän osakaskunta (PIR) Parkanon Kuusijärven kunnossapitoyhdistys (PIR) MTK metsälinja (EPO-ELY, PIR-ELY, VAR-ELY) Metsänhoitoyhdistys Karstula-Kyynijärvi ry/metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry/mtk Metsälinja (KES-ELY) Metsähallitus (VHA3 ja PIR) Vesilaitosyhdistys (VHA3) Luonnonvarakeskus (VHA3) UPM-Kymmene Oyj (kaikki ELYt) VAPO Oy (kaikki ELYt) INFRA ry (kaikki ELYt) Energiateollisuus ry (kaikki ELYt) Bioenergia ry (kaikki ELYt) Museovirasto (kaikki ELYt) GTK (kaikki ELYt) 5

PIR-ELYyn tulleet palautteet aiheittain, kunnat, kansalaiset Palautteen antaja Seuranta, luokittelu Pohjavedet Yhdyskunnat, haja-asutus, hulevedet Maatalous Metsätalous Turvetuotanto Vesirakentaminen, säännöstely, kunnostus Teollisuus Hämeenkyrö Ikaalinen Kangasala Kihniö Lempäälä Nokia Orivesi Parkano Punkalaidun Valkeakoski Vesilahti Yksityiset kansalaiset 6

PIR-ELYyn tulleet palautteet aiheittain, muut Palautteen antaja Seuranta, luokittelu Pohjavedet Yhdyskunnat, haja-asutus, hulevedet Maatalous Metsätalous Turvetuotanto Yleiskommentti Vesirakentaminen, säännöstely, kunnostus Kangasalan Vesi liikelaitos Pirkanmaan liitto PIR-ELY L-vastuualue Keuruun kaupunki Tampereen Vesi Liikelaitos Finavia Oyj Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry/ylä- Satakunnan ympäristöyhdistys ry Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry/nokian luonto ry PIR-ELY Y-vastuualue, rakennetun ympäristön yksikkö Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry Karvianjoen kalastusalue Kankaanpään seudun luonnonystävät ry Iso-Savijärven kunnostusyhdistys ry Perälän osakaskunta Parkanon Kuusijärven kunnossapitoyhdistys Metsähallitus 7

Valtakunnallinen palaute ELY alueelliset lausunnot valtakunnalliset lausunnot kansalaispalaute (USPA) palaute yhteensä UUD 30 20 20 70 KAS 19 9 5 33 HAM 20 5 3 28 ESA 23 20 20 63 KES 29 11 22 62 POS 37 9 5 51 POK 20 8 9 37 VAR 26 9 6 41 PIR 26 11 7 44 EPO 43 17 10 70 PPO 23 14 10 47 KAI 10 12 2 24 LAP 27 16 7 50 8

Saatu palaute ja vastaukset, esimerkkejä

Luokittelu: Palaute: suunnitelmiin mukaan myös pienempiä vesimuodostumia, hyödynnettävä eri tahojen tuottamaa seurantatietoa Palaute: luokittelussa käytetty tieto perustuu usein edelleen valistuneeseen arvaukseen tai yksittäiseen ja jopa vanhaan vedenlaatutietoon. Vastaus: tällä suunnittelukaudella mukaan otettavien järvien kokoraja laskettiin aiemmasta 100 hehtaarista 50 hehtaariin, lisäksi kaikkien järvien laskujoet otettiin mukaan tarkasteluun. Näin mukaan tuli 108 järveä ja 85 jokea enemmän kuin viime kaudella. Kaikki seurantatieto mikä löytyy ympäristöhallinnon rekistereistä on hyödynnetty. Olisikin tärkeää saada kaikkien tahojen seurantatieto yhteiseen rekisteriin. Asiantuntija-arvio ei perustu valistuneeseen arvaukseen, vaan minimissään kuormitus- ja vesistömallinnukseen. Palaute: toisella vesienhoidon suunnittelukaudella voidaan hyödyntää ns. ryhmittelyä vesien tilan arvioinnissa. Vastaus: ryhmittelyä on testattu monin tavoin vesien tilan (luokittelun) arvioinnissa ja se on todettu olevan hyvin epäluotettava tässä työssä mallien antamiin tuloksiin verrattuna. Ryhmittelyhän on tavallaan alkeellista mallintamista. Syynä on pääasiassa se, että ryhmittelyssä ei pystytä ottamaan huomioon niin monia vesien tilaan vaikuttavia tekijöitä kuin mallintamisessa. 10

Yhdyskunnat, haja-asutus ja hulevedet: Palaute: hulevesiasiat puutteellisesti käsitelty Vastaus: hulevesien hallinta otetaan huomioon kuntien kaavoituksen eri vaiheissa. Hulevesien vaatimat aluevaraukset huomioidaan mm. yleiskaavoituksen yhteydessä. Yksityiskohtaisempana tavoitteena on hulevesien minimointi jo kiinteistöillä esimerkiksi erilaisin imeytysratkaisuin. Palaute: jätevedenpuhdistamojen ylivuotoriskit otettava mukaan toimenpideohjelmaan Vastaus: Pirkanmaan ELY-keskus on parhaillaan laatimassa selvitystä jätevedenpumppaamoiden ylivuodoista sekä niiden vaikutuksista. Raportti valmistunee vuonna 2015, ja sen tulos on haluttaessa hyödynnettävissä tähän suunnitelmaan. Jätevedenpuhdistusprosesseissa ja lietteiden käsittelyssä tavoitteena tulee olla vesistökuormituksen vähentyminen ja ravinteiden hyötykäyttö. 11

Yhdyskunnat, haja-asutus ja hulevedet: Palaute: toimenpide viemäreiden vuotovesien vähentäminen ja sekaviemäröinnistä luopuminen: viemäriverkoston saneeraustarpeen ohella suunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota viemäriverkostoon liittyneiden kiinteistöjen ja yleisten alueiden toimenpiteisiin sade- ja sulamisvesin johtamiseksi hulevesiviemäriin tai muuhun hulevesijärjestelmään aina kun se on mahdollista. Ehdotamme, että suunnitelmaa täydennetään tältä osin. Vastaus: vesihuoltoverkostojen saneerausvelka on huomattava. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteet vuotovesien vähentämiseksi (mm. osa 1 Nykytila, ennusteet ja tavoitteet, kohta 4.10: Pirkanmaan vesihuoltoverkoston kunto) Palaute: Tampereen veden mukaan Pyhäjärven alueelle esitettyjä toimenpiteitä tehostettu kokonaistypenpoisto ja jätevesien hygienisointi ei tule esittää kaudelle 2016-2021, toimenpiteiden tarve ratkaistaan aikanaan mahdollisen seudullisen jätevedenpuhdistamon lupakäsittelyn yhteydessä Vastaus: Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman (2015) jatkotoimenpiteissä on todettu mm. seuraavaa: Keskuspuhdistamon jatkosuunnittelussa on huomioitava, että keskittämisestä huolimatta vesistön ravinnekuormitus ei kasva nykytasosta. Lisäksi purkupisteen suunnittelussa tulee varmistaa, että vesien tila pysyy fysikaalis-kemiallisesti sekä biologisesti ja hygieeniseltä laadultaan hyvänä. Suunnittelussa tulisi ottaa huomioon Tammerkosken ja Melon juoksutukset, jotka vaikuttavat veden vaihtuvuuteen Pyhäjärven pohjoisosassa. 12

Maa- ja metsätalous ja turvetuotanto: Palaute: on tärkeää arvioida vesimuodostumien sisäisen kuormituksen suuruus omana osanaan Vastaus: sisäisen kuormituksen suora mittaus on erittäin hankalaa. Arviointia tehdään jokaiselle vesimuodostumalle erikseen tälläkin hetkellä, mutta arvioinnin vaikeuden vuoksi ei ainakaan vielä ole nähty tarpeelliseksi julkaista näitä arvioita. Suorissa järvikunnostushankkeissa sisäinen kuormitus selvitetään niin hyvin kuin mahdollista. Palaute: jatkossa liukoista ja partikkelimuotoista fosforikuormitusta tulisi seurata erikseen, koska niiden vaikutus vesistössä on erilainen ja niiden kuormitusta voidaan vähentää toisistaan poikkeavilla menetelmillä. Vastaus: pääsääntöisesti sekä liukoinen että partikkelimuotoinen fosfori analysoidaan. 13

Maa- ja metsätalous ja turvetuotanto: Palaute: lukuarvot vesistöihin kulkeutuvasta kiintoaineen ja humuksen kokonaismääristä ja sektorikohtaisista määristä puuttuvat kaikista suunnitelmista. Vastaus: VEMALA-mallilla tosiaan on mahdollista arvioida ravinteiden lisäksi kiintoaineen ja TOCin määrää. Turvetuotannon ja metsätalouden kuormituksen osalta tärkeää on nimenomaan orgaaninen kiintoaine. Vesimuodostumien luokittelu tapahtuu kuitenkin edelleen esim. turvetuotannon rasittamissa järvissä pääasiassa kokonaisfosforin perusteella. Varmaankin tämä on syynä, että esim. TOC-arvoja ei ole yleisesti taulukoitu. Keskustelua on käyty pitäisikö ko. järvien luokittelukriteereitä muuttaa niin, että ravinteiden lisäksi myös orgaaninen kiintoaine (jollain mittarilla) olisi luokitteluperuste, mutta ainakaan nykyisellä suunnitelmakaudella tällaista muutosta ei ole vielä tehty. Tarvittaessa esim. TOC-arvot on lisättävissä toimenpideohjelmiin. 14

Maa- ja metsätalous ja turvetuotanto: Palaute: yksi tärkeimpiä vesien suojelu- ja hoitokeinoja on hajakuormituksen aiheuttamien haittojen vähentäminen. Turvetuotantoalueiden päästöjä on pyrittävä edelleenkin vähentämään. Vastaus: Hajakuormituksen vähentäminen on vesienhoitosuunnitelman tärkein tavoite ja merkittävä osa toimenpiteistä kohdistuu hajakuormitusta vähentäviin toimenpiteisiin. Tutkimus- ja kehittämishankkeilla pyritään löytämään uusia ratkaisuja ja käytänteitä vesiensuojelun tehostamiseksi. Lupavelvollisissa toiminnoissa kuten turvetuotannossa ympäristöluvitus sekä lupamääräysten valvonta ovat viranomaisten keino vähentää kuormitusta. Toiminnanharjoittajien toimintatapa sekä omavalvonnan toimivuus ovat kuitenkin ratkaisevia kuormituksen vähentämisessä. 15

Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen: Palaute: juoksutuksilla on merkittävä osuus Kuloveden rantavyöhykkeen vesirajaan ja veden päälle korsien varaan pesänsä tekevien lintulajien pesintöjen epäonnistumiseen. Talvialeneman tulisi olla nykyistä huomattavasti pienemmän ja kevätkuopan nykyistä lyhytkestoisempi. Vastaus: pesätuhot ovat yksi haitoista, joita järvien säännöstely lisää. Kuloveden vedenkorkeudet ovat riippuvaisia Rautaveden korkeuksista, joihin säännöstelyn lupaehdot on sidottu. Rautaveden talvialenema on nykyisten lupien mukaan noin 0,5 m. On arvioitu, että Rautaveden säännöstely on mahdollisesti jopa vähentänyt pesätuhoja, koska vedenkorkeuden nousu keväällä jää luonnontilaa vähäisemmäksi. Nykyisiä lupaehtoja voidaan tarkastella paremmin vesitilannetta huomioon ottaviksi ottaen huomioon Kokemäenjoen tulvasuojelua. Palaute: rakentaminen tulva-alttiille rantavyöhykkeille tulisi kieltää ja tulvasuojelun keskeiseksi keinoksi otettava maankäytön suunnittelu (rakentamisen ohjaus). Vastaus: rakentamisessa ELY-keskus ohjeistaa kuntia käyttämällä suositusta alimmista rakentamiskorkeuksista, jonka tarkoituksena on ohjata rakentamista alueille, jossa tulva käy enintään kerran 100 vuodessa. Erityisrakentamiselle voi olla vielä tiukemmat rajat. 16

Pohjavedet: Kangasalan kunta: Vehoniemenharju, toimenpideohjelmassa ei ole esitetty tien pidolle pohjaveden suojaustoimenpiteitä. Vastaus: Vehoniemenharjua ei ole esitetty riskialueeksi, joten sille ei ole myöskään voitu esittää toimenpiteitä toimenpideohjelmassa. Käymme vielä viimeisimmät tulokset läpi ja tarkennamme tarvittaessa luokitusta ja toimenpiteitä. Lempäälän kunta: 1. Lempäälä-Mäyhäjärven pohjavesialue (0441801 A) tulee sisällyttää tarkasteltaviin riskialueisiin, kloridipitoisuus korkealla. 2. Lempäälä-Mäyhäjärven pohjavesialue tulee sisällyttää toimenpideohjelmaan pohjavesisuojausten toimivuuden arvioinnin ja ylläpidon osalta sekä vedenottamoiden suoja-aluetarkastelun osalta. Vastaus: 1. Lisätään riskialueisiin. 2. Tehdään riskinarviointi ja tarvittaessa esitetään toimenpiteet. 17

Pohjavedet: Keuruun kaupunki: Kirstinharjun I-luokan pohjavesialue (0450651) tulisi lisätä TPOssa pohjaveden riskialueeksi. Vedenottamon läheisyydessä sijaitsee kaksi vanhaa maa-ainesten ottamisaluetta, joissa pohjavesi on näkyvissä. Vastaus: Alueella on riskitekijä eli vanhalla maa-ainesten ottamisalueella on suojakerrospaksuudet liian ohuet. Tiedossa ei ole, että vedenlaadussa olisi merkittäviä ongelmia. Aluetta ei ohjeistuksen mukaan nimetä riskialueeksi. Lausunnoissa paljon hyviä huomioita! 18

Valtakunnallista palautetta Museoviraston peräänkuuluttama kulttuurihistoriallinen kokonaisnäkemys Kiintoaine- ja humuskuormituksen arviointi ja sektorikohtainen jakauma (usea lausuja) Vesienhoito ja kaavoitus, kuinka integroidusti esitämme vesienhoidon prosesseja ja näkemystä kaavoituksiin? (usea kommentti) Luonnonhuuhtouman esittäminen asiakirjassa (usea lausuja) Sekoittumisvyöhyke-ehdotus haitallisten aineiden seurannan ohjauskeinossa (VVYn lausunto) Vesistöseurannan tärkeys, ei tule vähentää ja siihen tulee turvata/lisätä tarvittavat resurssit (melkein joka lausunnossa) Maa- ja metsätalouden osalta ainakin yleisiä kuvauksia pitänee päivittää/tarkistaa valtakunnallisesti (ymp.korvausjärjestelmä, metsäpuolen lainsäädäntöä, kemera ym). Ympäristövirtaaman käsite oli hiertänyt joillain valtakunnan lausujilla, pitää selventää Asiakirjaan halutaan paljon tarkennuksia mutta samalla sitä pitäisi tiivistää 19

Palautteen huomioonottaminen

Palautteen käsittely Viranomaisten lausuntopalautteet on laadittu erityisen hyvin ja niissä on usein paneuduttu huolellisesti asiaan. Vain ELYjen asiahallintajärjestelmään kirjatut palautteet on käsitelty, esim. muutoin käytyjä keskusteluita yms. ei ole huomioitu. Valtakunnalliset palautteet on lähetetty koordinoiville ELYille, mutta tämän lisäksi joillekin ELYille on saatettu lähettää täsmällisempiä palautteita. Huhtikuun aikana ELY-keskuskohtaiset kuulemispalautekoosteet on lähetetty koordinoiville ELYille. ELYiltä toivottiin tiivistettyjä esityksiä, johon on koottu vain keskeisimmät VHS-tarkistukseen liittyvät asiat. 21

Palautteen käsittely Valtakunnallisten lausuntojen keskeisimmät palautteet tulevat näkymään vesienhoitoalueiden tekemissä koosteissa, jotka lähetetään ELYille. Laajemmat ELY-keskuskohtaiset koosteet voidaan käsitellä omissa yhteistyöryhmissä Keskeisimpiin palautteisiin laaditaan yhteiset vastaukset YM neuvottelee palautteesta MTKn (2.6), EK:n ja energiateollisuuden (29.5) sekä kuntasektorin kanssa (pvm auki) Yhteensovittava ELY-keskus kokoaa VHA-kohtaisen yhteenvedon, joka julkaistaan verkkosivuilla viimeistään juhannusviikolla Vesienhoitosuunnitelmat tarkistetaan valtakunnallisesti yhteensovitettujen linjausten perusteella touko-kesäkuussa Alueelliset toimenpideohjelmat tarkistetaan vastaavasti Tarkistetut vesienhoitosuunnitelmat toimitetaan YM:lle VNp valmistelua varten lokakuussa 2015 22