Sosiaaliturvaoikeudet Luxemburgissa
Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja MISSOC-verkostosta on sivulla http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langid=en&catid=815 Tässä oppaassa kuvaillaan yleisesti kunkin maan sosiaaliturvajärjestelmää. Lisätietoja saa muista MISSOCin julkaisuista, jotka kaikki löytyvät edellä mainitusta linkistä. Voit myös ottaa yhteyttä tämän oppaan liitteessä I lueteltuihin toimivaltaisiin viranomaisiin ja laitoksiin. Euroopan komission ja kenenkään sen puolesta toimivan henkilön ei voida katsoa olevan vastuussa tämän julkaisun sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä. Euroopan unioni, 2012 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Heinäkuu 2012 2
SISÄLLYSLUETTELO I luku: Johdanto, järjestäminen ja rahoitus... 4 Johdanto... 4 Sosiaaliturvan järjestely... 4 Rahoitus... 5 II luku: Terveydenhoito... 7 Terveydenhoidon saamisen edellytykset... 7 Mitä järjestelmä kattaa?... 7 Hoidon saaminen... 8 III luku: Sairausetuudet... 9 Sairausetuuksien saamisen edellytykset... 9 Mitä järjestelmä kattaa?... 9 Sairauspäivärahan saaminen... 9 IV luku: Äitiys- ja isyysetuudet...11 Äitiys- ja isyysetuuksien saamisen edellytykset...11 Mitä järjestelmä kattaa?...11 Äitiys- ja isyysetuuksien saaminen...11 Luku V: Työkyvyttömyysetuudet...12 Työkyvyttömyysetuuksien saamisen edellytykset...12 Mitä järjestelmä kattaa?...12 Työkyvyttömyysetuuksien saaminen...13 Luku VI: Vanhuuseläkkeet ja -etuudet...14 Vanhuusetuuksien saamisen edellytykset...14 Mitä järjestelmä kattaa?...14 Vanhuusetuuksien saaminen...14 VII luku: Eloonjääneiden etuudet...15 Edellytykset eloonjääneiden etuuksien saamiseksi...15 Mitä järjestelmä kattaa?...15 Eloonjääneiden etuuksien saaminen...15 VIII luku: Työtapaturma- ja ammattitautietuudet...16 Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saamisen edellytykset...16 Mitä järjestelmä kattaa?...16 Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saaminen...17 IX luku: Perhe-etuudet...19 Perhe-etuuksien saamisen edellytykset...19 Mitä järjestelmä kattaa?...20 Perhe-etuuksien saaminen...21 X luku: Työttömyys...22 Edellytykset työttömyysetuuksien saamiseksi...22 Mitä järjestelmä kattaa?...23 Työttömyysetuuksien saaminen...23 XI luku: Vähimmäistoimeentulo...25 Vähimmäistoimeentuloetuuksien saamisen edellytykset...25 Mitä järjestelmä kattaa?...25 Vähimmäistoimeentuloetuuksien saaminen...26 XII luku: Pitkäaikaishoito...27 Pitkäaikaishoidon saamisen edellytykset...27 Mitä järjestelmä kattaa?...27 Pitkäaikaishoidon saaminen...28 Liite : Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita...29 Heinäkuu 2012 3
I luku: Johdanto, järjestäminen ja rahoitus Johdanto Luxemburgin sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvat seuraavat etuudet: sairaus-, äitiys- ja pitkäaikaishoitoetuudet työtapaturmiin perustuvat etuudet työkyvyttömyysetuudet vanhuus- ja perhe-etuudet työttömyysetuudet varhaiseläke-etuudet perhe-etuudet. Rekisteröinti Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä kuuluu sosiaaliturvajärjestelmän piiriin kahdeksan päivän kuluessa työsuhteen alkamisesta Luxemburgissa. Työntekijän ei tarvitse ryhtyä itse mihinkään toimiin. Itsenäisten ammatinharjoittajien on itse ilmoittauduttava kahdeksan päivän kuluessa yhteiseen sosiaaliturvakeskukseen (Centre commun de la sécurité sociale). Muutoksenhaku Sosiaaliturvalaitoksen päätökseen tyytymätön voi valittaa päätöksestä laitoksen hallintoelimeen 40 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Lopulliseen päätökseen edelleen tyytymätön voi 40 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta nostaa kanteen sosiaaliturvalautakunnassa (Conseil arbitral de la sécurité sociale). Sosiaaliturvalautakunnan päätöksestä voi valittaa ylempään sosiaaliturvalautakuntaan (Conseil supérieur de la sécurité sociale) saman määräajan kuluessa sosiaaliturvalautakunnan päätöksen tiedoksi saamisesta. Jos kyse on työttömyyspäivärahasta, valitus on toimitettava kirjattuna kirjeenä 40 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta työministeriön asettamaan erityiseen lautakuntaan. Sen päätöksestä voi valittaa sosiaaliturvalautakuntaan saman määräajan kuluessa, ja muutosta voi hakea ylemmässä sosiaaliturvalautakunnassa (Conseil supérieur de la sécurité sociale). Sosiaaliturvan järjestely Luxemburgin sosiaaliturvajärjestelmä on jaettu seitsemään haaraan. Tällä hetkellä sosiaaliturvan alalla toimii kymmenkunta laitosta: ne ovat kaikki julkisia laitoksia. Ne ovat taloudellisesti riippumattomia ja työmarkkinaosapuolten hallinnoimia. Työnantajat ja työntekijät ovat tasapuolisesti edustettuina, ja myös itsenäisten ammatinharjoittajien ryhmiä on edustettuina. Laitokset ovat lakisääteisen valvonnan piirissä. Valvontaa toteuttaa sosiaaliturvan tarkastusvirasto (Inspection générale de la sécurité sociale); lisäksi vastaava ministeri suorittaa hierarkkista valvontaa. Sairausvakuutuksen osalta kansallinen sairauskassa (Caisse nationale de santé) vastaa kaikista yksityissektorin työntekijöistä. Heinäkuu 2012 4
Julkisella sektorilla on kolme eri kassaa: Valtion työntekijöiden sairauskassa (Caisse de maladie des fonctionnaires et employés publics) Paikallishallinnon työntekijöiden sairauskassa (Caisse de maladie des fonctionnaires et employés communaux) Rautatieläisten (CFL) keskinäinen sairauskassa (Entraide médicale des chemins de fer luxembourgeois). Kansallinen sairauskassa vastaa myös pitkäaikaishoitoon liittyvistä etuuksista. Arviointi- ja ohjausyksikkö (Cellule d'évaluation et d'orientation), erityinen monitieteinen virasto, arvioi tarvittavien palvelujen tarpeen ja ratkaisee niiden keston. Yritysten keskinäinen vakuutusrahasto (Mutualité des Employeurs) tarjoaa työnantajille jälleenvakuutuksen sen riskin hallitsemiseksi, joka liittyy velvollisuuteen maksaa työntekijälle palkkaa tämän sairastuttua. Maksuihin perustuvaa eläkejärjestelmää hoitaa kansallinen eläkevakuutusrahasto (Caisse Nationale d'assurance Pension). Avustusrahasto (Fonds de compensation) hallinnoi eläkevakuutuksen varoja. Työtapaturmista ja ammattitaudeista vastaa yksi laitos, tapaturmavakuutusyhdistys (Association d'assurance accidents). Myös perhe-etuuksista vastaa vain yksi laitos, kansallinen perhe-etuusrahasto (Caisse nationale des prestations familiales). Työttömyysetuuksia ja työvoimapolitiikkaa hallinnoi työvoimakehityshallinto (Agence pour le développement de l'emploi). Yhteinen sosiaaliturvakeskus (Centre commun de la sécurité sociale) hallinnoi kuulumista sosiaaliturvan piiriin ja vakuutusmaksujen saamista kaikkien sosiaaliturvan alojen osalta. Lääketieteellinen valvontayksikkö (Contrôle medical de la sécurité sociale) vastaa päätösten teosta ja arvioiden laatimisesta muille laitoksille lääketieteen alalla. Kansallinen yhteisvastuurahasto (Fonds national de solidarité) ja paikallisella tasolla sosiaalitoimistot (offices sociaux) vastaavat sosiaaliapuun liittyvistä etuuksista. Lisäksi on huomattava, että toimivalta sosiaaliturvaan liittyvien riitojen ratkaisemiseksi on erityisillä tuomioistuimilla: sosiaaliturvan sovittelulautakunnalla (Conseil arbitral de la sécurité sociale) ja ylemmällä sosiaaliturvalautakunnalla (Conseil supérieur de la sécurité sociale). Rahoitus Sosiaalivakuutusmaksuja on maksettava sairaus-, äitiys- ja hoitoetuuksien sekä eläkeetuuksien (vanhuus-, työkyvyttömyys- sekä lesken- ja lapseneläkkeen) osalta. Maksu on suuruudeltaan tietty prosenttiosuus ammatista saadusta tulosta. Työntekijä itse suorittaa puolet maksusta ja työnantaja toisen puolen. Pitkäaikaisen hoidon kattavan Heinäkuu 2012 5
vakuutuksen maksuja määriteltäessä myös omaisuustulot otetaan huomioon. Maksut suorittaa kokonaisuudessaan vakuutettu itse. Sosiaalivakuutusmaksuja ei tarvitse suorittaa työtapaturmavakuutuksen, perheetuuksien eikä työttömyysturvan osalta. Heinäkuu 2012 6
II luku: Terveydenhoito Terveydenhoidon saamisen edellytykset Terveydenhoitoon on oikeus palkallisessa työsuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina työskentelevillä sekä muun muassa seuraavilla henkilöillä: harjoittelijat sairauden, äitiyden tai työtapaturman perusteella päivärahaa saavat henkilöt työttömyyspäivärahaa saavat työttömät vanhuus-, työkyvyttömyys- tai perhe-eläkettä saavat henkilöt työtapaturmaeläkettä saavat henkilöt vapaaehtoistyöhön osallistuvat nuoret suojatyöpaikassa työskentelevät vammaiset työntekijät tai vakavasti vammaisille maksettavaa tukea saavat henkilöt Luxemburgissa asuvat vakuutetun perheenjäsenet (puoliso, rekisteröity kumppani, vakuutetun huollettavana olevat alaikäiset lapset ja täysi-ikäiset lapset 30 vuoden ikään asti, jos heidän tulonsa eivät ylitä tiettyä rajaa). Vakuutuksen piiriin kuuluvat myös alaikäiset lapset, joita ei ole vakuutettu perheenjäseninä. Vaatimukset Terveydenhoidossa ei sovelleta vähimmäisvakuutusaikaa. Mitä järjestelmä kattaa? Vakuutetut voivat saada seuraavia luontoisetuuksia: sairaanhoito ja hammashoito lääkinnällinen hoito (sairaanhoitajan antama hoito, fysioterapia jne.) laboratoriokokeet ja -tutkimukset hammasproteesit, ortopediset proteesit ja muut proteesit lääkkeet; näköä edistävät apuvälineet (silmälasit, piilolinssit) lääkinnälliset laitteet ja erilaiset apuvälineet sairaalahoito terapeuttiset ja sairauden jälkeen annettavat hoidot yleinen ja ammatillinen kuntoutus näihin hoitoihin liittyvät matka- ja kuljetuskustannukset. Vakuutettu saa nämä etuudet heti sairauden alkamisesta lähtien ilman aikarajaa niin kauan kuin hän on vakuutettuna. Jos vakuutus päättyy, oikeus etuuksiin jatkuu kuluvan kuukauden ajan ja sitä seuraavat kolme kuukautta, jos henkilö on ollut vakuutettuna yhtäjaksoisesti vakuutuksen päättymistä välittömästi edeltävien kuuden Heinäkuu 2012 7
kuukauden ajan. Oikeus hoitoon jatkuu kuusi kuukautta sellaisten sairauksien osalta, joita on jo alettu hoitaa. Hoidon saaminen Tarvitessaan sairaanhoitoa vakuutettu voi valita vapaasti hoitoa antavan tahon (lääkärin, sairaalan jne.). Kaikkien lääkäri- ja hoitolaitoskäyntien yhteydessä vakuutetun on esitettävä sairausvakuutuskorttinsa. Kortti on annettu vakuutetulle hänen liittyessään sairausvakuutukseen. Joidenkin etuuksien saamiseksi tarvitaan sairauskassan ennakkolupa, jonka usein saakin sosiaaliturvan lääketieteellisen valvontayksikön (Contrôle médical de la sécurité sociale) myönteisen lausunnon perusteella. Etuuksien maksaminen Yleensä vakuutetun on maksettava itse saamansa hoito ja tämän jälkeen haettava sairauskassaltaan korvaus, josta vähennetään mahdollinen vakuutetun omavastuuosuus. Sairauskassa suorittaa kuitenkin sairaalakulut, leikkaukset, lääkekulut sekä laboratoriokokeiden ja -tutkimusten kulut suoraan lääkärille, apteekille tai laitokselle. Näissä tapauksissa vakuutetun on maksettava ainoastaan se osuus, josta sairauskassa ei vastaa. Etuudet korvataan pääsääntöisesti kokonaisuudessaan kansallisen sairauskassan ja hoidon tarjoajan (lääkäreiden, sairaanhoitajien, hoitolaitosten jne.) välisessä sopimuksessa vahvistetun taksan mukaisesti. Vakuutetun on kuitenkin osallistuttava eräiden etuuksien kustannuksiin. Näin ollen vakuutetun on maksettava itse 20 % lääkärin kotikäynneistä ja 12 % lääkärissäkäynneistä. Lääkekuluista vakuutetulle korvataan 80 % lukuun ottamatta pitkäaikaisen sairauden hoitoon tai sairaalahoidon yhteydessä määrättyjä lääkkeitä. Viimeksi mainituissa tapauksissa lääkkeet korvataan sataprosenttisesti. Kuitenkin muiden kuin välttämättömien farmaseuttisten tuotteiden (niin sanottujen médicaments de confort) hinnasta korvataan ainoastaan 40 %. Sairaalahoidon kuluista vakuutetun on maksettava 20,42 euroa päivässä enintään 30 päivän ajan, paitsi alle 18-vuotiailta lapsilta. Etuuksiin liittyviä kuluja, joita ei pidetä välttämättöminä, ei korvata. Siispä sairauskassat korvaavat ainoastaan kaksi lääkärissäkäyntiä tai lääkärin kotikäyntiä seitsemän päivän aikana, ellei vakuutetun kassa anna muuhun lupaa. Ensimmäisen luokan sairaalahoidon tai lääkärin vastaanottokäynnin lisäkulut vakuutetun on maksettava itse. Heinäkuu 2012 8
III luku: Sairausetuudet Sairausetuuksien saamisen edellytykset Katso terveydenhoitoa koskeva osa. Vaatimukset Sairausetuuksien saamiseksi ei ole asetettu mitään vakuutuskausien pituutta koskevia edellytyksiä. Mitä järjestelmä kattaa? Jos vakuutetusta tulee työkyvytön, työnantaja jatkaa palkan maksamista sen kuukauden loppuun saakka, johon 77. työkyvyttömyyspäivä ajoittuu (keskimäärin 13 viikon ajan). Sen jälkeen kansallinen sairauskassa (Caisse nationale de santé) maksaa vakuutetun palkkaa vastaavaa sairauspäivärahaa enintään 52 viikkoa 104 viikon viitejakson ajan. Henkilön on kuitenkin esitettävä hoitavan lääkärin antama lääkärintodistus viimeistään kymmenentenä työkyvyttömyysviikkona. Sairauspäivärahan maksamisen jatkaminen edellyttää lääketieteellisestä valvonnasta vastaavan sosiaaliturvalaitoksen (Contrôle médical de la sécurité sociale) myönteistä lausuntoa. Vakuutettu voi mahdollisesti hyötyä jäljempänä kuvatuista ammatillisista kuntoutustoimenpiteistä. Hautausavustus Kun vakuutettu tai hänen perheenjäsenensä kuolee, toimivaltainen sairauskassa maksaa kertakorvauksena hautausavustuksen hautajaiset kustantavalle henkilölle tositteita ja kuolintodistusta vastaan. Hautausavustuksen määrää vähennetään puoleen alle kuusivuotiaan lapsen kuoleman tapauksessa ja viidennekseen kuolleena syntyneiden lasten osalta. Sairauspäivärahan saaminen Etuuksien maksaminen Kun palkan maksaminen päättyy, etuudet maksaa kuukausittain suoraan kansallinen sairauskassa (Caisse nationale de santé). Itsenäiset ammatinharjoittajat saavat sairauspäivärahaa vasta sen kuun ensimmäisestä päivästä alkaen, joka seuraa sitä kuuta, johon 77. työkyvyttömyyspäivä ajoittuu. Etuuksien hakeminen Jos olet työkyvytön ainoastaan yhden tai kaksi päivää, lääkärintodistusta ei tarvita, kunhan työnantajasi saa tiedon työkyvyttömyydestäsi samana päivänä. Työkyvyttömyydestä ilmoitetaan käyttämällä erityistä lomaketta, jossa on kolme osaa. Ensimmäinen osa on lähetettävä sairauskassaan viimeistään kolmantena työpäivänä, jona henkilö on työkyvytön. Toinen osa on tarkoitettu työnantajalle. Jos Heinäkuu 2012 9
lääkärintodistus toimitetaan myöhemmin kuin edellä on mainittu, sairauspäivärahaa maksetaan vasta siitä päivästä alkaen, jona työkyvyttömyydestä ilmoitettiin. Vakuutetun on käytävä niissä lääkärintarkastuksissa, jotka lääketieteellisestä valvonnasta vastaava lääkäri määrää. Jos hän ei mene näihin tarkastuksiin, päivärahan maksaminen lopetetaan. Jos vakuutetun alle 15-vuotias lapsi on sairas, vakuutetulla on oikeus pitää perhesyistä johtuvaa lomaa kaksi päivää lasta kohden vuodessa. Vakuutettu voi myös pyytää viisi päivää kuolemantapauksen perusteella myönnettävää vapaata, jos hänen perheenjäsenensä tai rekisteröity kumppaninsa on kuolemansairas. Vakuutetun on ilmoitettava työnantajalleen poissaolostaan samana päivänä ja toimitettava lääkärintodistus lapsen sairastumisesta tai omasta tarpeestaan olla läsnä kuolevan henkilön luona. Näiden vapaiden aikana vakuutetulla on oikeus samaan korvaukseen kuin työkyvyttömyydenkin aikana. Työhön palaamista edistävät toimenpiteet Työkyvyttömyyden pitkittyessä lääketieteellisestä valvonnasta vastaava laitos (Contrôle medical de la sécurité sociale) kutsuu henkilön tarkastukseen ja päättää, jatketaanko hänen sairauslomaansa vai onko hänen palattava työhön. Jos henkilö katsotaan työkyvyttömäksi, hänelle myönnetään työkyvyttömyyseläke. Muussa tapauksessa hänen tapauksensa siirretään työterveyslääkärin käsiteltäväksi sen selvittämiseksi, koskeeko henkilön työkyvyttömyys ainoastaan hänen viimeistä työpaikkaansa. Jos näin on, käynnistetään ammatillista uudelleenjärjestelyä koskeva menettely joko yrityksen sisällä niin, että henkilö siirtyy työkykyään vastaavaan työhön, tai yrityksen ulkopuolisilla työmarkkinoilla niin, että hän ilmoittautuu työnhakijaksi ja saa työttömyyspäivärahaa. Kummassakin tapauksessa henkilö on oikeutettu korvaukseen, joka vastaa entisestä työstä saadun palkan ja uudesta työstä saatavan palkan välistä erotusta. Korvauksella on kuitenkin enimmäismäärä. Ellei henkilö ole saanut uutta työtä työttömyyspäivärahan maksamisen päättyessä, hän saa odotusajalta maksettavaa korvausta, jonka määrä vastaa työkyvyttömyyseläkettä. Henkilön on kuitenkin oltava työmarkkinoiden käytettävissä. Heinäkuu 2012 10
IV luku: Äitiys- ja isyysetuudet Äitiys- ja isyysetuuksien saamisen edellytykset Äitiyspäivärahan saamiseksi laissa edellytetään, että henkilö on ollut vakuutettuna vähintään kuusi kuukautta synnytystä edeltäneen vuoden aikana. Mitä järjestelmä kattaa? Synnytykseen liittyvästä hoidosta, lääkärin ja kätilön antamasta hoidosta, sairaalaajasta ja lääkkeistä aiheutuvat kulut maksetaan sairaustapauksiin sovellettavien sääntöjen mukaisesti. Vastasyntyneiden ravitsemukseen liittyvien tuotteiden kulut katetaan kertakorvauksella. Äitiysrahaa maksetaan palkkatyössä oleville ja itsenäisesti ammattia harjoittaville naisille 16 viikon ajan, josta kahdeksan viikkoa on ennen synnytystä ja kahdeksan viikkoa sen jälkeen, jos he ovat kuuluneet pakollisen vakuutuksen piiriin vähintään kuusi kuukautta äitiyslomaa edeltävien 12 kuukauden aikana. Äitiysrahaa maksetaan raskaana olevalle tai synnyttäneelle äidille, jos hän keskeyttää työn sen aiheuttaman terveysriskin takia. Äitiysrahan suuruus on sama kuin palkka, jonka henkilö olisi saanut työskentelyä jatkaessaan. Äitiysrahaa ei makseta niin kauan kuin työnantaja jatkaa palkan maksamista. Äitiysrahaa myönnetään myös lapsen adoption yhteydessä adoptiolomalle jäävälle äidille tai isälle. Äitiys- ja isyysetuuksien saaminen Saadakseen äitiysrahaa synnytystä edeltäviltä kahdeksalta viikolta äidin on toimitettava sairauskassaan lääkärintodistus, josta käy ilmi synnytyksen laskettu aika. Heinäkuu 2012 11
Luku V: Työkyvyttömyysetuudet Työkyvyttömyysetuuksien saamisen edellytykset Henkilöllinen soveltamisala Työkyvyttömyysvakuutuksen piiriin kuuluvat työntekijät, itsenäiset ammatinharjoittajat ja muun muassa seuraavat henkilöt: (luettelo ei ole tyhjentävä) harjoittelijat sairauden, äitiyden, työtapaturman tai ammattitaudin perusteella päivärahaa saavat henkilöt työttömyyspäivärahaa saavat henkilöt vapaaehtoistyöhön osallistuvat nuoret vanhempainlomalla olevat henkilöt suojatyöpaikassa työskentelevät vammaiset työntekijät. Vaatimukset Työkyvyttömyyseläkkeen saamiseksi henkilön on pitänyt olla vakuutettuna 12 kuukauden ajan työkyvyttömyyttä edeltäneiden kolmen vuoden aikana hänet on todettava työkyvyttömäksi, mikä tarkoittaa, että hän ei kykene tekemään aikaisempaa työtään tai koulutustaan tai taitojaan vastaavaa muuta työtä. Jos työkyvyttömyyden syynä on tapaturma (työtapaturma tai muu tapaturma) tai vakuutuskauden aikana saatu ammattitauti, vakuutetulla on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, vaikka hän ei olisi ollut vakuutettuna vaadittua 12 kuukauden jaksoa. Mitä järjestelmä kattaa? Työkyvyttömyyseläke koostuu kiinteästä summasta, josta 1/40 ansaitaan kunakin vakuutusvuotena, enimmäismääränä 40 vuotta, ja ansioihin suhteutetusta lisästä, joka on 1,85 % vakuutetun koko aktiiviuran aikana Luxemburgissa ansaitsemasta työtulosta. Lisäksi myönnetään erityinen kiinteä lisä, joka on 1/40 jokaista eläkeoikeuden alkamista ja 65. ikävuoden välistä vuotta kohden, ja erityinen ansioihin suhteutettu lisä, joka maksetaan eläkeoikeuksien alkamisen ja 55. ikävuoden välisten vuosien perusteella. Tämä ansioihin suhteutettu lisä on 1,85 % ennen työkyvyttömyyttä saadusta keskimääräisestä työtulosta. Jos eläke on säädettyä vähimmäismäärää pienempi, eläkkeensaajalle maksetaan lisää 1/40 vähimmäiseläkkeestä kultakin täydeltä työvuodelta, jos hän on ollut vakuutettuna vähintään 20 vuotta. Heinäkuu 2012 12
Työkyvyttömyysetuuksien saaminen Etuuksien hakeminen Eläkettä täytyy erikseen hakea toimivaltaiselta laitokselta kyseisen laitoksen omalla hakemuslomakkeella. Hakemukseen liitettävät asiakirjat on ilmoitettu hakemuslomakkeessa. Jos vakuutettu asuu toisessa jäsenvaltiossa, hänen on jätettävä hakemuksensa tämän valtion eläkelaitokselle. Eläkkeet maksetaan kuukausittain ennakkoon. Työhön palaamista edistävät toimenpiteet Katso sairauspäivärahaetuuksia koskeva osa. Heinäkuu 2012 13
Luku VI: Vanhuuseläkkeet ja -etuudet Vanhuusetuuksien saamisen edellytykset Etuuksiin oikeutetut henkilöt Katso työkyvyttömyysetuuksia koskeva osa. Vaatimukset Vanhuuseläkkeen saaminen edellyttää, että eläkkeen saaja on täyttänyt 65 vuotta ja on ollut vakuutettuna vähintään 120 kuukauden ajan. Tietyin vakuutusaikaan liittyvin edellytyksin vanhuuseläke voidaan myöntää aikaisemmin eli 57 tai 60 vuotta täyttäneelle. Muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa täytetyt vakuutuskaudet otetaan huomioon. Ellei henkilöllä ole oikeutta minkäänlaiseen eläkkeeseen 65 vuoden iässä, hänen suorittamansa vakuutusmaksut maksetaan hänelle takaisin. Mitä järjestelmä kattaa? Vanhuuseläke koostuu kiinteästä summasta, josta 1/40 ansaitaan kunakin vakuutusvuotena, enimmäismääränä 40 vuotta, ja ansioihin suhteutetusta lisästä, joka on 1,85 % vakuutetun koko aktiiviuran aikana Luxemburgissa ansaitsemasta työtulosta. Jos henkilö jatkaa työskentelyä vielä eläkeoikeuden saatuaan, lisään sovellettavaa prosenttilukua korotetaan 0,01 % kutakin ylimääräistä työvuotta ja eläkeiän ylittävää ikävuotta kohden. Jos eläke on säädettyä vähimmäismäärää pienempi, eläkkeensaajalle maksetaan lisää 1/40 vähimmäiseläkkeestä kultakin täydeltä työvuodelta, jos hän on ollut vakuutettuna vähintään 20 vuotta. Vuoden lopussa maksettava lisä myönnetään jokaiselle, joka saa eläkettä kuluvan vuoden joulukuun 1. päivänä. Vanhuusetuuksien saaminen Sovelletaan samoja muodollisuuksia kuin työkyvyttömyyteen. Heinäkuu 2012 14
VII luku: Eloonjääneiden etuudet Edellytykset eloonjääneiden etuuksien saamiseksi Etuuksiin oikeutetut henkilöt Eläkevakuutuksen piiriin kuuluvan edunjättäjän perheenjäsenillä (leskellä, rekisteröidyllä kumppanilla, lapsilla, entisillä puolisoilla tai rekisteröidyillä kumppaneilla) on oikeus perhe-eläkkeeseen. Etuudet maksetaan perhe-eläkkeen muodossa. Vaatimukset Perhe-eläkkeen saamiseksi edunjättäjän on pitänyt olla vakuutettuna vähintään 12 kuukautta kuolemaansa edeltäneiden kolmen vuoden aikana. Odotusaikaa ei vaadita, jos kuolema johtuu tapaturmasta tai hyväksytystä ammattitaudista. Muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa täytetyt vakuutuskaudet otetaan huomioon. Perhe-eläkettä ei makseta puolisolle tai kumppanille, joka oli solminut avioliiton vakuutetun kanssa alle vuosi ennen tämän eläkkeelle jäämistä tai kuolemaa, eikä puolisolle tai kumppanille, joka on solminut avioliiton tai rekisteröinyt parisuhteen vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyseläkkeen saajan kanssa. Näissä tapauksissa eläke voidaan kuitenkin myöntää tietyin edellytyksin (esimerkiksi jos kuoleman syynä on tapaturma tai jos avioliitosta tai suhteesta on syntynyt lapsi). Mitä järjestelmä kattaa? Leskeneläke koostuu täydestä kiinteästä osasta ja erityisestä kiinteästä osasta, joihin vakuutetulla oli tai olisi voinut olla oikeus, sekä 3/4:sta ansioihin suhteutetusta lisästä ja erityisestä suhteellisesta lisästä, joihin vakuutetulla oli oikeus tai olisi voinut olla oikeus. Jos edunjättäjän puoliso tai kumppani solmii uuden avioliiton tai rekisteröi uuden parisuhteen, eläkkeen maksaminen päättyy ja hänelle maksetaan kiinteä kertakorvaus. Lapseneläke on 1/3 kiinteästä osasta ja erityisestä kiinteästä osasta, joihin vakuutetulla oli tai olisi voinut olla oikeus, ja 1/4:sta ansioihin suhteutetusta lisästä ja erityisestä suhteellisesta lisästä, joihin vakuutetulla oli tai olisi voinut olla oikeus. Jos molemmat vanhemmat ovat kuolleet, lapseneläke on kaksinkertainen. Lapseneläkettä maksetaan siihen asti, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Sitä maksetaan 27-vuotiaaksi asti lapselle, joka jatkaa opintojaan. Eloonjääneiden etuuksien saaminen Sovelletaan samoja muodollisuuksia kuin työkyvyttömyyteen. Heinäkuu 2012 15
VIII luku: Työtapaturma- ja ammattitautietuudet Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saamisen edellytykset Etuuksiin oikeutetut henkilöt Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen piiriin kuuluvat palkansaajat ja itsenäiset ammatinharjoittajat sekä muun muassa työharjoittelijat, nuoret vapaaehtoistyöntekijät ja suojatyöpaikassa työskentelevät vammaiset työntekijät. Vakuutuksen piiriin kuuluvat myös koululaiset ja opiskelijat, rekisteröityjä kursseja ja tutkintoja suorittavat henkilöt, luennoitsijat, työntekijä- ja työnantajajärjestöjen edustajat, pelastustoimiin tai vapaaehtoistyöhön osallistuvat henkilöt, virkamiehet jne. Työtapaturmien ja ammattitautien määritelmä Vakuutus kattaa varsinaiset työtapaturmat, matkalla sattuneet tapaturmat ja ammattitaudit. Työtapaturmalla tarkoitetaan kaikkia työstä tai työssä aiheutuneita tapaturmia. Työmatkalla sattuneella tapaturmalla tarkoitetaan tavanomaisella matkalla työhön tai työstä kotiin sattunutta tapaturmaa. Tapaturmaa, joka on sattunut Luxemburgin lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvalle henkilölle työmatkalla Luxemburgin alueen ulkopuolella, pidetään Luxemburgin alueella sattuneena. Ammattitaudeista on olemassa virallinen luettelo, joka on luettavissa sosiaaliturvalaissa (Code de la sécurité sociale) ja sosiaaliturvaviranomaisen verkkosivuilla. Sairaus, jota ei ole tässä luettelossa, voidaan kuitenkin hyväksyä korvattavaksi, jos sen osoitetaan aiheutuneen työstä. Mitä järjestelmä kattaa? Luontoisetuudet Vakuutetulla on työtapaturman tai ammattitaudin perusteella oikeus sairausvakuutuksen kattamaan terveydenhoitoon sekä hoitoetuuksiin. Näitä etuuksia maksaa kansallinen sairauskassa (Caisse nationale de santé) tapaturmavakuutusyhdistyksen (Association d assurance accidents) puolesta. Vakuutetulla on oikeus saada korvausta aineellisesta vahingosta ja proteesilleen aiheutuneesta vahingosta sekä tietyin rajoituksin moottoriajoneuvolleen aiheutuneesta vahingosta, vaikka hän ei olisikaan itse loukkaantunut tapaturmassa fyysisesti. Rahaetuudet Tapaturman tai ammattitaudin vuoksi työkyvyttömällä on oikeus jatkuvaan palkanmaksuun ja työkyvyttömyysavustukseen työkyvyttömyyden ajan samoin ehdoin kuin jos työkyvyttömyys johtuisi sairaudesta. Työkyvyttömyysavustuksen maksamisen päätyttyä kunnes henkilön vammat paranevat, hänelle myönnetään täysi tapaturmakorvaus (rente complète), jonka Heinäkuu 2012 16
määrä vastaa sosiaalivakuutusmaksun kohteena olevia ansioita tapaturmaa edeltäneiden kahdentoista kalenterikuukauden ajalta. Jos henkilö kykenee palaamaan työhön työtapaturman jälkeen, hän voi saada osittaista tapaturmakorvausta (rente partielle), mikäli hänen työstä saamansa tulot ovat laskeneet vähintään 10 %, hänen työkyvyttömyysasteensa on vähintään 10 % ja lääketieteellisestä valvonnasta vastaava laitos on todennut hänen olevan kyvytön palaamaan vanhoihin työtehtäviinsä tai noudattamaan aiempia työnkulkujaan. Jos ammatillisia kuntoutustoimenpiteitä sovelletaan, voidaan maksaa siirtymäajan korvausta (rente d'attente), jonka määrä on 85 % täysimääräisestä tapaturmakorvauksesta. Muista kuin taloudellisista haitoista maksettavat etuudet Jos henkilö jää työkyvyttömyyden vahvistamisen jälkeen täysin tai osittain työkyvyttömäksi, hän voi saada korvausta fysiologisesta haitasta kiinteän asteikon mukaisesti ja korvausta psykologisesta tai esteettisestä vahingosta. Eloonjääneiden etuudet Näihin etuuksiin kuuluvat tapaturmakorvaus jälkeenjääneelle puolisolle tai kumppanille (rente de survie) orvonetuus (rente d orphelin) vainajan lapsille korvaus psyykkisestä haitasta. Jälkeenjääneen puolison tai kumppanin etuus on kolme neljännestä 1,85 %:sta siitä työstä saatavasta vuosiansiosta, jonka edunjättäjä olisi ansainnut lopun työelämänsä aikana 65 vuoden ikään saakka: laskennassa otetaan huomioon se, oliko edunjättäjä kuollessaan alle vai yli 55-vuotias. Orvonetuus on neljännes tästä määrästä. Eläkkeet maksetaan ennakkoon joka kuukausi. Niitä tarkistetaan automaattisesti elinkustannusten muutosten mukaisiksi ja niitä mukautetaan määräajoin palkkatason kehitykseen. Kertakorvaus Jos leskeksi jäänyt aviopuoliso tai kumppani solmii uuden avioliiton tai avoliiton, hän saa automaattisesti kertakorvauksen (takaisinostoperiaatteen mukaisesti) kuukausisuoritusten sijaan. Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saaminen Etuuksien hakeminen Työtapaturmasta on viipymättä ilmoitettava työnantajalle. Lisäksi työkyvyttömyydestä on ilmoitettava tapaturmavakuutusyhdistykseen saman ajan kuluessa kuin jos kyseessä olisi sairaudesta johtuva työkyvyttömyys. Heinäkuu 2012 17
Luontoisetuudet Nämä etuudet myönnetään samoin säännöin kuin sairausvakuutuksen luontoisetuudet, mutta ilman, että vakuutetun tarvitsee maksaa kuluja etukäteen. Työtapaturmavakuutusyhdistys (Association d assurance accident) maksaa ne suoraan terveydenhuoltopalvelujen tarjoajille. Rahaetuudet Näitä etuuksia maksetaan samalla tavoin kuin sairausvakuutuksesta maksettavia korvauksia. Heinäkuu 2012 18
IX luku: Perhe-etuudet Perhe-etuuksien saamisen edellytykset Perhe-etuudet Perhe-etuuksia maksetaan kaikista Luxemburgissa kasvatettavista lapsista, joilla on siellä vakituinen asuinpaikka. Luxemburgissa palkkatyössä olevalla on myös oikeus perhe-etuuksiin Euroopan unionin toisessa jäsenvaltiossa kasvatettavista lapsistaan. Pääsääntöisesti perhe-etuudet maksetaan alle 18-vuotiaista lapsista. Niitä maksetaan kuitenkin 27 vuoden ikään asti lapsista, jotka jatkavat vielä toisen asteen opintojaan, sekä vammaisista lapsista. Korkeakouluopintoja suorittavat opiskelijat saavat erityistä avustusta perhe-etuuksien sijaan. Syntymäavustus Lapsen syntyessä maksetaan äitiysavustus (allocation de naissance). Se maksetaan osaksi synnytystä edeltävänä avustuksena, osaksi synnytysavustuksena ja osaksi synnytyksen jälkeisenä avustuksena. Synnytystä edeltävän avustuksen saamiseksi raskaana olevan naisen on käytävä raskauden aikana laissa määrätyissä lääkärintarkastuksissa. Jotta synnytysavustus voidaan myöntää, lapsen pitää olla syntynyt Luxemburgissa ja äidin on käytävä synnytyksen jälkeisessä lääkärintarkastuksessa kahdeksan viikon sisällä synnytyksestä. Synnytyksen jälkeinen avustus maksetaan ainoastaan, jos lapsi on ennen kahden vuoden ikää käynyt laissa määrätyissä kuudessa lääkärintarkastuksessa. Kasvatusavustus Kasvatusavustus myönnetään henkilöille, joilla on kotipaikka Luxemburgissa ja jotka tosiasiassa asuvat siellä tai jotka ovat jonkin jäsenvaltion kansalaisia ja työskentelevät Luxemburgissa tai ovat tällaisen työntekijän perheenjäseniä joilla on kotitaloudessaan huollettavinaan yksi tai useampi lapsi, josta maksetaan perhe-etuuksia jotka huolehtivat pääasiassa lastensa kasvatuksesta kotitaloudessaan eivätkä ole palkkatyössä tai itsenäisiä ammatinharjoittajia taikka ovat työssä, mutta heidän tulonsa yhdessä puolison tulojen kanssa eivät ylitä tiettyä tulorajaa (kolme kertaa vähimmäispalkka kasvatettaessa yhtä lasta, neljä kertaa vähimmäispalkka kasvatettaessa kahta lasta ja viisi kertaa vähimmäispalkka kasvatettaessa kolmea lasta) vähentävät työaikaansa ainakin puoleen voidakseen hoitaa yhtä tai useampaa lasta; tällöin maksetaan puolet kasvatusavustuksesta. Heinäkuu 2012 19
Vanhempainvapaata koskeva etuus Vanhempainvapaaseen on oikeus henkilöllä, joka kasvattaa taloudessaan yhtä tai useampaa alle viisivuotiasta lasta, josta maksetaan perhe-etuuksia. Vanhempainlomaa hakevan vanhemman on keskeytettävä työnsä kokonaan tai vähennettävä työaikaansa (osa-aikainen vanhempainloma) vähintään puoleen tavanomaisesta kuukausittaisesta työajastaan. Jos hakija ei ole palkkatyössä, hänen on toimittava Luxemburgissa itsenäisenä ammatinharjoittajana lapsen syntyessä tai adoption tapahtuessa. Jos hän on palkkatyössä, hänen on täytynyt olla samassa työssä Luxemburgissa toimivassa yrityksessä vähintään vuoden ennen vanhempainloman alkua (työsopimus, jonka mukaan kuukausittainen työaika on vähintään puolet kyseisessä yrityksessä tavanomaisesti sovellettavasta työajasta). Jokaisella työssä käyvällä vanhemmalla on yksilökohtainen oikeus vanhempainlomaan, mutta toisen vanhemmista on pidettävä loma heti äitiysloman jälkeen. Osa-aikainen vanhempainloma voidaan kuitenkin jakaa vanhempien kesken, jotta joku olisi koko ajan hoitamassa lasta. Mitä järjestelmä kattaa? Perhe-etuudet Perhe-etuuksia on kolmenlaisia: yleinen perhe-etuus, lisäavustus sekä avustus, joka maksetaan kouluvuoden alussa. Perhe-etuuksien määrä vaihtelee kotitalouden lapsien lukumäärän mukaan. Lasten täytettyä 6 ja 12 vuotta heistä maksetaan ikälisät. Kouluvuoden alkaessa maksettavan etuuden (allocation de rentrée scolaire) määrä vaihtelee lapsen iän ja kotitalouden lasten lukumäärän perusteella. Syntymäavustus Syntymäavustuksen määrä on 580,93 euroa synnytystä kohti. Kasvatusavustus Avustuksen määrä on 485,01 euroa. Avustuksesta maksetaan puolet, jos vanhempi on osa-aikatyössä. Vanhempainvapaata koskeva etuus Vanhempainloman kesto on kuusi kuukautta lasta kohden. Osa-aikaista vanhempainlomaa voidaan jatkaa 12 kuukauteen asti. Vanhempainvapaa oikeuttaa avustukseen, jota maksetaan kuukausittain koko vanhempainvapaan ajalta. Avustuksesta ei tarvitse maksaa veroja eikä sosiaalivakuutusmaksuja lukuun ottamatta terveys- ja hoitovakuutusmaksuja. Eläkevakuutusmaksut maksaa valtio. Heinäkuu 2012 20
Perhe-etuuksien saaminen Etuuksia haetaan valtion perhe-etuusrahastosta (Caisse nationale des prestations familiales). Hakemuslomakkeita saa tältä kassalta tai kunnallishallinnosta. Hakemukseen liitettävät asiakirjat on ilmoitettu hakemuslomakkeessa. Kouluvuoden alkaessa maksettavia etuuksia lukuun ottamatta perhe-etuudet maksetaan kuukausittain vanhemmille, jos lapsi ja molemmat vanhemmat asuvat samassa taloudessa. Jos vanhemmat ovat eronneet, etuudet maksetaan sille vanhemmalle, joka on lapsen tosiasiallinen huoltaja. Kouluvuoden alkaessa maksettava etuus maksetaan joka vuoden elokuussa 6-vuotiaasta ja sitä vanhemmista lapsista. Heinäkuu 2012 21
X luku: Työttömyys Edellytykset työttömyysetuuksien saamiseksi Työttömyysetuudet Kaikki Luxemburgissa työskentelevät kuuluvat työttömyysvakuutuksen piiriin. Työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää, että vakuutettu on työtön omasta tahdostaan riippumatta on työkykyinen ja valmis ottamaan vastaan taitojaan vastaavaa työtä on iältään 16 64-vuotias ei saa vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä taikka tapaturman perusteella maksettavaa eläkettä (rente accident) on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi on työskennellyt Luxemburgissa vähintään 26 viikkoa työttömyyttä välittömästi edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Jos vakuutettu on ollut tämän 12 kuukauden jakson aikana työkyvyttömänä, 12 kuukauden jaksoa pidetään työkyvyttömyysaikaa vastaavasti. Sama koskee asepalvelusjaksoja tai jaksoja, jonka aikana vakuutettu on saanut työttömyyspäivärahaa. Varhaiseläke-etuudet Luxemburgin sosiaaliturvajärjestelmä käsittää lisäksi neljä varhaiseläke-etuuksien tyyppiä: yhteisvastuuperiaatteeseen perustuva varhaiseläke, asteittainen varhaiseläke, mukautettu varhaiseläke ja vuorotyöläisten ja yötyöläisten varhaiseläke. Jos henkilö työskentelee yrityksessä, joka on hyväksynyt varhaiseläkejärjestelyt osana työehtosopimusta tai työministeriön kanssa tehtyä erityissopimusta, hänen on mahdollista jäädä eläkkeelle enintään kolme vuotta ennen sitä kuukautta, jonka aikana hän täyttää vanhuuseläkkeen tai 60 vuoden iässä myönnettävän varhennetun vanhuuseläkkeen saamiselle asetetut edellytykset. Henkilön on kuitenkin oltava vähintään 57-vuotias, ja hänen on täytynyt tehdä työnantajan kanssa erityinen sopimus, jossa vahvistetaan osapuolten yhteiseen sopimukseen perustuva päivämäärä, jolloin työsuhde päättyy, ja jossa työnantaja sitoutuu muodollisesti maksamaan henkilölle varhaiseläkettä. Asteittaista varhaiseläkettä myönnetään samoin ehdoin, jos henkilö suostuu siihen, että hänen työsuhteensa muutetaan kokopäiväisestä työsuhteesta osa-aikaiseksi työsuhteeksi. Mukautetun varhaiseläkkeen myöntämisen ehdot ovat samat kuin yhteisvastuuperiaatteeseen perustuvassa varhaiseläkkeessä. Tätä eläkettä voidaan myöntää 57 vuotta täyttäneille työntekijöille, jotka työskentelevät yrityksessä, jonka toiminta lopetetaan, jossa toteutetaan rakenneuudistus, joka on konkurssissa, jonka johto on asetettu valvonnan alaiseksi tai joka on selvitystilassa. Jos työntekijä on täyttänyt 57 vuotta ja tehnyt vähintään kaksikymmentä vuotta joko vuorotyötä tai vakituista yötyötä, hänen on mahdollista saada varhaiseläkettä. Heinäkuu 2012 22
Mitä järjestelmä kattaa? Työttömyysetuudet Työttömyyspäiväraha on 80 % vakuutetun aikaisemmasta palkasta. Jos hänellä on lapsia huollettavanaan, päivärahan suuruus on 85 %. Työttömyyspäiväraha ei voi kuitenkaan olla suurempi kuin 2,5 kertaa lainmukainen vähimmäispalkka. Jos työttömyys kestää yli kuusi kuukautta 12 kuukauden aikana, korvaus ei saa ylittää kahta kertaa lainmukaista vähimmäispalkkaa. Jos työtön tekee satunnaista työtä, siitä saatava tulo vähennetään työttömyyspäivärahasta. Työttömyyspäivärahaa voi saada yhtä kauan kuin työsuhde oli työttömäksi ilmoittautumista edeltävien 12 kuukauden aikana kestänyt, mutta enintään 12 kuukauden ajan 24 kuukauden ajanjakson aikana. Työttömät, jotka ovat täyttäneet 50 vuotta, voivat kuitenkin saada sitä pidempään. Varhaiseläke-etuudet Varhaiseläkkeen laskentaperusteena käytetään varhaiseläkkeelle jäämistä välittömästi edeltävien kolmen kuukauden keskimääräistä bruttopalkkaa. Laskentaperusteena voidaan myös käyttää palkan vaihtelevalta osalta kahdentoista kuukauden viitejaksolta maksettua palkkaa, jos tämä laskutapa on henkilölle edullisempi. Ensimmäisenä vuonna etuuden määrä on 85 % tästä palkasta, toisena vuonna 80 % ja kolmantena 75 %. Henkilön jäädessä asteittaiselle varhaiseläkkeelle eläkkeen määrä riippuu suhteellisesti siitä, kuinka paljon työtunteja vähennetään. Työttömyysetuuksien saaminen Etuuksien hakeminen Työnhakijaksi on mahdollisuuksien mukaan ilmoittauduttava työttömyyden ensimmäisenä päivänä joko työvoimakehityshallinnossa (Agence pour le développement de l'emploi) tai jossain sen paikallistoimistoista. Työttömyyspäivärahaa koskeva hakemus on esitettävä samalle elimelle kahden viikon kuluessa työttömäksi joutumisesta. Sen jälkeen, kun nämä muodollisuudet on täytetty, työttömyyspäiväraha maksetaan työttömälle ensimmäisestä työttömyyspäivästä alkaen. Jos työtön ei ilmoittaudu työvoimahallinnolle ensimmäisenä työttömyyspäivänä, oikeus työttömyyspäivärahaan alkaa vasta ilmoittautumispäivästä. Jos työttömyyspäivärahaa koskevaa hakemusta ei tehdä kahden viikon määräajassa, työttömyyspäivärahaa maksetaan hakemuksen jättämistä edeltävältä ajalta enintään kaksi viikkoa. Työttömyyspäivärahan maksaminen Työttömyyspäiväraha maksetaan postisiirrolla kunkin työttömyysviikon lopussa. Varhaiseläke-etuuksien maksaminen Heinäkuu 2012 23
Yleensä työnantaja maksaa varhaiseläkkeen ennakkona, mutta ellei tämä ole mahdollista työnantajan liiketoiminnan päättymisen tai vakavien talousvaikeuksien vuoksi, varhaiseläkkeen maksaa työmarkkinakassa (Fonds pour l emploi). Heinäkuu 2012 24
XI luku: Vähimmäistoimeentulo Vähimmäistoimeentuloetuuksien saamisen edellytykset Vähimmäistuloetuus Vähimmäistuloetuuden tarkoituksena on taata kohtuullisen elintason mahdollistavat tulot sekä ammatillista ja sosiaalista integraatiota edistäviä toimenpiteitä. Oikeus vähimmäistuloetuuteen on vähintään 25-vuotiailla, laillisesti Luxemburgissa vakituisesti asuvilla (ja, ellei kyseessä ole EU/ETA-jäsenvaltion tai Sveitsin kansalainen, pakolainen tai kansalaisuudeton henkilö, Luxemburgissa viimeisten 20 vuoden aikana vähintään 5 vuotta asuneilla) henkilöillä, jotka täyttävät tietyt varallisuutta koskevat ehdot. Vaikeavammaisen henkilön vähimmäistuloavustus Seuraavat edellytykset täyttävä henkilö voi hakea vaikeavammaisille maksettavaa tukea: vähintään 18 vuoden ikä työkyky on alentunut vähintään 30 % ruumiillisen, henkisen, aisteihin liittyvän tai psyykkisen vajavuuden vuoksi ja/tai psykososiaalisista syistä, jotka vaikeuttavat vajavuutta; vajavuuden on ilmettävä ennen 65 vuoden ikää sellainen terveydentila, että kaikenlainen työnteko on terveydelle haitaksi, tai niin vähäinen ammatillinen osaaminen, että sopeutuminen työskentelyyn tavanomaisessa työympäristössä tai hänen tarpeisiinsa mukautetussa suojatyöpaikassa on mahdotonta lupa asua Luxemburgissa, kotipaikka Luxemburgissa ja asuu tosiasiallisesti Luxemburgissa. Poiketen siitä, mitä edellä kolmessa ensimmäisessä kohdassa todetaan, vaikeasti vammaisille maksettavaa tukea voi hakea myös vammaiseksi työntekijäksi tunnustettu henkilö, joka ei ole saanut omasta tahdostaan riippumattomista syistä palkkatyötä ja jonka tulot ovat vakavasti vammaisille maksettavaa tukea pienemmät. Mitä järjestelmä kattaa? Vähimmäistuloetuus muodostuu joko integraatioavustuksesta (indemnité d insertion) tai täydentävästä avustuksesta (allocation complémentaire), jonka tavoitteena on tasata suurimman taatun vähimmäistulon määrän ja kotitalouden yhteenlaskettujen tulojen välistä eroa. Vähimmäistuloetuuden (revenu minimum garanti) määrä vaihtelee kotitalouden koon perusteella. Vähimmäistuloetuuden lisäksi maksetaan lapsilisää. Heinäkuu 2012 25
Vähimmäistoimeentuloetuuksien saaminen Vähimmäistuloetuus Erotukseen perustuvat etuudet edellyttävät hallinnollista selvitystä. Integraatiotoimenpiteitä varten tehdään integraatiosopimus (contrat d'insertion). Hakijan asuinpaikkakunnan sosiaalitoimisto ja kansallinen yhteisvastuurahasto (Fonds national de solidarité) käsittelevät etuushakemukset. Täydentävän avustuksen myöntää joko hakijan asuinpaikkakunnan sosiaalitoimisto tai kansallinen yhteisvastuurahasto. Integraatioavustuksen myöntää kansallinen yhteisvastuurahasto. Vaikeavammaisen henkilön vähimmäistuloavustus Vaikeavammaisten vähimmäistuloavustusta koskevat hakemukset osoitetaan työvoimakehityshallinnon (Agence pour le développement de l'emploi) lääketieteelliselle lautakunnalle. Tämän etuuden myöntää kansallinen yhteisvastuurahasto. Heinäkuu 2012 26
XII luku: Pitkäaikaishoito Pitkäaikaishoidon saamisen edellytykset Luxemburgin sairauskassan jäsenillä on automaattisesti oikeus hoitovakuutukseen. Hoidon tarpeessa oleviksi katsotaan henkilöt, jotka tarvitsevat sairauden taikka fyysisen tai psyykkisen vamman vuoksi säännöllisesti ulkopuolisen henkilön apua tärkeillä elämän osa-alueilla. Tärkeitä elämän osa-alueita ovat henkilökohtainen hygienia: peseytyminen, hampaiden pesu, ihonhoito ja WC:ssä käynti ruokailu: mukautettujen aterioiden valmistus, syöminen ja juominen liikkuminen: ylös nouseminen, makuulle käyminen, asennon vaihtaminen, pukeutuminen, riisuutuminen, liikkuminen, seisominen, portaiden nousu ja lasku, ulos meneminen ja kotiin palaaminen. Henkilön on tarvittava apua tärkeillä elämän osa-alueilla vähintään kolme ja puoli tuntia viikossa, ja hoitotarpeen on jatkuttava oletettavasti yli kuusi kuukautta tai sen on oltava pysyvää. Mitä järjestelmä kattaa? Luontoisetuudet Hoitoalan työntekijä käy hoidettavan kotona auttamassa häntä suoriutumaan tärkeistä elämän osa-alueista ja kotitöistä sekä tukee ja auttaa häntä. Myös hoitolaitoksissa olevilla on oikeus luontoisetuuksiin. Rahaetuudet Kotona asuville, joita läheinen auttaa, voidaan myöntää luontoisetuuksien (alan työntekijän avun) sijasta rahaetuuksia. Tällöin rahaetuudet on maksettava avustavalle läheiselle. Kyseinen henkilö voi kuulua eläkevakuutuksen piiriin, jos hän on alle 65- vuotias, ja tällöin vakuutusmaksut maksetaan hoitovakuutuksesta. Tätä varten avustavasta henkilöstä on ilmoitettava yhteiseen sosiaaliturvalaitokseen (Centre commun de la sécurité sociale). Hoitolaitoksessa asuvalla ei ole oikeutta rahaetuuksiin. Muut edut Hoitovakuutuksesta henkilölle voidaan myöntää myös avustus välttämättömiin apuvälineisiin, laitteisiin ja asunnon mukauttamiseen. Heinäkuu 2012 27
Pitkäaikaishoidon saaminen Etuuksien hakeminen Hoitovakuutuksen saamiseksi on täytettävä hakemuslomake, johon liitetään hoitavan lääkärin täyttämä lääkärinlausunto. Hakemuslomake ja lääkärinlausunto lähetetään arviointilautakuntaan (Cellule d évaluation et d'orientation). Jos hakemus hyväksytään, lautakunta ilmoittaa, milloin hoitotarve arvioidaan. Arviointiin sisältyvät lautakuntaa edustavan lääkärin lääketieteellinen arvio toisen lautakunnan jäsenen arvio hoitotarpeesta. Lautakunta kirjaa arvioinnin perusteella hoitotarpeen lomakkeeseen, jonka mukaisen hoitosuunnitelman perusteella henkilön valitsema hoitohenkilö tai hänen hoitolaitoksensa henkilöstö avustaa häntä. Hoitosuunnitelma ja hoitotarpeen arvio toimitetaan lausunnon muodossa kansalliseen sairauskassaan (Caisse nationale de santé), joka ilmoittaa asianomaiselle päätöksestään. Etuuksien maksaminen Luontoisetuudet maksetaan suoraan hoitovakuutuksesta. Laitoksessa asuvat henkilöt kustantavat itse vain täysihoidon. Rahaetuudet ja avustukset välttämättömiin apuvälineisiin maksetaan suoraan asianomaisen pankkitilille. Heinäkuu 2012 28
Liite : Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita Jos haluat tietoa sosiaaliturvakysymyksistä, jotka koskevat useampaa kuin yhtä unionin jäsenvaltiota, voit etsiä sopivaa laitosta Euroopan komission ylläpitämästä laitoshakemistosta sivustolla http://ec.europa.eu/social-security-directory Ministère de la sécurité sociale (sosiaaliturvaministeriö) L-2936 Luxembourg 26, rue Sainte Zithe L-2763 Luxembourg + 352 2478 2478 + 352 247 86328 Inspection générale de la sécurité sociale (sosiaaliturvasta vastaava tarkastuslaitos) Boîte postale 1308 L-1013 Luxembourg 26, rue Sainte Zithe L-2763 Luxembourg + 352 2478 2478 + 352 247 86225 Cellule d évaluation et d orientation (arviointilautakunta) L-2974 Luxembourg 125, route d Esch L-1471 Luxembourg + 352 2478 6060 + 352 2478 6061 Ministère de la famille et de l intégration (perheistä ja kotoutumisesta vastaava ministeriö) L-2919 Luxembourg 12-14, avenue Emile Reuter L-2420 Luxembourg + 352 247 86500 + 352 247 86570 Ministère du travail et de l emploi (työministeriö) L-2939 Luxembourg 26, rue Sainte Zithe L-2763 Luxembourg + 352 247 86100 + 352 247 86108 Centre commun de la sécurité sociale (yhteinen sosiaaliturvalaitos) L-2975 Luxembourg 125, route d Esch L-1471 Luxembourg + 352 401 41 1 + 352 40 44 81 Heinäkuu 2012 29
Caisse nationale de santé (kansallinen sairauskassa) Rahaetuuksien osasto: L-2979 Luxembourg Luontoisetuuksien osasto (korvaukset): L-2980 Luxembourg Toimisto: 125, route d Esch L-1471 Luxembourg + 352 2757-1 + 352 2757-2758 CNS - paikallistoimistot Contrôle médical de la sécurité sociale (lääketieteellisestä valvonnasta vastaava sosiaaliturvalaitos) Boîte postale 1342 L-1013 Luxembourg 125, route d Esch L-1471 Luxembourg + 352 26 1913 1 + 352 40 78 62 Conseil arbitral de la sécurité sociale (Sosiaalivakuutuslautakunta) 16, boulevard de la Foire L-1528 Luxembourg + 352 45 32 86 + 352 44 32 66 Conseil supérieur de la sécurité sociale (ylempi sosiaalivakuutuslautakunta) 14, avenue de la Gare L-1610 Luxembourg + 352 26 26 05 1 + 352 26 26 05 38 Caisse de maladie des fonctionnaires et employés publics (valtion työntekijöiden sairauskassa) L-2091 Luxembourg 32, avenue Marie-Thérèse L-2132 Luxembourg + 352 45 16 81 + 352 45 67 50 Caisse de maladie des fonctionnaires et employés communaux (kunnallisten työntekijöiden sairauskassa) Boîte postale 328 L-2013 Luxembourg 20, avenue Emile Reuter L-2420 Luxembourg + 352 45 05 15 + 352 45 02 01 222 Heinäkuu 2012 30
Entraide médicale des chemins de fer luxembourgeois (rautatietyöntekijöiden sairauskassa) Boîte postale 1803 L-1018 Luxembourg 15, place de la Gare L-1616 Luxembourg + 352 49 90 3416 + 352 49 90 4501 Caisse nationale d assurance pension (kansallinen eläkevakuutuskassa) L-2096 Luxembourg 1a, boulevard Prince Henri L-1724 Luxembourg + 352 22 41 41 1 + 352 22 41 41-64 43 Association d assurance accident (työtapaturmavakuutusyhdistys) L-2976 Luxembourg 125, route d Esch L-1471 Luxembourg + 352 26 19 15 1 + 352 49 53 35 Caisse nationale des prestations familiales (perhe-etuuskassa) Boîte postale 394 L-2013 Luxembourg 6, Boulevard Royal L - 2449 Luxembourg + 352 47 71 53 1 + 352 47 71 53-328/348 (vanhempainvapaa) Agence pour le développement de l emploi (työvoimakehityshallinto) Boîte postale 2208 L-1022 Luxembourg 10, rue Bender L-1229 Luxembourg + 352 478 5300 + 352 40 61 40 Fonds national de solidarité (kansallinen yhteisvastuurahasto) Boîte postale 2411 L-1024 Luxembourg 8-10, rue de la Fonderie L-1531 Luxembourg + 352 49 10 81 1 + 352 26 12 34 64 Lisätietoja Luxemburgin lainsäädännöstä, hakulomakkeita ja muita tietoja saa Luxemburgin sosiaaliturvajärjestelmän verkkosivuilta osoitteesta http://www.secu.lu/homepage.html. Heinäkuu 2012 31