Sosiaaliturvaoikeudet. Maltalla

Transkriptio

1 Sosiaaliturvaoikeudet Maltalla

2 Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja MISSOC-verkostosta on sivulla Tässä oppaassa kuvaillaan yleisesti kunkin maan sosiaaliturvajärjestelmää. Lisätietoja saa muista MISSOCin julkaisuista, jotka kaikki löytyvät edellä mainitusta linkistä. Voit myös ottaa yhteyttä tämän oppaan liitteessä I lueteltuihin toimivaltaisiin viranomaisiin ja laitoksiin. Euroopan komission ja kenenkään sen puolesta toimivan henkilön ei voida katsoa olevan vastuussa tämän julkaisun sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä. Euroopan unioni, 2012 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Heinäkuu

3 SISÄLLYSLUETTELO I luku: Johdanto, järjestäminen ja rahoitus... 4 Johdanto... 4 Sosiaaliturvan järjestäminen... 5 Rahoitus... 5 II luku: Terveydenhoito... 8 Terveydenhoidon saamisen edellytykset... 8 Mitä järjestelmä kattaa?... 8 Hoidon saaminen... 9 III luku: Sairausetuudet...10 Sairausetuuksien saamisen edellytykset...10 Mitä järjestelmä kattaa?...10 Sairauspäivärahan saaminen...10 IV luku: Äitiys- ja isyysetuudet...11 Äitiys- ja isyysetuuksien saamisen edellytykset...11 Mitä järjestelmä kattaa?...11 Äitiys- ja isyysetuuksien saaminen...11 Luku V: Työkyvyttömyysetuudet...12 Työkyvyttömyysetuuksien saamisen edellytykset...12 Mitä järjestelmä kattaa?...12 Työkyvyttömyysetuuksien saaminen...12 Luku VI: Vanhuuseläkkeet ja -etuudet...13 Vanhuusetuuksien saamisen edellytykset...13 Mitä järjestelmä kattaa?...14 Vanhuusetuuksien saaminen...14 VII luku: Eloonjääneiden etuudet...15 Edellytykset eloonjääneiden etuuksien saamiseksi...15 Mitä järjestelmä kattaa?...15 Perhe-eläke-etuuksien saaminen...16 VIII luku: Työtapaturma- ja ammattitautietuudet...17 Etuuksien saamisen edellytykset...17 Mitä järjestelmä kattaa?...17 Etuuksien saaminen...17 IX luku: Perhe-etuudet...19 Perhe-etuuksien saamisen edellytykset...19 Mitä järjestelmä kattaa?...19 Perhe-etuuksien saaminen...20 X luku: Työttömyys...21 Työttömyysetuuksien saamisen edellytykset...21 Mitä järjestelmä kattaa?...21 Työttömyysetuuksien saaminen...21 XI luku: Vähimmäistoimeentulo...22 Vähimmäistoimeentuloetuuksien saamisen edellytykset...22 Mitä järjestelmä kattaa?...22 Vähimmäistoimeentuloetuuksien saaminen...22 XII luku: Pitkäaikaishoito...23 Pitkäaikaishoidon saamisen edellytykset...23 Mitä järjestelmä kattaa?...23 Pitkäaikaishoidon saaminen...25 Liite: Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita...26 Heinäkuu

4 I luku: Johdanto, järjestäminen ja rahoitus Johdanto Sosiaaliturvasta annetussa laissa (Maltan lakien 318 luku) säädetään kahdesta perusjärjestelmästä: maksuihin perustuvasta ja maksuihin perustumattomasta järjestelmästä. Maksuihin perustuvan järjestelmän piiriin kuuluminen edellyttää ensisijaisesti vakuutusmaksuja koskevien vaatimusten täyttämistä. Maksuihin perustumattomassa järjestelmässä perusvaatimuksena on, että tarveharkinnan ehdot täyttyvät. Tällä järjestelmällä oli alun perin tarkoitus tukea ns. köyhyysrajan alapuolella eläviä ihmisiä, mutta siitä on kehittynyt vuosien saatossa kattava järjestelmä, jonka monet säännöt ovat sidoksissa toisiinsa: tietyillä etuuksilla voidaan esimerkiksi täydentää toisia etuuksia. Maksuihin perustumaton järjestelmä tarjoaa sosiaaliapua ja terveydenhuoltoetuuksia (terveydenhuoltoetuuksia sekä rahaetuuksina että luontoissuorituksina) perheensä toimeentulosta vastaaville henkilöille, jotka ovat työttömiä ja etsivät työtä tai jotka ovat jonkin sairauden vuoksi työkyvyttömiä, mikäli perheen tulot eivät ylitä tiettyä rajaa. Maksuttomia terveydenhuoltopalveluja voidaan myöntää myös kroonisesti sairaille heidän perheensä tuloista riippumatta. Sosiaaliapuun oikeutettu henkilö saa myös asumistukea, jos perheen toimeentulosta vastaava henkilö asuu vuokralla, ja on myös oikeutettu ylimääräiseen tukeen. Maksuihin perustuvan järjestelmän voidaan sanoa olevan kolikon toinen puoli. Se on yleinen järjestelmä, joka kattaa käytännössä kaikki väestöryhmät. Maltan maksuihin perustuvassa järjestelmässä palkansaajat ja itsenäiset ammatinharjoittajat (henkilöt, jotka ansaitsevat naimattomana yli euroa tai naimisissa olevana yli euroa vuodessa) ja henkilöt, jotka eivät tee palkkatyötä (alle 65-vuotiaat henkilöt, jotka eivät ole palkansaajia eivätkä itsenäisiä ammatinharjoittajia ja jotka eivät saa tuloja taloudellisesta toiminnasta vaan joiden tulot ovat peräisin muista lähteistä, kuten vuokratuloista, osingoista jne.), maksavat viikoittaisia vakuutusmaksuja sosiaaliturvalain säännösten mukaisesti. Kaikki palkansaajat, itsenäiset ammatinharjoittajat ja työttömät voidaan vakuuttaa tässä järjestelmässä. Juuri tästä syystä he maksavat järjestelmään erityyppisiä ja eri luokkiin kuuluvia vakuutusmaksuja, joita selitetään jäljempänä. Lisäksi poikkeustapauksissa, joissa tietyt edellytykset täyttyvät, vakuutusmaksut voidaan hyvittää eli vakuutetun voidaan katsoa maksaneen vakuutusmaksuja, vaikkei hän olisikaan tosiasiallisesti maksanut niitä. Sosiaaliturvalain mukaan kaikki maksuihin perustuvasta järjestelmästä maksettavat etuudet, eläkkeet ja tuet edellyttävät, että henkilö on maksanut hakemansa etuuden tyypistä riippuen tietyn määrän vakuutusmaksuja. Vakuutusmaksuluokkia on kaksi: ensimmäisen luokan vakuutusmaksut, joita maksavat palkansaajat, ja toisen luokan vakuutusmaksut, joita maksavat itsenäiset ammatinharjoittajat. Pääsääntöisesti jokaisen, joka on täyttänyt 16 vuotta muttei ole vielä saavuttanut eläkeikää (joka on miesten kohdalla vuotta ja naisten kohdalla vuotta), on maksettava vakuutusmaksuja. Se, kuinka pitkään vakuutusmaksuja on maksettava, riippuu siitä, milloin henkilö päättää sosiaaliturvalain nojalla lopettaa Heinäkuu

5 työnteon palkansaajana tai itsenäisenä ammatinharjoittajana ja hakee vanhuuseläkettä. Sosiaaliturvan järjestäminen Pakolliset maksut kattavat vanhuuteen, kuolemantapauksiin, työkyvyttömyyteen, työtapaturmiin ja ammattitauteihin liittyvät riskit sekä eläkkeet ja lisäetuudet. Ne kattavat myös lapsilisät, sosiaalituen ja terveydenhoitojärjestelmän palvelut. Jokainen 16 vuotta täyttänyt mutta alle eläkeikäinen henkilö vakuutetaan tämän lain nojalla joko työntekijänä taikka itsenäisenä tai vapaana ammatinharjoittajana, ellei häneen sovelleta sosiaaliturvalain (luku 318) 6 artiklassa ja 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjä poikkeuksia 1. Sosiaaliturvalaitos (Dipartiment tas-sigurtà Soċjali), jonka pääkonttori on Vallettassa ja sivukonttori Gozon saarella, hallinnoi kaikkia rahaetuuksia 24 aluetoimiston kautta; aluetoimistoista 22 on Maltalla ja kaksi Gozon sisarsaarella. Oikeus-, yhteys- ja perheasioista vastaava ministeriö (Ministeru Ġustizzja, Djalogu u l- Familja) vastaa useista keskeisistä tehtävistä. Se valvoo sosiaaliturvalaitoksen maksamia etuuksia. Lisäksi se pyrkii aktiivisesti edistämään, helpottamaan ja kannustamaan osallistavan yhteiskunnan kehittämistä tarjoamalla laadukkaita henkilökohtaisia palveluita sekä auttamalla aktiivisesti yksilöitä, perheitä ja kansalaisjärjestöjä torjumaan sosiaalista syrjäytymistä ja takaamalla yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille ja erityisesti yhteiskunnan heikoimmille jäsenille. Terveydenhuollosta, ikääntyneistä ja lähipalveluista vastaavan ministeriön (Ministeru għas-saħħa, l-anzjani u l-kura fil-komunità) tehtävänä on järjestää terveydenhuoltopalvelut sekä tarvittavaa valvontaa ja seurantaa sekä edistää aktiivisesti ikääntyneiden hyvinvointia ja lähipalveluja. Rahoitus Maltan hyvinvointietuusjärjestelmä ja julkinen terveydenhuoltojärjestelmä rahoitetaan verovarojen sekä työnantajien, työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien maksamien valtakunnallisen sosiaalivakuutusmaksujen avulla. Ne toimivat jakojärjestelmäperiaatteella. Valtakunnallisen sosiaalivakuutusjärjestelmän vakuutusmaksut Jokaisesta vakuutuskelpoista työtä tekevästä henkilöstä maksetaan kolmenlaisia vakuutusmaksuja: työntekijän itse maksamia maksuja, työnantajan maksamia maksuja ja valtion maksamia maksuja. Lain mukaan jokaisen henkilön, joka työskentelee Maltalla työsopimuksen nojalla, katsotaan tekevän vakuutuskelpoista työtä. Siksi ensimmäisen luokan vakuutusmaksuja maksetaan eniten. Työntekijän ja työnantajan maksuosuus on 10 % peruspalkasta. Viikoittaisen maksun määrä on vähintään 6,62 euroa. Maksu on enintään 33,50 euroa, jos henkilö on syntynyt 31. joulukuuta 1961 tai sitä ennen, ja 37,85 euroa, jos henkilö on syntynyt 1. tammikuuta 1962 tai sen jälkeen. 18 vuotta täyttäneet osa-aikatyössä olevat henkilöt, joiden viikkopalkka on vähimmäispalkkaa pienempi, voivat maksaa 15,35 euron suuruisen kiinteämääräisen maksun sijaan 10 % viikoittaisesta peruspalkastaan. 1 Vapaa ammatinharjoittaja on itsenäinen ammatinharjoittaja, joka harjoittaa mitä tahansa toimintaa, jonka perusteella hän ansaitsee yli euroa vuodessa. Itsenäinen ammatinharjoittaja on henkilö, joka ei ole täyttänyt 65 vuotta, joka asuu Maltalla, eikä ole työntekijä eikä vapaa ammatinharjoittaja. Heinäkuu

6 Valtion maksuosuus on sama kuin työnantajan ja työntekijän maksuosuuksien yhteenlaskettu määrä. Alle 18-vuotias maksaa nuorten vakuutusmaksua 6,62 euroa, ellei hänen peruspalkkansa ylitä vähimmäispalkkaa. Mikäli peruspalkka on vähimmäispalkkaa suurempi, maksuosuus on 10 % peruspalkasta. Opiskelijoihin sovelletaan erityisiä maksuosuuksia. Kaikkien vuotiaiden palkansaajien on maksettava vakuutusmaksuja. Yli 65- vuotiaiden henkilöiden ei tarvitse maksaa vakuutusmaksuja, vaikka he tekisivätkin yhä työtä. Henkilöiden, jotka ovat saavuttaneet eläkeiän (joka on miesten kohdalla 61 vuotta ja naisten kohdalla 60 vuotta) mutta ovat alle 65-vuotiaita ja jatkavat työntekoa, on maksettava sosiaaliturvamaksuja ansiotuloihinsa katsomatta. Toisen luokan vakuutusmaksuja maksavat vuotiaat, jotka työskentelevät itsenäisinä ammatinharjoittajina. Myös henkilöt, jotka eivät ole palkansaajia tai ansiotoiminnan harjoittajia, katsotaan itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi, ja siksi he maksavat toisen luokan vakuutusmaksuja. Seuraavat henkilöt ovat vapautettuja toisen luokan vakuutusmaksujen maksamisesta: henkilöt, jotka opiskelevat tai ovat koulutuksessa kokopäiväisesti, naimisissa olevat henkilöt, jotka harjoittavat muuksi kuin ansiotoiminnaksi katsottavaa toimintaa, henkilöt, jotka saavat leskeneläkettä, työkyvyttömyyseläkettä, vanhuuseläkettä tai vanhempaineläkettä, henkilöt, jotka saavat maksuihin perustumatonta sosiaaliapua tai maksuihin perustumatonta eläkettä. Henkilö, joka harjoittaa toimintaa, jota ei lasketa ansiotoiminnaksi, ja jonka vuositulot ovat joko alle euroa, jos hän asuu yksin, tai euroa, jos hän on naimisissa, voi pyytää todistuksen siitä, että hänet on vapautettu vakuutusmaksujen maksamisesta. Sama koskee itsenäistä ammatinharjoittajaa, jonka vuositulot ovat alle 910 euroa. Sosiaaliturvalaissa säädetään, että tietyissä erityistapauksissa henkilöt voidaan vapauttaa vakuutusmaksujen maksamisen velvoitteesta. Jotta tällainen kausi, jolloin henkilö ei maksa vakuutusmaksuja, ei vaikuttaisi hänen vakuutusmaksuhistoriaansa, vakuutusmaksut hyvitetään hänelle tältä ajalta. Hyvitetyt vakuutusmaksut vastaavat vakuutusmaksuja, jotka on suoritettu maksuosuuksia koskevien ehtojen mukaisesti. Vakuutusmaksut voidaan hyvittää seuraavissa poikkeustapauksissa seuraaville henkilöille: henkilölle, joka liittyy sosiaalivakuutusjärjestelmään ensimmäistä kertaa (hyvityksiä myönnetään liittymistä edeltävältä ajalta enintään 104 maksuviikon osalta riippuen siitä, minä päivänä henkilö liittyi järjestelmään), leskelle, joka ei tee ansiotyötä, Maltan poliisivoimien tai armeijan entiselle työntekijälle, jonka ura päättyy ja joka saa valtion maksamaa täysimääräistä eläkettä, henkilölle, joka lähtee ulkomaille vapaaehtoistyöhön, henkilölle, joka on saanut kalenteriviikon aikana oikeuden ammattitaudin tai työtapaturman johdosta maksettavaan korvaukseen, työttömyystukeen tai työkyvyttömyyseläkkeeseen koko kyseiseksi viikoksi (maanantaista perjantaihin). Näin ollen työntekijä, jonka etuuksien maksaminen on lopetettu, on edelleen oikeutettu siihen, että hänen vakuutusmaksunsa hyvitetään, jos hän ei kykene työskentelemään tai jos hän on työtön (haetusta etuudesta riippuen). Itsenäisiin Heinäkuu

7 ammatinharjoittajiin sovelletaan samoja sääntöjä, tosin vain sairausetuuksien osalta. Jos itsenäinen ammatinharjoittaja hakee työttömyysetuutta, hänellä saattaa olla oikeus vain hyvityksiin. Vakuutusmaksut on hyvitetty myös 1. tammikuuta 1962 tai sen jälkeen syntyneille vanhemmille, joilla on kasvatettavanaan lapsi. Tällöin vakuutusmaksuja hyvitetään enintään kahden vuoden ajalta lasta kohden. Vakuutusmaksuja voidaan hyvittää neljän vuoden ajalta, jos lapsella on vakava vamma. Kausi, jonka ajalta vakuutusmaksut hyvitetään, voidaan jakaa kummankin vanhemman kesken, mutta molemmille vanhemmille hyvitettyjen vakuutusmaksukausien yhteenlaskettu määrä voi olla enintään kaksi tai neljä vuotta tapauksen mukaan. Jotta vakuutusmaksut voitaisiin hyvittää vanhemmille tai adoptiovanhemmille, perusedellytyksenä on, että vanhemmilla on lain nojalla huollettavanaan ja elätettävänään alle 6-vuotias lapsi (tai alle 10-vuotias lapsi, jolla on vakava vamma), vanhemmat ovat tehneet ansiotyötä tietyn vähimmäisajan, joka vastaa hyvitettyä ajanjaksoa. Heinäkuu

8 II luku: Terveydenhoito Terveydenhoidon saamisen edellytykset Henkilöt, jotka asuvat Maltalla ja kuuluvat Maltan sosiaaliturvalainsäädännön piiriin, voivat saada julkisia terveydenhuoltopalveluja terveydenhuollosta, ikääntyneistä ja lähipalveluista vastaavan ministeriön asettamien sääntöjen mukaisesti. Mitä järjestelmä kattaa? Julkisten laitosten antamat terveydenhuoltopalvelut ovat yleensä ilmaisia, kun ne annetaan laitoksessa. Jos potilaalle annetaan kiireellistä sairaanhoitoa, jonka vuoksi potilas on otettava julkiseen sairaalaan, jossa hän saa esimerkiksi ympärivuorokautista tai päivällä annettavaa sairaanhoitoa tai avohoitoa ja jossa hänelle tehdään diagnooseja, toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta kotoisin olevan potilaan ei tarvitse maksaa hoidosta, jos hän esittää voimassa olevan eurooppalaisen sairausvakuutuskortin European Health Insurance Card (EHIC). Potilas maksaa itse kaikki proteesit ja reseptilääkkeet, jotka liittyvät sairaalasta lähtemisen jälkeen annettavaan seurantahoitoon (lukuun ottamatta lääkkeitä, joita hän ottaa sairaalasta lähtöä seuraavien kolmen päivän aikana) tai joita hänelle on määrätty osaksi päiväsaikaan annettavaa sairaalahoitoa tai avohoitoa. Ilmaista hammashoitoa annetaan vain akuuteissa tilanteissa sairaaloiden avohoitoyksiköissä ja terveyskeskuksissa. Potilaat maksavat itse suurimman osan hammashoidoista, joita annetaan yksityisissä hammashoitoloissa, joilla on kaikilla terveysviranomaisten myöntämä asianmukainen lupa. Ilmaisiin terveydenhoitopalveluihin kuuluvat immunisointi ja rokotukset, raskaudenaikainen ja synnytyksen jälkeinen hoito sekä ikääntyneille julkisissa hoitolaitoksissa tarjottava hoito, mikäli ikääntynyt ei saa eläkettä. Kaikki lääkkeet, joita potilas saa sairaalahoidossa ollessaan ja kolme päivää sairaalasta lähdön jälkeen, ovat potilaalle maksuttomia. Jos jokin sairaus edellyttää lääkkeiden tai lääketieteellisten laitteiden käyttöä osana perusterveydenhuoltoa tai avohoitoa taikka sen jälkeen, kun potilas on lähtenyt päiväsairaalasta tai sairaalasta (lukuun ottamatta kolmea ensimmäistä päivää lääkkeiden osalta), tarvitaan toimiluvan saaneen lääkärin antama lääkemääräys. Lääkkeitä ja lääketieteellisiä laitteita voi ostaa Maltan kaikista vähittäismyyntiä harjoittavista apteekeista (joita on yli kaksisataa). Potilas maksaa ne itse, eikä niiden hintaa korvata hänelle. Tätä sääntöä ei sovelleta henkilöihin, jotka asuvat Maltalla ja joihin sovelletaan Maltan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Tällöin lääkkeitä ja lääketieteellisiä laitteita saa vain apteekeista tai julkisista laitoksista. Henkilöillä, jotka voidaan heidän tulojensa perusteella katsoa pienituloisiksi, on oikeus ilmaisiin lääkkeisiin, jotka on mainittu välttämättömien lääkkeiden luettelossa, sekä tiettyihin lääketieteellisiin laitteisiin (tietyin edellytyksin ja takaisin maksettavaa vakuussummaa vastaan). Henkilöillä, joilla on sosiaaliturvalakiin liitetyssä erityisessä luettelossa mainittu krooninen sairaus, on oikeus ilmaisiin lääkkeisiin, jotka liittyvät vain kyseiseen krooniseen sairauteen. Heinäkuu

9 Hoidon saaminen Terveydenhuollosta, ikääntyneistä ja lähipalveluista vastaava ministeriö rahoittaa ja järjestää valtion rahoittamat terveydenhuoltopalvelut. Niitä annetaan julkisissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Vain valtion omistamat sairaalat tarjoavat valtion tukemia ilmaisia palveluja. Erikoislääkärille pääsee julkisen lääkärin tai perhelääkärin antamalla lähetteellä. Maltan maantieteellisesti pienen koon vuoksi, sairaaloita on vain rajoitettu määrä. Maltalla on esimerkiksi vain yksi yleissairaala ja sisarsaari Gozolla on toinen. Maltalla on yksi mielisairaala ja yksi sairaala, joka on erikoistunut vakaviin ja pitkäaikaista hoitoa vaativiin sairauksiin, kuten syöpäsairauksiin ja muihin pahanlaatuisiin sairauksiin. Ikääntyneille on lisäksi kuntoutussairaala ja vanhainkotihoitoa tarjoava sairaala sekä kahdeksan vanhainkotia. Maltalla on myös yksityisiä sairaaloita, klinikoita ja muita terveydenhuoltolaitoksia. Näissä yksityisissä laitoksissa annettava hoito maksetaan yksityisvakuutuksesta tai potilaat maksavat ne itse. Maltalaiset lääkärit voivat harjoittaa ammattiaan samalla sekä julkisissa että yksityisissä terveydenhoitolaitoksissa. Kaikilla yksityisillä laitoksilla, yleis- ja erikoislääkärien vastaanottoja lukuun ottamatta, on oltava terveysviranomaisten myöntämä lupa. Yksityissairaanhoitoa annetaan Maltalla vain yksityisissä laitoksissa, eikä julkisissa sairaaloissa tai terveyskeskuksissa ole yksityisiä vuodepaikkoja eikä osastoja. Maltan hallitus ei vastaa millään tavalla hoidosta, jota EU:n kansalaiset saavat yksityisissä sairaaloissa tai terveyskeskuksissa tai jota lääkärit antavat yksityishenkilöinä. Maltalla asuviin EU:n kansalaisiin sovelletaan samoja sääntöjä. Heidän oikeutensa näihin palveluihin vahvistaa ja todistaa näistä oikeuksista vastaava terveysministeriön yksikkö. Tämä virallinen vahvistus yhdessä henkilöllisyysasiakirjan kanssa riittää terveydenhoitopalvelujen saamiseksi julkisissa terveydenhoitolaitoksissa. EU:n jäsenvaltioista kotoisin olevat matkailijat saavat valtion rahoittamia terveydenhoitopalveluja suoraan esittämällä eurooppalaisen sairausvakuutuskortin European Health Insurance Card (EHIC). Heinäkuu

10 III luku: Sairausetuudet Sairausetuuksien saamisen edellytykset Sairauspäivärahaa maksetaan palkansaajille ja itsenäisille ammatinharjoittajille. Sairauspäivärahan saaminen edellyttää sitä, että vakuutettu on maksanut vakuutusmaksuja 50 viikon ajan ja että hän on maksanut tai hänelle on hyvitetty vakuutusmaksuja 20 viikon ajan hakemuksen esittämistä edeltäneiden kahden vuoden aikana. Mitä järjestelmä kattaa? Etuuksia maksetaan sen mukaan, kuinka monta työpäivää tavallisessa työviikossa on, ja enintään kuudelta työpäivältä. Sairauspäivärahaa maksetaan 18,57 euroa päivässä yksinhuoltajalle tai naimisissa olevalle henkilölle, jolla on elätettävänään puoliso, joka ei tee kokopäivätyötä, 12,01 euroa päivässä kaikille muille henkilöille. Päivärahaa maksetaan neljännestä työkyvyttömyyspäivästä lähtien enintään 156 päivää vuodessa. Jos henkilölle tehdään suuri leikkaus tai jos hänellä on vakavia vammoja (jotka eivät johdu hänen työstään) tai jos hänellä on vakava sairaus, joka edellyttää pitkäaikaista hoitoa ennen työn aloittamista uudelleen, päivärahaa maksetaan enintään 312 päivää vuodessa. Päivärahaa voidaan myöntää kahdessa vuodessa enintään 468 päiväksi. Aika, joksi päivärahaa myönnetään, ei voi ylittää pituudeltaan sitä aikaa, jolta henkilö on maksanut vakuutusmaksuja liityttyään järjestelmään. Työnantaja maksaa palkan ja etuuksien välisen erotuksen, jos etuuksien määrä on palkkaa pienempi. Työttömille maksetaan sairauspäivärahaa kuudelta päivältä viikossa työttömyyden aikaisen sairausjakson ajalta. Sairauspäivärahan saaminen Vakuutetun yleislääkäri vahvistaa työkyvyttömyysilmoituksen ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. Jos sairausjakso kestää yli viikon, yleislääkäri tutkii potilaan uudelleen viikoittain. Jos sairauspäivärahaa maksetaan yli 60 päivältä, ministeriön lääketieteellinen lautakunta käsittelee tapauksen. Työnantaja maksaa täyden palkan (tai puolikkaan palkan) kokonaisista sairauslomapäivistä (tai puolikkaista päivistä), joiden enimmäismäärä on asetettu työlainsäädännössä tai työehtosopimuksessa. Sen jälkeen sairauspäivärahaa maksaa viikoittain valtio työnantajan kautta. Heinäkuu

11 IV luku: Äitiys- ja isyysetuudet Äitiys- ja isyysetuuksien saamisen edellytykset Maltalla tarjotaan äitiys- ja isyysetuuksia luontoisetuuksina, joita ovat raskauden aikainen ja synnytyksen jälkeinen hoito mukaan lukien ilmainen synnytyksen aikainen hoito ja sairaalahoito, mutta myös rahaetuuksina äitiysrahan muodossa. Äitiysrahaa maksetaan naisille, jotka eivät hae työnantajaltaan äitiyslomaa. Äitiysrahaa maksetaan Maltan kansalaisille ja kansalaisten puolisoille, jotka ovat vakuutettuina Maltalla ja asuvat Maltalla. Mikäli synnyttänyt nainen ei asu Maltalla, äitiysrahaa maksetaan sillä ehdolla, että hän on ollut viimeksi vakuutettuna Maltalla. Jos nainen on tai on ollut aikaisemmin palkansaajana, hän ei saa äitiyslomaa, johon sovelletaan työstä ja työmarkkinasuhteista annettua lakia (EIRA). Mitä järjestelmä kattaa? Äitiysraha on kiinteämääräinen viikoittainen avustus, jonka määrä on 79,20 euroa. Sitä maksetaan 14 äitiyslomaviikon ajan. Synnytyksen jälkeen on pidettävä vähintään kuusi viikkoa äitiyslomaa. Äitiysraha voidaan maksaa joko kokonaisuudessaan synnytyksen jälkeen tai kahdessa erässä, ennen ja jälkeen synnytyksen. Työnantajalla ei ole lakisääteistä velvoitetta jatkaa äitiysrahan maksamista. Maltan lainsäädännössä ei säädetä isyysetuuksista. Äitiys- ja isyysetuuksien saaminen Äitiysraha maksetaan suoraan hakijan pankkitilille. Heinäkuu

12 Luku V: Työkyvyttömyysetuudet Työkyvyttömyysetuuksien saamisen edellytykset Työkyvyttömyyseläkettä maksetaan vakuutetuille (henkilöille, jotka olivat palkansaajia tai itsenäisiä ammatinharjoittajia välittömästi ennen hakemuksen esittämistä), joille sosiaaliturvalaitoksen lääketieteen asiantuntijat myöntävät todistuksen kyvyttömyydestä tehdä sopivaa kokopäiväistä tai säännöllistä osa-aikaista työtä tai harjoittaa vastaavanlaista vapaata ammattitoimintaa vakavan sairauden tai fyysisen tai psyykkisen häiriön vuoksi tai työkyvyttömyydestä, joka katsotaan pysyväksi tai, mikäli kyvyttömyyden pysyvyyttä ei voida todeta varmasti, jonka katsotaan estävän henkilöä tekemästä sopivaa kokoaikaista tai säännöllistä osa-aikaista työtä tai harjoittamasta vastaavanlaista vapaata ammattitoimintaa. Työkyvyttömyyden vähimmäiskesto on yksi vuosi siitä päivästä lukien, jona hakemus on jätetty. Saadakseen tämän eläkkeen vakuutetun on täytynyt maksaa vakuutusmaksuja 250 viikkoa työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittaja, niin että hän on maksanut tai hänelle on hyvitetty vakuutusmaksuja vuosittain keskimäärin 50 viikkoa. Henkilölle myönnetään pienempi eläke, jos hän on maksanut tai hänelle on hyvitetty vakuutusmaksuja vuodessa keskimäärin viikkoa. Mitä järjestelmä kattaa? Työkyvyttömyyseläkkeen määrä riippuu suoritettujen vakuutusmaksujen määrästä ja siitä, onko miespuolisella vakuutetulla puoliso elätettävänään; eläkkeen määrä ei siis riipu työkyvyttömyysasteesta. Määriä tarkistetaan joka vuosi elinkustannusindeksin mukaisesti ja tietyissä tapauksissa palkkaindeksin mukaisesti. Naimisissa olevalle vakuutetulle maksettavan eläkkeen määrä on sama riippumatta siitä, työskenteleekö puoliso. Lapsista ei makseta minkäänlaista lisää. Eläkkeen vähimmäismäärä on avioparille 94,05 euroa ja naimattomalle henkilölle 89,66 euroa viikossa. Eläkkeen enimmäismäärä on avioparille 131,52 euroa ja naimattomalle henkilölle 113,25 euroa viikossa. Määrä riippuu lisäksi siitä, onko edunsaajalla oikeus palvelusvuosien mukaan maksettavaan eläkkeeseen. Mikäli eläkkeensaaja saa palvelusvuosien mukaan maksettavaa eläkettä (Pensjoni tas-servizz) ja enimmäismaksu on keskimäärin 50,, peruseläkettä (Pensjoni Bażika) voidaan vähentää; avioparille maksetaan tällöin peruseläkettä vähintään 88,72 euroa viikossa ja naimattomalle henkilölle vähintään 75,56 euroa viikossa. Työkyvyttömyysetuuksien saaminen Sosiaaliturvalaitos (Dipartiment tas-sigurtà Soċjali) hallinnoi kaikkia rahaetuuksia. Kaikkia etuuksia voi hakea mistä tahansa 24 aluetoimistosta, (22 niistä on Maltalla ja kaksi Gozon sisarsaarella). Tapaukset arvioidaan uudelleen säännöllisesti lääketieteellisen lautakunnan lausunnosta riippuen. Heinäkuu

13 Luku VI: Vanhuuseläkkeet ja -etuudet Vanhuusetuuksien saamisen edellytykset Uuden säännöksen nojalla eläkeikä nousee asteittain: jos henkilö on syntynyt 31. joulukuuta 1951 tai sitä ennen, eläkeikä on sama kuin nykyisin eli miesten kohdalla 61 vuotta ja naisten kohdalla 60 vuotta. (Tähän ikäluokkaan kuuluvat naiset voivat halutessaan jäädä eläkkeelle 61-vuotiaina. Tällöin heidän työnantajansa ei voi irtisanoa heitä); jos henkilö on syntynyt vuosina , eläkeikä on 62 vuotta; jos henkilö on syntynyt vuosina , eläkeikä on 63 vuotta; jos henkilö on syntynyt vuosina , eläkeikä on 64 vuotta; jos henkilö on syntynyt 1. tammikuuta 1962 tai sen jälkeen, eläkeikä on 65 vuotta. Vanhuuseläkkeelle jääminen edellyttää, että vakuutusmaksuja on maksettu 156 viikkoa, niin että henkilö on maksanut tai hänelle on hyvitetty vakuutusmaksuja vuosittain keskimäärin 50 viikkoa hänen vakuutuskelpoisen elämänsä aikana. Henkilölle maksetaan pienempää eläkettä, jos hän on maksanut vakuutusmaksuja vuodessa keskimäärin viikkoa tasaeläkejärjestelmään tai viikkoa ansiosidonnaiseen niin sanottuun 2/3-järjestelmään. Jos henkilölle maksetaan vanhuuseläkettä, hän voi silti olla työssä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Maksettava määrä riippuu seuraavista tekijöistä: siitä, kuinka paljon henkilö on maksanut vakuutusmaksuja ennen tammikuun 22. päivää 1979 ja sen jälkeen (jolloin ansiosidonnaiset eläkkeet otettiin käyttöön), siitä, saako henkilö työnantajakohtaista virkaeläkettä (service pension), joka pienentää sosiaaliturvajärjestelmän eläkettä, siitä, onko henkilö naimisissa (koskee ainoastaan miehiä) ja onko hänellä puoliso elätettävänään. Ansiosidonnainen 2/3-eläke vastaa kahta kolmasosaa vuotuisesta keskimäärästä: ennen vuotta 1952 syntyneille korkein peruspalkka kolmena peräkkäisenä vuonna 10 vuotena ennen eläkkeelle siirtymistä vuosina syntyneille korkein peruspalkka kolmena peräkkäisenä vuonna 11 vuotena ennen eläkkeelle siirtymistä, vuosina syntyneille, korkein peruspalkka kolmena peräkkäisenä vuonna 12 vuotena ennen eläkkeelle siirtymistä, vuosina syntyneille, korkein peruspalkka kolmena peräkkäisenä vuonna 13 vuotena ennen eläkkeelle siirtymistä, vuonna 1962 tai sen jälkeen syntyneille korkein peruspalkka 10 vuonna 40 vuodesta, vuosina syntyneille itsenäisille ammatinharjoittajille, nettovoitto viimeisten 10 vuoden aikana ennen eläkkeelle siirtymistä, ja vuoden 1962 jälkeen syntyneille itsenäisille ammatinharjoittajille, suurin nettovoitto 10 vuoden aikana 40 vuodesta. Heinäkuu

14 Eläkeuudistuslaissa on lauseke, joka mahdollistaa varhaiseläkkeelle jäämisen. Siinä säädetään, että henkilö, joka on täyttänyt 61 vuotta muttei ole vielä saavuttanut eläkeikää, voi jäädä eläkkeelle 61-vuotiaana, mikäli hän 18-vuotispäivänsä jälkeen on maksanut tai hänelle on hyvitetty vakuutusmaksuja yhteensä viikolta, jos henkilö on syntynyt 1. tammikuuta 1962 tai sen jälkeen, tai on maksanut tai hänelle on hyvitetty vakuutusmaksuja viikolta, jos hän on syntynyt vuosina Varhaiseläkettä saava henkilö ei voi tehdä ansiotyötä ennen kuin hän on täyttänyt 65 vuotta. Mitä järjestelmä kattaa? Vanhuuseläkkeen vähimmäismäärät ovat 131,52 euroa viikossa naimisissa oleville henkilöille 113,25 euroa viikossa naimattomille henkilöille. Kun eläke myönnetään ensimmäistä kertaa, sen enimmäismäärä on 223,31 euroa viikossa. Enimmäismäärää nostetaan tämän jälkeen vuosittain elinkustannusten nousun mukaisesti. Kaikki eläkkeensaajat saavat 135,10 euron suuruisen hallituksen lisäavustuksen joka vuosi kesäkuussa ja joulukuussa ja erillisen 3,12 euron suuruisen lisäavustuksen joka viikko. Lisäksi eläkkeensaajille maksetaan elinkustannuksia varten kumulatiivista lisäavustusta sen mukaan milloin eläke on myönnetty. Tällä hetkellä määrä vaihtelee 48,36 eurosta 333,32 euroon vuodessa. Vanhuusetuuksien saaminen Sosiaaliturvalaitos (Dipartiment tas-sigurtà Soċjali) hallinnoi kaikkia rahaetuuksia 24 aluetoimiston kautta. Kaikkia etuuksia voi hakea mistä tahansa 24 aluetoimistosta, (22 niistä on Maltalla ja kaksi Gozon sisarsaarella). Heinäkuu

15 VII luku: Eloonjääneiden etuudet Edellytykset eloonjääneiden etuuksien saamiseksi Perhe-eläke-etuuksia myönnetään leskelle, eronneelle puolisolle, mikäli menehtynyt puoliso elätti häntä tai mikäli hän oli oikeuden päätöksellä oikeutettu siihen, avopuolisolle, lapsille, henkilölle, joka huolehtii vanhempansa menettäneestä lapsesta, mikäli vähintään toinen vanhemmista oli kuollessaan vakuutettuna. Lapseneläkettä (Allowance ta'ltim) maksetaan kullekin lapselle. Leskeneläkkeen saaminen edellyttää, että menehtynyt puoliso on maksanut vakuutusmaksuja 156 viikkoa, niin että hän on maksanut tai hänelle on hyvitetty vakuutusmaksuja vuosittain keskimäärin 50 viikkoa. Henkilölle maksetaan pienempää eläkettä, jos vakuutusmaksujen määrä vuodessa on keskimäärin viikkoa tasaeläkejärjestelmässä tai viikkoa ansiosidonnaisessa niin sanotussa 2/3- järjestelmässä. Perhe-eläkkeen edunsaajien tulot eivät saa ylittää vähimmäistuloa. Leski, joka on täyttänyt 60 vuotta ja jolla on lapsia, jotka täyttävät ikävaatimuksen ja opiskelevat täysipäiväisesti, voi hakea eläkettä tuloistaan riippumatta. Lapseneläkettä maksetaan vain lapselle, joka on menettänyt molemmat vanhempansa. Eläkkeen saaminen edellyttää, että ainakin toinen vanhemmista on ollut vakuutettuna ja maksanut vakuutusmaksuja ainakin yhdeltä viikolta ennen kuolemaansa. Mikäli lapsi menettää toisen vanhempansa, hänelle ei makseta etuuksia, sillä tällöin vainajan puolisolla on oikeus hakea leskeneläkettä. Mitä järjestelmä kattaa? Perhe-eläkkeen (Pensjoni ta' Superstiti) nykyinen enimmäismäärä on 186,43 euroa viikossa. Enimmäismäärää nostetaan tämän jälkeen vuosittain elinkustannusten nousun mukaisesti. Leskeneläkkeen määrä riippuu siitä, maksaako puolison työnantaja eläkkeen vai ei, ja/tai siitä, onko vakuutusmaksut maksettu ennen tammikuun 22. päivää 1979 vai sen jälkeen (päivä, jolloin eläkejärjestelmä otettiin käyttöön). Eläkejärjestelmän myötä käyttöön otettiin ansiosidonnaisten vakuutusmaksujen käsite, ja näin ollen myös eläkkeet ovat ansiosidonnaisia. Ansiosidonnainen eläke vastaa viittä yhdeksäsosaa vuotuisesta keskimäärästä: ennen vuotta 1952 syntyneille työntekijöille syntyneille korkein peruspalkka kolmena peräkkäisenä vuonna kymmenestä ennen puolison kuolemaa, vanhuuseläkettä tai sairauseläkettä, vuosina , syntyneille työntekijöille syntyneille korkein peruspalkka kolmena peräkkäisenä vuonna yhdestätoista ennen puolison kuolemaa, vanhuuseläkettä tai sairauseläkettä, Heinäkuu

16 vuosina syntyneille työntekijöille syntyneille korkein peruspalkka kolmena peräkkäisenä vuonna kahdestatoista ennen puolison kuolemaa, vanhuuseläkettä tai sairauseläkettä, vuosina syntyneille työntekijöille syntyneille korkein peruspalkka kolmena peräkkäisenä vuonna kolmestatoista ennen puolison kuolemaa, vanhuuseläkettä tai sairauseläkettä, vuonna 1962 tai sen jälkeen syntyneille työntekijöille korkein peruspalkka kymmenenenä vuonna 40:stä (tai alle sen), vuosina syntyneille itsenäisille ammatinharjoittajille nettovoitto viimeisten 10 vuoden aikana ennen puolison kuolemaa, vanhuuseläkettä tai sairauseläkettä ja vuonna 1962 tai sen jälkeen syntyneille itsenäisille ammatinharjoittajille nettovoitto suurin nettovoitto 10 vuoden aikana 40 vuodesta (tai alle) ennen puolison kuolemaa, vanhuuseläkettä tai sairauseläkettä. Leskeneläkettä maksetaan 86,55 110,14 euroa viikossa. Määriä tarkistetaan joka vuosi palkka- ja elinkustannusindeksin perusteella. Leski, joka avioituu uudelleen, säilyttää oikeutensa eläkkeeseen, mutta eläkettä maksetaan voimassa oleva vähimmäismäärä.. Orvoille maksetut etuudet ovat kiinteämääräisiä. Lapselle, joka on menettänyt molemmat vanhempansa, maksetaan lapseneläkettä (Allowance ta' Ltim) 51,99 euroa viikossa. Lisälapseneläkettä maksetaan viikossa 94,34 euroa kullekin alle 16-vuotiaalle lapselle ja 95,12 euroa liiraa kullekin vuotiaalle lapselle edellyttäen, että lapsi ei tee palkkatyötä. Mikäli lapsi tekee palkkatyötä mutta hänen bruttoansionsa jäävät alle laissa säädetyn vähimmäistulon (158,11 euroa viikossa), eläkettä pienennetään siten, että bruttoansioiden ja eläkkeen yhteenlaskettu määrä ei ylitä laissa säädetyn vähimmäistulon määrää. Määriä tarkistetaan joka vuosi elinkustannusindeksin mukaan. Perhe-eläke-etuuksien saaminen Sosiaaliturvalaitos (Dipartiment tas-sigurtà Soċjali) hallinnoi kaikkia rahaetuuksia 24 aluetoimiston kautta. Kaikkia etuuksia voi hakea mistä tahansa 24 aluetoimistosta, (22 niistä on Maltalla ja kaksi Gozon sisarsaarella). Heinäkuu

17 VIII luku: Työtapaturma- ja ammattitautietuudet Etuuksien saamisen edellytykset Työtapaturmakorvausta maksetaan työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, jotka ovat maksaneet vakuutusmaksuja vähintään viikon ajan ja joiden hakemus jätetään viimeistään 10 päivän kuluessa tapaturmasta. Ammattitautietuuksien kohdalla ei ole asetettu aikarajaa hakemuksen jättämiselle. Maltan lainsäädännössä ei säädetä hautausavustuksesta. Mitä järjestelmä kattaa? Vakuutetulla on oikeus yhden vuoden sairaslomaan työnantajan maksamalla täydellä palkalla. Hänen on palautettava sosiaaliturvalaitokselta saatu summa työnantajalleen. Työntekijällä on oikeus täyteen palkkaan, mikäli työkyvyttömyyden kesto tapaturmasta alkaen ei ylitä yhtä vuotta. Etuudet ovat kiinteämääräisiä; niiden määrä ei riipu aiemmista tuloista. Korvausta maksetaan 27,87 euroa päivässä yksinhuoltajalle tai naimisissa olevalle henkilölle, jolla on elätettävänään aviopuoliso, joka ei työskentele kokopäiväisesti, ja 20,97 euroa muille henkilöille. Korvauksia maksetaan neljännestä päivästä tapaturmasta lähtien, ja niitä saa enintään 12 kuukautta. Työnantaja maksaa palkan ja etuuksien välisen erotuksen, jos etuuden määrä on palkkaa pienempi. Mikäli työtapaturmasta seuraa vähintään 90 prosentin työkyvyttömyys, työntekijälle maksetaan täysi työkyvyttömyyseläke riippumatta maksettujen tai hyvitettyjen maksujen määrästä. Mikäli työkyvyttömyysaste on %, työntekijälle maksettavan eläkkeen määrä on 14,74 65,61 euroa viikossa. Mikäli työkyvyttömyysaste on 1 19 %, työntekijälle maksetaan kertamaksuna avustus, jonka määrä on 227, ,24 euroa. Työtapaturmasta tai ammattitaudista johtuva kuolemantapaus antaa oikeuden perheeläkkeeseen. Tällöin eläke lasketaan aivan kuin vakuutettu olisi maksanut enimmäismäärän vakuutusmaksuja. Perhe-eläke maksetaan vakuutetun leskelle ja lapsille. Etuuksien saaminen Sosiaaliturvalaitos (Dipartiment tas-sigurtà Soċjali) hallinnoi kaikkia rahaetuuksia 24 aluetoimiston kautta. Kaikkia etuuksia voi hakea mistä tahansa 24 aluetoimistosta, (22 niistä on Maltalla ja kaksi Gozon sisarsaarella). Työtapaturmakorvauksen saaminen edellyttää, että hoitava lääkäri antaa työtapaturmasta tai ammattitaudista lääkärintodistuksen. Työnantaja hyväksyy asian tavallisesti sellaisenaan, ja tapahtunut vahvistetaan todistajanlausunnoin. Mikäli työkyvyttömyys kestää yli 10 päivää, sosiaaliturvalaitoksen lääketieteen asiantuntijat käsittelevät tapauksen. Vamman tai sairauden kolmen ensimmäisen päivän ajan korvauksia maksaa työnantaja sosiaaliturvalaitoksen sijaan. Sosiaaliturvatukea maksetaan suoraan Heinäkuu

18 vakuutetulle, mutta tämän on palautettava tämä summa työnantajalleen. Vapaiden ammatinharjoittajien tapauksessa summa maksetaan hakijalle, joka pitää sen. Heinäkuu

19 IX luku: Perhe-etuudet Perhe-etuuksien saamisen edellytykset Perhe-etuuksiin kuuluvat lapsilisä, vammaisen lapsen lisä ja sijaisperheeseen sijoitetun lapsen lisä. Lapsilisää ja vammaisen lapsen lisää maksetaan Maltalla asuville henkilöille tarveharkinnan mukaan. Lapsilisää maksetaan kaikille talouksille, joissa on alle 16-vuotiaita lapsia, jos vanhempien yhteenlasketut tulot olivat hakemuksen tekemistä edeltävänä vuotena enintään ,32 euroa. Jos lapsi on täyttänyt 16 vuotta, edellytetään, että hän opiskelee kokopäiväisesti saamatta minkäänlaisia tuloja opintojaan varten tai että hän on ilmoittautunut työttömäksi. Hän ei voi kuitenkaan tehdä ansiotyötä eikä saada muita sosiaalietuuksia. Vammaisen lapsen lisää maksetaan kaikille kotitalouksille, joissa on fyysisesti tai psyykkisesti vammaisia lapsia ja joille ei makseta tämän invaliditeetin perusteella muuta sosiaaliturvajärjestelmän eläkettä. Sijaisperheeseen sijoitetun lapsen lisän maksaminen edellyttää, että tunnustettu sosiaaliapua antava laitos antaa todistuksen lapsen sijoittamisesta sijaisperheeseen. Mitä järjestelmä kattaa? Lapsilisän vähimmäismäärä on 350 euroa vuodessa lasta kohti. Lapsilisän enimmäismäärä vaihtelee lasten lukumäärästä riippuen seuraavasti: yksi lapsi: 96,32 euroa kuukaudessa, kaksi lasta: 192,64 euroa kuukaudessa, kolme lasta: 288,96 euroa kuukaudessa, neljä lasta: 385,28 euroa kuukaudessa, yli neljä lasta: 96,32 euroa kuukaudessa viidennestä ja kustakin sitä seuraavasta lapsesta. Mikäli vanhempien yhteenlasketut vuositulot ovat enintään ,32 euroa*, vuosittain maksettavan etuuden määrä vastaa (lasten lukumäärän mukaan määräytyvä) prosenttiosuutta ,32 eurosta, josta on vähennetty vanhempien yhteenlasketut tulot (nettotulot, joista on vähennetty sosiaaliturvamaksut). Tuloille on asetettu 4 960,32 euron vähimmäisraja, mikä tarkoittaa sitä, että rajan alapuolelle jäävien tulojen määräksi katsotaan 4 960,32 euroa ,32 euron ja vanhempien tulojen erotus kerrotaan 6 %:lla kutakin lasta kohti. Vammaisen lapsen vanhemmille maksetaan vammaisen lapsen lisää (Allowance għal Tfal b'diżabilità) 16,31 euroa viikossa tavanomaisen lapsilisän lisäksi. Sitä maksetaan vanhempien tuloista riippumatta. Heinäkuu

20 Perhe-etuuksien saaminen Sosiaaliturvalaitos (Dipartiment tas-sigurtà Soċjali) hallinnoi kaikkia rahaetuuksia 24 aluetoimiston kautta. Kaikkia etuuksia voi hakea mistä tahansa 24 aluetoimistosta, (22 niistä on Maltalla ja kaksi Gozon sisarsaarella). Heinäkuu

21 X luku: Työttömyys Työttömyysetuuksien saamisen edellytykset Työttömyysetuuksia maksetaan sekä maksuihin perustuvasta että maksuihin perustumattomasta järjestelmästä. Työttömyyspäivärahaa maksetaan työttömälle, joka on maksanut vakuutusmaksuja 50 viikon ajalta ja joka on maksanut tai jolle on hyvitetty 20 vakuutusviikkoa tuen hakemista edeltävän vuoden aikana. Maksuihin perustumattomasta järjestelmästä maksetaan erityistä työttömyyspäivärahaa perheen toimeentulosta vastaavalle henkilölle, mikäli tuloja koskevat ehdot täyttyvät. Työttömyysavustus on tuki, jota maksetaan perheen toimeentulosta vastaavalle henkilölle, mikäli tuloja koskevat ehdot täyttyvät. Mitä järjestelmä kattaa? Työttömyyspäiväraha on kiinteämääräinen tuki, jota maksetaan 11,26 euroa päivässä yksinhuoltajalle tai naimisissa olevalle henkilölle, jolla on elätettävänään aviopuoliso, joka ei työskentele kokopäiväisesti, ja 7, 37 euroa muille henkilöille. Sitä maksetaan ensimmäisestä työttömyyspäivästä alkaen enintään 156 päivää. Tämän jälkeen henkilö voi hakea tukea uudelleen vasta työskenneltyään 13 viikkoa. Erityistä työttömyyspäivärahaa maksetaan 18,92 euroa päivässä yksinhuoltajalle tai naimisissa olevalle henkilölle, jolla on elätettävänään aviopuoliso, joka ei työskentele kokopäiväisesti, ja 12,35 euroa muille. Sitä maksetaan ensimmäisestä työttömyyspäivästä alkaen enintään 156 päivää. Tämän jälkeen henkilö voi hakea tukea uudelleen vasta työskenneltyään 13 viikkoa. Aika, joksi tukea myönnetään, ei voi ylittää pituudeltaan sitä aikaa, jonka osalta henkilö on maksanut vakuutusmaksuja liityttyään sosiaaliturvajärjestelmään. Työttömyysavustuksen määrä voi vaihdella edunsaajan tuloista riippuen, mutta erityisesti perheen koosta riippuen. Työttömyysetuuksien saaminen Sosiaaliturvalaitos (Dipartiment tas-sigurtà Soċjali) hallinnoi kaikkia rahaetuuksia 24 aluetoimiston kautta. Kaikkia etuuksia voi hakea mistä tahansa 24 aluetoimistosta, (22 niistä on Maltalla ja kaksi Gozon sisarsaarella). Hakijan on täytynyt ilmoittautua työttömäksi, hänen on oltava työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä. Etuutta maksetaan kuudelta päivältä viikossa. Heinäkuu

22 XI luku: Vähimmäistoimeentulo Vähimmäistoimeentuloetuuksien saamisen edellytykset Sosiaaliapua maksetaan perheen toimeentulosta vastaavalle henkilölle, mikäli tuloja koskevat ehdot täyttyvät. Mitä järjestelmä kattaa? Yksinhuoltajaperheet katsotaan perheiksi ja niillä on oikeus sosiaaliapuun (Għajnuna Soċjali) ja lapsilisään (Allowance tat-tfal). Sosiaaliapua maksetaan 95,43 euroa viikossa yhdelle henkilölle. Muista samassa taloudessa asuvista henkilöistä maksetaan kustakin 8,15 euroa. Lapsilisää maksetaan enimmäismäärä. Etuuden määrä riippuu edunsaajan tuloista ja perheen koosta. Mikäli kotitaloudessa asuu lapsia, jotka ovat työntekijöitä tai vapaita ammatinharjoittajia, heitä ei oteta huomioon etuuksia laskettaessa. Tuloraja vastaa edellä mainittuja sosiaaliavun määriä. Tukea maksettaisiin esimerkiksi seuraavanlaisille kotitalouksille, joilla ei ole muita tuloja, seuraavasti: yksin asuvalle: 413,53 euroa; pariskunnalle, jolla ei ole lapsia: 448,85euroa; pariskunnalle, jolla on 1 lapsi: 484,17 euroa; pariskunnalle, jolla on 2 lasta: 519,48 euroa; pariskunnalle, jolla on 3 lasta: 554,80 euroa; yksinhuoltajalle, jolla on 1 lapsi: 448,85 euroa; yksinhuoltajalle, jolla on 2 lasta: 484,17 euroa. Etuuden saamiselle ei ole asetettu aikarajaa, vaan etuutta voi saada niin pitkään kun asetetut edellytykset täyttyvät. Sosiaaliapuna maksetaan myös muita tuloista riippuvia etuuksia erilaisten sosiaalisten tarpeiden mukaan; näitä ovat muun muassa asumis- ja lämmityskustannuksiin tarkoitetut etuudet. Vähimmäistoimeentuloetuuksien saaminen Sosiaaliturvalaitos (Dipartiment tas-sigurtà Soċjali) hallinnoi kaikkia rahaetuuksia 24 aluetoimiston kautta. Kaikkia etuuksia voi hakea mistä tahansa 24 aluetoimistosta, (22 niistä on Maltalla ja kaksi Gozon sisarsaarella). Heinäkuu

23 XII luku: Pitkäaikaishoito Pitkäaikaishoidon saamisen edellytykset Pitkäaikaishoidolle ei ole laadittu täsmällistä määritelmää. Pysyvään vanhainkotihoitoon pääseminen edellyttää kuitenkin yleensä, että edunsaaja on yli 60- vuotias ja/tai että hänellä on vamma, jonka vuoksi hän ei selviä päivittäisestä elämästä omassa kodissaan. Ensisijaisia ovat lisäksi henkilöt, joilla ei ole sosiaalisia kontakteja, ja henkilöt, jotka voivat terveydellisen tilansa vuoksi joutua yksin asuessaan vaaraan. Samat säännöt koskevat myös vanhusten päivähoitolaitoksiin pääsyä sillä erotuksella, että ensisijalle pääsevät yleensä henkilöt, jotka ovat itsenäisiä ja kykenevät liikkumaan. Psykiatriseen laitoshoitoon sekä muihin laitoksiin ja sairaaloihin pääsy riippuu edunsaajan tarpeesta ja hoidettavasta sairaudesta. Hoitoon pääsystä päätetään kaikissa tapauksissa lääketieteellisen arvion perusteella. Mitä järjestelmä kattaa? Pitkäaikaishoitoa varten ei ole erillistä järjestelmää. Sen sijaan pitkäaikaishoito on katettu useilla eri järjestelmillä, jotka tarjoavat rahaetuuksia ja luontoisetuuksia. Etuudet on järjestetty keskitetysti, mutta niitä tarjotaan myös kuntatasolla. Etuuksia myönnetään osin tulojen perusteella, osin hakijan tarpeen perusteella. Saatavana on monenlaisia lähipalveluja, joilla avustetaan kunnassa asuvia ikääntyneitä ja henkilöitä, joilla on erityistarpeita. Palvelujen tarkoituksena on auttaa palvelujen saajia jatkamaan kotona asumista mahdollisimman itsenäisesti, parantaa heidän elämänlaatuaan ja tarjota omaishoitajille tukea ja mahdollisuus lepoon. Viime kädessä nämä palvelut auttavat vähentämään tai lykkäämään pitkäaikaisen laitoshoidon kysyntää, kun asiakkaan tarvitsemaa apua annetaan hänen kotonaan. Ateriapalvelu: Palvelun tarkoituksena on auttaa ikääntyneitä ja muita, jotka asuvat yhä kotonaan mutteivät kykene valmistamaan itselleen kunnollisia aterioita. Kansalaisjärjestö Maltese Cross Corps sekä terveydenhuollosta, ikääntyneistä ja lähipalveluista vastaava ministeriö toimittavat yhteistyössä näille henkilöille lämpimän aterian tuettuun hintaan. Apumiespalvelu: Palvelun tarkoituksena on auttaa ikääntyneitä henkilöitä ja muita henkilöitä, joilla on erityistarpeita, asumaan kotonaan mahdollisimman itsenäisesti. Palvelukokonaisuuteen kuuluu noin 70 erilaista palvelua, kuten sähkö- ja putkistoasennusten korjaustöitä, puusepäntöitä ja apua raskaiden esineiden kantamisessa. Palvelut tilataan yleensä puhelimitse. Kotiapupalvelu: Kotiapupalvelun työntekijät tarjoavat muuta kuin sairaanhoitoon liittyvää henkilökohtaista apua ikääntyneille ja henkilöille, joilla on erityistarpeita, ja tekevät kevyitä kotitaloustöitä. Inkontinenssipalvelu: Palvelu pyrkii lievittämään inkontinenssista mahdollisesti johtuvia psykologisia ongelmia. Sillä tuetaan myös merkittävästi vaippojen hankinnan kustannuksia ja kevennetään näin osaltaan inkontinenssista kärsivän perheelle aiheutuvaa fyysistä ja taloudellista taakkaa. Näin inkontinenssipalvelu auttaa ja kannustaa inkontinenssista kärsiviä vammaisia henkilöitä ja ikääntyneitä jatkamaan asumista kotonaan. Sairaanhoitajapalvelu: Sairaanhoitajapalvelussa monien alojen ammattilaisista muodostuva tiimi tekee tiivistä yhteistyötä terveys- ja sosiaaliasioista vastaavien Heinäkuu

24 ministeriöiden, muiden alojen ammattilaisten, yksiköiden ja virastojen kanssa. Tiimi pyrkii koordinoimaan hoitoa yksilökeskeisesti ja kokonaisvaltaisesti henkilön tarpeiden mukaan ja tekemään yhteistyötä potilaiden ja heidän omaistensa/hoitajiensa kanssa, parantamaan terveyttä, edistämään itsehoitoa ja saavuttamaan mahdollisimman hyvät terveysvaikutukset ja potilaan riippumattomuuden valistamalla, tarjoamalla mahdollisuuksia ja antamalla apua. Tiimi säätelee kotihoitopalvelujen tarjoamista ja pyrkii yhdessä palveluntarjoajien kanssa edistämään laadukkaiden lähipalvelujen tarjontaa. Etähoitopalvelu: Etähoitopalvelu tarjoaa palvelun saajalle mahdollisuuden pyytää apua tarvittaessa. Sen tarkoituksena on tukea henkisesti ikääntyneitä, vammaisia ja sellaisia henkilöitä, joilla on erityistarpeita, ja kannustaa heitä näin jatkamaan asumista omassa kodissaan. Etähoitopalvelu on tukena myös palvelun saajan hoitajille ja omaisille. Päiväkeskuspalvelu: Palvelun tarkoituksena on ehkäistä sosiaalista eristäytymistä ja yksinäisyyttä ja vähentää sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä vaikeuksia, joita ikääntyneet usein kohtaavat. Sen tavoitteena on myös kannustaa ikääntyneitä osallistumaan päiväkeskuksen toiminnan suunnitteluun. Koska palvelu tarjoaa ikääntyneille ja vammaisille mahdollisuuden pysyä mahdollisimman itsenäisinä ja sosiaalisina, se tarjoaa myös omaisille ja hoitajille mahdollisuuden lepoon. Laitoshoidon osalta Maltalla on yksi keskuslaitos pitkäaikaisille ikääntyneille asukkaille sekä kahdeksan alueellista laitosta, jotka ovat kaikki valtion tukemia. Niiden lisäksi Maltalla on yksityisiä vanhainkoteja. Maltalla on myös julkinen psykiatrinen keskushoitolaitos, jotka tarjoaa hoitoa ja hoivaa psyykkisesti sairaille henkilöille. Toinen koko maan kattava julkinen laitos/sairaala tarjoaa pitkäaikaishoitoa syöpäpotilaille ja muista vaikeista sairauksista kärsiville potilaille. Maltalla on myös 18 julkista päivähoitolaitosta, jotka ovat avoinna päivittäin klo ja jotka tarjoavat puolipäiväistä hoitoa ja toimintaterapiaa. Luontoisetuuksia saavien henkilöiden odotetaan maksavan osan saamistaan tavaroista ja palveluista. Kotiavun osalta edunsaajalta veloitetaan seuraavat maksut: 2,33 euroa viikossa, jos edunsaaja asuu yksin, ilman aterioita, 3,49 euroa viikossa, jos edunsaaja asuu yksin, ateriat mukaan lukien, 3,49 euroa viikossa, jos edunsaajana on pariskunta, ilman aterioita, 5,24 euroa viikossa, jos edunsaajana on pariskunta, ateriat mukaan lukien, ateriapalvelu: 2,21 euroa ateriaa kohti, apumiespalvelu: maksut vaihtelevat tehtävästä työstä riippuen, asiakkaan on tarjottava tarvittavat välineet, Inkontinenssipalvelu: tavalliset ja erityisen imukykyiset vaipat 0,19 0,29 euroa koosta riippuen. Puolipäiväisen hoidon käyttäjät maksavat nimellisen maksun, joka on 2,33 5,82 euroa kuukaudessa. Vanhainkotien asukkaat maksavat 60 % kokonaistuloistaan (joihin lasketaan mukaan sosiaaliturvalaitoksen maksama eläke, lisäavustukset, ulkomaiset eläkkeet, pankkien maksamat korot, vuokratulot jne.). St. Vincent de Paulin asukkaat maksavat 80 % tuloistaan, mikäli heidän käyttöönsä jää vuosittain vähintään euroa vuodessa. Heinäkuu

25 Pitkäaikaishoidon saaminen Terveydenhuollosta, ikääntyneistä ja lähipalveluista vastaava ministeriö vastaa pitkäaikaishoitoon kuuluvien luontoisetuuksien tarjoamisesta. Heinäkuu

26 Liite: Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita Koulutus-, työllisyys- ja perheasioista vastaava ministeriö valvoo sosiaaliturvalaitoksen maksamia etuuksia, kun taas terveydenhuollosta, ikääntyneistä ja lähipalveluista vastaavan ministeriön tehtävänä on järjestää terveydenhuoltopalvelut sekä tarvittavaa valvontaa ja seurantaa ministeriön terveysyksikön välityksellä. Jos haluat tietoa sosiaaliturvakysymyksistä, jotka koskevat useampaa kuin yhtä unionin jäsenvaltiota, voit etsiä sopivaa laitosta Euroopan komission ylläpitämästä laitoshakemistosta sivustolla Maltan sähköisten viranomaispalvelujen portaali Ministry of Justice, Dialogue Employment and the Family Ministeru tal-ġustizzja, Djalogu Impjiegi u l-familja Palazzo Ferreria Republic Street Valletta VLT 2000 Puh.: Faksi: Ministry for Health, the Elderly and Community Care Ministeru għas-saħħa, l-anzjani u l-kura fil-komunità Palazzo Castellania 15, Merchants Street Valletta Puh.: Faksi: Department of Social Security Dipartiment tas-sigurtà Soċjali 38, Ordnance Street Valletta Puh.: Faksi: Housing Authority Awtorità għad-djar 22, Triq Pietro Floriani Floriana Tel.: Faksi: Heinäkuu