Sote- ja maakuntauudistus

Samankaltaiset tiedostot
Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus

Maakuntajohtajien toimeksianto

Maakuntajohtajien toimeksianto

Maakuntajohtajien toimeksianto

Maakuntajohtajien toimeksianto

Etelä- Karjalan kuntien talouden tila ja tulevaisuus

Maakuntajohtajien toimeksianto

Orimattilan maakuntauudistuksen jälkeen. Kuntaliiton maakuntakierros

Nurmijärven talous sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Eero Laesterä, HT

Kuntaliiton maakuntatilaisuus

Sote- ja maakuntauudistuksen rahoitusriskit

Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta ? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

STM/VM Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot

Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat. HT Eero Laesterä

Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela

Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos , %

Alueelliset vastuumuseot 2020

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio

Asukasinfo Missä mennään kuntauudistuksessa?

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Tampereen kaupunki. Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeinen elämä kuinka kunta rahoittuu? Eero Laesterä, HT

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Maakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma, yhteenveto muutoksista

Maakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, lokakuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

KOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , %

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Maakuntien rahoitus. Hallintovaliokunnan kuuleminen Virpi Vuorinen, VM/BO Virpi Vuorinen

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Maakunta- ja sote-uudistus

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Valtiovarainvaliokunta Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous

Kuntaliiton maakuntatilaisuus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus

Kelan korvaamien taksimatkojen suorakorvausalueet kunnittain

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, maaliskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

LapIT kuntapäivät

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Valtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä

Kuntien veroprosentit 2019

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Yhteenveto. Perlacon Oy: Selvitys Etelä-Karjalan kuntien kantokyvystä

Kuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela

Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2018

Lisätietoa kuntien taloudesta

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Taipalsaaren painelaskelma päivitetty painelaskelma Tuomas Hanhela, Heli Silomäki

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2019

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan

Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto

KUNNAT 2017 MAAKUNNAT 2017

KUNNAT 2016 MAAKUNNAT 2016

Transkriptio:

Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 24.08.2017

Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana. Painelaskelma ei ole ennuste Painelaskelma kuvaa tilannetta, jossa kunnan talouden kehitys noudattaa tiettyä perusuraa Painelaskelman perusteet: Tilastokeskuksen kuntakohtaiset tilinpäätöstiedot 1997 2015 Tpe 2016 kuntakyselyn vastausten perusteella. Tarkastelussa on huomioitava kuntien vastausten toimittamisen eritahtisuus. Osa kunnista toimitti muutetun talousarvion lukuja, osa tilinpäätösennusteen ja osa valmistuneen tilinpäätöksen mukaisia lukuja. Toimintakate ja poistot 2017 VM:n keräämän talousarviokyselyn perusteella. Toimintakate 2018 kertoimilla, joissa perusteena muutos 2012 2016 eur/as Verotulot 2016 2020 Kuntaliiton veroennustekehikon perusteella. 2021 kertoimen 2012-2020 eur/as perusteella Valtionosuudet 2016 toteutuman (VM) mukaan, 2017 Kuntaliiton uusin arvio (RAFO), tästä eteenpäin mallinnettu. Investoinnit 2016, 2017 ja 2018 kunnilta. 2019 eur/as-pohjainen, historiasta johdettu kerroin. Poistotasona käytetään pääsääntöisesti %/käyttöomaisuudesta, joka on johdettu historiaaikasarjasta Sote-uudistuksen huomioiminen perustuu VM:n 7.2.2017 tietoihin Tavoitteena laskea kunnat läpi mahdollisimman yhteneväisillä perusteilla Huom! Jos Perlacon on tehnyt kuntakohtaisen syvemmän tarkastelun, niiden tulokset voivat poiketa tämän tarkastelun vakiotulosteista 2

Kunnat Maakunta: Uusimaa 3

Rahoitusmuutos eur/as tieto 20.4.2017 vs vos-muutos 2017 2018 4 Kunta /as Askola 169 rajautuu maks 100 Espoo 1 Hanko 138 rajautuu maks 100 Helsinki -23 Vantaa 57 Hyvinkää -42 Inkoo 60 Järvenpää 130 rajautuu maks 100 Karkkila 130 rajautuu maks 100 Kauniainen -137 rajautuu maks 100 Kerava 5 Kirkkonummi -28 Lapinjärvi -24 Loviisa -63 Lohja 10 Myrskylä 96 Mäntsälä 111 rajautuu maks 100 Nurmijärvi 69 Pornainen 89 Pukkila 101 rajautuu maks 100 Porvoo 1 Raasepori 82 Sipoo 12 Siuntio -66 Tuusula 65 Vihti 38 SOTE -2019-24 VOS 17-18 eur/as eur/as Veropros Askola 100 34 0,22 Espoo 1 23 0,09 Hanko 100-45 -0,25 Helsinki -23-32 -0,15 Vantaa 57 19 0,10 Hyvinkää -42-4 -0,02 Inkoo 60 105 0,56 Järvenpää 100 2 0,01 Karkkila 100-18 -0,11 Kauniainen -100-60 -0,16 Kerava 5-4 -0,02 Kirkkonummi -28-47 -0,21 Lapinjärvi -24-54 -0,40 Loviisa -63-36 -0,22 Lohja 10-26 -0,15 Myrskylä 96 1 0,01 Mäntsälä 100-33 -0,21 Nurmijärvi 69-21 -0,10 Pornainen 89-94 -0,56 Pukkila 100-103 -0,72 Porvoo 1 18 0,09 Raasepori 82-83 -0,51 Sipoo 12-41 -0,19 Siuntio -66 6 0,03 Tuusula 65-24 -0,12 Vihti 38-60 -0,32

Kuinka on kasvanut - Vantaa Vantaa 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 776 657 936 838 1 113 682 43 % 337 025 Muut 383 604 469 863 496 570 29 % 112 966 33,5 % SOTE 393 053 466 975 617 112 57 % 224 059 66,5 % Sosiaalitoimi 163 232 194 098 281 367 72 % 118 135 35,1 % Terveydenhuolto 229 821 272 877 335 745 46 % 105 924 31,4 % Perusterveys yms 74 946 95 434 105 941 41 % 30 995 9,2 % Erikoissairaanhoito 154 875 177 443 229 804 48 % 74 929 22,2 % 5 Muutos Osuus Koko maa 2006 2010 2015 Muutos-%euroa muut:sta Kaikki 21 132 583 25 821 791 30 323 683 43 % 9 191 100 Muut 9 783 401 11 857 628 12 517 776 28 % 2 734 375 29,8 % SOTE 11 349 182 13 964 163 17 805 907 57 % 6 456 725 70,2 % Sosiaalitoimi 4 366 119 5 412 019 7 709 236 77 % 3 343 117 36,4 % Terveydenhuolto 6 983 063 8 552 144 10 096 671 45 % 3 113 608 33,9 % Perusterveys yms 2 775 351 3 322 532 3 464 582 25 % 689 231 7,5 % Erikoissairaanhoito 4 207 712 5 229 612 6 632 089 58 % 2 424 377 26,4 %

Soten ideaan Kasvut menneen kehityksen perusteella? Askola 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 16 129 20 779 26 212 63 % 10 083 Muut 7 979 10 030 11 376 43 % 3 397 33,7 % SOTE 8 150 10 749 14 836 82 % 6 686 66,3 % Sosiaalitoimi 3 006 4 662 6 228 107 % 3 222 32,0 % Terveydenhuolto 5 144 6 087 8 608 67 % 3 464 34,4 % Perusterveys yms 1 698 1 946 2 446 44 % 748 7,4 % Erikoissairaanhoito 3 446 4 141 6 162 79 % 2 716 26,9 % Espoo 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 943 924 1 207 853 1 439 715 53 % 495 791 Muut 526 885 691 256 730 899 39 % 204 014 41,1 % SOTE 417 039 516 597 708 816 70 % 291 777 58,9 % Sosiaalitoimi 154 378 198 593 313 599 103 % 159 221 32,1 % Terveydenhuolto 262 661 318 004 395 217 50 % 132 556 26,7 % Perusterveys yms 95 252 117 340 128 169 35 % 32 917 6,6 % Erikoissairaanhoito 167 409 200 664 267 048 60 % 99 639 20,1 % Hanko 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 46 831 50 928 55 236 18 % 8 405 Muut 20 605 20 726 19 649-5 % -956-11,4 % SOTE 26 226 30 202 35 587 36 % 9 361 111,4 % Sosiaalitoimi 10 206 11 910 14 892 46 % 4 686 55,8 % Terveydenhuolto 16 020 18 292 20 695 29 % 4 675 55,6 % Perusterveys yms 4 996 7 697 7 429 49 % 2 433 28,9 % Erikoissairaanhoito 11 024 10 595 13 266 20 % 2 242 26,7 % Helsinki 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 2 456 095 3 048 980 3 496 159 42 % 1 040 064 Muut 1 029 146 1 366 877 1 486 800 44 % 457 654 44,0 % SOTE 1 426 949 1 682 103 2 009 359 41 % 582 410 56,0 % Sosiaalitoimi 628 383 745 189 968 936 54 % 340 553 32,7 % Terveydenhuolto 798 566 936 914 1 040 423 30 % 241 857 23,3 % Perusterveys yms 321 231 384 579 353 416 10 % 32 185 3,1 % Erikoissairaanhoito 477 335 552 335 687 007 44 % 209 672 20,2 % Hyvinkää 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 171 107 204 618 245 792 44 % 74 685 Muut 79 352 87 869 98 604 24 % 19 252 25,8 % SOTE 91 755 116 749 147 188 60 % 55 433 74,2 % Sosiaalitoimi 32 785 43 165 57 142 74 % 24 357 32,6 % Terveydenhuolto 58 970 73 584 90 046 53 % 31 076 41,6 % Perusterveys yms 22 020 27 423 32 912 49 % 10 892 14,6 % Erikoissairaanhoito 36 950 46 161 57 134 55 % 20 184 27,0 % Inkoo 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 20 335 24 727 30 449 50 % 10 114 Muut 7 951 11 495 14 018 76 % 6 067 60,0 % SOTE 12 384 13 232 16 431 33 % 4 047 40,0 % Sosiaalitoimi 4 200 4 558 6 320 50 % 2 120 21,0 % Terveydenhuolto 8 184 8 674 10 111 24 % 1 927 19,1 % Perusterveys yms 2 852 3 181 2 742-4 % -110-1,1 % Erikoissairaanhoito 5 332 5 493 7 369 38 % 2 037 20,1 % Järvenpää 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 134 989 160 803 204 929 52 % 69 940 Muut 63 388 75 928 81 200 28 % 17 812 25,5 % SOTE 71 601 84 875 123 729 73 % 52 128 74,5 % Sosiaalitoimi 25 945 33 750 54 184 109 % 28 239 40,4 % Terveydenhuolto 45 656 51 125 69 545 52 % 23 889 34,2 % Perusterveys yms 16 371 16 986 18 502 13 % 2 131 3,0 % Erikoissairaanhoito 29 285 34 139 51 043 74 % 21 758 31,1 % Karkkila 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 34 002 42 392 47 095 39 % 13 093 Muut 14 084 16 149 16 564 18 % 2 480 18,9 % SOTE 19 918 26 243 30 531 53 % 10 613 81,1 % Sosiaalitoimi 6 758 10 137 12 623 87 % 5 865 44,8 % Terveydenhuolto 13 160 16 106 17 908 36 % 4 748 36,3 % Perusterveys yms 4 815 5 865 6 397 33 % 1 582 12,1 % Erikoissairaanhoito 8 345 10 241 11 511 38 % 3 166 24,2 %

Soten ideaan Kasvut menneen kehityksen perusteella? Kauniainen 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 42 741 50 877 59 070 38 % 16 329 Muut 25 592 31 112 31 291 22 % 5 699 34,9 % SOTE 17 149 19 765 27 779 62 % 10 630 65,1 % Sosiaalitoimi 5 053 7 669 11 820 134 % 6 767 41,4 % Terveydenhuolto 12 096 12 096 15 959 32 % 3 863 23,7 % Perusterveys yms 6 036 5 591 6 746 12 % 710 4,3 % Erikoissairaanhoito 6 060 6 505 9 213 52 % 3 153 19,3 % Loviisa 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 65 376 78 388 91 300 40 % 25 924 Muut 30 957 37 069 39 336 27 % 8 379 32,3 % SOTE 34 419 41 319 51 964 51 % 17 545 67,7 % Sosiaalitoimi 12 683 18 084 22 235 75 % 9 552 36,8 % Terveydenhuolto 21 736 23 235 29 729 37 % 7 993 30,8 % Perusterveys yms 9 234 8 058 9 011-2 % -223-0,9 % Erikoissairaanhoito 12 502 15 177 20 718 66 % 8 216 31,7 % Kerava 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 106 562 140 852 166 038 56 % 59 476 Muut 48 343 66 806 68 960 43 % 20 617 34,7 % SOTE 58 219 74 046 97 078 67 % 38 859 65,3 % Sosiaalitoimi 19 761 25 472 39 563 100 % 19 802 33,3 % Terveydenhuolto 38 458 48 574 57 515 50 % 19 057 32,0 % Perusterveys yms 13 910 16 008 17 982 29 % 4 072 6,8 % Erikoissairaanhoito 24 548 32 566 39 533 61 % 14 985 25,2 % Lohja 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 172 953 212 728 254 066 47 % 81 113 Muut 80 934 91 773 100 476 24 % 19 542 24,1 % SOTE 92 019 120 955 153 590 67 % 61 571 75,9 % Sosiaalitoimi 31 363 43 670 63 849 104 % 32 486 40,1 % Terveydenhuolto 60 656 77 285 89 741 48 % 29 085 35,9 % Perusterveys yms 19 213 28 842 28 783 50 % 9 570 11,8 % Erikoissairaanhoito 41 443 48 443 60 958 47 % 19 515 24,1 % Kirkkonummi 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 128 481 167 269 199 607 55 % 71 126 Muut 66 599 87 441 100 121 50 % 33 522 47,1 % SOTE 61 882 79 828 99 486 61 % 37 604 52,9 % Sosiaalitoimi 22 155 30 591 39 839 80 % 17 684 24,9 % Terveydenhuolto 39 727 49 237 59 647 50 % 19 920 28,0 % Perusterveys yms 14 203 18 455 21 596 52 % 7 393 10,4 % Erikoissairaanhoito 25 524 30 782 38 051 49 % 12 527 17,6 % Myrskylä 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 7 241 8 856 10 568 46 % 3 327 Muut 2 853 4 133 4 135 45 % 1 282 38,5 % SOTE 4 388 4 723 6 433 47 % 2 045 61,5 % Sosiaalitoimi 2 037 2 013 3 126 53 % 1 089 32,7 % Terveydenhuolto 2 351 2 710 3 307 41 % 956 28,7 % Perusterveys yms 899 1 218 1 289 43 % 390 11,7 % Erikoissairaanhoito 1 452 1 492 2 018 39 % 566 17,0 % Lapinjärvi 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 12 649 15 342 15 653 24 % 3 004 Muut 5 820 6 614 6 481 11 % 661 22,0 % SOTE 6 829 8 728 9 172 34 % 2 343 78,0 % Sosiaalitoimi 3 265 4 291 4 449 36 % 1 184 39,4 % Terveydenhuolto 3 564 4 437 4 723 33 % 1 159 38,6 % Perusterveys yms 1 328 1 600 1 410 6 % 82 2,7 % Erikoissairaanhoito 2 236 2 837 3 313 48 % 1 077 35,9 %

Soten ideaan Kasvut menneen kehityksen perusteella? Nurmijärvi 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 132 425 165 382 205 241 55 % 72 816 Muut 66 173 82 635 93 527 41 % 27 354 37,6 % SOTE 66 252 82 747 111 714 69 % 45 462 62,4 % Sosiaalitoimi 24 950 29 442 43 239 73 % 18 289 25,1 % Terveydenhuolto 41 302 53 305 68 475 66 % 27 173 37,3 % Perusterveys yms 15 270 19 965 21 136 38 % 5 866 8,1 % Erikoissairaanhoito 26 032 33 340 47 339 82 % 21 307 29,3 % Pornainen 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 16 369 20 679 24 154 48 % 7 785 Muut 10 035 11 518 12 541 25 % 2 506 32,2 % SOTE 6 334 9 161 11 613 83 % 5 279 67,8 % Sosiaalitoimi 1 717 2 873 3 755 119 % 2 038 26,2 % Terveydenhuolto 4 617 6 288 7 858 70 % 3 241 41,6 % Perusterveys yms 1 332 2 092 2 734 105 % 1 402 18,0 % Erikoissairaanhoito 3 285 4 196 5 124 56 % 1 839 23,6 % Raasepori 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 117 583 141 285 169 135 44 % 51 552 Muut 51 599 60 106 65 680 27 % 14 081 27,3 % SOTE 65 984 81 179 103 455 57 % 37 471 72,7 % Sosiaalitoimi 25 940 30 824 45 945 77 % 20 005 38,8 % Terveydenhuolto 40 044 50 355 57 510 44 % 17 466 33,9 % Perusterveys yms 13 243 15 211 16 500 25 % 3 257 6,3 % Erikoissairaanhoito 26 801 35 144 41 010 53 % 14 209 27,6 % Sipoo 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 70 417 87 107 94 419 34 % 24 002 Muut 36 381 47 009 43 926 21 % 7 545 31,4 % SOTE 34 036 40 098 50 493 48 % 16 457 68,6 % Sosiaalitoimi 11 388 12 440 20 195 77 % 8 807 36,7 % Terveydenhuolto 22 648 27 658 30 298 34 % 7 650 31,9 % Perusterveys yms 8 565 11 592 10 542 23 % 1 977 8,2 % Erikoissairaanhoito 14 083 16 066 19 756 40 % 5 673 23,6 % Pukkila 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 6 498 9 095 10 989 69 % 4 491 Muut 3 457 4 725 4 711 36 % 1 254 27,9 % SOTE 3 041 4 370 6 278 106 % 3 237 72,1 % Sosiaalitoimi 1 082 1 800 2 998 177 % 1 916 42,7 % Terveydenhuolto 1 959 2 570 3 280 67 % 1 321 29,4 % Perusterveys yms 846 1 024 1 143 35 % 297 6,6 % Erikoissairaanhoito 1 113 1 546 2 137 92 % 1 024 22,8 % Siuntio 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 20 327 27 411 32 981 62 % 12 654 Muut 9 526 13 775 16 356 72 % 6 830 54,0 % SOTE 10 801 13 636 16 625 54 % 5 824 46,0 % Sosiaalitoimi 2 541 4 229 5 029 98 % 2 488 19,7 % Terveydenhuolto 8 260 9 407 11 596 40 % 3 336 26,4 % Perusterveys yms 3 180 3 669 3 983 25 % 803 6,3 % Erikoissairaanhoito 5 080 5 738 7 613 50 % 2 533 20,0 % Porvoo 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 185 390 224 196 270 668 46 % 85 278 Muut 86 713 108 977 122 421 41 % 35 708 41,9 % SOTE 98 677 115 219 148 247 50 % 49 570 58,1 % Sosiaalitoimi 39 566 45 442 63 931 62 % 24 365 28,6 % Terveydenhuolto 59 111 69 777 84 316 43 % 25 205 29,6 % Perusterveys yms 19 128 22 359 26 214 37 % 7 086 8,3 % Erikoissairaanhoito 39 983 47 418 58 102 45 % 18 119 21,2 % Tuusula 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 126 323 157 100 191 954 52 % 65 631 Muut 62 318 80 820 87 275 40 % 24 957 38,0 % SOTE 64 005 76 280 104 679 64 % 40 674 62,0 % Sosiaalitoimi 21 861 26 425 44 281 103 % 22 420 34,2 % Terveydenhuolto 42 144 49 855 60 398 43 % 18 254 27,8 % Perusterveys yms 15 233 17 621 18 956 24 % 3 723 5,7 % Erikoissairaanhoito 26 911 32 234 41 442 54 % 14 531 22,1 %

Soten ideaan Kasvut menneen kehityksen perusteella? Vantaa 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 776 657 936 838 1 113 682 43 % 337 025 Muut 383 604 469 863 496 570 29 % 112 966 33,5 % SOTE 393 053 466 975 617 112 57 % 224 059 66,5 % Sosiaalitoimi 163 232 194 098 281 367 72 % 118 135 35,1 % Terveydenhuolto 229 821 272 877 335 745 46 % 105 924 31,4 % Perusterveys yms 74 946 95 434 105 941 41 % 30 995 9,2 % Erikoissairaanhoito 154 875 177 443 229 804 48 % 74 929 22,2 % Vihti 2006 2010 2015 2006-15 euroa muut:sta Kaikki 93 140 123 483 143 683 54 % 50 543 Muut 44 985 59 527 61 539 37 % 16 554 32,8 % SOTE 48 155 63 956 82 144 71 % 33 989 67,2 % Sosiaalitoimi 15 163 23 841 32 583 115 % 17 420 34,5 % Terveydenhuolto 32 992 40 115 49 561 50 % 16 569 32,8 % Perusterveys yms 11 565 14 151 16 136 40 % 4 571 9,0 % Erikoissairaanhoito 21 427 25 964 33 425 56 % 11 998 23,7 %

Soten ideaan Kasvut menneen kehityksen perusteella? 2006-2015 suurin osa toimintakatteen kasvusta on aiheutunut soten kasvusta poikkeuksina Helsinki, Inkoo, Mäntsälä ja Siuntio Maakunnan kuntien toimintakatteen keskimääräinen kasvu 5,3 %/v, josta sote 6,6 %/v ja muut 3,9 %/v Toimintakate on kasvanut nopeimmin Pukkilassa (7,7 %/v) ja hitaimmin Hangossa (2,0 %/v) Eniten sote on kasvanut suhteessa muihin palveluihin Pukkilassa ja vähiten Inkossa Pienin soten kasvu oli Inkoossa (3,6 %/v) ja suurin Pukkilassa (11,8 %/v) Pienin kasvu muissa palveluissa oli Hangossa (-0,5 %/v) ja suurin Inkoossa (8,5 %/v) 10

Soten ideaan - Mikä on kasvanut? 11 Kaikki yhteensä Koko kasvu Kasvusta Kuntaan Maakuntaan 2006 2015 Ei sote Sote Muutos% Muutos% Askola 16 129 26 212 10 083 3 397 6 686 34 % 66 % Espoo 943 924 1 439 715 495 791 204 014 291 777 41 % 59 % Hanko 46 831 55 236 8 405-956 9 361-11 % 111 % Helsinki 2 456 095 3 496 159 1 040 064 457 654 582 410 44 % 56 % Vantaa 776 657 1 113 682 337 025 112 966 224 059 34 % 66 % Hyvinkää 171 107 245 792 74 685 19 252 55 433 26 % 74 % Inkoo 20 335 30 449 10 114 6 067 4 047 60 % 40 % Järvenpää 134 989 204 929 69 940 17 812 52 128 25 % 75 % Karkkila 34 002 47 095 13 093 2 480 10 613 19 % 81 % Kauniainen 42 741 59 070 16 329 5 699 10 630 35 % 65 % Kerava 106 562 166 038 59 476 20 617 38 859 35 % 65 % Kirkkonummi 128 481 199 607 71 126 33 522 37 604 47 % 53 % Lapinjärvi 12 649 15 653 3 004 661 2 343 22 % 78 % Loviisa 65 376 91 300 25 924 8 379 17 545 32 % 68 % Lohja 172 953 254 066 81 113 19 542 61 571 24 % 76 % Myrskylä 7 241 10 568 3 327 1 282 2 045 39 % 61 % Mäntsälä 65 607 103 357 37 750 18 192 19 558 48 % 52 % Nurmijärvi 132 425 205 241 72 816 27 354 45 462 38 % 62 % Pornainen 16 369 24 154 7 785 2 506 5 279 32 % 68 % Pukkila 6 498 10 989 4 491 1 254 3 237 28 % 72 % Porvoo 185 390 270 668 85 278 35 708 49 570 42 % 58 % Raasepori 117 583 169 135 51 552 14 081 37 471 27 % 73 % Sipoo 70 417 94 419 24 002 7 545 16 457 31 % 69 % Siuntio 20 327 32 981 12 654 6 830 5 824 54 % 46 % Tuusula 126 323 191 954 65 631 24 957 40 674 38 % 62 % Vihti 93 140 143 683 50 543 16 554 33 989 33 % 67 % Maakunta yht 5 970 151 8 702 152 2 732 001 1 067 369 1 664 632 39 % 61 %

Vantaa Vantaa Trendi: 2010-2016 TP 2015 TP 2016 Tpe 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Asukasluku 214 605 219 341 218 234 221 643 225 171 228 719 232 185 235 665 238 958 242 051 Muutos kpl 3 802 4 736-1 107 3 410 3 528 3 548 3 466 3 480 3 292 3 093 Verotettava tulo 4 137 989 4 282 879 4 177 459 4 375 318 4 527 656 4 756 552 4 987 050 5 115 232 5 241 441 5 365 340 Muutos-% 0,26 % 3,50 % -2,46 % 4,74 % 3,48 % 5,06 % 4,85 % 2,57 % 2,47 % 2,36 % Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 6,53 6,53 6,53 6,53 6,53 Toimintakate 1000 e -1 125 440-990 035-1 024 102-1 060 904-1 099 345-504 920-518 339-532 049-545 707-559 288 Muutos 1000 e -119 005 135 405-34 067-36 802-38 441 594 424-13 419-13 710-13 658-13 581 Muutos %:ia 0,91 % -12,03 % 3,44 % 3,59 % 3,62 % -54,07 % 2,66 % 2,64 % 2,57 % 2,49 % Muutos %:ia eur/as -13,93 % 3,97 % 2,00 % 2,00 % -54,78 % 1,13 % 1,13 % 1,15 % 1,18 % Verorahoitus 1000 e 1 084 529 1 143 163 1 116 746 1 155 838 1 191 954 607 392 634 569 656 657 674 927 690 439 Verorahoituksen muutos 1000 e 58 634-26 417 39 092 36 116-584 562 27 177 22 088 18 270 15 512 Toimintakate/Verorahoitus 104 % 87 % 92 % 92 % 92 % 83 % 82 % 81 % 81 % 81 % Käyttökate 1000 e -40 911 153 128 92 644 94 934 92 609 102 472 116 230 124 608 129 220 131 151 Rahoitustuotot ja -kulut 1000 e 29 504 25 715 27 960 29 090 29 775 30 269 31 040 30 812 30 789 30 771 Vuosikate 1000 e -11 407 178 843 120 605 124 024 122 385 132 741 147 270 155 421 160 009 161 922 Poistot 1000 e 98 084 116 138 118 868 117 906 118 515 111 861 108 863 110 265 111 371 112 517 Ylijäämä/alijäämä 1000 e -109 180 64 823 2 408 7 090 5 085 23 067 38 406 45 155 48 638 49 405 Kumulatiivinen ylij/alij. 354 815 425 062 427 470 434 559 439 644 462 711 501 118 546 273 594 911 644 316 Kumulatiivinen ylij/alij./as 1 653 1 938 1 959 1 961 1 952 2 023 2 158 2 318 2 490 2 662 Nettoinvestoinnit 1000 e 98 694 76 588 115 901 127 525 133 860 129 420 133 400 129 616 131 427 133 128 Lainakanta 1000 eur 1 140 064 1 060 200 1 071 890 1 112 045 1 147 949 1 173 844 1 189 682 1 193 584 1 194 709 1 195 623 Lainakanta eur/as 5 312 4 834 4 912 5 017 5 098 5 132 5 124 5 065 5 000 4 940 Lainakanta/Verorahoitus 105 % 93 % 96 % 96 % 96 % 193 % 187 % 182 % 177 % 173 % Lainakanta veroprosenttia 27,55 24,75 25,66 25,42 25,35 24,68 23,86 23,33 22,79 22,28 12

Palvelurakenteen nettomenojen kehitys 2006-15 - ääripäät Kuntaan jäävät Maakunnalle siirtyvät Minimi -47 % 40 % Ens neljännes 16 % 65 % Keskiarvo 24 % 76 % Mediaani 26 % 74 % Kolmas neljänne 35 % 84 % Maksimi 60 % 147 % Alla vasemmanpuoleisessa taulussa kuvataan kunnat, joissa uudistuksen jälkeen kuntaan jäävien palveluiden kasvu on ollut erityisen hidas (2006-2015). Alla oikeanpuoleiseen tauluun on kuvattu kunnat, joissa kuntaan jäävissä palveluissa on ollut kuntajoukon suurin kasvu. Koko kasvu Kasvusta 1000 e Kuntaan Maakunnan 1000 e Kuntaan jäävät SOTE jäävät vastuulle Veteli 4 051-1 902 5 953-47 % 147 % Honkajoki 1 311-501 1 812-38 % 138 % Soini 1 743-435 2 178-25 % 125 % Savukoski 1 740-207 1 947-12 % 112 % Hanko 8 405-956 9 361-11 % 111 % Hyrynsalm i 4 278-408 4 686-10 % 110 % Halsua 1 604-114 1 718-7 % 107 % Nakkila 6 394-281 6 675-4 % 104 % Vimpeli 3 025-87 3 112-3 % 103 % Juankoski 8 862-198 9 060-2 % 102 % Sulkava 5 033-98 5 131-2 % 102 % Pello 7 035-30 7 065 0 % 100 % Hartola 3 440 9 3 431 0 % 100 % Koko kasvukasvusta 1000 e Kuntaan Maakunnan 1000 e Kuntaan jää SOTE jäävät vastuulle Inkoo 10 114 6 067 4 047 60 % 40 % Eurajoki 18 724 10 385 8 339 55 % 45 % Siuntio 12 654 6 830 5 824 54 % 46 % Liminka 22 436 11 641 10 795 52 % 48 % Kaskinen 2 998 1 505 1 493 50 % 50 % Uurainen 7 640 3 826 3 814 50 % 50 % Hailuoto 2 406 1 168 1 238 49 % 51 % Korsnäs 5 264 2 551 2 713 48 % 52 % Mäntsälä 37 750 18 192 19 558 48 % 52 % Kalajoki 21 095 10 084 11 011 48 % 52 % Lumijoki 4 283 2 034 2 249 47 % 53 % Kirkkonumm 71 126 33 522 37 604 47 % 53 % Utajärvi 6 192 2 911 3 281 47 % 53 % Taivassalo 2 808 1 310 1 498 47 % 53 %

14 Sote-kustannus ja ikääntyminen

Toimintakate 15 Toimintakate 2018 2019 Jäävä osuus-% Askola -26 573-11 286 42 % Espoo -1 344 776-637 151 47 % Hanko -49 877-16 001 32 % Helsinki -3 192 180-1 353 679 42 % Vantaa -1 093 521-494 630 45 % Hyvinkää -225 792-81 591 36 % Inkoo -29 871-13 254 44 % Järvenpää -194 670-68 062 35 % Karkkila -46 325-15 241 33 % Kauniainen -56 389-26 840 48 % Kerava -162 625-63 334 39 % Kirkkonummi -194 102-98 527 51 % Lapinjärvi -15 651-6 384 41 % Loviisa -89 433-38 885 43 % Lohja -243 609-92 750 38 % Myrskylä -10 547-3 761 36 % Mäntsälä -102 574-42 944 42 % Nurmijärvi -202 126-85 126 42 % Pornainen -23 543-10 781 46 % Pukkila -10 952-4 680 43 % Porvoo -248 802-103 051 41 % Raasepori -162 687-63 149 39 % Sipoo -97 661-44 286 45 % Siuntio -29 493-14 520 49 % Tuusula -190 441-80 480 42 % Vihti -137 692-57 929 42 % Koko maakunta -8 181 912-3 528 320 43 % Toimintakatteen euromäärästä suurin osa rajautuu pois kuntien vastuulta Maakunnassa suurin muutos on Hangossa, pienin Kirkkonummella Menot soten jälkeen helpommin kunnan hallittavissa ja talouden ennakoitavuus paranee. Jos suhde menee uudistuksen jälkeen pieneksi, on kunnan sotekustannusten osuus kokonaisuudesta ollut hyvin suuri. Näiden kuntien ikärakenne on ollut usein epäsuotuisampi kuin muissa kunnissa.

Verorahoitus, vos/toimintakate Verorahoitus 2018 2019 Jäävä osuus Askola 26 422 11 039 42 % Espoo 1 511 291 798 161 53 % Hanko 51 851 18 093 35 % Helsinki 3 540 427 1 704 313 48 % Vantaa 1 150 394 562 323 49 % Hyvinkää 249 592 106 961 43 % Inkoo 31 863 15 248 48 % Järvenpää 210 368 85 023 40 % Karkkila 49 237 18 413 37 % Kauniainen 66 617 37 797 57 % Kerava 178 937 80 944 45 % Kirkkonummi 210 815 115 176 55 % Lapinjärvi 15 101 5 887 39 % Loviisa 90 595 40 735 45 % Lohja 259 030 109 488 42 % Myrskylä 10 628 3 924 37 % Mäntsälä 108 952 49 615 46 % Nurmijärvi 214 238 97 312 45 % Pornainen 25 454 12 985 51 % Pukkila 10 617 4 370 41 % Porvoo 271 963 126 919 47 % Raasepori 171 296 72 556 42 % Sipoo 110 219 57 783 52 % Siuntio 33 534 18 933 56 % Tuusula 201 207 91 079 45 % Vihti 148 412 69 320 47 % Koko 16 maakunta 8 949 059 4 314 399 48 % VOS/Toimintakate 2018 2019 Askola 28 % 20 % Espoo 3 % 32 % Hanko 26 % -5 % Helsinki 7 % 18 % Vantaa 16 % 28 % Hyvinkää 23 % 25 % Inkoo 21 % 19 % Järvenpää 13 % 8 % Karkkila 38 % 24 % Kauniainen -2 % 57 % Kerava 13 % 22 % Kirkkonummi 11 % 36 % Lapinjärvi 42 % 31 % Loviisa 29 % 21 % Lohja 28 % 25 % Myrskylä 41 % 22 % Mäntsälä 28 % 28 % Nurmijärvi 15 % 24 % Pornainen 25 % 38 % Pukkila 31 % 16 % Porvoo 20 % 27 % Raasepori 34 % 21 % Sipoo 14 % 34 % Siuntio 15 % 33 % Tuusula 12 % 20 % Vihti 17 % 23 % Koko maakunta 11 % 24 % Verorahoitus käsittää verotulot ja valtionosuudet. Valtionosuuksiin sisältyy 60/60-rajaus ja siirtymätasaus näin suora johtopäätös joidenkin kuntien ajautumisesta valtionosuudesta riippuvaiseksi ei ole aukottomasti tosi. VOS-kompensaatio voi olla negatiivisesti toteutuva riski, jos valtionosuutta aletaan uudistaa kompensaatiossa hyötyvissä kunnissa.

Kiinteistöverot verotuloista Veroprosentti 2018 2019 Jäävä osuus Askola 20,75 8,28 40 % Espoo 18,00 5,53 31 % Hanko 21,75 9,28 43 % Helsinki 18,50 6,03 33 % Vantaa 19,00 6,53 34 % Hyvinkää 19,75 7,28 37 % Inkoo 20,75 8,28 40 % Järvenpää 19,75 7,28 37 % Karkkila 20,75 8,28 40 % Kauniainen 17,00 4,53 27 % Kerava 19,25 6,78 35 % Kirkkonummi 19,50 7,03 36 % Lapinjärvi 20,50 8,03 39 % Loviisa 19,75 7,28 37 % Lohja 20,50 8,03 39 % Myrskylä 21,50 9,03 42 % Mäntsälä 20,50 8,03 39 % Nurmijärvi 19,50 7,03 36 % Pornainen 20,50 8,03 39 % Pukkila 22,00 9,53 43 % Porvoo 19,75 7,28 37 % Raasepori 22,00 9,53 43 % Sipoo 19,25 6,78 35 % Siuntio 21,50 9,03 42 % Tuusula 19,50 7,03 36 % Vihti 20,50 8,03 39 % Koko maakunta ka 20,08 7,61 38 % Koko maakunta painotett 18,85 6,38 34 % 17 Kivet verotuloista 2018 2019 Askola 6 % 14 % Espoo 8 % 21 % Hanko 7 % 14 % Helsinki 8 % 18 % Vantaa 8 % 20 % Hyvinkää 7 % 17 % Inkoo 13 % 27 % Järvenpää 7 % 17 % Karkkila 8 % 17 % Kauniainen 7 % 21 % Kerava 6 % 15 % Kirkkonummi 6 % 15 % Lapinjärvi 7 % 15 % Loviisa 13 % 26 % Lohja 7 % 16 % Myrskylä 7 % 14 % Mäntsälä 9 % 20 % Nurmijärvi 5 % 13 % Pornainen 6 % 14 % Pukkila 6 % 13 % Porvoo 8 % 19 % Raasepori 10 % 21 % Sipoo 10 % 24 % Siuntio 8 % 17 % Tuusula 6 % 14 % Vihti 6 % 15 % Koko maakunta 8 % 19 % Kaikkien kuntien tulovero-% laskee 12,47. Suhteellisesti tämä tarkoittaa eri kunnissa eri osuuksia tuloveron tuotosta. Uudistuksen yhteydessä kiinteistöveron merkitys kuntien verotuloissa kasvaa selvästi.

Kiinteistöveron suhteellinen osuus kasvaa 18 Kivet verotuloista 2018 2019 Muutos-% Askola 6 % 14 % 8 % Espoo 8 % 21 % 12 % Hanko 7 % 14 % 7 % Helsinki 8 % 18 % 10 % Vantaa 8 % 20 % 11 % Hyvinkää 7 % 17 % 10 % Inkoo 13 % 27 % 14 % Järvenpää 7 % 17 % 10 % Karkkila 8 % 17 % 9 % Kauniainen 7 % 21 % 14 % Kerava 6 % 15 % 9 % Kirkkonummi 6 % 15 % 9 % Lapinjärvi 7 % 15 % 8 % Loviisa 13 % 26 % 13 % Lohja 7 % 16 % 9 % Myrskylä 7 % 14 % 7 % Mäntsälä 9 % 20 % 11 % Nurmijärvi 5 % 13 % 8 % Pornainen 6 % 14 % 8 % Pukkila 6 % 13 % 7 % Porvoo 8 % 19 % 11 % Raasepori 10 % 21 % 11 % Sipoo 10 % 24 % 14 % Siuntio 8 % 17 % 9 % Tuusula 6 % 14 % 8 % Vihti 6 % 15 % 8 % Koko maakunta 8 % 19 % 11 % 2018 2019 Eurajoki 40 % 67 % Kustavi 35 % 60 % Tervola 24 % 45 % Kolari 26 % 47 % Luhanka 20 % 40 % Kittilä 26 % 46 % Utajärvi 27 % 46 % Pelkosenniemi 37 % 56 % Inari 17 % 36 % Sodankylä 20 % 38 % Sysmä 18 % 36 % Taivassalo 21 % 39 % Vaala 25 % 42 % Puumala 21 % 38 % Parainen 15 % 31 % Kemiönsaari 15 % 32 % Hirvensalmi 18 % 34 % Kuhmoinen 18 % 33 % Ristijärvi 19 % 34 % Utsjoki 15 % 31 % 2018 2019 Liminka 4 % 9 % Laihia 4 % 9 % Rauma 5 % 10 % Masku 5 % 11 % Harjavalta 6 % 11 % Jokioinen 5 % 11 % Hausjärvi 5 % 12 % Nousiainen 5 % 12 % Aura 5 % 12 % Tyrnävä 5 % 12 % Ulvila 5 % 12 % Kempele 5 % 12 % Lieto 5 % 12 % Pyhäjärvi 6 % 12 % Alavieska 6 % 12 % Rusko 5 % 13 % Hämeenkyrö 6 % 13 % Kaarina 5 % 13 % Lumijoki 6 % 13 % Janakkala 6 % 13 %

Käyttökate 19 Käyttökate 1000 e 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Askola -151-247 -160-194 -116-7 -53 Vahvistuu Espoo 166 514 161 010 163 383 156 736 162 144 166 692 168 218 Vahvistuu Hanko 1 974 2 092 2 585 2 898 3 184 3 530 3 718 Vahvistuu Helsinki 348 247 350 635 332 537 313 946 298 211 280 901 262 830 Vantaa 56 873 67 693 84 805 99 203 110 023 119 994 129 004 Vahvistuu Hyvinkää 23 801 25 370 26 010 26 510 27 934 29 396 30 936 Vahvistuu Inkoo 1 992 1 993 2 079 2 063 1 972 1 874 1 739 Järvenpää 15 698 16 961 19 788 22 056 24 351 27 112 28 638 Vahvistuu Karkkila 2 912 3 172 3 647 4 021 4 333 4 673 4 898 Vahvistuu Kauniainen 10 228 10 958 11 735 12 553 12 128 11 895 12 389 Vahvistuu Kerava 16 312 17 610 19 390 20 281 21 209 22 186 23 117 Vahvistuu Kirkkonummi 16 712 16 649 16 881 16 983 17 689 18 342 18 716 Vahvistuu Lapinjärvi -550-498 -541-562 -618-623 -663 Loviisa 1 162 1 850 2 061 2 085 2 270 2 666 3 039 Vahvistuu Lohja 15 421 16 738 19 156 20 486 21 899 23 419 24 617 Vahvistuu Myrskylä 81 164 262 329 365 394 371 Vahvistuu Mäntsälä 6 378 6 671 7 446 8 117 8 670 9 347 9 389 Vahvistuu Nurmijärvi 12 112 12 186 13 891 15 077 15 967 16 333 16 732 Vahvistuu Pornainen 1 911 2 204 2 438 2 755 2 890 3 048 3 219 Vahvistuu Pukkila -334-310 -231-181 -132-58 -54 Vahvistuu Porvoo 23 161 23 868 25 109 25 604 26 366 27 141 28 038 Vahvistuu Raasepori 8 609 9 408 11 667 13 209 14 689 15 683 16 594 Vahvistuu Sipoo 12 558 13 497 14 563 15 476 16 579 18 188 19 455 Vahvistuu Siuntio 4 042 4 413 4 633 4 852 5 123 5 525 5 854 Vahvistuu Tuusula 10 766 10 600 11 577 12 092 12 248 12 138 11 872 Vahvistuu Vihti 10 720 11 391 13 027 14 076 14 817 15 714 16 377 Vahvistuu Koko maakunta 767 147 786 078 807 739 810 472 824 195 835 504 838 990 Vahvistuu 2018 2024 vuosien välillä toimintakatteen kasvu on pienempi kuin verorahoituksen kasvu. Verorahoitus sisältää rahoitusjärjestelmän muutoksen. Tähän saattaa vaikuttaa paljonkin rahoitusjärjestelmän muutos ja kunnan kannalta siinä oleva positiivinen kompensaatio.

Käyttökatteen muutos ei-sote vs sote SOTE - EI SOTE (trendi 2009-2016) 20 Käyttökate 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Askola 450 982 2 046 3 069 4 118 5 089 Espoo -10 075-14 642-2 878 18 309 39 528 59 200 Hanko 981 2 193 3 911 5 815 7 523 8 915 Helsinki 12 724 8 280 66 028 122 214 181 954 244 351 Vantaa 5 484 16 529 42 234 64 550 86 028 108 659 Hyvinkää 249-1 546-44 2 077 4 250 6 356 Inkoo 160 598 1 374 2 061 2 625 3 252 Järvenpää 2 488 5 660 12 832 20 321 27 723 34 518 Karkkila 336 946 2 306 3 846 5 376 6 504 Kauniainen 1 488 2 149 3 444 3 308 3 417 4 349 Kerava 892 1 740 5 167 8 720 12 382 16 296 Kirkkonummi 102-407 2 308 5 278 8 336 11 461 Lapinjärvi -52-70 83 355 476 710 Loviisa 207 101 816 1 907 3 238 4 763 Lohja 3 187 6 096 11 738 17 512 23 409 30 223 Myrskylä 26 176 420 762 1 109 1 450 Mäntsälä -84 542 2 331 4 275 6 161 7 624 Nurmijärvi 1 438 3 600 8 109 12 494 16 123 19 887 Pornainen 22 346 970 1 686 2 325 2 880 Pukkila 321 718 1 208 1 740 2 254 2 787 Porvoo 223 109 3 109 5 894 8 755 11 567 Raasepori 2 252 4 115 8 375 12 962 17 224 21 204 Sipoo 287 723 2 103 3 481 4 747 6 190 Siuntio -22 22 567 1 198 1 956 2 769 Tuusula 1 123 3 143 7 939 12 482 16 469 20 656 Vihti 1 064 2 950 6 548 9 825 13 137 16 745 Koko maakunta 25 272 45 056 193 042 346 140 500 640 658 408

Käyttökatteen muutos ei-sote vs sote - maakunnat SOTE - EI SOTE (trendi 2012-2016) 21 Käyttökate eur/as 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Uusimaa -16-41 9 58 105 150 Varsinais-Suomi 7 27 102 177 243 311 Satakunta -3-32 16 75 127 182 Kanta-Häme 36 47 124 208 299 391 Pirkanmaa 11-3 59 134 203 275 Päijät-Häme -4-37 -5 34 78 127 Kymenlaakso 34 13 67 140 217 287 Etelä-Karjala 54 61 140 238 341 454 Etelä-Savo 22 9 60 117 181 258 Pohjois-Savo 28 37 119 215 312 407 Pohjois-Karjala 20 15 81 159 246 349 Keski-Suomi -13-61 -39-10 26 75 Etelä-Pohjanmaa 3 2 76 166 245 328 Pohjanmaa -5 6 82 147 220 284 Keski-Pohjanmaa 47 108 246 381 529 670 Pohjois-Pohjanmaa 34 75 182 289 403 514 Kainuu 103 205 388 575 783 983 Lappi 36 65 166 276 379 466 Koko maa 7 2 67 136 206 276

Nettolaina verorahoituksesta muutos soten jälkeen 22 Nettolaina/verorahoitus 2018 2019 Askola 89 % 228 % Espoo -12 % -33 % Hanko 68 % 211 % Helsinki -30 % -69 % Vantaa 66 % 136 % Hyvinkää 32 % 65 % Inkoo 50 % 104 % Järvenpää 47 % 112 % Karkkila 115 % 303 % Kauniainen -17 % -45 % Kerava 26 % 51 % Kirkkonummi 70 % 128 % Lapinjärvi 70 % 191 % Loviisa 53 % 121 % Lohja 40 % 93 % Myrskylä 24 % 69 % Mäntsälä 71 % 158 % Nurmijärvi 64 % 144 % Pornainen 52 % 99 % Pukkila 10 % 41 % Porvoo 36 % 72 % Raasepori 68 % 160 % Sipoo 47 % 82 % Siuntio 51 % 78 % Tuusula 46 % 103 % Vihti 58 % 122 % Koko maakunta 10 % 15 % Verorahoituksen pienentyessä nettolainan osuus kuntien verorahoituksesta kasvaa merkittävästi uudistuksen yhteydessä. On spekuloitu sillä, että kuntien asema rahoittajan näkökulmasta heikkenee, kun tuloslaskelman verorahoituksen määrä pienenee. Valtionosuus pienenee suunnilleen samassa suhteessa mitä sote jne kustannukset, verotusoikeutta ei rajoiteta jatkossakaan. Kumpi lopultakin vaikuttaa enemmän luottoluokittajien näkemykseen, se, että uudistus toteutuu vai se, että uudistus ei toteudu vai se, että kuntien verotusoikeudelle ei todellisuudessa tapahdu mitään. Suuren kaupungin näkökulmasta uudistuksen vastustamiselle on myös aitoja asiaperusteita.

Varmasti kuntiin jäävä riski -korkoriski Korkoriski kasvaa, mutta kuntien verotulon pohja ei heikkene ja koska veroprosenttia voidaan nostaa kuten ennen vuonna 2020 ja sen jälkeen, lainan lyhennykseen kohdistuu sama tulopohja kuin ennen. Jos korkotaso nousee yhdellä prosenttiyksiköllä, nousee korkoriski kuntakohtaisesti veroprosenttiyksikköä? 23

24 Kokonaisveroaste 2018 2019

25 Kokonaisveroasteen erotus 2018-2019

Mitä kunnille tapahtuu? Kuntien rahoitustarve on keskimäärin helpommin ennakoitavissa ja kunnille voi jäädä lisää rahoituksellista liikkumavaraa Jo ikääntyneet ja asukaslukuaan edelleen menettävät, kalliin sote-palvelurakenteen kunnat hyötyvät uudistuksesta siksi, että niiltä poistuu soten rahoitusvastuu, joka olisi muutoin jäämässä harvojen rahoitusvastuulle. Nopeasti väestöään kasvattavat, ikärakenteeltaan nuoret, nyt halvan sote-palvelurakenteen kunnat hyötyvät uudistuksesta erityisesti siksi, että ne eivät joudu ottamaan vastaan nopeasti kallistuvaa palvelurakenteen kustannusta. Uudistus hyödyttää rahoituksen näkökulmasta käytännössä 90% kunnista. Ne kunnat, joita uudistus ei näytä hyödyttävän, ovat sopeuttaneet voimakkaasti viimeisinä vuosina ja niiden toimintakatteen kasvu on jäänyt jo hyvin lähelle nollaa tai jopa nollan alle. Sote ja maakuntauudistus antaa kunnille tilaisuuden vahvistaa taloudellista tilannettaan ja vakauttaa sen, mutta jo valmiiksi epätasapainoinen taloudellinen tilanne ei sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi poistu. Jos kunnan talous on rakenteellisesti huono nyt, eikä kunta pysty enää sopeuttamaan erityisesti tarpeeseen ja rahoitukseen nähden liian suuria sote-menoja, kuntien selviytyminen tulevassa on epävarma. sopeutumispotentiaali alenee. Näitä kuntia on 20-25 ja niiden selviytyminen itsenäisenä ilman suuria veronkorotuksia 5-10 vuotta eteenpäin on kyseenalaista. 26 Kuntien kannalta riskinä on, että maakuntien mahdollisesti epäonnistuessa riittävän nopeassa sopeuttamisessa rahoitusta siirretään maakunnille edelleen kunnilta tämä toteutuu, jos kokonaisverorahoitus pidetään hankkeen lähtökohdan mukaisena. Ne kunnat, jotka hyötyvät rahoituksen Robin Hood mallista ovat mahdollisia kohtaamaan negatiivisen rahoitusriskin, jos valtionosuusjärjestelmää aletaan uudistaa. Kuntien olisi pidettävä elinvoimaa edistäessään mielessään se, että elinvoiman kehittämisen nimissä tehtävät investoinnit olisi oltava aitoja investointeja. Sopeuttamisen kohteeksi joutuneet palvelut(erityisesti varhaiskasvatus ja perusopetus) eivät voi saada takaisin sitä, minkä ovat menettäneet. Kuntien olisi muistettava, että sote-palvelut siirretään kunnilta ensisijassa siksi, että kunnat eivät todennäköisesti olisi pystyneet niitä sopeuttamaan. Siksi palvelurakenteen osaoptimointi ja erilaiset pitkät sopimukset ovat maakuntien sopeuttamisvelvoitteen kannalta haitallisia vaikka ne kiistatta hyödyttävätkin yksittäistä kuntaa ja tämän hyödyn joutuvat muut rahoittamaan. Mutta Sote-kustannusten rahoituspaine siirtyy maakunnille

Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 24.8.2017

Maakunta Uusimaa 28

Maakuntatarkastelu Maakunnan tulojen ja menojen kehitysarvio vuoteen 2030 ja näiden erotuksesta laskettu sopeutustarve Maakunnat vertaillaan myös keskenään Pohjadata: Asukasluvun muutos kunnittain Väestön ikärakenteen muutos kunnittain Pohjalla annettuna sote-menot Pohjalla annettuna sote-tulot Pohjalla annettuna palo- ja pelastustoimen nettomenot Pohjalla annettuna maakuntien muiden tehtävien nettomenot Menojen kehittyminen tarpeen mukaisesti, tulojen kehittyminen järjestelmäperusteisesti Voidaan arvioida, kuinka paljon maakunnan sote-menot voivat sopeutua, jos vertailukohdaksi otetaan tarvekerroin tai kuntaryhmän keskiarvo tai rahoitusperusteen muutostarpeen mukaisesti. Esittely maakunnittain ja yhteenveto kaikista maakunnista 29

Maakuntatarkastelu Tulot Yleiskatteellinen rahoitusjärjestelmä, jolla maakunta kattaa kustannukset, noin 18,4 mrd (2017) euroa Maksutulot Menot Sote-, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon tehtävät, noin 17,4 mrd (2017) euroa Maakuntien muiden palveluiden menot, noin 1 mrd (2017) euroa Maakunnan muiden tehtävien osalta maakunnille kohdistettaisiin myös niin sanottua erillisrahoitusta. Tämän erillisrahoituksen määrä olisi arviolta noin 2,9 mrd. euroa vuoden 2017 tasolla arvioituna. Erillisrahoitukseen ei sovellettaisi maakuntien rahoituslakia. Erä sisältää maataloustuet ja tienhoidon. Kustannusten ja rahoitusjärjestelmän mukaisten tulojen välillä maakuntakohtaisia eroja. 2019 2024 siirtymäaika, jonka aikana yleiskatteellisessa rahoituksessa siirrytään asteittain kustannusperusteisesta tarveperustaiseen rahoitukseen. On arvioitu, että esitettyjen lukujen lisäksi maakuntien (ja valtion maakunnille) rahoitettavaksi tulisi VARHE-maksuja 300 miljoonalla eurolla, palkkaharmonisaation osuus olisi 300 miljoonaa euroa, tietohallinnon lisäkulut 300 miljoonaa euroa, VK Oy:t ja niiden pääomakulut 250 miljoonaa euroa jne. Kokonaisuutta ei ole otettu lisäävänä tekijänä huomioon laskennassa. Toisaalta valtio on luvannut, että lähtötilanne olisi neutraali, toisaalta lukujen olisi hyvä tarkentua. 30

Kuntien palveluksessa olleista työntekijöistä 1.1.2016 31 Työntekijät 1.1.2016 Tukipalveluista jne Sote NON-Sote Tukipalvelut SOTE-osuus Non-Sote SOTE-osuus NON-Sote Eurot sotelle Eurot kuntiin Askola 124 196 51 39 % 61 % 19,8 31,2 790 500 1 249 500 Espoo 4713 8201 1965 36 % 64 % 717,1 1247,9 28 685 287 49 914 713 Hanko 246 277 111 47 % 53 % 52,2 58,8 2 088 413 2 351 587 Helsinki 16991 18385 6017 48 % 52 % 2889,9 3127,1 115 597 973 125 082 027 Hyvinkää 1091 1338 291 45 % 55 % 130,7 160,3 5 228 176 6 411 824 Inkoo 114 168 23 40 % 60 % 9,3 13,7 371 915 548 085 Järvenpää 771 1166 284 40 % 60 % 113,0 171,0 4 521 714 6 838 286 Karkkila 4 251 50 2 % 98 % 0,8 49,2 31 373 1 968 627 Kauniainen 202 549 122 27 % 73 % 32,8 89,2 1 312 597 3 567 403 Kerava 547 855 273 39 % 61 % 106,5 166,5 4 260 514 6 659 486 Kirkkonummi 739 1351 229 35 % 65 % 81,0 148,0 3 238 871 5 921 129 Lapinjärvi 35 71 26 33 % 67 % 8,6 17,4 343 396 696 604 Lohja 1260 1549 339 45 % 55 % 152,1 186,9 6 082 449 7 477 551 Loviisa 462 587 160 44 % 56 % 70,5 89,5 2 818 684 3 581 316 Myrskylä 7 29 10 19 % 81 % 1,9 8,1 77 778 322 222 Mäntsälä 439 688 126 39 % 61 % 49,1 76,9 1 963 230 3 076 770 Nurmijärvi 818 1348 337 38 % 62 % 127,3 209,7 5 090 785 8 389 215 Pornainen 6 128 33 4 % 96 % 1,5 31,5 59 104 1 260 896 Porvoo 1373 1740 392 44 % 56 % 172,9 219,1 6 915 721 8 764 279 Pukkila 3 44 22 6 % 94 % 1,4 20,6 56 170 823 830 Raasepori 893 843 311 51 % 49 % 160,0 151,0 6 399 147 6 040 853 Sipoo 346 731 169 32 % 68 % 54,3 114,7 2 171 736 4 588 264 Siuntio 113 185 42 38 % 62 % 15,9 26,1 637 047 1 042 953 Tuusula 725 1179 260 38 % 62 % 99,0 161,0 3 960 084 6 439 916 Vihti 93 935 122 9 % 91 % 11,0 111,0 441 479 4 438 521 KEVAn tiedosto antaa suunnan sille, kuinka paljon kuntien palveluksesta pitäisi pystyä siirtämään tukipalvelutyöntekijöitä maakunnan palvelukseen. Tiedostoon on tilastoitu kaikki kunnan palveluksessa vuoden aikana olleet työntekijät.

Maakuntien tulot yleiskatteellinen rahoitusjärjestelmä Kaksikielisyysrahoitus; 52 246 840 Vieraskielisyysrahoitus; 243 818 585 Hyte-rahoitus; 174 156 132 Saaristoisuuslisä; 19 679 643 Maatalousyritykset; 168 500 747 Kasvupalvelurahoitus; 543 129 000 As ukasperusteinen ra hoitus; 1 997 369 412 Asukastiheysrahoitus; 281 234 199 Maakuntien rahoituslaissa säädetään valtion rahoituksesta maakunnille. Laki tulee 2019 alkaen koskemaan maakunnan kaikkien tehtävien rahoitusta. Maakunnilla ei verotusoikeutta uudistuksen voimaantullessa, joten maakuntien tulot koostuvat valtion rahoituksesta sekä asiakas- ja käyttömaksuista. Ta rverahoitus; 8 387 510 519 Ikä rakennerahoitus; 6 535 406 002 Yleiskatteellisessa rahoitusjärjestelmässä tarvekertoimeen ja ikärakenteeseen liittyvät tekijät määräävät rahoituksen tasosta yli 81 prosenttia 32

Rahoituksen kehitys Sote-palveluiden kustannusten kasvuun kohdistuu noin 3 miljardin euron sopeutustarve. Tämä toteutetaan rahoitusjärjestelmän kautta siten, että koko maan sote-kustannuksille asetetaan vuotuinen nousukatto, jonka perusteella rahoitusjärjestelmän perushinnat muuttuvat. Soteen kohdistuvan rahoitusjärjestelmän kasvu on sidottu maakuntaindeksiin siten, että vuosina 2020 ja 2021 kustannusten kasvu on rajattu maakuntaindeksi + 1 %/v. ja tästä eteenpäin kasvu olisi enintään maakuntaindeksi + 0,5 %/v. Maakunnan muiden tehtävien rahoituksessa vastaavaa rajoitinta ei ole. Tosin muiden tehtävien rahoituksesta suuri osa (n. 60 %) on kehysrahoitusta, johon kasvua ei ole odotettavissa lähitulevaisuudessa (VM:n ilmoitus 2.6.2017). Laskelmassa maakuntaindeksin arvona on käytetty koko tarkastelujaksolla 2,6 %/v. korotukset huomioiden. Arvo on yhteneväinen hankkeen vaikuttavuusarviossa 8.7.2016 käytetyn kanssa. 33

Yleiskatteellisen rahoitusjärjestelmän kehitys (nimellinen) Maakuntien yleiskatteellinen rahoitusjärjestelmä 1000 (2017 tasossa, indeksi huomioitu) Koko maa 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2030 Asukasperuste 1 997 369 2 063 881 2 132 602 2 194 395 2 258 069 2 323 678 2 391 281 2 761 268 Ikärakenne 6 535 406 6 770 652 7 014 395 7 231 842 7 456 029 7 687 166 7 925 468 9 232 477 0-5 vuotiaat 476 757 483 582 492 324 499 385 507 493 514 981 522 528 557 309 6 vuotiaat 64 632 66 565 67 133 68 160 67 976 68 107 68 441 74 018 7-12 vuotiaat 573 612 592 735 614 216 631 487 644 836 653 853 659 207 683 522 13-15 vuotiaat 558 709 571 502 593 681 614 596 635 854 650 503 667 473 720 160 16-18 vuotiaat 484 831 489 699 501 523 508 096 518 876 533 359 548 218 622 217 19-64 vuotiaat 1 092 070 1 112 040 1 136 286 1 156 830 1 175 135 1 189 256 1 201 708 1 283 336 65-74 vuotiaat 809 871 837 792 896 300 936 197 973 427 991 030 998 385 1 026 103 75-84 vuotiaat 1 065 633 1 139 415 1 165 598 1 221 163 1 278 135 1 367 752 1 481 299 1 989 984 yli 85 vuotiaat naiset 1 080 910 1 124 303 1 171 467 1 201 548 1 238 900 1 278 832 1 316 327 1 642 630 yli 85 vuotiaat miehet 328 382 353 019 375 866 394 380 415 396 439 492 461 883 633 197 Tarverahoitus 8 387 511 8 689 461 9 002 281 9 281 352 9 569 074 9 865 715 10 171 553 11 848 969 Vieraskielisyys 243 819 252 596 261 690 269 802 278 166 286 789 295 679 344 441 Kaksikielisyys 52 247 54 128 56 076 57 815 59 607 61 455 63 360 73 809 Asukastiheys 281 234 290 915 300 928 309 901 319 150 328 682 338 506 392 324 Saaristolaisuus 19 606 19 606 19 606 19 606 19 606 19 606 19 606 19 606 Hyte 174 156 180 426 186 921 192 716 198 690 204 849 211 200 246 029 Kasvupalvelurahoitus 543 129 551 186 559 139 567 270 575 578 584 062 592 723 638 540 Maatalousyritykset 168 501 171 000 173 468 175 990 178 568 181 200 183 887 198 101 RAHOITUS YHTEENSÄ 18 402 977 19 043 850 19 707 106 20 300 689 20 912 535 21 543 201 22 193 262 25 755 563..muutos 3,5 % 3,5 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 34 Asukasluku 5503261 5524063 5544619 5564874 5584791 5604290 5623257 5708133 eur/as 3 344 3 447 3 554 3 648 3 745 3 844 3 947 4 512 Muutos koko jaksolla 103 210 304 401 500 603 1 168

Yleiskatteellisen rahoitusjärjestelmän kehitys (nimellinen) Maakuntien yleiskatteellinen rahoitusjärjestelmä 1000 (2017 tasossa, indeksi huomioitu) Uusimaa 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2030 Asukasperuste 592 903 615 330 639 567 661 864 684 835 708 490 732 829 865 588 Ikärakenne 1 727 380 1 796 472 1 873 468 1 944 687 2 017 901 2 093 137 2 170 043 2 582 555 0-5 vuotiaat 150 099 151 709 155 154 158 308 161 347 164 325 167 500 182 111 6 vuotiaat 19 848 20 658 20 808 21 061 21 462 21 498 21 555 23 810 7-12 vuotiaat 173 502 179 683 187 481 193 938 198 457 202 422 204 849 216 582 13-15 vuotiaat 163 089 168 234 176 411 183 614 191 591 197 315 204 540 224 469 16-18 vuotiaat 139 675 141 589 145 884 149 156 153 834 159 503 164 760 192 785 19-64 vuotiaat 343 879 352 487 363 177 372 613 381 444 388 816 395 614 434 604 65-74 vuotiaat 205 503 212 777 226 503 235 608 243 518 246 873 248 211 263 296 75-84 vuotiaat 239 098 260 221 270 928 289 264 309 396 338 009 371 974 505 090 yli 85 vuotiaat naiset 227 587 238 111 250 523 259 674 269 977 281 362 292 288 394 606 yli 85 vuotiaat miehet 65 100 71 002 76 599 81 451 86 875 93 013 98 752 145 202 Tarverahoitus 2 114 686 2 200 409 2 293 065 2 377 676 2 464 939 2 554 899 2 647 564 3 154 790 Vieraskielisyys 136 368 141 896 147 871 153 327 158 955 164 756 170 731 203 441 Kaksikielisyys 26 211 27 273 28 422 29 470 30 552 31 667 32 815 39 102 Asukastiheys 8 462 8 791 9 148 9 474 9 811 10 158 10 515 12 466 Saaristolaisuus 0 0 0 0 0 0 0 0 Hyte 47 232 49 147 51 216 53 106 55 055 57 065 59 134 70 463 Kasvupalvelurahoitus 131 530 134 066 136 802 139 586 142 413 145 283 148 191 163 301 Maatalousyritykset 4 838 4 931 5 032 5 134 5 238 5 344 5 451 6 007 RAHOITUS YHTEENSÄ 4 789 611 4 978 316 5 184 591 5 374 325 5 569 699 5 770 798 5 977 274 7 097 712..muutos 3,9 % 4,1 % 3,7 % 3,6 % 3,6 % 3,6 % 3,4 % 35 Asukasluku 1650428 1666145 1681592 1696732 1711508 1725918 1739929 1803496 eur/as 2 902 2 988 3 083 3 167 3 254 3 344 3 435 3 936 Muutos koko jaksolla 86 181 265 352 442 533 1 033

Kustannusten kehitys Palvelutarpeen muutos: Sote Kuntakohtaiset ikäryhmille määritellyt kertoimet, jotka perustuvat Kuntaliiton julkaisuun Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2015 Saatua kerrointa suhteutetaan kunnan toteutuneisiin nettokustannuksiin 2015. Lasketaan Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella ikäryhmien muutos vuosittain. Kertoimen ja nettokustannuksen avulla määritetään ikäryhmän muutoksen kustannusvaikutus. Maakunnan kokonaisuus saadaan laskemalla kuntakohtaiset muutokset yhteen Tarkastelu toteutetaan siten, että voidaan määrittää tilanne, jossa myös tietyn ikäryhmän supistumisella ei ole kustannuksia alentavaa vaikutusta. Palo- ja pelastus Kustannuspohjana eur/as, joka muuttuu Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella. Maakuntien muut palvelut Kustannuspohjana eur/as, joka muuttuu Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella. Perusura laskettu: Tarpeen muutos + reaalipalkkojen muutos + inflaatio-olettama Oletukset ovat reaalipalkkojen ja inflaation kohdalla yhteneväiset hankkeen vaikuttavuusarviossa 8.7.2016 käytettyjen oletusten kanssa. Reaalipalkkojen muutos 1 %/v. Inflaatio-oletus 2 %/v. 36

Kustannusten kehitys Koko maa Muutos (1000 ) suhteessa edelliseen vuoteen kun sopeuttamiskykyä ei huomioida Sote 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2030 Muutos 236 985 263 058 343 059 401 466 429 511 453 071 399 551 Sote-kustannukset 17 062 739 17 811 607 18 609 013 19 510 343 20 497 120 21 541 544 22 640 862 28 436 431 4,4 % 4,5 % 4,8 % 5,1 % 5,1 % 5,1 % 4,5 % Koko maa Muutos (1000 ) suhteessa edelliseen vuoteen kun sopeuttamiskyky huomioidaan Sote 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2030 Muutos 161 210 187 770 266 756 305 731 329 437 347 458 329 779 Sote-kustannukset 17 062 739 17 735 832 18 455 677 19 276 103 20 160 117 21 094 357 22 074 646 27 322 905 3,9 % 4,1 % 4,4 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,3 % Palo ja pelastustoimi 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2030 Kustannukset 384 010 397 025 410 457 424 316 438 609 453 345 468 525 551 348 Maakunnan muut tehtä 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2030 Kustannukset 987 438 1 020 905 1 055 445 1 091 080 1 127 835 1 165 726 1 204 761 1 417 729 Käsite SOPEUTTAMISKYKY: Kuntien/maakuntien asukasluvut ja väestön ikärakenteet muuttuvat. Muutoksen tahdissa pitäisi pystyä muuttamaan myös palvelurakennetta. Jos palvelurakennetta ei pystytä muuttamaan, kasvaa rahoitustarve. Tällöin sopeuttamiskykyä EI ole otettu huomioon. 37

Kustannusten kehitys Uusimaa Muutos (1000 ) suhteessa edelliseen vuoteen kun sopeuttamiskykyä ei huomioida Sote 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2030 Muutos 85 406 92 515 117 477 132 179 137 630 141 769 139 062 Sote-kustannukset 4 541 527 4 763 179 4 998 589 5 266 024 5 556 184 5 860 499 6 178 083 7 871 345 4,9 % 4,9 % 5,4 % 5,5 % 5,5 % 5,4 % 4,9 % Uusimaa Muutos (1000 ) suhteessa edelliseen vuoteen kun sopeuttamiskyky huomioidaan Sote 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2030 Muutos 81 294 89 106 111 299 120 998 125 927 129 719 135 606 Sote-kustannukset 4 541 527 4 759 067 4 990 945 5 251 972 5 530 529 5 822 372 6 126 762 7 789 439 4,8 % 4,9 % 5,2 % 5,3 % 5,3 % 5,2 % 4,8 % Palo ja pelastustoimi 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2030 Kustannukset 98 071 101 975 106 008 110 171 114 464 118 891 123 452 148 343 Maakunnan muut tehtävä 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2030 Kustannukset 184 898 192 258 199 862 207 711 215 806 224 152 232 750 279 679 Yhteensä 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2030 Sop.mahd ei huomioitu 4 824 495 5 057 412 5 304 459 5 583 907 5 886 454 6 203 541 6 534 285 8 299 367 Sop. mahd huomioitu 4 824 495 5 053 300 5 296 815 5 569 855 5 860 800 6 165 415 6 482 964 8 217 461 Erotus 0 4 112 7 644 14 052 25 654 38 127 51 321 81 906 38

Rahoitusjärjestelmän muutos suhteessa nykytilanteeseen Kaikki tehtävät: rahoitus maakunnille ja siihen liittyvät muutokset siirtymäkauden jälkeen Nro. Nimi As (2015) Nykyinen jako /as Laskennallinen jako /as Muutos/% (siirtymän jälkeen) Muutos, /as (siirty män jälkeen) Muutos, (siirtymän jälkeen) 1 Uusimaa 1 620 261 4 822 702 524 2 976 4 789 611 129 2 956-0,7 % -20-33 091 396 2 Varsinais-Suomi 474 323 1 636 427 393 3 450 1 578 554 095 3 328-3,5 % -122-57 873 299 4 Satakunta 226 006 802 570 990 3 551 791 804 358 3 503-1,3 % -48-10 766 632 5 Kanta-Häme 174 710 583 953 459 3 342 588 561 734 3 369 0,8 % 26 4 608 274 6 Pirkanmaa 505 399 1 641 400 264 3 248 1 648 148 673 3 261 0,4 % 13 6 748 409 7 Päijät-Häme 208 525 678 032 158 3 252 722 534 464 3 465 6,6 % 213 44 502 306 8 Kymenlaakso 171 778 648 421 848 3 775 631 819 591 3 678-2,6 % -97-16 602 258 9 Etelä-Karjala 131 155 474 786 419 3 620 475 432 043 3 625 0,1 % 5 645 624 10 Etelä-Savo 141 621 560 812 191 3 960 563 910 278 3 982 0,6 % 22 3 098 087 11 Pohjois-Savo 253 239 986 993 337 3 897 959 884 142 3 790-2,7 % -107-27 109 195 12 Pohjois-Karjala 168 329 623 908 430 3 706 653 286 674 3 881 4,7 % 175 29 378 244 13 Keski-Suomi 273 446 915 434 700 3 348 957 495 740 3 502 4,6 % 154 42 061 040 14 Etelä-Pohjanmaa 197 371 744 772 603 3 773 740 178 095 3 750-0,6 % -23-4 594 508 15 Pohjanmaa 176 894 600 290 092 3 394 604 392 878 3 417 0,7 % 23 4 102 786 16 Keski-Pohjanmaa 69 032 245 364 021 3 554 246 459 240 3 570 0,4 % 16 1 095 218 17 Pohjois-Pohjanmaa 406 980 1 396 188 146 3 431 1 406 495 945 3 456 0,7 % 25 10 307 798 18 Kainuu 78 398 325 258 327 4 149 321 133 013 4 096-1,3 % -53-4 125 314 19 Lappi 180 858 743 734 174 4 112 723 348 986 4 000-2,7 % -113-20 385 188 5 458 325 18 431 051 078 3 377 18 403 051 077 3 372-28 000 000 Min 245 364 021 2 976 246 459 240 2 956-3,54 % -122-57 873 299 Max 4 822 702 524 4 149 4 789 611 129 4 096 6,56 % 213 44 502 306 Lähde: VM Taulukossa esitetään 2017 vuoden tasolla rahoitusjärjestelmän aiheuttama muutos, jonka vaikutusta pehmennetään siirtymäajalla 39

Koko maa Tulojen ja menojen muutos kun sopeuttamismahdollisuudet huomioidaan Menot 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2030 Sote 17 062 739 17 735 832 18 455 677 19 276 103 20 160 117 21 094 357 22 074 646 27 322 905 Palo ja pelastus 384 010 397 025 410 457 424 316 438 609 453 345 468 525 551 348 Muut tehtävät 987 438 1 020 905 1 055 445 1 091 080 1 127 835 1 165 726 1 204 761 1 417 729 Summa 18 434 187 19 153 762 19 921 580 20 791 499 21 726 561 22 713 428 23 747 932 29 291 982 Tulot 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2030 Yleiskat. Rah. Järj. 18 402 977 19 043 850 19 707 106 20 300 689 20 912 535 21 543 201 22 193 262 25 755 563 Netto -31 209-109 912-214 474-490 810-814 026-1 170 227-1 554 670-3 536 419 eur/as -6-20 -39-88 -146-209 -276-620 Siirtymätasaus eur/as 1 1 0 0 0 Netto-siirtymätasaus -27 516-106 946-212 242-489 316-813 276-1 170 227-1 554 670-3 536 419 eur/as -5-19 -38-88 -146-209 -276-620 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2030 Menot 18 434 187 19 153 762 19 921 580 20 791 499 21 726 561 22 713 428 23 747 932 29 291 982 Tulot 18 402 977 19 043 850 19 707 106 20 300 689 20 912 535 21 543 201 22 193 262 25 755 563 Netto -31 209-109 912-214 474-490 810-814 026-1 170 227-1 554 670-3 536 419 Siirtymätasaus huomioituna -27 516-106 946-212 242-489 316-813 276-1 170 227-1 554 670-3 536 419 eur/asukas -5-19 -38-88 -146-209 -276-620 Nykyarvo -31 209-107 757-206 146-462 501-752 034-1 059 910-1 380 503-2 844 211 eur/asukas -6-20 -37-83 -135-189 -245-498 Koko jaksolla perusuran ja rahoitusjärjestelmän välinen ero on noin 3,5 mrd euroa. Kun summa muutetaan 2017 rahan arvoon käyttämällä diskonttaustekijänä inflaatiooletusta, sopeutustarpeeksi muodostuu noin 2,8 mrd euroa 40

Uusimaa Tulojen ja menojen muutos kun sopeuttamismahdollisuudet huomioidaan Menot 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2030 Sote 4 541 527 4 759 067 4 990 945 5 251 972 5 530 529 5 822 372 6 126 762 7 789 439 Palo ja pelastus 98 071 101 975 106 008 110 171 114 464 118 891 123 452 148 343 Muut tehtävät 184 898 192 258 199 862 207 711 215 806 224 152 232 750 279 679 Summa 4 824 495 5 053 300 5 296 815 5 569 855 5 860 800 6 165 415 6 482 964 8 217 461 Tulot 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2030 Yleiskat. Rah. Järj. sote & PP 4 576 968 4 761 573 4 963 425 5 148 659 5 339 462 5 535 921 5 737 696 6 833 706 Yleiskat. Rah. Järj. muut 212 643 216 743 221 166 225 666 230 237 234 876 239 578 264 006 Yleiskat. Rah. Järj. 4 789 611 4 978 316 5 184 591 5 374 325 5 569 699 5 770 798 5 977 274 7 097 712 Netto -34 884-74 984-112 224-195 529-291 101-394 617-505 690-1 119 749 eur/as -21-45 -67-115 -170-229 -291-621 Siirtymätasaus eur/as 16 13 10 6 3 Netto-siirtymätasaus -8 252-53 475-95 943-184 578-285 577-394 617-505 690-1 119 749 eur/as -5-32 -57-109 -167-229 -291-621 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2030 Menot 4 824 495 5 053 300 5 296 815 5 569 855 5 860 800 6 165 415 6 482 964 8 217 461 Tulot 4 789 611 4 978 316 5 184 591 5 374 325 5 569 699 5 770 798 5 977 274 7 097 712 Netto -34 884-74 984-112 224-195 529-291 101-394 617-505 690-1 119 749 Siirtymätasaus huomioituna -8 252-53 475-95 943-184 578-285 577-394 617-505 690-1 119 749 eur/asukas -5-32 -57-109 -167-229 -291-621 Nykyarvo -34 884-73 514-107 866-184 252-268 932-357 417-449 038-900 573 eur/asukas -21-44 -64-109 -157-207 -258-499 Koko jaksolla perusuran ja rahoitusjärjestelmän välinen ero on noin 1 120 milj euroa. Kun summa muutetaan 2017 rahan arvoon käyttämällä diskonttaustekijänä inflaatiooletusta, sopeutustarpeeksi muodostuu noin 901 milj euroa 41

Koko maa Tulojen ja menojen muutos kun sopeuttamismahdollisuuksia ei huomioida Menot 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2030 Sote 17 062 739 17 811 607 18 609 013 19 510 343 20 497 120 21 541 544 22 640 862 28 436 431 Palo ja pelastus 384 010 397 025 410 457 424 316 438 609 453 345 468 525 551 348 Muut tehtävät 987 438 1 020 905 1 055 445 1 091 080 1 127 835 1 165 726 1 204 761 1 417 729 Summa 18 434 187 19 229 537 20 074 916 21 025 739 22 063 564 23 160 615 24 314 149 30 405 508 Tulot 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2030 Yleiskat. Rah. Järj. 18 402 977 19 043 850 19 707 106 20 300 689 20 912 535 21 543 201 22 193 262 25 755 563 Netto -31 209-185 687-367 810-725 050-1 151 028-1 617 413-2 120 887-4 649 944 eur/as -6-34 -66-130 -206-289 -377-815 Siirtymätasaus eur/as 1 1 0 0 0 Netto-siirtymätasaus -27 516-182 721-365 578-723 556-1 150 279-1 617 413-2 120 887-4 649 944 eur/as -5-33 -66-130 -206-289 -377-815 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2030 Menot 18 434 187 19 229 537 20 074 916 21 025 739 22 063 564 23 160 615 24 314 149 30 405 508 Tulot 18 402 977 19 043 850 19 707 106 20 300 689 20 912 535 21 543 201 22 193 262 25 755 563 Netto -31 209-185 687-367 810-725 050-1 151 028-1 617 413-2 120 887-4 649 944 Siirtymätasaus huomioituna -27 516-182 721-365 578-723 556-1 150 279-1 617 413-2 120 887-4 649 944 eur/asukas -5-33 -66-130 -206-289 -377-815 Nykyarvo -31 209-182 046-353 528-683 231-1 063 372-1 464 941-1 883 287-3 739 778 eur/asukas -6-33 -64-123 -190-261 -335-655 Koko jaksolla perusuran ja rahoitusjärjestelmän välinen ero on noin 4,6 mrd euroa. Kun summa muutetaan 2017 rahan arvoon käyttämällä diskonttaustekijänä inflaatiooletusta, sopeutustarpeeksi muodostuu noin 3,7 mrd euroa 42

Uusimaa Tulojen ja menojen muutos kun sopeuttamismahdollisuuksia ei huomioida Menot 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2030 Sote 4 541 527 4 763 179 4 998 589 5 266 024 5 556 184 5 860 499 6 178 083 7 871 345 Palo ja pelastus 98 071 101 975 106 008 110 171 114 464 118 891 123 452 148 343 Muut tehtävät 184 898 192 258 199 862 207 711 215 806 224 152 232 750 279 679 Summa 4 824 495 5 057 412 5 304 459 5 583 907 5 886 454 6 203 541 6 534 285 8 299 367 Tulot 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2030 Yleiskat. Rah. Järj. sote & PP 4 576 968 4 761 573 4 963 425 5 148 659 5 339 462 5 535 921 5 737 696 6 833 706 Yleiskat. Rah. Järj. muut 212 643 216 743 221 166 225 666 230 237 234 876 239 578 264 006 Yleiskat. Rah. Järj. 4 789 611 4 978 316 5 184 591 5 374 325 5 569 699 5 770 798 5 977 274 7 097 712 Netto -34 884-79 096-119 868-209 581-316 755-432 744-557 011-1 201 655 eur/as -21-47 -71-124 -185-251 -320-666 Siirtymätasaus eur/as 16 13 10 6 3 Netto-siirtymätasaus -8 252-57 587-103 587-198 629-311 231-432 744-557 011-1 201 655 eur/as -5-35 -62-117 -182-251 -320-666 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2030 Menot 4 824 495 5 057 412 5 304 459 5 583 907 5 886 454 6 203 541 6 534 285 8 299 367 Tulot 4 789 611 4 978 316 5 184 591 5 374 325 5 569 699 5 770 798 5 977 274 7 097 712 Netto -34 884-79 096-119 868-209 581-316 755-432 744-557 011-1 201 655 Siirtymätasaus huomioituna -8 252-57 587-103 587-198 629-311 231-432 744-557 011-1 201 655 eur/asukas -5-35 -62-117 -182-251 -320-666 Nykyarvo -34 884-77 545-115 213-197 493-292 633-391 949-494 610-966 447 eur/asukas -21-47 -69-116 -171-227 -284-536 Koko jaksolla perusuran ja rahoitusjärjestelmän välinen ero on noin 1 202 milj euroa. Kun summa muutetaan 2017 rahan arvoon käyttämällä diskonttaustekijänä inflaatiooletusta, sopeutustarpeeksi muodostuu noin 966 milj euroa 43

Rahoitustarpeen muutos eur maakunnittain Menojen muutos Tulojen muutos Rahoitustarpeen palvelurakenne sopeutus kasvu Uusimaa 3 392 966 045 2 308 100 869 1 084 865 177 Varsinais-Suomi 969 463 054 603 283 102 366 179 952 Satakunta 408 409 274 256 199 948 152 209 326 Kanta-Häme 337 363 912 220 036 733 117 327 179 Pirkanmaa 1 011 558 591 704 282 242 307 276 349 Päijät-Häme 392 510 996 270 950 353 121 560 642 Kymenlaakso 323 713 381 199 999 059 123 714 322 Etelä-Karjala 227 609 376 155 041 587 72 567 789 Etelä-Savo 264 906 078 161 510 273 103 395 805 Pohjois-Savo 508 597 447 335 365 346 173 232 101 Pohjois-Karjala 309 354 474 218 374 053 90 980 421 Keski-Suomi 498 616 519 350 630 436 147 986 082 Etelä-Pohjanmaa 372 238 326 248 291 173 123 947 152 Pohjanmaa 341 218 174 235 440 138 105 778 037 Keski-Pohjanmaa 129 177 191 87 748 948 41 428 243 Pohjois-Pohjanmaa 826 314 844 589 227 292 237 087 552 Kainuu 138 385 876 83 617 487 54 768 389 Lappi 384 821 040 248 386 681 136 434 359 Koko maa 10 857 795 066 7 352 585 998 3 505 209 068 Menojen muutos Rahoitustarpeen ei palvelurakenne sopeutus kasvu Uusimaa 3 474 871 817 2 308 100 869 1 166 770 949 Varsinais-Suomi 1 060 566 043 603 283 102 457 282 941 Satakunta 476 310 817 256 199 948 220 110 869 Kanta-Häme 372 141 778 220 036 733 152 105 045 Pirkanmaa 1 086 902 196 704 282 242 382 619 954 Päijät-Häme 445 263 327 270 950 353 174 312 974 Kymenlaakso 378 156 732 199 999 059 178 157 673 Etelä-Karjala 269 850 429 155 041 587 114 808 842 Etelä-Savo 327 686 458 161 510 273 166 176 185 Pohjois-Savo 592 811 205 335 365 346 257 445 859 Pohjois-Karjala 373 712 292 218 374 053 155 338 240 Keski-Suomi 570 894 570 350 630 436 220 264 134 Etelä-Pohjanmaa 442 903 041 248 291 173 194 611 868 Pohjanmaa 372 731 480 235 440 138 137 291 342 Keski-Pohjanmaa 148 076 196 87 748 948 60 327 248 Pohjois-Pohjanmaa 911 233 365 589 227 292 322 006 073 Kainuu 180 840 982 83 617 487 97 223 495 Lappi 465 797 729 248 386 681 217 411 048 Koko maa 11 971 320 925 7 352 585 998 4 618 734 927 44

Rahoitustarpeen muutos maakunnittain eur/as Sopeuttamiskyky huom. eur/as Nykyarvo eur/as Veroprosenttia Asl Asl 2017 2030 2030 2030 2017 2017 Uusimaa 1 650 428 1 825 830-1 119 749-613 -900 573-546 -2,48 Varsinais-Suomi 477 324 494 420-424 306-858 -341 253-715 -4,22 Satakunta 222 431 217 931-163 662-751 -131 627-592 -3,67 Kanta-Häme 176 043 179 635-112 809-628 -90 728-515 -3,10 Pirkanmaa 515 083 548 162-299 726-547 -241 058-468 -2,77 Päijät-Häme 209 004 210 225-77 097-367 -62 007-297 -1,84 Kymenlaakso 171 170 165 317-140 266-848 -112 811-659 -3,98 Etelä-Karjala 130 716 127 697-71 884-563 -57 813-442 -2,73 Etelä-Savo 140 115 132 335-100 235-757 -80 615-575 -3,96 Pohjois-Savo 253 547 253 960-200 364-789 -161 146-636 -4,18 Pohjois-Karjala 168 018 165 351-61 579-372 -49 526-295 -2,13 Keski-Suomi 274 077 277 683-105 953-382 -85 214-311 -2,04 Etelä-Pohjanmaa 197 692 197 711-128 571-650 -103 405-523 -3,71 Pohjanmaa 178 548 187 249-101 825-544 -81 894-459 -2,88 Keski-Pohjanmaa 69 062 70 150-40 334-575 -32 439-470 -3,19 Pohjois-Pohjanmaa 415 431 436 121-226 091-518 -181 837-438 -2,86 Kainuu 74 197 68 935-59 217-859 -47 626-642 -4,40 Lappi 180 375 177 642-156 774-883 -126 087-699 -4,50 Koko maa 5 503 261 5 736 354-3 536 419-616 -2 844 211-517 -2,93 45

Rahoitustarpeen muutos maakunnittain eur/as Sopeuttamiskykyä ei huomioitu eur/as Nykyarvo eur/as Veroprosenttia Asl Asl 2017 2030 2030 2030 2017 2017 Uusimaa 1 650 428 1 825 830-1 201 655-658 -966 447-586 -2,67 Varsinais-Suomi 477 324 494 420-515 409-1 042-414 524-868 -5,13 Satakunta 222 431 217 931-231 563-1 063-186 238-837 -5,19 Kanta-Häme 176 043 179 635-147 587-822 -118 698-674 -4,06 Pirkanmaa 515 083 548 162-375 069-684 -301 655-586 -3,47 Päijät-Häme 209 004 210 225-129 850-618 -104 433-500 -3,11 Kymenlaakso 171 170 165 317-194 709-1 178-156 598-915 -5,53 Etelä-Karjala 130 716 127 697-114 125-894 -91 786-702 -4,34 Etelä-Savo 140 115 132 335-163 015-1 232-131 107-936 -6,44 Pohjois-Savo 253 547 253 960-284 578-1 121-228 876-903 -5,93 Pohjois-Karjala 168 018 165 351-125 937-762 -101 286-603 -4,37 Keski-Suomi 274 077 277 683-178 231-642 -143 345-523 -3,43 Etelä-Pohjanmaa 197 692 197 711-199 236-1 008-160 238-811 -5,75 Pohjanmaa 178 548 187 249-133 338-712 -107 239-601 -3,77 Keski-Pohjanmaa 69 062 70 150-59 233-844 -47 639-690 -4,68 Pohjois-Pohjanmaa 415 431 436 121-311 009-713 -250 133-602 -3,94 Kainuu 74 197 68 935-101 672-1 475-81 771-1 102-7,56 Lappi 180 375 177 642-237 751-1 338-191 214-1 060-6,83 Koko maa 5 503 261 5 736 354-4 649 944-811 -3 739 778-680 -3,85 46

Sopeutustarve maakunnittain veroprosenttia vuonna 2030 tarpeen muutos otettu huomioon Veroprosenttia Uusim aa -2,48 Varsinais-Suomi -4,22 Ahvenanmaa 0,00 Satakunta -3,67 Kanta-Häme -3,10 Pirkanmaa -2,77 Päijät-Häme -1,84 Kymenlaakso -3,98 Etelä-Karjala -2,73 Etelä-Savo -3,96 Pohjois-Savo -4,18 Pohjois-Karjala -2,13 Keski-Suomi -2,04 Etelä-Pohjanmaa -3,71 Pohjanmaa -2,88 Keski-Pohjanmaa -3,19 Pohjois-Pohjanmaa -2,86 Kainuu -4,40 Lappi -4,50 47