ESIPUHE Ratahallintokeskus ja Tampereen kaupunki käynnistivät vuonna 2002 kahdesta vaiheesta koostuvan rautatieympäristöselvityksen. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien rautateiden ja niiden lähialueiden ympäristön tilaa ja mahdollisia ongelmakohtia. Hankkeen ensimmäisen vaiheen toteutti SITO-konsultit Oy, jonka raportti selvityksestä valmistui helmikuussa 2003. Ensimmäinen vaihe koostui yleisestä kartoituksesta, jonka osa-alueita olivat luonto, maisema, maankäyttö, maaperä ja pohjavesialueet, kuljetukset, melu, tärinä ja haju. Rautatieympäristöselvityksen toinen vaihe suoritettiin elokuun 2003 ja helmikuun 2004 välisenä aikana. Toisessa vaiheessa tarkennettiin ensimmäisessä raportissa esitettyjä toimenpidetarpeita ja laadittiin niiden pohjalta melun, tärinän, pohjavesien ja pilaantuneiden maiden sekä turvallisuuden toimenpideohjelmat. Tämän osaraportin aiheena ovat pohjavedet ja pilaantuneet maat, joiden osalta tavoitteena oli täsmentää I vaiheessa esitettyjen lisäselvitysten tarvetta. Työtä ohjanneen ryhmän kokouksiin osallistuivat seuraavat henkilöt: Simo Kariluoma Arto Hovi Ari Elsilä Toivo Hankonen Mikko Järvi Ritva Kangasniemi Jukka Kyrölä Harri Willberg Reijo Väliharju Veikko Vänskä Otto Lehtipuu Auli Heinävä Hans Westman Eija Vinnari Ratahallintokeskus Ratahallintokeskus Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki VR-Yhtymä Oy Suunnittelukeskus Oy SCC Viatek Oy SCC Viatek Oy Selvityksen konsulttina toimi SCC Viatek Oy. Työhön ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: DI Hans Westman M.Sc., ymp.ins. Tomi Pulkkinen DI, KTM Eija Vinnari SCC Viatek Oy SCC Viatek Oy SCC Viatek Oy
SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 2 1. JOHDANTO... 4 1.1 Maaperän ja pohjaveden pilaantuminen 4 1.2 Kunnostamistoimenpiteet 4 2. LAINSÄÄDÄNTÖ... 5 3. AIKAISEMMAT SELVITYKSET... 6 4. RISKIKARTOITUS... 6 4.1 Pilaantuneiden maiden ja pohjavesien riskinarviointikriteerit 6 4.2 Toimenpiteitä vaativat kohteet 7 5. TOIMENPIDEOHJELMA... 8 5.1 Nykyiset alueet 11 5.2 Uudet kohteet 14 LÄHTEET... 17 3
1. JOHDANTO 1.1 Maaperän ja pohjaveden pilaantuminen Ympäristöhallinnon laatiman yleisen laatumääritelmän mukaan maaperää voidaan pitää pilaantuneena, kun maa-aluetta ei voida käyttää alkuperäiseen tai suunniteltuun käyttötarkoitukseensa ja haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää huomattavasti alueen luontaisen pitoisuuden ja aineen kokonaismäärä maaperässä on merkittävä tai pilaantuminen aiheuttaa merkittävää tai välitöntä vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Maaperän tai pohjaveden pilaantumista voivat aiheuttaa erilaiset epäorgaaniset tai orgaaniset aineet, joita joutuu maaperään ympäristölle tai terveydelle vaarallisia tai haitallisia määriä. Suomessa yleisimpiä maaperää pilanneita aineita ovat raskasmetallit, öljy-yhdisteet ja klooratut hiilivety-yhdisteet. Polttoaineiden lisäaineena käytettävä MTBE aiheuttaa pohjavedessä maku- ja hajuhaittoja. Rautatieympäristössä voi esiintyä kaikkia edellä mainittuja haitta-aineita johtuen joko kaluston polttoaine- ja öljypäästöistä tai kuljetettavien kemikaalien vuodoista. Maaperässä tapahtuu erilaisia fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia ilmiöitä. Haitta-aineiden ja maaperän ominaisuuksista kuten aineen tiheydestä, liukoisuudesta, haihtuvuudesta ja biohajoavuudesta, maalajista sekä maan ph:sta, hapetus-pelkistys -olosuhteista ja kosteudesta riippuen haitta-aineet kulkeutuvat eri kohteissa eri tavoin. Tämä vaikuttaa muun muassa pilaantumisen laajuuteen ja kunnostusmenetelmän valintaan. 1.2 Kunnostamistoimenpiteet Pilaantumisepäilyjen varmistamisen ensimmäinen vaihe on historiaselvitys, jossa kohteesta pyritään selvittämään seuraavia asioita: alueen käyttöhistoria ja toimintojen sijainti sekä käytetyt kemikaalit, rakennukset ja maanalaiset rakenteet, polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden sekä niiden varastoalueiden sijainnit, viemäreiden ja salaojitusten purkupaikat ja naapuritonttien ja alueiden maaperää mahdollisesti pilaava toiminta. Historiaselvitystä seuraavien maastotutkimusten sekä aikaisempien tutkimustulosten perusteella laaditaan lopullinen näytteenottosuunnitelma. Tutkimuksista laaditaan raportti, jossa esitetään historiatiedot ja toimintojen sijoittuminen kohteessa, näytteenoton ja analyysitekniikoiden kuvaus tehdyt havainnot kenttäkokeiden ja laboratorioanalyysien tulokset arvio maaperän pilaantuneisuudesta johtopäätökset sekä ehdotus mahdollisesti tarvittavista jatkotoimenpiteistä Jos tutkimuksissa on havaittu merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia, laaditaan pilaantuneen maan kunnostuksen yleissuunnitelma, jossa esitetään kohteen kuvaus ja historiatiedot, maaperä-, pohja- ja pintavesitiedot, pilaantuneisuustutkimukset, ympäristön pilaantuneisuus, arvio kunnostustarpeesta, kunnostuksen tavoitteet, kunnostusmenetelmän valinta - Tehdään ehdotus valittavaksi tekniikaksi ja menettelytavaksi. Valinnassa otetaan huomioon BAT-periaate ja kustannukset. kunnostuksen periaate ja vaikutukset, kunnostustyön kuvaus, laadunvalvontamenetelmät, 4
työsuojelu, mahdollinen jälkiseuranta, raportointi sekä kunnostuksen kustannusarvio. Lisäksi laaditaan ilmoitus pilaantuneen maan puhdistamisesta ympäristökeskukselle. Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostukseen soveltuvia menetelmiä on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Taulukko 1. Pilaantuneen maan kunnostusmenetelmiä Menetelmä Kuvaus In situ- kunnostus Pilaantunut maa kunnostetaan sijaintipaikassaan. Useita eri käsittelymenetelmiä. Massanvaihto - on site käsittely + Pilaantunut maa kaivetaan ylös ja käsitellään paikan päällä loppusijoitus ennen loppusijoitusta. - off site -käsittely Eristys Pilaantunut maa kaivetaan ylös ja kuljetetaan muualle käsiteltäväksi. Haitta-aineiden kulkeutuminen estetään kiinnittämällä ne maa-ainekseen esimerkiksi sementillä. Taulukko 2. Pilaantuneen pohjaveden kunnostusmenetelmiä Menetelmä Kuvaus Pump and treat Pilaantunut pohjavesi pumpataan maanpinnalle käsiteltäväksi ja ohjataan sitten takaisin maaperään tai jatkokäsiteltäväksi Pohjaveden ilmastus Pohjaveteen johdetaan paineistettua ilmaa, jotta haihtuvat yhdisteet poistuisivat nopeammin Reaktiiviset seinämät Pohjavesi virtaa maaperään asetetun seinämän läpi, jossa tapahtuvat prosessit muuttavat tai hajottavat haitta-aineita. 2. LAINSÄÄDÄNTÖ Maaperän pilaantuneisuutta koskevat säädökset on kirjattu pääasiassa ympäristönsuojelulakiin ja maankäyttö- ja rakennuslakiin. Ympäristönsuojelulakiin sisältyvät maaperän ja pohjaveden pilaamiskielto, velvollisuus ilmoittaa pilaantuneisuudesta viranomaisille, velvollisuus selvittää maaperän pilaantuneisuus, maaperän puhdistamisvelvollisuus sekä maa-alueen luovuttajan selontekovelvollisuus. Maaperän pilaamiskiellon mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden merkittävää vähenemistä tai muu verrattavissa oleva yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Pohjaveden pilaamiskiellon mukaan ainetta tai energiaa ei saa laittaa tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun loukkaisi yleistä tai yksityistä etua. Pilaantuneen maaperän puhdistamisvelvollisuus on määritelty maaperän ja pohjaveden saattamiseksi sellaiseksi, että siitä ei aiheudu terveys- tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Maaperää ei siis välttämättä tarvitse kunnostaa alkuperäiseen, luonnonmukaiseen tilaansa. Mahdollisesti pilaantuneen maaperän kunnostaminen tulee ajankohtaiseksi myös alueen maankäytön muuttuessa. Alueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön sovelletaan maanrakennuslakia, jonka mukaan maaperän pilaantuminen on otettava huomioon kaavoituksen, rakentamisen ja rakennuslupien myöntämisen yhteydessä. Puhdistamistavoitteiden määrittelyssä ja kunnostushankkeen suunnittelussa sovelletaan ympäristönsuojelu- ja rakennuslainsäädäntöä, kemikaalilakia, jätelainsäädäntöä ja niiden perusteella annettuja ohjeita ja säädöksiä. 5
Yleisten laatumääritelmien ohella maaperän pilaantuminen voidaan määritellä myös ympäristöhallinnon SAMASE-hankkeen pohjalta laadittujen maaperän ohje- ja raja-arvojen perusteella. Raja-arvoja noudatetaan, kun alue on teollisuus- tai varastokäytössä, ja ohjearvoja silloin, kun maankäyttömuoto on vaativa tai alue herkkä. Arvoja käytetään päätöksenteon tausta-aineistona, mutta ne eivät ole oikeudellisesti velvoittavia, joten niistä voidaan tapauskohtaisesti poiketa. Ympäristöministeriössä on valmisteilla ehdotus valtioneuvoston asetukseksi, jossa säädettäisiin maaperän pilaantumisen ja puhdistamistarpeen arvioinnista, maa-alueen ja sen käyttötarkoituksen vaikutuksesta arviointeihin sekä pilaantuneen maaperän tutkimisesta. Ehdotukseen sisältyvät myös arvioinnissa käytettävät haitallisten aineiden päivitetyt ohjearvot, jotka on määritelty riskiperusteisesti. 3. AIKAISEMMAT SELVITYKSET Rautatieympäristön pilaantuneita maita ja niiden kunnostamistarpeita ovat selvittäneet tai maiden kunnostustöitä ovat valvoneet muun muassa SCC Viatek Oy (Ratapihankatu, Perkiön ratapiha, rataosa Multisilta-Peltolammi), Golder Associates Oy (Lielahden asema, Perkiön ratapiha), Maa ja Vesi Oy (Tampereen ratapiha), Insinööritoimisto Geotesti (Perkiön ratapiha) sekä Dekati Measurements (Rautasoinin alue Messukylässä). Lielahden aseman kunnostuksesta on laadittu suunnitelma, joka toteuttaminen aloitetaan vuonna 2005. Perkiön ratapihaa on kunnostettu useaan otteeseen eikä maaperässä viimeisimpien mittauksien mukaan ole enää kunnostusta vaativia haitta-ainepitoisuuksia. Tampereen henkilöratapihan alueella on tehty pilaantuneen maan kunnostustöitä ja Kanslerinkatu-Åkerlundinkatu -välille on laadittu kunnostussuunnitelma. Kunnostussuunnitelmaa ei kuitenkaan voida toteuttaa ennen veturitallien asemakaava-alueen päätöksen lainvoimaisuutta. Rataosuudella Multisilta-Peltolammi tehdyn selvityksen mukaan maaperässä ei ole 0,1 m paksuista kuonakerrosta lukuun ottamatta merkittäviä haittaainepitoisuuksia eikä alueen kunnostaminen ole tarpeellista ellei maankäyttö muutu. Tampereen rataympäristöselvityksen I vaiheen raportissa (SITO-konsultit Oy, 2003) ehdotettiin pilaantuneiden maiden osalta jatkotutkimuksia vaativiksi kohteiksi Epilän rautatieliikennepaikkaa ja Lielahden aseman sekä maankäytön muuttuessa Tampereen vanhaa tavara-asemaa, Tampereen henkilöratapihaa, Perkiön ratapihan varikkoaluetta ja Messukylän vanhaa ratapihaa. 4. RISKIKARTOITUS 4.1 Pilaantuneiden maiden ja pohjavesien riskinarviointikriteerit Ennen kunnostustoimenpiteistä päättämistä pilaantumisepäilyn kohteelle suoritetaan riskinarviointi, jossa tunnistetaan, määritellään ja luonnehditaan pilaantuneen maaperän tai pohjaveden aiheuttamia riskejä. Niitä arvioidaan kohteen ja haitallisten aineiden ominaisuuksien, kulkeutumis- ja altistumisreittien sekä vaikutusten perusteella. Pilaantuneista alueista voi aiheutua esimerkiksi seuraavia riskejä: ihmiseen kohdistuvat terveysriskit (merkittävin kunnostuspäätökseen vaikuttava tekijä), ympäröivään luontoon kohdistuvat ekologiset riskit, riskit rakennuksille, muille rakenteille, materiaaleille ja kiinteistöille sekä esteettiset, taloudelliset ja psykologiset riskit. Pilaantuneiden maiden ja pohjavesien kohdalla riski muodostuu vasta, kun kaikki seuraavista ehdoista ovat voimassa: 1) alueella on harjoitettu tai harjoitetaan edelleen toimintaa, josta vapautuu haitta-ainepäästöjä maaperään 2) maaperän ja pohjaveden ominaisuudet ovat sellaisia, että haitta-aineiden kulkeutuminen ja leviäminen laajemmalle alueelle on mahdollista (esimerkiksi maaperän koostumus ja vedenjohtokyky, veden virtaussuunta) 3) haittaainepäästö aiheuttaa terveys- tai ympäristöhaittoja joko päästöpaikalla tai kulkeutumisen seurauksena. 6
Tässä työssä pilaantumisriski on arvioitu ottaen huomioon kohteessa harjoitettu toiminta, maaperä- ja pohjavesiolosuhteet sekä aiemmin tehdyt tutkimukset ja kunnostustoimenpiteet. 4.2 Toimenpiteitä vaativat kohteet Koska Tampereen rautatieympäristöselvityksen I vaiheessa on jo esitetty ehdotus jatkoselvitystä vaativiksi kohteiksi, ei tässä työssä kartoitettu enää nykyisen maankäytön osalta uusia kohteita. Uusimpia maankäyttösuunnitelmia sen sijaan verrattiin I vaiheen selvityksessä mainittuihin muihin riskialueisiin. Nykyisillä ja uusilla alueilla sijaitsevia kohteita arvioitiin edellä mainituilla kriteereillä. Kohteet on esitetty taulukoissa 4 ja 5.. Taulukko 4. Toimenpiteitä vaativat olemassa olevat kohteet NroKohde Aiempi toiminta Alueella tehdyt tutkimukset/kunnostukset N1 Epilän ratapihaalue N2 Lielahden ratapihaalue N3 Perkiön vanha ratapiha Alueen kautta kuljetettu kemikaaleja läheisille tehtaille Alueella sijainnut huoltohalli, ratapihalla säilytetty säiliövaunuja, joissa ollut mm. klooria Alueella ollut tankkaus- ja varikkotoimintaa. Ei tutkimuksia tai kunnostuksia. Hyhkyn vedenottamolla ei havaittu merkittäviä haittaainepitoisuuksia. Ei tutkimuksia tai kunnostuksia. Kunnostussuunnitelma laadittu Hyhkyn vedenottamolla ei havaittu merkittäviä haittaainepitoisuuksia. Aluetta kunnostettu useaan otteeseen. Tällä hetkellä tarkkailussa. Kulkeutuminen/altistuminen Sijaitsee I-luokan pohjavesialueella, hyvin vettä johtavalla maaperällä hyvä virtausyhteys Hyhkyn pohjavedenottamolle. Haitta-aineiden kulkeutuminen pohjaveteen ja sitä kautta vedenottamolle on mahdollista. Sijaitsee I-luokan pohjavesialueella, hyvin vettä johtavalla maaperällä hyvä virtausyhteys Hyhkyn pohjavedenottamolle. Haitta-aineiden kulkeutuminen pohjaveteen ja sitä kautta vedenottamolle on mahdollista. Ei sijaitse pohjavesialueella Varikkoalueelle on asennettu öljynerotusjärjestelmä ja alueen haitta-ainepäästöjä ympäristöön tarkkaillaan. 7
Taulukko 5. Toimenpiteitä vaativat uudet kaavoituskohteet Nro Kohde Aiempi toiminta Tutkimukset/kunnostukset Kulkeutuminen/altistuminen U1 Tampereen Toiminut henkilö- ja Maa ja Vesi Oy on valvonut Ei sijaitse pohjavesialueella henkilö- tavaraliikenteen öljyyntyneen maan Maaperä kohtalaisesti vettä ratapiha pysähtymispaikkanakunnostustyötä (n. 7000 m 3 120 vuoden ajan. johtavaa hiekkaa ja silttiä. Alueen viereen U2 Tampereen vanha tavararatapiha U3 Messukylän vanha asema Toiminut 1960- luvulta 1990-luvulle tavaran varastointipaikkana 5. TOIMENPIDEOHJELMA vanhojen veturitallien edustalta v. 2000). SCC Viatek Oy valvonut vanhan veturitallin purkamista ja pilaantuneiden rakenteiden ja maan saneeraamista v. 2001 sekä laatinut kunnostussuunnitelman Kanslerinkadun ja Åkerlundinkadun väliselle pääasiassa öljy-yhdisteillä pilaantuneelle alueelle v. 2002 Ei tutkimuksia tai kunnostuksia. Toiminut asemana. Dekati Measurements valvonut VR-Yhtymän omistaman, entisen romuliikkeen tontin pilaantuneen maan kunnostusta. kaavoitetaan toimistorakennuksia. Nykyisellä maankäytöllä haitta-aineiden leviämisestä ympäristöön ei ole merkittävää riskiä. Maaperän pilaantuneisuus pitää huomioida kaavoitusja rakennusvaiheissa. Ei sijaitse pohjavesialueella Alueelle kaavoitetaan toimisto- ja asuinrakennuksia. Nykyisellä maankäytöllä haitta-aineiden leviämisestä ympäristöön ei ole merkittävää riskiä. Maaperän pilaantuneisuus pitää huomioida kaavoitusja rakennusvaiheissa. Sijaitsee Aakkulanharjun pohjavesialueella, tosin vettä huonosti johtavalla maaperällä. Alueen eteläpuolelle kaavoitetaan asuintaloja. Nykyisellä maankäytöllä haittaaineiden leviämisestä ympäristöön ei ole merkittävää riskiä. Maaperän pilaantuneisuus pitää huomioida kaavoitusja rakennusvaiheissa. Toimenpiteitä vaativat, olemassa olevat kohteet on esitetty seuraavissa taulukoissa. Kohdassa toimenpide on lueteltu mahdolliset maaperän kunnostamisen osa-alueet, joista on rastittu kohteeseen sopivat vaihtoehdot. Alustava aikatauluehdotus on seuraavissa kuvissa. 8
9
10
5.1 Nykyiset alueet N1 Epilän ratapihan kohdekortti PÄÄMÄÄRÄ Haitallisten aineiden vähentäminen tai poistaminen maaperästä tai pohjavedestä TOIMENPIDE Tutkimukset - historiaselvitys - maastokatselmus - tutkimussuunnitelma - näytteenotto - raportointi Kunnostussuunnittelu - kunnostuksen yleissuunnitelma - ilmoitus pilaantuneesta maasta ympäristökeskukselle - rakennussuunnittelu - urakoitsijan kilpailuttaminen Kunnostus - kunnostus ja kunnostuksen valvonta MERKITTÄVYYS Kohde sijaitsee I luokan pohjavesialueella ja siitä on virtausyhteys vedenottamolle EDELTÄVÄT TOIMENPITEET Tutkimusalueen rajaaminen AIKATAULU KUSTANNUSARVIO Tutkimukset 5 000 e Yleissuunnitelma 4 000 e Kunnostus 300 000 e VASTUUTAHO ARVIO VAIKUTUKSISTA Minimoidaan haitallisten aineiden kulkeutumisvaara TAVOITE Haitta-aineiden taso alle SAMASE-raja-arvojen SEURANTA Näytteidenotto tarvittaessa 11
N2 Lielahden ratapihan kohdekortti PÄÄMÄÄRÄ Haitallisten aineiden vähentäminen tai poistaminen maaperästä tai pohjavedestä TOIMENPIDE Tutkimukset - historiaselvitys - maastokatselmus - tutkimussuunnitelma - näytteenotto - raportointi Kunnostussuunnittelu - kunnostuksen yleissuunnitelma - ilmoitus pilaantuneesta maasta ympäristökeskukselle - rakennussuunnittelu - urakoitsijan kilpailuttaminen Kunnostus - kunnostus ja kunnostuksen valvonta MERKITTÄVYYS Kohde sijaitsee I luokan pohjavesialueella ja siitä on virtausyhteys vedenottamolle EDELTÄVÄT TOIMENPITEET Tutkimusalueen rajaaminen AIKATAULU KUSTANNUSARVIO Tutkimukset 5 000 e Yleissuunnitelma 4 000 e Kunnostus 300 000 e VASTUUTAHO ARVIO VAIKUTUKSISTA Minimoidaan haitallisten aineiden kulkeutumisvaara TAVOITE Haitta-aineiden taso alle SAMASE-raja-arvojen SEURANTA Näytteidenotto tarvittaessa 12
N3 Perkiön vanhan ratapihan kohdekortti PÄÄMÄÄRÄ Haitallisten aineiden vähentäminen tai poistaminen maaperästä tai pohjavedestä TOIMENPIDE Tutkimukset - historiaselvitys - maastokatselmus - tutkimussuunnitelma - näytteenotto - raportointi Kunnostussuunnittelu - kunnostuksen yleissuunnitelma - ilmoitus pilaantuneesta maasta ympäristökeskukselle - rakennussuunnittelu - urakoitsijan kilpailuttaminen Kunnostus kunnostus ja kunnostuksen valvonta Muu toimenpide: Jatkuva tarkkailu MERKITTÄVYYS Kohdetta kunnostettu useaan otteeseen, tällä hetkellä jatkuvassa näytteenottovalvonnassa. EDELTÄVÄT TOIMENPITEET Tutkimusalueen tarkkailu AIKATAULU Tarkkailutulosten osoittaessa haitallisia pitoisuuksia tai alueella tehtävien rakennustöiden yhteydessä tarpeen vaatiessa. KUSTANNUSARVIO VASTUUTAHO ARVIO VAIKUTUKSISTA Selvitetään maaperän mahdollinen kunnostustarve TAVOITE Haitta-aineiden taso alle SAMASE-ohjearvojen SEURANTA Näytteidenotto tarvittaessa 13
5.2 Uudet kohteet U1 Tampereen henkilöratapihan kohdekortti PÄÄMÄÄRÄ Haitallisten aineiden vähentäminen tai poistaminen maaperästä tai pohjavedestä TOIMENPIDE Tutkimukset - historiaselvitys - maastokatselmus - tutkimussuunnitelma - näytteenotto - raportointi Kunnostussuunnittelu - kunnostuksen yleissuunnitelma - ilmoitus pilaantuneesta maasta ympäristökeskukselle - rakennussuunnittelu - urakoitsijan kilpailuttaminen Kunnostus - kunnostus ja kunnostuksen valvonta MERKITTÄVYYS Kohteen ympäristössä todettu aiemmin maaperän pilaantumista. Kohteen läheisyyteen kaavoitetaan asuin- ja toimistorakennuksia. EDELTÄVÄT TOIMENPITEET Tutkimusalueen rajaaminen AIKATAULU KUSTANNUSARVIO Tutkimukset 3 000-5 000 e, Yleissuunnitelma 2 000-4 000 e, Kunnostus 50 000-300 000 e ARVIO VAIKUTUKSISTA Minimoidaan haitallisille aineille altistuminen kohteessa ja sen ympäristössä TAVOITE Haitta-aineiden taso alle SAMASE-ohjearvojen SEURANTA Näytteidenotto tarvittaessa 14
U2 Tampereen vanhan tavararatapihan kohdekortti PÄÄMÄÄRÄ TOIMENPIDE MERKITTÄVYYS EDELTÄVÄT TOIMENPITEET AIKATAULU KUSTANNUSARVIO Tutkimukset 5 000-10 000 Yleissuunnitelma 2 000-4 000 Kunnostus 50 000-300 000 VASTUUTAHO ARVIO VAIKUTUKSISTA TAVOITE SEURANTA Haitallisten aineiden vähentäminen tai poistaminen maaperästä tai pohjavedestä Tutkimukset - historiaselvitys - maastokatselmus - tutkimussuunnitelma - näytteenotto - raportointi Kunnostussuunnittelu - kunnostuksen yleissuunnitelma - ilmoitus pilaantuneesta maasta ympäristökeskukselle - rakennussuunnittelu - urakoitsijan kilpailuttaminen Kunnostus - kunnostus ja kunnostuksen valvonta Kohteen aiemman toiminnan perusteella mahdollista, että maaperä pilaantunut. Kohteeseen kaavoitetaan asuin- ja toimistorakennuksia Tutkimusalueen rajaaminen Minimoidaan haitallisille aineille altistuminen kohteessa ja sen ympäristössä Haitta-aineiden taso alle SAMASE-ohjearvojen Näytteidenotto tarvittaessa 15
U3 Messukylän vanhan aseman kohdekortti PÄÄMÄÄRÄ TOIMENPIDE MERKITTÄVYYS EDELTÄVÄT TOIMENPITEET AIKATAULU KUSTANNUSARVIO VASTUUTAHO ARVIO VAIKUTUKSISTA TAVOITE SEURANTA Haitallisten aineiden vähentäminen tai poistaminen maaperästä tai pohjavedestä Tutkimukset - historiaselvitys - maastokatselmus - tutkimussuunnitelma - näytteenotto - raportointi Kunnostussuunnittelu - kunnostuksen yleissuunnitelma - ilmoitus pilaantuneesta maasta ympäristökeskukselle - rakennussuunnittelu - urakoitsijan kilpailuttaminen Kunnostus - kunnostus ja kunnostuksen valvonta Kohteen aiemman toiminnan perusteella mahdollista, että maaperä pilaantunut. Pilaantunutta maata poistettu alueella toimineen romuliikkeen kohdalta. Tutkimusalueen rajaaminen Alueen maankäytön muuttuessa Tutkimukset 3 000-5 000 e Selvitetään maaperän mahdollinen kunnostustarve Haitta-aineiden taso alle SAMASE-ohjearvojen Näytteidenotto tarvittaessa 16
LÄHTEET Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 Penttinen, R. 2001. Maaperän ja pohjaveden kunnostus. Yleisimpien menetelmien esittely. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. SITO-konsultit Oy, 2003. Tampereen rataympäristöselvitys. Vaihe 1. Lähtöaineiston ja nykytilan kartoitus. Tampereen kaupunki ja Hämeen ympäristökeskus, 1997. Tampereen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Aakkulanharju ja Epilänharju-Villilä. Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 Öljyalan palvelukeskus. Öljyllä pilaantuneen maa-alueen kunnostaminen opas kunnostushankkeen toteuttamiseksi. 17