Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa



Samankaltaiset tiedostot
Reaaliaikaisen e-vlbi. kehitystyö Metsähovissa. Jan Wagner, Metsähovin radiotutkimusasema

OH3SHF mikroaaltomajakka

Kellot, taajuuslähteet. Kellot, taajuuslähteet. Mittaustekniikan perusteet / luento 6 Perusmittalaitteet 4. Kideoskillaattorit

Professori Martti Hallikainen

Professori Martti Hallikainen

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien

Satelliittipaikannus

Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla. Anne Lähteenmäki Metsähovin radiotutkimusasema TKK

Virheen kasautumislaki

Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä

Radioastronomian käsitteitä

Hajautetut vikasietoiset kelloverkot (2500M-0099) Anders Wallin, VTT, MIKES Metrologia. kesto: 2018/ /02 MATINE-rahoitus 100 keur

Lähettimet ja vastaanottimet

Tarkka aikasynkronointi ja aikalinkit maanpuolustuksessa. rahoitus: eur

Tv-jakeluverkot mitä säädellään ja miksi

Tiedonkeruu ja analysointi

TEKNILLINEN KORKEAKOULU. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto. Jan Wagner

S Teletekniikan perusteet

XFYS4336 Havaitseva tähtitiede II

Radioastronomia harjoitustyö; vedyn 21cm spektriviiva


Metsähovin geodeettiset VLBI-mittaukset



Matlab-tietokoneharjoitus

Radioamatöörikurssi 2018

VLBI. JUKKA TOLONEN Teknillinen korkeakoulu Maanmittaustieteiden laitos

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen

XFYS4336 Havaitseva tähtitiede II

Tiedonkeruu ja analysointi

Antennitelevisioverkon muutokset. Radiotaajuuspäivä Markus Mettälä Päällikkö, Kiinteät radioverkot

HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla

S Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

A/D-muuntimia. Flash ADC

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

Infrapunavalikko. Infrapunapuskuri. PCL-työn tunnis. PS-työn tunnist. Infrapunaportti. Siirtoviive. Työn puskurointi. Suurin mahd. nop.

T DSP: GSM codec

Oxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308


ADVANCED ELECTRONICS AND SYSTEMS. Teknologiakumppaninne

2. Erittäin laajakaistaiset laitteet (UWB) ja laajakaistaiset datasiirtolaitteet (WAS/RLAN) GHz:llä

Taajuusmittauskilpailu Hertsien herruus Mittausraportti

CLIENT TIEDONSIIRTO-JA RAPORTOINTIOHJELMA

Kuunnellanko mittalaitteilla?

Jouko Nielsen. Ubuntu Linux

Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä

8. VIDEO-LÄHTÖ 9. Toimintapainikkeet 10. POWER-merkkivalo 11. PAL-merkkivalo 12. Kanavavalitsimen kytkin 13. VIDEO-TULO

IPTV:n laadun ja luotettavuuden mittaamisesta. Jorma Kilpi

GuardShield Micro 400 /Micro400 IP

Radioamatöörikurssi 2016

Successive approximation AD-muunnin

Projektisuunnitelma ja johdanto AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Ohjelmistoradio. Mikä se on:

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin Näytteenotto analogisesta signaalista DA-muuntimet 4

Mittausraportti OH3NJC Hertsien Herruus taajuusmittauskilpailu

Johdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja

SUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3TR:n radioamatöörikurssi

U-REMIX USB RF 2 RF 1 POWER

FINNREF- TUKIASEMAVERKKO/PAIKANNUS- PALVELU JA SEN KEHITTÄMINEN

Fluke-VR1710. Pikakäyttöopas. Häiriöjännitetallennin. Tämä opas on vain ohjeellinen. Tarkemmat ohjeet löydät englanninkielisestä User Manual-ohjeesta

Sisältö. Työn lähtökohta ja tavoitteet Lyhyt kertaus prosessista Käytetyt menetelmät Työn kulku Tulokset Ongelmat ja jatkokehitys

Monipuolinen ja helppokäyttöinen PhaseArray ja TOFD tarkastuslaite

Radioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen.

Sulautettujen järjestelmien vikadiagnostiikan kehittäminen ohjelmistopohjaisilla menetelmillä

Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa

2 Käynnistä tietokone. MI-7550Xp WIRELESS LASER MINI MOUSE. Tuotetiedot A B C F K

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET

2-AKSELISEN LINEAARILIIKKEEN OHJAAMINEN

Kauanko verkot kestävät? Pilvipalveluiden haasteet verkon kannalta - mitkä asiat oltava kunnossa?

Tekijä / Aihe 1

ILMOITUS TOIMILUPIEN JULISTAMISESTA HAETTAVIKSI Toimiluvat teletoimintaan taajuusalueella megahertsiä

TRANSECO Tutkijaseminaari Oulun yliopisto

ANTENNIJÄRJESTELMÄN KUNTOKARTOITUS

DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI

Pinces AC/DC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 11, Muut aaltoalueet. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

Metsähovin satelliitilaser lähiavaruuden kohteiden karakterisoinnissa

Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä

Radioamatöörikurssi 2016

Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 11: (kalvot: Jyri Näränen ja Mikael Granvik)

FuturaPlan. Järjestelmävaatimukset

Radioamatöörikurssi 2014

Laajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä

Radioamatöörikurssi 2018

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

10. Kytkentäohje huonetermostaateille

Juha Henriksson. Digitointiprojektin hallinta ja ulkoistaminen Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive

Ohjelmistoarkkitehtuurit

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Radiotekniikan sovelluksia

Meillä on RATKAISU KTS 560 / KTS 590. Ohjainlaitediagnoosi ESI[tronic] 2.0:n avulla

Käyttöohje BTGP-38KM Bluetooth GPS Data Logger V1.0

Radioamatöörikurssi 2016

Transkriptio:

Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Jan Wagner, jwagner@kurp.hut.fi Metsähovin radiotutkimusasema / TKK

Eri taajuuksilla sama kohde nähdään eri tavalla ts. uutta tietoa pinta-ala D tarkkuustyötä θ λ/d Optinen astronomia: 10-1000nm / 400 790 THz Radioastronomia: λ = 0.7mm-90cm / MHz-GHz Suuri ero kulmaerotuskyvyssä θ Radioastronomia (1/2)

Radioastronomia (2/2) Erottelukyky: Radio Erottelukyky: Optinen Linnunrata nähtynä eri taajuuksilla Andromedagalaksi

Interferometria (1/3) Radioteleskoopilla tavallisesti yksi pikseli, kohdetta skannataan Suurimmankin teleskoopin resoluutio huono vs optinen Ultimate resoluutio: maapallosta itse tehdään teleskooppi käytännössä hieman hankalaa! Huijataan: jättimäistä teleskooppia approksimoidaan monella pienellä teleskoopilla apertuurisynteesi, vaiheistettu ryhmä (phased array) kaikki teleskoopit yhdistetään laskentakeskuksessa

Interferometria (2/3) - Samanaikainen näytteenotto kaikissa observatorioissa - Kompensoitava viiveitä: geometria, kaapelit, - Asemaparien välinen kello/taajuusero minimoitava Very Long Baseline Interferometry (VLBI)

Interferometria (3/3) Asema#1 tallennus / siirto Asema#2 Asemien korrelointi ja apertuurisynteesi datan (kohinan) suuruusluokka: 16 teleskooppia * 1 TB/teleskooppi (24h) prosessointi suoraviivaista paitsi: viivemallit, ilmakehä, maapallon pyörimisliike, vastaanottimen ja näytteistyksen taajuusreferenssien drifti haettu viive-eron tarkkuus on ~1ps! (kulmaero asema#1,#2 galaksi) => vaatii erittäin tarkat mallit, hyvin käyttäytyvät taajuusreferenssit

VLBI taajuusreferenssit (1/3) Astronomisen VLBI:n tarkkuus- ja vakausvaatimukset: RF ja IF-taajuudet ja näytteenottokello vaihelukittuja referenssiin, esim. H-maser 5/10 MHz, kerrotaan 1-100 GHz RF-taajuudelle kahden VLBI -aseman kellojen suhteellinen ero: jos 10 GHz RF taajuus ja sallittu virhe 10º @ 1000s => (10 /(360 10 10 Hz 10 3 s)) 2.8 10-15 @1000s Geodeettinen VLBI - geodesiassa aseman kelloja mallinnetaan <30ps tasolla päivän yli: 3.5 10-16 @1d UT1 estimaatti ja maan EOP:t tuotetaan VLBI:llä ero (UT1 USNO -UT1 VLBI ) pidettävä 100ns

VLBI taajuusreferenssit (2/3) Pääasiassa vetymasereita Kvarz, Symmetricon, 200 k 10-13 @1s, 10-15 @1000s Rubidiumkellot (huono STS) 10-12 s @ 1000s, 5 k CSO oskillaattorit 10-16 @1s, 6 10-16 @20s, 5 k? tulevat massatuotantoon, H-masereita parempi STS LTS käyttäytyminen pyritään mallintamaan pois Aseman aika ja LTS: GPS UT1 - VLBI:ssä 0.1s@1d ok, geodesiassa oltava parempi, GPS-disciplined oscillator

VLBI taajuusreferenssit (3/3) Vetymaserit epätarkkoja, kuitenkin korjattavissa korrelointi vaatii tietoja teleskooppien taajuusreferenssien käyttäytymisestä pitkällä aikavälillä eräs mallinnettavista tekijöistä asemien taajuusreferenssejä siksi säännöllisesti verrattava keskenään Jokaisen VLBI -teleskoopin kellojen monitorointi jva asema vs. GPS, lisäksi yhteinen mittaus parin kuukauden välein offset µs, drift ps/s, rate ps/s/s suhteessa pääasemaan Metsähovin H-maserit suhteellisesti parhaimpien joukossa

Tiedonkeruu ja tiedonsiirto (1/3) Teleskooppien havainnoitava kohdetta samanaikaisesti tiedonkeruun aloitus: karkeasti 1PPS sekuntipulssilla, ±50ns viivesovitus korrelaattorissa, teleskooppeja ei edes synkronoitava! vastaanotin ja näytteenotto vaihelukittuja: aseman <10-13 @1s lopuksi/samalla teleskooppien tiedot siirrettävä korrelaattorille Korreloinnissa tunnettava näytteiden aika kovalevytallennus ja postitus: periaatteessa ei erillistä aikaleimaa reaaliaikasiirto verkon yli (UDP/IP): yksinkertaiset aikaleimat Reaaliaikasiirtoa ongelmat siirrossa: verkon siirtoviive >50ms, pakettihäviö, jitter, geometrinen viivesovitus lisäksi joka asemalta eri verkkoviive siirrot puskuroitava laskentakeskuksessa; 4Gbps/8bit = 500MB/s tyypillisesti tietokoneklusteri, tiedot ja puskurointi hajautetaan

Siirrot vaativat 1G/10G kuituyhteyksiä Asemat käyttävät tutkimusverkkoja, Internetiä, jotkut valopolku-palveluja Metsähovissa Tsunami UDP : 1 Gbit/s (2002), nyt 4-8 Gbit/s Verkot toimivat mainiosti ja kapasiteettia riittää jopa gigabitti-siirroille - h-maser -lukittu 4x512MHz ADC - FPGA -pohjainen 10GbE palvelin Eräs kehitetty järjestelmä: Tiedonkeruu ja tiedonsiirto (2/3)

Tiedonkeruu ja tiedonsiirto (3/3) Orionin vetymaserin etähavainnointi: 512 MHz RF kaistan 4 8 Gbit/s reaaliaikasiirto Onsala/Ruotsi Metsähovi. Useita vastaavia siirtodemoja. Suomen Internet-runkoyhteys Funet NORDUnet (10G) demosiirrot radiokohinaa warettajat

Yhteenveto VLBI teleskoopin laitteisto vaihelukittu taajuusreferenssiin havainnoidaan korkeahkoja radiotaajuuksia lyhyen ajan yli referenssin STS tärkeä ( 10-15 @1s), LTS korjataan malleilla CSO -oskillaattorit lupaavia H-maser korvaajia (10-16 @1s, 6 10-16 @20s) Tiedonkeruu teleskooppien kelloja ei synkronoitava, niitä vain verrataan ajoittain tarkka UT1 aloitusaika toissijainen, mutta vastaanotinketjun ja näytteenoton taajuudet lukittava tarkkaan referenssiin Tiedonsiirto yksinkertainen laitteisto ja ohjelmisto, protokollat aikatietoja ei suoranaisesti tarvitse siirtää, helpot aikaleimat ok laskentakeskuksen tehtävä viivesovitukset tietokoneen muistissa verkkoihmisten ansiosta verkossa on enemmän kuin riittävästi kapasiteettia, 4 Gbit/s tiedon etäkeruu ja siirto toimivat mainiosti