SISÄLLYSLUETTELO 1. LIITTEET Kehitysluvut Arvokilpailujen henkilökohtaiset tulokset

SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS 1. YLEISTÄ... 2 1.1. Talous... 2 1.2. Toiminta... 2 1.3. Organisaatio 2007... 3 2. LASTEN JA NUORTEN SQUASH... 4 2.1. Juniorikampanja... 4 2.2. Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishanke... 4 2.3. Koulutustoiminta... 5 2.4. Ohjaus- ja valmennustoiminta... 5 2.5. Kilpailutoiminta... 5 3. AIKUISTEN HARRASTESQUASH... 6 3.1. Kilpailutoiminta... 6 3.2. Koulutustoiminta... 6 3.3. Kehitystoiminta... 6 4. HUIPPUSQUASH... 7 4.1. Organisaatio... 7 4.2. Valmennus... 7 4.3. Kansainväliset arvokilpailut ja tulokset... 8 5. KANSALLINEN KILPAILUTOIMINTA... 9 5.1. Suomen mestarit 2007... 9 5.2. Antidopingtoiminta... 9 6. JÄRJESTÖTOIMINTA... 10 6.1. Hallinto... 10 6.2. Varainhankinta ja talous... 10 6.3. Markkinointi ja viestintä... 10 6.4. Olosuhteet... 11 6.5. Seuratoiminta... 11 6.6. Tasa-arvotoiminta... 12 6.7. Kansainvälinen toiminta... 13 TILINPÄÄTÖS Tuloslaskelma... 14 Tase... 15 Liitetiedot... 16 Tilinpäätöksen laatiminen... 16 Tuloslaskelma... 16 Tase... 16 Henkilöstö... 17 Tlilikirjaluettelo... 17 Toimialatuloslaskelma... 18 Hallituksen ja toiminnanjohtajan allekirjoitukset... 20 Tilintarkastusmerkintä... 20 Taseen erittelyt... 21-34 LIITTEET Kehitysluvut Arvokilpailujen henkilökohtaiset tulokset

2 1. YLEISTÄ Vuosi 2007 oli liiton toiminnassa aktiivinen ja myönteinen. Vuoden keskeisiä asioita olivat mm. edellisvuonna käynnistynyt ns. Juniorikampanja, joka jatkui suotuisasti, Suomi-Ruotsi maaottelu, joka pelattiin 13.-14.10. Espoossa sekä miesten joukkueiden MM-kisat 6.-12.12. Intiassa. Nämä liittyvät toimintasuunnitelman ja strategian 2005-2009 keskeisimpiin tavoitteisiin seuratason juniorirekrytoinnin ja lajin tunnettuuden kasvattamisessa sekä arvokisoihin osallistumiseen. Lisäksi erillinen työryhmä on edelleen edistänyt Suomalaiselle squashille tärkeää pääkaupunkiseudun hallihanketta. Perustoiminnat toteutettiin suunnitellusti ja mm. kansallinen kilpailu- ja valmennustoiminta ovat olleet hyvin aktiivisia. Onnistunnut varainhankinta ja tarkka taloudenpito mahdollistivat lievästi ylijäämäisen tuloksen. Maassamme on runsaat 25.000 aikuisharrastajaa, ja lisäksi juniori-ikäisiä runsaat 2.000 harrastajaa. 1.1. TALOUS Toimintavuonna talouden hoito onnistui hyvin ja vuoden 2007 tilinpäätös osoittaa 1.355,44 euron ylijäämää. Varsinaisen toiminnan kuluja oli 230.392,26 (kasvua edellisvuodesta n. 19.000) ja tuottoja 23.584,02. Avustuksia saatiin 148.000 (kasvua reilut 6.000) ja varainhankinta oli 54.112,53. Oma pääoma oli vuoden alussa -4.097,50 ja lopussa -2.742,06. 1.2. TOIMINTA Sääntömääräiseen liittokokoukseen Mikkelissä 17.3.2007 osallistui viisi seuraa, hallitus, valiokunnat ja toimisto. Kokous arvioi liiton ja sen hallituksen toimintaa vuonna 2006 ja hyväksyi nyt arvioitavaa toimintavuotta 2007 koskevan Toimintasuunnitelman. Seurojen palvelu, nuorisotoiminta, kansallinen kilpailutoiminta ja valmennustoiminta hoidettiin tarkasteluvuonna suunnitelmien mukaisesti. Yleisten luokkien SM-kilpailut Oulussa onnistuivat erinomaisesti. Juniorien ja Seniorien SM-kilpailuissa osanotto jatkui hyvänä ja 5.5. Tampereella pelattin ensimmäistä kertaa virallinen Seniorien Joukkue-SM. Squashliigan SM-sarja ja alemmat divisioonat pelattiin menestyksellisesti ja osanottajamäärä oli edelleen pienessä kasvussa. Syksyllä 2006 käynnistynyt Juniorikampanja sai kiitosta. Yhteensä vuoden aikana oli kampanjapäiviä 30 ja tunnin squashtreeneissä 2 544 lasta sekä n. 150 opettajaa. Seuroja mukana oli yhdeksän - ESRC, HSRC, JSK,, MiSq, Myyrsq, Sq-88, TSK ja TSSq. Seurat saivat uusia junioreja ryhmiinsä ja palaute oli kiittävää. Seuraohjauksen tehostamiseksi käynnistettiin syksyllä Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishanke ns. VOK. Squashliitto parantaa koulutusjärjestelmäänsä sekä päivittää materiaaleja siten, että ne on saatavissa sekä kirjallisena että sähköisenä. Seurojen toimintaa tukeva toiminnanjohtajan konsultointi liittyi paljolti junioritoiminnan edistämiseen koulutuksin, tapaamisin ja keskusteluin. Valmennustoiminta on ollut aktiivista ja laadukasta. Olli Tuominen oli vuoden aikana ammattilaisrankingissa sijoilla 16-18. Aikuisjoukkueitten sijoitus oli EM-kilpailuissa miesten puolella 12., naisten 14. ja miesten MM-kilpailuissa 21. Squashlehti julkaistiin nimellä Squash.fi normaalisti neljä kertaa 1 700 kappaleen painoksena ja postitettiin kotiin seurojen jäsenille. Heitä oli vuoden lopussa 1 335, mikä on 70 enemmän kuin vuosi sitten. Hallituksen jäsenten, valiokuntien puheenjohtajien ja valmentajien panos on koko vuonna ollut merkittävä ja tavoitteitten saavuttamisessa välttämätön. Seurojen aktiivisuus on taannut kilpailutoiminnan jatkumisen vilkkaana ja juniorityön kasvavana.

1.3. ORGANISAATIO 2007 3

2. LASTEN JA NUORTEN SQUASH 4 Strategiassa toimialueen tavoitteena on tukea perusyksikköjä kehittämään kaikille squashhallien lähialueitten koululaisille laadukas harrastusmahdollisuus. Tämä tarkoittaa hyvin johdettua, koulutettujen ohjaajien vetämää eettistä, monipuolista ja hauskaa squashtoimintaa. Lisäksi on tavoitteena taata mahdollisuus lupaaville, ikäluokassaan menestyville junioreille, nousta juniorien maajoukkueryhmien kautta aikuisten maajoukkuetasolle. Nuorisotoiminnasta on vastannut Juniorivaliokunta Tiina Koivun johdolla, jäseninä Ilkka Aarto, Toivo Askonen, Jarmo Jaakkola, Timo Kaarenmaa, Tomi Niinimäki vs. järjestösihteeri Katri Saarinen ja toiminnanjohtaja Markku Hyrske. Kolmen viimeksimainitun toiminta keskittyi Juniorikampanjaan, josta enemmän luvussa 2.4. ja syksyllä käynnistyneeseen ns. VOK-hankkeeseen. Siitä enemmän luvussa 2.5.. Valiokunta toimii yhteistyössä aikuisliikunnan ja huippu-urheilun toimialojen kanssa. Seuratasolla squash on osoittautunut mainioksi, imua omaavaksi nuorten ja lasten lajiksi kaikissa systemaattisesti juniorityötä tekevissä yksiköissä. Juniorien määrä seuroissa oli vuoden 2007 lopulla 324, joista tyttöjä 104 ja poikia 220 (junioreita vuoden 2005 lopulla 279, vuoden 2006 lopulla 296). 2.1. JUNIORIKAMPANJA Seurojen lasten hankintaa vauhdittamaan käynnistettiin syksyllä 2006 Juniorikampanja. Siihen anottiin ja saatiin tukea Nuori Suomelta 5.000 kaudelle 06-07 ja sama tuki kaudelle 07-08. Yhteistyökumppaniksi välineisiin saatiin Berner Sport. Kampanjan tunnukseksi suunnitteli Eetu Raunio squashia pelaavan piiirroshahmon ja nimeksi äänestettiin Nikki. Käytännössä Juniorikampanjassa liiton järjestösihteeri sopii yhteistyöstä seurojen kanssa, varaa kentät ja ohjaajat sekä kutsuu koululuokat ilmaisiin tapahtumiin hallien lähikouluilta. Kevät 2007 keskityttiin vielä pääkaupunkiseudun ala-asteen 2.-3. luokkiin luokka kerrallaan. Keväällä lapsia kävi 11 päivänä 842. Syksyllä kampanja levittäytyi lisäksi neljälle muulle paikkakunnalle ja myös 4.-5. luokille ja syksyllä 19 päivänä lapsia osallistui 1 702. Squashtunnin ohjasi kaksi liiton ohjaajaa pääohjaajana Tomi Niinimäki sekä avustajana seuraohjaajia. Seurat sopivat, että kenttävuorot hallit luovuttivat veloituksetta. Seurat sitoutuivat tarjoamaan halukkaille lapsille jatkotoimintaa. Opettajille annettiin lasten vanhemmille kampanjapäivänä kotiin vietäväksi kutsu seuran aloittelijatason junioritapahtumiin. Yhteensä vuoden aikana oli kampanjan 30 päivänä squashtreeneissä 2 544 lasta ja n. 150 opettajaa. Seuroja mukana oli yhdeksän - ESRC, HSRC, JSK,, MiSq, Myyrsq, Sq-88, TSK ja TSSq ja seurojen 10 kotihallia. Tavoitteena oli rekrytoida muutaman viikon seuraohjaukseen 10 % lapsista, johon päästiin ja jäseniksi 5 % lapsista, mihin ei ylletty. Tarkkoja lukuja ei ole vielä käytössä. 2.2. VALMENTAJA- JA OHJAAKOULUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE Keväällä 07 anottiin Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämisryhmältä ns. VOKryhmältä tukea, jotta Squashliitto saisi käynnistettyä oman VOK-hankkeensa. Taloudellinen tuki 3 000 saatiinkin toimintakaudelle 07-08. VOK-hankkeen avulla Squashliitto parantaa valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmäänsä sekä päivittää näissä käytettyjä materiaaleja siten, että ne on saatavissa sekä kirjallisena että sähköisenä. Tämä niveltyy syksyllä 2006 käynnistettyyn voimakkaaseen juniorirekrytointiin, eli ns. Juniorikampanjaan, jossa mukana olevat

5 seurat tarvitsevat lisää koulutettuja ohjaajia. Squashin VOK-hankkeen vetäjänä ja aineistojen kokoajana toimii Tomi Niinimäki toiminnanjohtajan avustaessa. Juniorityötä tehostamaan ohjaajien tueksi suunniteltiin syksyllä ns. Taitomerkistö kilpapeliä aloittaville lapsille ja nuorille. Pilottiluontoisesti suoritti merkkejä jo n. 100 junioria. Aloittaville ja alle kouluikäisille ollaan lisäksi luomassa Squashpassi, jolla innostetaan harrastamaan ja oppimaan taitoja. 2.3. KOULUTUSTOIMINTA Liitto on antanut tietotaitoa halukkaille seuroille ryhmäohjausjärjestelmässä, ryhmien käynnistämisessä ja laadun lisäämisessä mm. ohjaajakoulutuksella. Olennaista seuratasolla on ollut lisätä ohjaajaresursseja sekä toimintoja junioreille ja sitten vasta juniorimäärää. Juniorikampanjan yhteydessä lasten squashmetodeista on saanut oppia n. 150 alakoulun opettajaa. Squashkoulun ohjaajan peruskurssi on pidetty 1.6. Oulussa 12 ohjaajalle ja 20.9. Squashohjauksen lyhytkurssi Raisiossa 10:lle ohjaajalle. Squashseurojen työseminaarissa 9.6. Vierumäellä pidettiin Juniorikampanjan koulutusdemo viiden seuran 11:lle seuravetäjälle. Lisäksi Juniorikampanjapäivien yhteydessä järjestettiin viisi Taitomerkkisuoritusten ohjaajan koulutusta, joissa oli n. 15 seuraohjaajaa. 2.4. OHJAUS- JA VALMENNUSTOIMINTA Juniorityötä tekevien seurojen määrä on 14 (laskenut kahdella). Squash-koulu - portaikko toimii 10 seurassa (pysynyt samana). Nuori Suomen sinetti-status on edelleen kolmella seuralla, ESRC, HSRC ja Myyr Squash. Liittotasolla alle 15 v. leiritys tehostui syksyllä maajoukkueryhmän kahden uuden valmentajan Ari Pelkosen ja Kari Laurikaisen johdolla. Ryhmään kuuluu 11-14-vuotiaita tyttöjä ja poikia n. 18 seitsemästä seurasta. Itä-Suomessa leiritystä on vetänyt Toivo Askonen. Pääkaupunkiseudulla seurojen leirit ovat olleet avoimia alueen junioreille. Juniorien määrä seuroissa oli 348 vuoden 2007 lopulla, mutta ohjaustoiminnassa on lisäksi n. 100 lasta, jotka eivät ole jäseniä ja kokeilemassa on käynyt satoja lapsia Juniorikampanjan tuloksena. 2.5. KILPAILUTOIMINTA Kilpailujen ja pelaajien määrä on säilynyt parin edellisvuoden tasolla. Suosituimpia ovat edelleen juniorien SM-kilpailut, GP-sarja sekä Jaffa Cup, johon osallistuvat myös aloittelevat pelaajat. Osa junioreista pelaa myös Squashliigan eri tasoilla. Seuraavassa jo vakiintunut lasten ja nuorten kilpailujärjestelmä Tyttöjen ja poikien sarja alle 13 15 17 19 SM-kilpailut x x x GP-sarja x x x Kansalliset kilpailut x x x x

3. AIKUISTEN HARRASTESQUASH 6 Aikuisten harrastetoiminnasta vastasi toiminnanjohtaja Markku Hyrske apunaan Seniorivaliokunta ja Squashtuki ry sekä kouluttajat. Seniorivaliokunta huolehtii erityisesti vanhempien aikuisten kilpailutoiminnan kehittämisestä vetäjänään alkuvuonna Erkki Juslén huhtikuusta Markku Kaistinen. Jäseninä olivat Christer Paltschik ja Markku Hyrske. Aikuisten harratesquashin toiminta seurasi liiton strategian tavoitteita - Squashin osuutta työpaikkaliikunnassa pyritään kasvattamaan ja edistämään seurojen sekä hallien valmiutta palvella harrastajia paremmin ja vastaanottaa uusia pelaajia. Harrastesquashin kehitystoiminnat liittyivät seurojen kanssa pidettyihin palavereihin. Aikuisjäseniä oli seuroissa vuoden 2007 lopulla 1 011 (vuotta aiemmin 969), joista naisia 122 (127) ja miehiä 889 (842). 3.1. KILPAILUTOIMINTA Seniorien SM-kilpailu pelattiin Järvenpäässä 3-4.2. ja Seniorien joukkueitten SM-kilpailu Tampereella 5.5. Kilpailujen osanottajien määrä oli hyvä, (tarkemmin luku 5). 13.-14.10. Suomi-Ruotsi -maaottelussa Tapiolassa 50+ -joukkueemme voitti tällä kertaa vieraat selkeästi molempina päivinä. Joukkueessa pelasi kerralla kaksi naista ja kolme miestä. Aikuisten harrastekilpailujärjestelmä on koostunut seuraavista kilpailumuodoista: Yleinen lk. Seniorit Kansalliset kilpailut x x Seniori GP-sarja x Seniorien Joukkue-SM x SM-kilpailut x x Squash-liiga x x Kv. kilpailut x Työpaikkasquashin näyttävin kilpailutapahtuma on edelleen SM-Firma-Squash, joka Squashtuki ry:n järjestämänä toimii moitteettomasti. 3.2. KOULUTUSTOIMINTA Aikuisten squashopetukseen sopivaa menetelmäkoulutusta annettiin ohjaaja- ja valmentajakoulutustilaisuuksissa kts. luku 2. Tuomarikoulutusta on järjestetty seurojen toiveitten mukaan. Tavoitteena oli aktivoida ja innostaa nykyisiä, taukoa pitäneitä ja uusia pelaajia kehittämään ja ylläpitämään tietojaan ja taitojaan harrastus- ja kilpasquashissa. 21.10. pidettiin Merihaassa seniorileiri, johon osallistui 10 pelaajaa viidestä eri seurasta. seniorien MM-kilpailuihin Uuteen Seelantiin 2008 lokakuussa valmistautuu n. 20 pelaajaa. 3.3 KEHITYSTOIMINTA Squashliitolla oli osasto Terveysliikuntapäivillä Kisahallissa 10.5.. Osastolla oli squashkokeilukenttä, jossa Squashliiton ohjaajat opastivat n. 20 kokeilijaa. Saatavana oli lajimme kirjallista materiaalia ja hallien sekä seurojen yhteystietoja. Vierailijoita osastollamme oli n. 200, jotka olivat eri työpaikkojen liikuntavastaavia tai yksittäisiä työntekijöitä. Seurojen yhdyshenkilöistä koostuva ns. Seniorineuvosto välitti tietoa pelaajille lähinnä kansallisista ja kansainvälisistä kilpailuista. Neuvosto kokoontui Tampereella 17.11.. Tavoitteena on edistää seniorien harrastamista ja innostaa aikuisharrastajia eri halleissa ja seuroissa.

7 Yhtenä tavoitteena Harrastesquashin toimialuella on ollut lisätä tyttöjen ja naisten harrastamista. Kilpailujärjestelmässä pyritään matalaan osanottokynnykseen. Tästä syystä Squashliigassa käynnistettiin Naisten I-divisioona syksyllä 2007. Seuroja on kannustettu käynnistämään naisten kerhoja, joissa toiminta painottuu taitoharjoitteluun hyödyntäen parhaita saatavilla olevia valmentajia. Kilpailusääntöjen hiominen jatkui, jotta yhä suurempi tasapuolisuus parantaisi edelleen osanottajamäärää. Entistä selkeämpi ja joustavampi lisenssivakuutuskäytäntö on saanut hyvää palautetta harrastajilta. Perusyksiköiden toiminnan kehittämiseksi jatkettiin keskusteluja seurojen ja hallien kanssa eri tapaamisissa. Uusien pelaajien saaminen halleille vaatii paikallista systemaattista markkinointia ja siinä on käytetty liiton materiaaleja. Työyhteisöille tarjottaville squashkursseille ja tapahtumille on kysyntää. Esim. Squash Kuopio ry järjesti kolmen yrityksen n. 20 harrastajalle kurssit, jotka saivat hyvän palautteen. Seuroille on tarjottu käyttöön mm. tasoituskisajärjestelmää, jossa kaiken tasoiset saavat mielekkäitä ja hauskoja otteluita. 4. HUIPPUSQUASH 4.1. ORGANISAATIO Huippusquashia ohjaa ja valmennusjärjestelmän kokonaissuunnittelusta vastasi valmennuksen johtoryhmä VJR. Puheenjohtajana toimi Juha Raumolin ja jäseninä Mikko Aho, Markku Hyrske, Tomi Niinimäki, Mika Monto, Harri Valasma ja Simo Tarvonen kevään ajan. Squashliiton valmennusorganisaatio painotti edelleen pelaajien päivittäisen valmennuksen tukemista sekä pelaajauran kokonaisvaltaista kehittämistä. Tähän kuuluu opiskelun ja urheilun joustava yhdistäminen, jota tukee Urheiluakatemiaorganisaatio, josta mm. Squashliiton Harjoittelukeskus on osa. Valmennusryhmillä on omat vastuuvalmentajansa. Miesten maajoukkueesta vastasi Simo Tarvonen kevään ja tehtävää jatkoi kesäkuusta Mika Monto. Naisten valmentajana oli Harri Valasma. Poikien alle 19- ja 17-joukkueita valmensi Tomi Niinimäki ja myös Mäkelänrinteen Urheilulukioryhmää. Alle 15-vuotiaitten poikien ja tyttöjen valmennusryhmä käynnistyi tauon jälkeen uudelleen joulukuussa Ari Pelkosen ja Kari Laurikaisen vetäminä. 4.2. VALMENNUS Miesten maajoukkueen harjoittelu tapahtui pääosin Helsingin harjoittelukeskuksessa. Miesten valmennusryhmää tiivistettiin tähtäimenä joulukuun MM-joukkuekilpailu Intiassa. Ryhmällä oli kesäleiri 17-19.8. ja MM-kilpailuun valmistava leiri Tampere Openin yhteydessä. Alle 19- poikien ryhmää on leiritetty osin yhdessä miesten ryhmän kanssa. Ryhmään kuului kuusi poikaa. Valmennus tapahtui pääsääntöisesti Helsingin harjoittelukeskuksessa, jonka ohjelmaan kuuluivat Mäkelänrinteen lukion aamuvalmennus kolmesti viikossa sekä yksi ohjattu iltapäiväharjoitus. Alle 17-vuotiaiden poikien ryhmän toiminta yhdistettiin alle 19-vuotiaiden kanssa.

8 Alle 17- ja 15-vuotiaitten EM-joukkueille järjesti valmistavan leirin Tapiolassa Markku Hyrske 26.-27.4. Naisten ja alle 19- ja 17-vuotiaiden tyttöjen toiminnassa leirit ja seurantakilpailut olivat keskeisessä osassa. Pelaajia oli ryhmässä 10 ja leirejä 3. Mikkelissä järjestetty Ladies Finnish Open ja syksyn Ruotsi-maaottelu antoivat kansainvälistä kilpailukosketusta. Joukkueen päätavoite olivat kevään EM_joukkuekilpailut. Ryhmän toiminta on perustunut leiritykseen, edustuskilpailuihin sekä ryhmän vastuuvalmentajien yhteydenpitoon pelaajiin. Parhaat naiset ja tytöt ovat voineet osallistua Harjoittelukeskuksen toimintaan. Harjoittelukeskus tarjosi mainiot harjoittelumahdollisuudet myös kesällä neljänä viikkona kesä-heinäkuun aikana. Harjoituksia oli kolmena päivänä yhteensä kuusi kappaletta. VJR totesi syksyllä, että yleisen tietotaidon lisäämiseksi squashvalmennuksen avoimille lyhytkursseille eri teemoin on tarve ja niitä aletaan järjestää. 4.3. KANSAINVÄLISET ARVOKILPAILUT JA TULOKSET MM-joukkuekilpailu, Miehet, Intia, Chennai, 6.-12.12 (valm. Mika Monto) Olli Tuominen, Matias Tuomi, Henrik Mustonen, Mika Monto 21. EM-joukkuekilpailu, miehet, Italia, Riccione, 2.-5.5. (valm. Simo Tarvonen) Olli Tuominen, Matias Tuomi, Erno Teitti, Mika Monto, Henrik Mustonen, Heikki Kononen 12. EM-joukkuekilpailu, naiset, Italia, Riccione, 2.-5.5. (valm. Harri Valasma) Jutta Tuunanen, Elina Kononen, Eevamaria Vuolo, Saara Valtola 14. EM henk.koht.kilp., alle 19 v., Belgia, Bryssel, 31.3.-3.4. (valm. Tomi Niinimäki) Laura Aalto-Setälä 14., Henrik Mustonen 11., Pyry Poikolainen 33. EM joukkuekilpailu, alle 19 v., Belgia, Bryssel, 4.-8.4. (valm. Tomi Niinimäki) Laura Aalto-Setälä, Henrik Mustonen, Pyry Poikolainen 9. EM-joukkuekilpailu, alle 17 v., Unkari, Szeged, 24.-28.5. (valm. Markku Hyrske) Katariina Kauppi, Henrik Mustonen, Ville Hiltunen 7. EM-joukkuekilpailu, alle 15 v., Unkari, Szeged, 24.-28.5. (valm. Markku Hyrske) Kristina Mustonen, Joonas Honkanen, Tatu Knuutila 11. Suomi-Ruotsi, miehet, Tapiola 13.10. (valm. Simo Tarvonen) Olli Tuominen, Matias Tuomi, Henrik Mustonen, Erno Teitti, Pyry Poikolainen 3-2 Suomi-Ruotsi, naiset, Tapiola 13.10. (valm. Harri Valasma) Elina Kononen, Eevamarja Vuolo, Saara Valtola 1-2 Suomi-Ruotsi, alle 19 v., Tapiola 13.10. (valm. Tomi Niinimäki) Nina Saari, Saara Saloranta, Henrik Mustonen, Ville Hiltunen, Petteri Siren 2-3 Suomi-Ruotsi, 50+, Tapiola 13.10. Carola Björnström, Eira Oinonen, Olli Lintunen, Kari Kattelus, Jarmo Jaakkola 5-0 Olli Tuominen onnistui jälleen vuoden ammattilaisturnauksissa hyvin ja oli PSA:n listalla sijoilla sijoilla 16-18. Matias Tuomi oli parhaimmillaan sijalla 185.

5. KANSALLINEN KILPAILUTOIMINTA 9 Squashliiton alaisen kilpailutoiminnan järjestävät seurat. Järjestelmän kehittämisestä ja kilpailujen sääntöasioista vastaa Kilpailuvaliokunta puheenjohtajana Lauri Valtola ja jäseninä Lasse Aarto, Seppo Kyyrö, Mika Monto ja Markku Hyrske sekä käytännön koordinoinnista ja tulospalvelusta vastaava Poku Salo. Squashliiga on vahvistanut asemaansa suosituimpana Squashliiton kilpailumuotona. Liigan osallistui 54 joukkuetta (viime kausi 52), joista 9 naisten joukkuetta ja yhteensä 1356 (992) eri pelaajaa, miehiä 1196 (880) ja naisia 160 (112). Kilpailukalenterissa oli liigan lisäksi 81 (miehet 43, naiset 12, pojat 15, tytöt 11) eri kilpailutapahtumaa, joissa osallistujamäärä oli yht. 918 (847) pelaajaa, miehiä 744 (700) ja naisia 174 (147). Suomessa järjestettiin naisten Savcor Finnish Open for Ladies Mikkelin Squashin järjestämänä, miesten Finnish Openia ei järjestetty. Uutena kilpailuna Suomessa pelattiin ESF:n juniorien GP-sarjaan kuuluva Lahti Junior Open ja 5.5. Tampereella ensimmäistä kertaa pelattu virallinen Seniorien Joukkue-SM. Kansallisissa kilpailuissa käytetään ns. luokatonta kilpailujärjestelmää ja rankingia. Lista ilmestyi aikataulun mukaisesti neljä kertaa. Vuoden viimeisellä listalla luokiteltiin 510 pelaajaa (vuosi aiemmin 465), joista miehiä 437 (397) ja naisia 73 (68). Edellä olevien lisäksi vuoden aikana listalla on ollut 68 (85) muuta mies- ja 17 (16) naispelaajaa. Vuosilisenssejä oli vuoden lopussa 316 (282) ja kertalisenssin oli lunastanut 75 henkilöä (71) eli yhteensä 391 (353). 5.1. SUOMEN MESTARIT 2007 Miehet Yl. lk. Olli Tuominen HSRC 35 Matti Saarela YlivSq 40 Kari Lehtola ESRC 45 Teuvo Määttänen YlivSq 50 Olli Lintunen MiSq 55 Erkki Pyynönen NääSq 60 Bertil Walli 65 Ilari Tammisto JSK 70 Tuukka Tarkkila Friday Naiset Yl. lk. Jutta Tuunanen MiSq 30 Hanna Rusila LahtiSq 45 Eira Oinonen TSK Pojat 15 Joonas Honkanen MyyrSq 17 Ville Hiltunen OSK 19 Henrik Mustonen LahtiSq Tytöt 15 Kristina Mustonen LahtiSq 17 Katariina Kauppi HSRC 19 Saara Valtola MiSq Finnish Open, naiset Louise Crome NZL SM-sarja, miehet HSRC SM-sarja, naiset MiSq Seniorien joukkue-sm M35 NääsSq M45 LahtiSq M55 5.2. ANTIDOPINGTOIMINTA Squashliiton hallitus on hyväksynyt antidopingohjelman (liite). Sen arvoperustana ovat Suomen Squashliiton antidopingohjelman perusarvot - fair play ja puhtaasti huipulle. Antidopingohjelman tavoitteeksi on asetettu: 1. Ennaltaehkäisy liitto-, seura- ja pelaajatasolla 2. Tiedottaminen liitto-, seura- ja pelaajatasolla 3. Testaus maajoukkuetasolla Squash on maailmanlaajuisesti lähes dopingvapaa laji. Squashliiton työ on perustunut maajoukkuepelaajille, valmennusryhmille ja liigapelaajille kohdistettuun tiedottamiseen harjoitus- ja kilpailutilanteissa. Liiton toimisto ja VJR on toimittanut ADT:lle edustuspelaajien kilpailu- ja harjoituskalenterin sekä yhteystiedot, jotta ADT on voinut suunnitella työnsä ja testata eri kilpailuissa pelaajiamme. Squashliitto sitoutuu lisäksi noudattamaan niin Kansainvälisen Squashliiton kuin muidenkin kansainvälisten ja kansallisten tahojen antidopingohjeistusta.

10 6. JÄRJESTÖTOIMINTA 6.1. HALLINTO Liiton ylimpänä päättävänä elimenä on keväällä kokoontuva varsinainen Liittokokous. Se pidettiin Mikkelissä 17.3.2007 ja siihen osallistui viisi seuraa, hallitus, valiokunnat ja toimisto. Liittokokous nimeää hallituksen (pj. ja kahdeksan jäsentä sekä kaksi varajäsentä), joka valvoo ja ohjaa liiton toimintaa ja squashin kehitystä Suomessa. Hallituksen jäsenet vastaavat kukin omasta tehtäväalueestaan ja osallistuvat aktiivisesti käytännön työhön. Hallituksen apuna on työvaliokunta, joka valmistelee hallitusta varten sille annettuja tehtäviä. Toiminta jakautuu ns. toimialueisiin; Lasten ja nuorten toiminta, Aikuisten harrastetoiminta, Huippusquash ja Järjestötoiminta ja eri projekteihin. Suunnittelun pohjana on liiton strategia. Hallitus kokoontui vuoden aikana 8 kertaa. Hallituksen kokoonpano oli: puheenjohtaja Jari Mether, varsinaisina jäseninä varapuheenjohtaja Christer Paltschik, rahastonhoitaja Pirjo Piekäinen, Mikko Aho, Naseem Ahmed, Tiina Koivu, Seppo Kyyrö, Juha Raumolin, Lauri Valtola sekä varajäseninä Markku Kaistinen ja Kia Paasivirta. Liiton työvaliokunnan muodostivat Jari Mether, Christer Paltschik ja Pirjo Piekäinen ja toiminnanjohtaja Markku Hyrske. Järjestötoiminnan operatiivisesta johtamisesta on vastannut toiminnanjohtaja Markku Hyrske apunaan järjestösihteeri Lotta Vuorela ja hänen äitiyslomallaan sijaisena 12.3. alkaen Katri Saarinen, liiton hallitus, valiokunnat ja projektiryhmät. 6.2. VARAINHANKINTA JA TALOUS Talouden käytännön suunnittelun ja seurannan hoiti toiminnanjohtaja ja rahastonhoitaja työvaliokunnan tukemana. Raportointi hallitukselle tapahtui kuukausittain ja toimintavuoden talouden hoito onnistui hyvin. Varsinaisen toiminnan kulut olivat 230.392,26 (kasvua edellisvuodesta n. 19.000) Varainhankinnan tuotot (mm. jäsenmaksut, sarjamaksut, yhteistyösopimukset ja ilmoitustuotot) olivat 54.112,53. Varsinaisen toiminnan tuottoja (mm. henk.koht. kansainvälisten kilpailujen ja leirien sekä kurssien osanottomaksuja) saatiin 23.584,02. OPM:n toiminta-avustus oli 142.000 (kasvua 7.000). Nuori Suomen Juniorikampanjan avustus oli 5.000 ja tuki jatkuu vuoden 2008 syksyyn samoin kuin VOK-hankkeen avustus, jota saatiin SLU:lta 1.000. Avustuksia saatiin yhteensä 148.000. Oma pääoma oli vuoden alussa -4.097,50 ja lopussa -2.742,06. Likviditeetti on ollut kohtuullisen hyvä koko vuoden ja maksut on voitu maksaa eräpäivänä. Vuoden 2007 tilinpäätös osoittaa 1.355,44 ylijäämää. Hallitus esittää, että ylijäämä siirretään omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämä -tilille. 6.3. MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ Squashin markkinointi ja viestintä muodostaa kokonaisuuden, josta hallituksen rinnalla vastaa erityisesti viestinnän osalta tiedotusvaliokunta apunaan liiton toimisto. Hallitus on strategiatyössään määritellyt lajin markkinoinnin ja viestinnän periaatteet. Huomioiden eri urheilulajien välisen kovan kilpailun ja liiton käytettävissä olevat niukat resurssit, squashin markkinointi ja lajista viestiminen on onnistunutt hyvin. Tavoitteena on parantaa squashin tunnettuutta ja mielikuvaa ja kehittää Squashliiton viestintää yhdenmukaistamalla ulkoista ja sisäistä viestintää. Esimerkiksi Suomi-Ruotsi maaottelun televisiointi syksyllä 2007 palveli lajin markkinointityökaluna. Liitto pyrkii jatkamaan squashliigan televisiointia Urheilukanavalla keväällä 2008.

11 Sisäinen viestintä Lajin sisäinen viestintä hoidetaan aktiivisen sähköpostiviestinnän, seurapostituksen, squash.fi-sivuston ja Squash.fi-lehden kautta. Squash.fi -sivuston kävijämäärät osoittavat sivujen toimivuuden.. Käyntejä vuonna 2007 oli 115.190 ja 2006 98.244. Squash.fi-lehti ilmestyi vuoden 2007 aikana neljä kertaa ja se postitetaan 1.700 kappaleen painoksena kotiin seurojen jäsenille sekä n. 200 median ja urheilujohdon edustajalle. Lehti tavoittaa lisäksi osan muista harrastajista halleilla. Päätoimittajana on toiminut hyvin aktiivisesti Krister Koivula. Syksyllä julkaistiin Squashin tapahtumakalenteri kaudelle syksy 2007 - kevät 2008. Ulkoinen viestintä/julkisuus Vuonna 2007 squashin näkyvyys julkisuudessa keskittyi toisaalta Olli Tuomisen kansainvälisen kilpailumenestyksen ja toisaalta maajoukkueiden arvokisaturnauksiin sekä kansallisen kilpailutoiminnan ympärille. Pelaajien aktivisuus informoida tiedotusvälineitä omasta pelillisestä menestyksestään on ollut hyvä. 6.4. OLOSUHTEET Ajanmukaisen squashareenan saaminen pääkaupunkiseudulle lasikenttineen ja katsomoineen on squashin kehittämisen ja näkyvyyden kannalta ensiarvoinen asia. Liiton edustajat ovat olleet asiassa aktiivisia ja keskustelleet asiasta eri tahojen kanssa. Ratkaiseva askel hankkeen etenemiselle oli yrittäjän löytäminen. Hanke etenee myönteisesti. Kenttien rakenne- ja korjaustoimenpiteisiin liittyvissä kysymyksissä annettiin halliyrittäjille apua ja erityiskysymyksiin pyrittiin osoittamaan asiantuntijoita. 6.5. SEURATOIMINTA Uusia seuroja liitettiin Suomen Squashliiton jäseniksi kaksi - Turun Seudun Squash ry, TSSq 10.4. ja Mestarit Ilman Mitaleja Squash ry, MIMSq 29.8.2007. Vuoden lopulla ilmoittivat Halikon Squash ry ja Ylöjärven Squash ry toimintansa siirtymisestä nukkuvaan tilaan. Aktiivisten jäsenseurojen määrä säilyi ja oli vuoden lopulla 29. Seurojen vuosi-ilmoitusten mukaan jäsenien määrä on lievässä nousussa. Joulukuu 2005 2006 2007 Miehet 847 842 889 Naiset 133 127 122 Aikuiset yht. 980 969 1 011 Pojat alle 19 v. 199 189 220 Tytöt alle 19 v. 83 107 104 Nuoret yht. 282 296 324 Yht. 1 262 1 265 1 335 Seuratoimintaa on esitetty myös kohdassa Nuorten ja lasten squash ja Aikuisten harrastesquash. Perusyksiköiden elinvoimaisuuden turvaamiseksi järjestettiin tapaamisia, konsultointia ja ajatusten vaihtoa. Squashseurojen työseminaari pidettiin 8.-9.6. Vierumäellä. Siihen osallistui kuudesta seurasta yhteensä 12 henkeä. Kiitosta saanutta Juniorikampanjaa jatkettiin tehokkaasti ja siihen osallistui 2 544 lasta ja n. 150 opettajaa. Seuroja oli mukana yhdeksän seurojen 10:llä kotihallia. Junioritoimintaa on esitetty tarkemmin kohdassa Nuorten ja lasten squash.

12 Vuoden 2007 aikana myönnettiin seuraavat Squashliiton ansiomerkit PRONSSI Durchman Lasse Koivula Anneli Mantere Sanna Naukkarinen Valto Nevalainen Olli Niemenkari Timo Nyström Jan Ojala Pia Puustinen Jouko Saareks Jorma Saarentaus Juha Salonen Kaarina Tirkkonen Juha HSRC ESRC VSK ESRC ESRC ESRC HSRC HOPEA Byman Per-Erik Granberg Jan Hyyryläinen Veli Juntunen Keijo Koivisto Torbjörn Korpi Vesa Laine Jorma Parviainen Paavo Salonen Veikko Sihvola Juha Väätäinen Matti HSRC KULTA Forsell Ilkka Koivu Tiina Paavilainen Rauno Petelius Keijo Pöljö Matti ESRC ESRC HSRC 6.6. TASA-ARVOTOIMINTA Suomen Squashliitto ry on pyrkinyt edistämään toimia, jotka parantavat tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta seuraten mm. SLU:n ohjeita. Ihmisten erilaisuus ja positiivinen kanssakäyminen on rikkaus, joka on toteutunut squashväen keskuudessa. Se on koettu lajimme vahvuudeksi ja kilpailuvaltiksi. Ennaltaehkäisevästi seuroja ja liiton valmentajia on kuitenkin kehotettu valppauteen, jotta hyvä tilanne jatkuisi. Tietoomme ei ole tullut tapauksia esim. sukupuolisesta häirinnästä. Liiton tämänhetkisessä hallituksessa on varajäsenineen 11:stä kolme naista (27 %). Seurojen jäsenistöstä naisia on 17 %. Seuratoiminta ja kansallinen kilpailujärjestelmämme on aina ollut avointa kaikkien kansakuntien jäsenille. Squashliigassa ja kansallisissa kilpailuissa pelaa säännöllisesti naapurimaittemme pelaajia. Kouluttajamme ovat myös käytettävissä kansainvälisesti eri konsultointitehtävissä ja osallistuvat itse kansainvälisiin tapahtumiin. Suomessa on koettu, että erityisesti lähimaitten squashtason nousu edistää ja piristää kotimaista lajikulttuuria. Yhtenä tavoitteena on ollut lisätä tyttöjen ja naisten harrastamista. Heitä on 31,5 % 333:sta juniorista. 1.006:sta aikuisesta naisia on 12,5, %. Naispuolisten pienehkön harrastajamäärän katsotaan johtuvan ensisijassa pelin sujumisen vaatimasta korkeahkosta peruspalloilutaidosta ja, että naisia kiinnostaa kilpaileminen vähemmän kuin miehiä. Ratkaisuna pidetään seurojen yhä aktiivisempaa juniorirekrytointia, jota liitto on tehostanut Juniorikampanjalla ja laadukkaampaa aloittelijaohjausta, mitä liitto on edistänyt koulutusjärjestelmän ja konsultoinnin avulla sekä luomalla vuonna 2007 taitomerkkijärjestelmän. Seuroja on kannustettu käynnistämään tyttöjen ja naisten kerhoja, joissa toiminta painottuu taitoharjoitteluun hyödyntäen parhaita saatavilla olevia valmentajia. Kilpailujärjestelmässä pyritään matalaan osanottokynnykseen erityisesti naisilla ja tytöillä. Tästä syystä Squashliigassa käynnistettiin Naisten I-divisioona syksyllä 2007. Seuroille on tarjottu käyttöön tasoituskisajärjestelmää, jossa kaiken tasoiset saavat mielekkäitä ja hauskoja otteluita. Kilpailusäännöt on edelleen hiottu, mikä lisää entisestään tasapuolisuutta. Lasten ja nuorten tasapuolisten harrastusmahdollisuuksien edistämiseksi on pyritty tukemaan seurojen neuvotteluja hallien kanssa koskien edullisia juniorivuoroja ja suositellen seuroille vähävaraisten perheitten lasten vapaaoppilaspaikkoja. Myös seurojen Nuori Suomi henkinen toiminta ja erityisesti ns. Pelisääntökeskustelut ovat liiton ajama tasa-arvoa lisäävä järjestelmä. Sen avulla seurojen toiminta saadaan huomioimaan paremmin erilaiset lapset ja nuoret.

13 6.7. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Squashia pelataan 153 maassa yli 50.000 kentällä. Suomen Squashliitto kuuluu jäsenenä Maailman Squashliittoon (WSF) ja Euroopan Squashliittoon (ESF). Vuoden lopussa WSF:n jäsenenä oli 124 ja ESF:n jäsenenä 44 maata. Yhteydet ammattilaispelaajien järjestöihin (PSA ja WISPA) ovat olleet säännölliset. WSF kanssa yhteydet ovat hyvät, vaikka vuosikokouksessa ei ollut SSqL:n edustajaa. ESF:n kanssa yhteydet ovat tiiviit. Yhteydenpito miesten pelaajayhdistykseen PSA:han tapahtuu liiton johdon ja Olli Tuomisen sekä Matias Tuomen kautta. Yhteydet naisten kansainväliseen pelaajien yhdistykseen (WISPA) ovat keskittyneet Mikkelissä vuosittain järjestetyn kansainvälisten naisten kisan yhteyteen. Liiton kunniapuheenjohtaja Lauri Tarasti on WSF.n lääketieteellisen valiokunnan jäsen. Kärkipelaajamme pelaavat useissa huippujoukkueissa eri Euroopan maissa. Yhteistoiminta naapurimaitten kesken on jatkuvaa. Erityisesti Ruotsin kansallisen liiton kanssa yhteistyö on tiivistynyt. Squashliitto on mukana kehitysyhteistyössä tukemalla kummikoulua Tansaniassa, mikä liittyy SLU:n alaisen Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe ry:n hankkeeseen.