Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö 3.-4.10.2011 Joensuu Ohjelmapäällikkö Johanna Leinonen
Valtion liikelaitos Metsähallitus, 1/3 Suomea (12,5 milj. ha) Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,5 milj. ha (ei metsätalouskäytössä) Suojelualueita, erämaita ja muita alueita 4,0 milj. ha Vesialueita 3,4 milj. ha (yleisiä vesialueita 3,0 milj. ha) Vahvuutena valtion luonnonvarojen kokonaisuuden monitavoitteinen hallinta Linjana eri intressien yhteensovittaminen, vuorovaikutus ja alueiden monikäyttö tehokkaasti, palvelevasti ja kannattavasti Statukseltaan, luonnonoloiltaan ja tavoitteiltaan erilaiset alueet muodostavat at tiiviin iin kokonaisuuden, jossa erityyppiset alueet täydentävät toisiaan 2
Organisaatio Metsähallitus toimii pääosin maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa, luonnonsuojelutehtävien osalta ympäristöministeriön tulosohjauksessa 3
Liiketoiminnan tunnuslukuja viime vuosilta Liikevaihto Tulos Tuloutus valtiolle Henkilötyövuosia ö 1400 htv yli 300 milj. / vuosi runsaat 100 milj. / vuosi noin 100 milj. / vuosi Liiketoiminnassa etenkin metsätaloudessa korostetusti huomioon luonnon monimuotoisuus, metsien virkistyskäyttö, poronhoito ja saamelaiskulttuuri => alentaa tulosta mutta tuottaa muita hyötyjä kansalaisille, elinkeinoille ja yhteiskunnalle Suojelualueetkin julkisine i palveluineen välillisesti äi i i taloudellisesti i tärkeitä: ä kansallispuistojen ja retkeilyalueiden paikallistaloudelliset vaikutukset yli 100 milj. / vuosi (mm. matkailuelinkeinon kautta) 4
Metsätalous pääliiketoimintana i i t Konsernin liikevaihdosta yli 80 %, tuloksesta enemmän Puun täsmätoimitukset tehtaille kokonaispalveluna Asiakkaina i yli sata sahaa ja sellu- tai paperitehdasta sekä energialaitosta Hakkuumäärä ollut 5-6 milj. m 3 /v Hakkuumahdollisuudet vakaassa kasvussa Erityisvahvuuksiamme: modernit suunnittelu- ja tietojärjestelmät ympäristöosaaminen äitö i kattava ja vankka metsätieverkosto joustavat toimitukset 5
Vuorovaikutteinen toimintatapa Erilaisia valtion maihin ja vesiin kohdistuvia tarpeita sovitetaan yhteen avoimesti keskustellen. Käytössä osallistava suunnittelutapa kansalaiset ja sidosryhmät järjestelmällisesti j älli ti mukaan suunnitteluprosessiin (luonnonvarasuunnittelu, hoito- ja käyttösuunnittelu) myös jokapäiväinen suunnittelutyö vuorovaikutteista. Alueelliset neuvottelukunnat Porotalouden ja Metsähallituksen väliset neuvottelut Luonnonvarasuunnittelun prosessi aloitettiin vuonna 1995 Viimeisin luonnonvarasuunnittelun tarkastus on valmistunut Pohjanmaalle 2011 6
Toimivat suunnittelujärjestelmät Pohjana ajantasainen tieto luonnonvaroista Paikkatietojärjestelmässä n. 1,5 miljoonan metsä- ym. kuvion tiedot Toimenpidesuunnittelu työkohteille Hoidon ja käytön suunnittelu erityiskohteille Ekologinen tarkastelu osa-alueille Luonnonvarasuunnittelu suuralueille 7
Luonnonvarasuunnittelun tarkoitus TAVOITTEET YHTEEN- SOVITTAMINEN MAHDOLLISUUDET eri intressitahojen suunnittelun kehyksenä lähtökohtana alueen tavoitteet omistajan linjaukset ja luonnonolosuhteet eri käyttömuotojen tarpeet Metsähallituksen strategia toiminnan erilaisten painotusten vaikutus tuloksiin
Luonnonvarasuunnittelu päätöksentekojärjestelmässä j Omistaja eduskunta ja ministeriöt Tulosohjaus - lainsäädäntö -valtion budjetti - MMM, YM Sidosryhmät ja paikalliset metsien käyttäjät Metsähallituksen luonnonvara- suunnittelu Asiakkaat puunkäyttäjät ja muut asiakkaat Metsähallituksen ja asiakkaiden neuvottelut t Tulostavoite - euroja ja laadullisia tavoitteita Yhteiskunnallinen päätöksenteko Vuorovaikutteinen toimintapa Kauppasopimus - määrä, hinta, laatu ja toimitusvarmuus Luonnonvarasuunnitelma - hakkuusuunnite ym. toiminnan linjaukset Liiketoimintaneuvottelu 9
Luonnonvarojen kestävään käyttöön Luonnonvaroja tarkastellaan kestävyyden eri näkökulmista suunnittelutyön kaikissa vaiheissa. Tavoitteena on kestävyyden osa-alueiden tasapainoinen huomioiminen YMPÄRISTÖ Luonnon moni- muotoisuuden turvaaminen: alueen luontainen eliölajisto elinympäristöjen runsaus ja vaihtelevuus metsien ti tuottavuus, tt uusiutumiskyky ja elinvoimaisuus. IHMINEN Yhteiskunnalliseen kehitykseen vaikuttaminen: työllistävyys virkistyskäyttö y ja maisema luontaiselinkeinot kulttuuriperintö. TALOUS Taloudellisten vaikutusten hallinta: taloudellinen tuotto ja/tai kustannukset taloudellinen kannattavuus ja jatkuvuus Metsähallituksen toiminnan i aluetalou- l delliset merkitykset.
Luonnonvarasuunnittelulle ominaista Monitavoitteinen lähestymistapa (suunnitteluote) vaihtoehtojen ja tulosten kokonaisvaltainen arviointi kestävyyden eri näkökulmista. Vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi yhteistyö sidosryhmien ja kansalaisten kanssa. Vaikutusten arviointi i i vaihtoehtojen h avulla selvitetään luonnonvarojen kehitystä sekä toiminnan muita vaikutuksia ja niiden keskinäistä riippuvuutta. Päätöstukimenetelmien käyttö valintojen tukena määritetään erilaisten tavoitteiden keskinäistä tärkeysjärjestystä ja etsitään parasta vaihtoehtoa. Metsähallitus tekee luonnonvarasuunnitelmaa koskevan lopullisen valinnan. 11
Luonnonvarasuunnittelun tulos Valtion maihin ja vesiin kohdistuu suuri joukko erilaisia käyttötarpeita, jotka toteutuessaan realisoituvat yhteiskunnallisiksi hyödyiksi. Luonnonvarasuunnittelulla tuotetaan mahdollisimman hyvää kokonaishyötyä valtion maista. Metsähallitus vastaa suunnitelman toteuttamisesta. 12
152 VUOTTA EDELLÄKÄVIJÄ 6.2.2009 Etunimi Sukunimi Kiitos mielenkiinnosta!