Janakkalan kunnan VARHAISKASVATUKSEN TURVAKANSIO

Janakkalan kunnan VARHAISKASVATUKSEN TURVAKANSIO Perhepäivähoito Päivitetty 2013

2 (15) SISÄLLYS I) TURVALLISUUSSUUNNITELMAN YLEISET TIEDOT II) HENKILÖRISKIT 1) Lapsen hakeminen ja kulkeminen 1.1. Lapsen hakeminen 1.2. Lasta ei haeta päivähoidosta 1.3. Lapsen kulkeminen yksin tai alaikäisen saattajan kanssa 1.4. Liikenneturvallisuus 2) Tapaturmat ja lääkintä 2.1. Janakkalan ohjeet tapaturmatilanteissa 2.2. Lääkintä 3) Lapsen katoaminen tai sieppaus 4) Lapsen koskemattomuuteen liittyvät uhat 5) Henkilökuntaan liittyvät uhat ja turvallisuusohjeet 5.1. Henkilöstön rikostaustan selvittäminen 5.2. Väkivallan uhka 5.3. Hoitajan sairaskohtaus tai tapaturma työtilanteessa III) TOIMINTA- JA OMAISUUSRISKIT 1) Kiinteistö 2) Tulipalo 3) Suuronnettomuudet ja poikkeusolot IV) TIETOTURVA- JA MUUT RISKIT 1) Tiedottaminen häiriötilanteissa 2) Tietosuoja 2.1. Asiapaperit ja arkistointi 2.2. Mobiilikännykkä 2.3. Vaitiolovelvollisuus ja salassapito 2.4. Lupa lapsihavainnointiin ja lapsen kuvien sekä töiden julkaisuun 3) Tietotekninen turvallisuus V) TURVALLISUUSKOULUTUS JA KRIISIAPU VI) TURVALLISUUSSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN, JAKELU, YLLÄPITO

3 (15) LIITTEET 1) Perhepäivähoitokodin turvallisuuden tarkistuslista 2) Tiedot hoitolapsista ja heidän vanhemmistaan 3) Hoitopaikan varalapset 4) Lasta ei haeta toimintaohjeet 5) Tietoja lapsesta päivähoidon sijaishoitopaikkaan 6) Lasta hakee päihtynyt - toimintaohjeet 7) Lapsen kulkemiseen liittyvä lupa 8) Tapaturmailmoitukset 9) Toimintaohje lääkehoidon antamisesta sekä lomakkeet 10) Toimintaohje ja lastensuojeluilmoitus 11) Yhteistyö sosiaalityön kanssa 12) Väkivaltakaavake 13) Seurantalomake I TURVALLISUUSSUUNNITELMAN YLEISET TIEDOT Varhaiskasvatuksen turvakansio pitää sisällään perhepäivähoitokodin turvallisuussuunnitelman ja siihen kuuluvan liiteosan. Suunnitelmassa on ohjeita kriisitilanteisiin ja paloturvallisuuteen sekä työn- ja vastuunjakoon. Turvakansion rakenne on samanlainen koko Janakkalan varhaiskasvatuksessa. Jokaisen yksikön erityispiirteet tulevat esille yksikkökohtaisissa tekstiosissa ja yksiköiden liiteosassa. Kaikissa kiinteistöissä, yrityksissä ja laitoksissa tulee huolehtia asukkaiden, työntekijöiden ja asiakkaiden turvallisuudesta. Tätä toteuttamaan valitaan kiinteistön tai toimipisteen suojelujohtaja. Suojelujohtajan tehtäviin kuuluu mm. laatia turvallisuussuunnitelma, joka on yhteenveto laitoksen turvallisuusjärjestelyistä. 1 Suunnitelman tarkoituksena on kohottaa varhaiskasvatuksen henkilö- ja paloturvallisuutta sekä antaa valmiuksia suuronnettomuuksien ja poikkeusolojen varalle. Kirjallisen suunnitelman keskeisin tehtävä on välittää turvallisuustietoa koko henkilökunnalle ja erityisesti uusille työntekijöille heidän perehdyttämisensä yhteydessä. Perhepäivähoitajalla on vastuu: - lukea ja allekirjoittaa turvakansio luetuksi vuosittain (LIITE 13) 1 Pelastustoimilaki n:o 561/1999 30.4.1999:8 ja 9 Päivähoidon turvallisuussuunnitelma Stakes ja sosiaali- ja terveysministeriö 2008

4 (15) - täyttää omalta osaltaan Perhepäivähoitokodin turvallisuuden tarkistuslista (LIITE 1) - noudattaa turvallisia työtapoja - välttää vaaratilanteita - huolehtia kodin ja piha-alueen turvallisuudesta - ilmoittaa havaituista riskitekijöistä esimiehelle - opetella tekemään hätäilmoitus - perehtyä palontorjuntaan - huolehtia, että ensiapuvälineet ovat asianmukaiset ja saatavilla - ylläpitää ensiaputaitonsa - huolehtia, että lasten vanhempien ja varahakijoiden yhteystiedot ovat ajan tasalla Turvallisuussuunnitelma pohjautuu Stakesin 2008 julkaisemaan Päivähoidon turvallisuussuunnitelma ohjeistukseen, joka löytyy jokaisesta yksiköstä. Tämän Janakkalan kunnan turvakansion kokonaisesta päivittämisestä vastaa varhaiskasvatuksen johtoryhmä ja vuosittain yksiköiden esimiehet tarkistavat toimintakausittain muuttuvat tiedot. Suojeluorganisaatio Päiväkodin johtaja tai perhepäivähoidon ohjaaja toimii suojelujohtajana. Suojelujohtajalle ilmoitetaan kaikki turvallisuustapahtumat ja havaitut epäkohdat. Suojeluorganisaation johtovastuu noudattaa päivähoidon ja yksiköiden normaalia esimies/varajohtaja rakennetta. Perhepäivähoito Perhepäivähoitokodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää lasta mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa. Lisäksi voidaan hoitaa yhtä perusopetuslain mukaista esiopetusta saavaa lasta. Janakkalan kunnassa on 42 omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Perhepäivähoidon ohjaaja Maarit Sihvonen (Turengin alue) puh.03 6801 261 Päiväkodin johtaja Johanna Jalli-Huhtala (Tervakoski ja Leppäkoski) puh. 019 7580 736 Tärkeitä puhelinnumeroita: YLEINEN HÄTÄNRO 112 TERVEYSKESKUSPÄIVYSTYS 03-6801 430 TAKSI 03-1062 500 MYRKYTYSTIETOKESKUS 09-471 977 LASTENSUOJELUN PÄIVYSTYS, Janakkala 050-381 6374 SEUDULLINEN SOSIAALIPÄIVYSTYS 112

5 (15) Lapset ja vanhemmat/huoltajat Tiedot hoitajan hoitolapsista ja varalapsista sekä heidän vanhemmistaan ovat hoitajan kansiossa. (LIITTEET 2, 3) II HENKILÖRISKIT 1) Lapsen hakeminen ja kulkeminen 1.1) LAPSEN HAKEMINEN Lapsen päivähoidosta hakemiseen liittyvät yksityiskohdat, kuten kuka lasta hakee ja tavanomaiset sekä poikkeavat hakuajat ja niihin liittyvät erityiset seikat, kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. On suositeltavaa, että edellä mainitut asiat ovat hoitajan tiedossa jo ensimmäisestä hoitopäivästä alkaen. Lapsen luovuttaminen päivähoidosta hoitopäivän päättyessä on edelleen osa päivähoitoa ja tapahtuu aina hoitajan vastuulla. Vastuu lapsesta siirtyy vanhemmalle tai muulle hakijalle, kun hakija on saapunut hoitopaikkaan. Hoitajan velvollisuus on varmistua siitä, että - lasta noutavalla henkilöllä on oikeus noutaa lapsi (huoltaja tai varahakija) - varahakijan nimi ja yhteystiedot on kirjattu lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan - olosuhteet lasta haettaessa ovat lapsen kasvulle ja kehitykselle sopivat - lasta noutamaan tulleella henkilöllä on kyky ottaa vastuu lapsen hoidosta ja turvallisuudesta - lasta ei luovuteta päihtyneelle, muutoin huumautuneelle tai sellaiselle henkilölle, jonka kyky vastata lapsen turvallisuudesta ei ole riittävä. Janakkalan päivähoidossa on erilliset ohjeet kuinka toimitaan, mikäli lasta hakee päihtynyt henkilö. (LIITE 6)

6 (15) 1.2) LASTA EI HAETA PÄIVÄHOIDOSTA Janakkalassa on oma ohjeistus siitä, kuinka menetellään, mikäli lasta ei haeta sovittuun hakuaikaan mennessä. (LIITE 4) 1.3.) LAPSEN KULKEMINEN YKSIN TAI ALAIKÄISEN SAATTAJAN KANSSA Tapauksissa, joissa huoltajat esittävät lapsen hakijaksi alaikäistä sisarusta tai muuta vastaavaa henkilöä tai toivovat lapsen kulkevan yksin, päivähoitohenkilökunta arvioi yhdessä huoltajien kanssa keskustellen tapauskohtaisesti lapsen kotimatkan turvallisuuden. Päivähoitoikäinen lapsi ei voi yksin päättää kulkemisestaan eikä vastata omasta turvallisuudesta, vaan päätökset ja vastuu ovat aina häntä hoitavilla tai opettavilla aikuisilla. (Stakes 2008) Tarvittaessa huoltajia pyydetään laatimaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan liitettävä kirjallinen suostumus, josta ilmenee, että matkajärjestely tapahtuu heidän toivomuksestaan ja vastuullaan. Tämä ei kuitenkaan poista henkilökunnan vastuuta arvioida tilannetta aina tapauskohtaisesti. (Stakes 2008) Janakkalassa lasten kulkemisesta on sovittu (Päivähoidon johtoryhmä 8.9.2008): - Syyskaudella lapsille ei myönnetä yksin kulkulupia. Kevätkaudella esiopetusikäiselle luvan voi myöntää tarkan harkinnan jälkeen vahvoin perustein. Kirjallinen lupa on aina oltava vanhemmilta. kirjallinen lupa (LIITE 7). - 1-5 -vuotiasta lasta voi huoltajien ja päivähoitohenkilöstön harkinnalla hakea 15 vuotta täyttänyt alaikäinen. Mikäli päivähoitohenkilöstö arvioi kotimatkan riskit niin suuriksi, että lapsen turvallisuus vaarantuu, kotimatkajärjestelyjä ei toteuteta vanhempien toiveiden mukaisesti. - Esikoululaisten hakija voi olla nuorempi sisarus, jos huoltajat ja päivähoitohenkilöstö arvioivat turvallisuuden riittäväksi. Kirjallinen lupa on oltava vanhemmilta. - Kaikista poikkeavista lapsen hakujärjestelyistä päätöksen tekee yksikön esimies. 1.4) LIIKENNETURVALLISUUS Perhepäivähoidossa tehdään paljon retkiä lähiympäristöön kävellen ja joskus myös julkisilla kulkuneuvoilla, jolloin kiinnitetään erityistä huomiota liikenneturvallisuuteen. Liikennesääntöjä ja - käyttäytymistä harjoitellaan käytännön tilanteissa ja niistä keskustellaan ennen retkiä. Retkistä on etukäteen ilmoitettava lasten vanhemmille ja perhepäivähoidon esimiehelle. Retkillä huolehditaan, että ensiapu-välineet sekä puhelin ovat mukana. Pidemmillä retkillä suositellaan,

7 (15) että perhepäivähoitajat muodostavat retkiryhmän, jossa on mukana vähintään kaksi aikuista. Lisäksi pidetään huoli siitä, että kaikki pysyvät ryhmässä ja aikuisen näköpiirissä. Linja-autossa matkustettaessa noudatetaan yleisiä turvallisuussääntöjä eli lapset istuvat koko matkan ajan omilla paikoillaan sekä turvavöihin kytkettynä. Missään tilanteessa lapsia ei kuljeteta hoitajan omalla autolla. 2) Tapaturmat ja lääkintä 2.1) JANAKKALAN OHJEET TAPATURMATILANTEISSA: 1) Arvioi tilanne ja anna tarvittava hätäensiapu. 2) Mikäli lapsi tarvitsee lisätutkimuksia; arvioi tapaturman vakavuus ja kiireellisyys. Tilaa kuljetus; joko taksi tai ambulanssi. TAKSI p. 03-106 2500 Taksia tilatessasi kerro, että kyseessä on päivähoidon laskutusajo ja tapaturmatilanne. HÄTÄKESKUS 112 LASKUTUSOSOITE: Janakkalan kunta/ Perhepäivähoito PL 1000 13101 Hämeenlinna 3) Soita vanhemmille aina tapaturmatilanteissa 4) Terveyskeskuksen päivystys: ajanvaraus p. 03 6801 430 (Turenki) p. 019 7580 707 (Tervakoski) Tapaturmailmoitukset: Lapsen tapaturmasta, joissa lapsi on viety terveyskeskukseen, täytetään aina tapaturmailmoitus, joka lähetetään päivähoitotoimistoon. Hoitaja huolehtii yhdessä ohjaajan kanssa tapaturmailmoituksen tekemisestä. Henkilökunnan työtapaturmasta tapaturmailmoitus lähetetään Seutukeskukseen Janakkalan varhaiskasvatuksen palkanlaskijalle. 2.2) LÄÄKINTÄ Janakkalassa on yksiköittäin laadittu lääkehoidon prosessit sekä koulutoimen ja varhaiskasvatuksen toimintaohje lääkehoidon antamisesta (LIITE 9): Lääkehoidon prosessi; Perhepäivähoito

8 (15) 1. Lääkkeiden tulo yksikköön - Päivähoitopaikassa annetaan lapsille vain lääkärin määräämiä lääkkeitä, jotka reseptin ohjeiden mukaisesti on välttämätöntä antaa hoitopäivän aikana. - Vanhemmat tuovat lapselle määrätyt reseptilääkkeet hoitopaikkaan alkuperäisessä pakkauksessaan annosteluohjeineen ja voimassaoloaikoineen. - Mikäli lapsella on erityiseen hoitoon liittyviä lääkehoidollisia tarpeita, kuten vaikeita allergioita tai diabetes, laaditaan lääkehoidon suunnitelma lapsen varhaiskasvatus-suunnitelman liitteeksi. Ennen säännöllisen lääkehoidon alkamista pidetään asiasta palaveri, johon osallistuvat säännöllistä lääkehoitoa saavan lapsen huoltaja / huoltajat, lääkehoitoa antava henkilö sekä tarvittaessa terveydenhuollon ammattihenkilö. - Turvallisuusohjeiden mukaisesti perhepäivähoitopaikkoihin hankitaan kriisitilanteiden varalle joditabletteja, joiden hankinnasta vastaa perhepäivähoidonohjaaja Maarit Sihvonen. 2. Lääkkeiden säilytys yksikössä - Lapsen tiettyyn akuuttiin hoitoon tarvittavat lääkärin määräämät lääkkeet vanhemmat tuovat hoitopaikkaan alkuperäisessä pakkauksessaan annosteluohjeineen ja voimassaoloaikoineen. Ne luovutetaan perhepäivähoitajalle, joka huolehtii niiden asianmukaisesta säilyttämisestä lasten ulottumattomissa. - Joditabletit säilytetään lukollisessa lääkekaapissa. - Kyypakkaukset säilytetään myös lukollisessa lääkekaapissa. 3. Lääkkeiden annostelu lapsille - Perhepäivähoitaja antaa lapselle lääkärin määräämää lääkettä reseptin ohjeiden mukaisesti. Huoltajan vastuulla on toimittaa alkuperäinen lääkepakkaus sekä lääkärin ohjeistus sen antamiseen. - Perhepäivähoitaja vastaa kriisitilanteessa joditablettien antamisesta lapsille. Tilanteeseen liittyviä ohjeita seurataan valtakunnallisesta ohjeistuksesta radiosta. 3) Lapsen katoaminen tai sieppaus Toimenpiteet: 1. Jos tilanne havaitaan riittävän ajoissa, hoitaja ottaa lapsen kiinni ja tuo takaisin. Asiasta kerrotaan vanhemmille sekä perhepäivähoidonohjaajalle ja varmistetaan, että kyseinen lapsi on jatkossa tarkemmassa seurannassa. 2. Jos katoaminen havaitaan jälkeenpäin: - Tiedotetaan asiasta vanhemmille sekä perhepäivähoidonohjaajalle ja neuvotellaan etenemisestä

9 (15) - Tarvittaessa tehdään etsintöjä tai jos ei ole tietoa lapsen karkukohteesta, soitetaan välittömästi poliisille - Lapsen löydyttyä pidetään palaveri vanhempien ja lapsen kanssa ja sovitaan jatkotoimenpiteistä 4) Lapsen koskemattomuuteen liittyvät uhat ja turvallisuusohjeet Lapsen koskemattomuutta voidaan loukata, jolloin tekijä on yleisimmin joku lapselle läheinen aikuinen. Lapsen lähelle voi myös pyrkiä henkilö, jolle on annettu lasta tai tämän lisäksi toimintayksikköä koskeva lähestymiskielto. Perhepäivähoidossa voidaan havaita myös muualla lapseen kohdistettu väkivalta tai laiminlyönti, jonka perusteella päivähoidon henkilöstön on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus. (Stakes 2008) JANAKKALASSA on luotu toimintaohjeet tällaisiin tilanteisiin yhdessä päivähoidon ja sosiaalityön kanssa. Toimintaohjeet ja lastensuojeluilmoitus ovat LIITTEENÄ 10. 5) Henkilökuntaan liittyvät uhat ja turvallisuusohjeet 5.1) HENKILÖSTÖN RIKOSTAUSTAN SELVITTÄMINEN Laissa lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) on säädetty, että työnantajan tulee pyytää henkilöltä nähtäväksi rikoslain (770/1993) 6 :ssä tarkoitettu ote rikosrekisteristä, kun henkilö ensi kerran otetaan tai nimetään työ- tai virkasuhteeseen, johon olennaisesti kuuluu työskentely henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa. 5.2) VÄKIVALLAN UHKA Janakkalassa on ohjeistus väkivalta- ja väkivallan uhkatilanteita varten. Päivähoidossa kirjataan ylös kaikki henkilökuntaan kohdistuneet väkivallan uhkatilanteet. Yksikköjen esimiehet säilyttävät kirjaukset ja niistä toimitetaan kopio työsuojeluun. (LIITE 12). Lisäksi Janakkalassa on henkilöstön työ hyvinvointia ja turvallisuutta haluttu edesauttaa koko kuntatasolla laadituilla päihde- ja tasa-arvo-ohjelmilla sekä toimintayksikkökohtaisilla riskikartoituksilla ja tyhy- suunnitelmilla. 5.3) HOITAJAN SAIRASKOHTAUS TAI TAPATURMA TYÖTILANTEESSA Sairaskohtauksen tai tapaturman sattuessa tulee hoitajan toimia tilanteen luonteen edellyttämällä tavalla oman ja lasten parhaan mahdollisen turvallisuuden takaamiseksi. On tärkeää, että jokai-

10 (15) nen hoitaja laatii omalta kohdaltaan toimintasuunnitelman hätätilanteiden varalle ja kirjaa sen perhepäivähoitokodin turvallisuuden tarkistuslistaan turvakansioon (LIITE 1). Yleinen toimintaohje: vakavassa tilanteessa soita välittömästi hätänumeroon 112 ja kerro yksityiskohtaisesti omasta tilanteestasi sekä se, että olet yksin hoitolasten kanssa omassa kodissasi kuuntele hätäkeskuksesta annettavia toimintaohjeita ja toimi niiden mukaisesti mahdollisuuksien mukaan pyydä apua perhepäivähoidonohjaajalta, lähipäiväkodista tai lähimmältä perhepäivähoitajalta äärimmäisessä hätätilanteessa pyydä apua keneltä tahansa aikuiselta (esim. naapurilta) tiedota tilanteesta hoitolasten vanhemmille jollet ehdi tai pysty tiedottamaan tilanteesta vanhemmille, jätä ohjaajan ja perheiden yhteystiedot sille henkilölle, kuka jää kotiisi hoitolasten kanssa ja pyydä häntä jatkamaan tiedottamista eteenpäin luota siihen, että hätäkeskuksesta annetaan hyvät toimintaohjeet ja riittävä apu tilanteeseen III) TOIMINTA- JA OMAISUUSRISKIT 1) Kiinteistö, piha-alue ja jätehuolto Tarkempi kuvaus kunkin hoitajan kodista ilmenee perhepäivähoitokodin turvallisuuden tarkistuslistasta (LIITE 1). Kerros- tai rivitalossa asuva hoitaja tutustuu talon turvallisuussuunnitelmaan. Perhepäivähoitaja on velvollinen huolehtimaan pihansa turvallisuudesta ja siisteydestä. Hoitajan vastuulla on huolehtia pihan turvallisuuteen liittyen mm. seuraavat seikat: pihan aitaaminen turvalliseksi pihan hiekoittaminen talviaikana lumiesteet katolle myrkyllisten kasvien tiedostaminen eläinten ulosteiden siivoaminen Siisteys ja hyvä järjestys ovat tapaturmantorjunnan ja palontorjunnan perusta. Jätteiden oikea käsittely on myös työtä turvallisen tulevaisuuden puolesta. Tärkeätä on huomioida roska-astian riittävä etäisyys rakennuksista. 2) Tulipalo Sähkölaitteisiin kerääntyvä pöly ja työtiloihin jätetty pakkaus- ja askartelumateriaali voivat olla palonlähteitä samoin kuin tyhjentämättä olevat jäteastiat tai palovaarallisten jätteiden tyhjentäminen muualle kuin kannelliseen palamattomaan astiaan.

11 (15) Erityistä huomiota kiinnitetään paloturvallisuuteen kynttilöitä poltettaessa; kynttilöitä ei koskaan jätetä ilman aikuisen valvontaa palamaan ja ne sammutetaan tukahduttamalla. Turvallisten sisustusmateriaalien valintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Ehkä joka kolmas palo on tuhopoltto. Tuhopoltot sytytetään tavallisesti kellarissa, ullakolla, jätekatoksessa tai liian lähelle rakennuksen seinää muodostuneessa jätekasassa. Tuhopolttoja estetään mm. välttämällä mainittujen kaltaisten helppojen sytytyspaikkojen syntymistä, pitämällä murtosuojaus kunnossa ja kiinnittämällä huomiota riskikohteiden valaistukseen. Säännösten mukaan jokaisessa kerroksessa on oltava palovaroitin alkavaa 60 m 2 kohti. Hoitaja on velvollinen huolehtimaan palovaroittimien riittävyydestä ja kunnosta. Perhepäivähoitokotiin suositellaan hankittavaksi seuraavat paloturvallisuutta edistävät välineet: - sammutuspeitto - jauhesammutin - lieden sormisuoja ja kaatumissuoja Palon sattuessa: - Pelasta vaarassa olevat varoittamalla lähellä olevia ja ohjaamalla lapset turvaan. - Hälytä palokunta soittamalla lähimmällä puhelimella numeroon 112. - Sammuta lähimmällä alkusammuttimella palo, jos voit. - Rajoita paloa sulkemalla ikkunat ja ovet takanasi. - Opasta palokunta. Nopea järjestäytynyt poistuminen on palotilanteessa keskeisin tehtävä. Aikuinen kulkee viimeisenä, tarkastaa, ettei kukaan ole jäänyt huomaamatta ja sulkee ikkunat ja ovet takanaan. Jos tulipalo on havaittu tai palohälytin hälyttää, on kaikkien siirryttävä välittömästi lähimmän poistumistien kautta. Ulkona on vielä tarkastettava, että kaikki ovat todella päässeet ulos. Paikalta ei saa poistua ennen kuin pelastustoimintaa johtava viranomainen antaa luvan. Myrkyllinen savu leviää nopeasti, joten palon alettua välitön poistuminen ja ovien sulkeminen on tärkeää. Henkilökuntaa koulutetaan ensiapu- ja alkusammutustaitojen ylläpitämiseksi.

12 (15) 3) Suuronnettomuudet ja poikkeusolot Todennäköisimpinä mahdollisuuksina ja suunnittelun pohjana pidetään lähiympäristössä sattunutta myrkkyonnettomuutta (Valio / Nestle, rautatie) tai Suomeen ulottuvaa säteilysaastetta. Viranomaiset ilmoittavat vaarasta ulkohälyttimillä ja antamalla sähköisten tiedotusvälineiden kautta hätätiedotteen. Kiireelliset viranomaistiedotteet, hätätiedotteet välitetään radiossa kaikkien kanavien kautta. Ulkohälyttimillä annettava hälytysmerkki taajamien alueelle ulkona ja myös sisällä. Kuuluvuus on tarkistettavissa koemerkistä kuukauden ensimmäinen maanantai klo 12.00. Yleinen hälytysmerkki tarkoittaa: - Siirry sisään. sulje ovet, ikkunat ja koneellinen ilmanvaihto. - Kuuntele radiosta tulevia ohjeita. - Vältä puhelimen käyttöä. Jos ulkoiluaikana tulee yleinen hälytysmerkki tai nenässä tuntuu pistävä haju (ammoniakki), hoitaja huolehtii, että kaikki siirtyvät välittömästi sisätiloihin ja että kaikki ovet ja ikkunat sekä ilmastointi suljetaan. Toimintaa jatketaan normaaliin tapaan paitsi, että ulos ei mennä ennen kuin tilanne on selvitetty. Yleisradiota kuunnellaan ja toimitaan radiosta tulevien ohjeiden mukaan. Tietoja saa myös televisiosta YLE:n tekstitelevision pelastuspalvelusivulta 198 tai säteilyturvasivulta 197. Puhelimen käyttöä vältetään, jotta se olisi vapaa, kun viranomaiset (palokunta) antavat tarvittaessa toimintaohjeita. Myrkkysaasteissa voidaan oireisiin ensiapuna käyttää kasvojen ja silmien huuhtelua. Muihin hoitotoimiin ryhdytään, jos niistä saadaan ohjeita radion kautta. Säteilytilanne ei edellytä kiireisiä lisätoimia. Poikkeustilanteessa viranomaiset antavat toimintaohjeet. Hoitajalla on joditabletteja lapsia ja itseään varten. Poikkeusolojen valmius perustuu normaaliajan järjestelyihin. Hoitaja toteuttaa lisätoimet viranomaisten tiedotusvälineiden kautta antamien käskyjen mukaan.

13 (15) IV) TIETOTURVA- JA MUUT RISKIT 1) Tiedottaminen häiriötilanteissa Tiedottamisesta vastaa toimintayksikön esimies. On tärkeää, että henkilöstö pitää esimiehen ajan tasalla häiriötilanteissa. Toimintayksikön esimiehen vastuulla on tiedottaa häiriötilanteista varhaiskasvatusjohtajalle sekä sopia työnjaosta jatkossa (esim. vanhempien yhteydenotot ja mediaan tiedottaminen). 2) Tietosuoja 2.1. Asiapaperit ja arkistointi Perhepäivähoitajalla on hallussaan lapsia ja perheitä koskevia asiapapereita. Perhepäivähoitajan tulee säilyttää asiapaperit siten, etteivät ne ole muiden nähtävillä. Lasten tai perheiden tietoja sisältäviä tietoja ei saa laittaa roskiin tai paperinkeräykseen, vaan ne täytyy hävittää silppuamalla tai polttamalla. Hoitajan tulee myös huolehtia siitä, etteivät yksityisyyteen liittyvät asiat, esim. vanhempien viestit ole muiden luettavina. Asiakirjojen arkistoinnista ja hävittämisestä on kunnassa erilliset ohjeet. 2.2. Mobiilikännykkä Hoitajien työpuhelimiin on asennettu lasten tietoja sisältävä tietojärjestelmä PH-Mukana. Hoitajan vastuulla on huolehtia puhelimen käytöstä niin, että ulkopuolisilla ei ole pääsyä lasten ja perheiden tietoihin. 2.3. Vaitiolovelvollisuus ja salassapito Vaitiolovelvollisuus on kaikkia varhaiskasvatuksessa työskenteleviä henkilöitä sitova (vakituiset työntekijät, määräaikaiset sijaiset, harjoittelijat, avustajat, opiskelijat, koululaiset). Perhepäivähoidossa toimiva henkilö, joka saa tietoonsa päivähoidon asiakkaita (lapsia ja heidän perheitään) koskevia tietoja on näissä asioissa salassapitovelvollinen. Hän ei saa keskustella/kertoa kuulemiaan asioita kenellekään ulkopuoliselle taholle (omat ystävät, sukulaiset, puoliso) eikä myöskään ammattinsa kautta kohdattaville yhteistyökumppaneille (terveydenhoito, opetustoimi jne.) ilman perheiden asianmukaista lupaa. Vaitiolovelvollisuuteen kuuluu myös työntekijöihin, heidän ammattiinsa ja yksityisyyteensä liittyvien asioiden salassapito. Vaitiolovelvollisuus on sitova ja se jatkuu työsuhteen tai opiskelu- yms. paikan päättymisen jälkeenkin. 2.4. Lupa lapsihavainnointiin ja lapsen kuvien sekä töiden julkaisuun Jokainen perhe täyttää toimintavuosittain lapsihavainnointilomakkeen, jossa heillä on mahdollisuus rajata lapsen kuvien, kerronnan ja töiden julkaisua.

14 (15) V) TURVALLISUUSKOULUTUS JA KRIISIAPU 1) Turvallisuuskoulutus Turvallisuuskoulutus jakautuu suojeluorganisaation ja muun henkilökunnan valmiuksien kehittämiseen ja ylläpitoon sekä lasten kasvattamiseen turvallisuustietoisiksi ja oikeat toimintamallit hallitseviksi kansalaisiksi. Pelastuslaitos kouluttaa henkilökuntaa tarvittaessa / pyydettäessä. Tulipalon sattuessa nopea järjestäytynyt poistuminen on keskeisintä. Poistuminen harjoitellaan omaehtoisesti ja mahdollisuuksien mukaan yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. 2) Kriisiapu Epätavallisen voimakkaasta kokemuksesta selviytyminen voi aiheuttaa lapsissa ja henkilökunnassa pysyviä henkisiä vammoja, ellei tapahtumaa ole riittävästi työstetty ja läpieletty. Tämänkaltaisia kokemuksia voivat olla äkillinen kuolema, itsemurha tai itsemurhayritys, onnettomuus, tulipalo, vakava väkivalta tai väkivallan uhka. Tapahtumaa seuraavaan välittömään tukeen kuuluu: Rauhoittava, turvallisuutta luova ilmapiiri Myötäeläminen ja huolenpito Reaktioiden ymmärtäminen ja hyväksyminen Uhrin kertomuksen kuunteleminen Tyhjien sanojen ja liiallisten lupausten välttäminen Levollinen läsnäolo, älä jätä uhria yksin Tietojen pitäminen ajan tasalla. Jatkossa on hyvä huomioida, että kriisi lisää tarvetta läheisyyteen ja kontaktiin. Lapsille on annettava avoimesti ja rehellisesti tietoa tapahtuneesta. Väärinkäsitykset ja väärinymmärrykset on selvitettävä. Lasten reaktiot ovat hyvin samantapaisia kuin aikuisilla. Normaaleista, tavallisista reaktioista on hyvä kertoa. Lapset käsittelevät kriisejä monin tavoin: mm. keskustelemalla, toimimalla, leikkimällä ja piirtämällä. Aikuisten tulee hyväksyä lasten tarve puhua ja ilmaista tunteita. Vakavassa tilanteessa saatetaan tarvita koulutettujen auttajien apua. Suomen mielenterveysseuran SOS-palvelu, puh. 040-5032199, kautta voidaan järjestää jälkipuinti. Periaatteena on, että mahdollisuus jälkipuintiin voitaisiin järjestää kaikille, joita kokemus koskettaa. Paras aika jälkipuinnin järjestämiselle on 24 72 tuntia tapahtuman jälkeen. Janakkalassa kriisiapua voi lähteä järjestämään terveysaseman päivystyksen kautta. Kunnan omana yhteistyökumppanina on myös seurakunta, jolta saa apua esim. lapsille pidettäviin tilaisuuksiin.

15 (15) VI) TURVALLISUUSSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN, JAKELU, YLLÄPITO Turvakansion, joka pitää sisällään turvallisuussuunnitelman, kriisiohjeet ja liiteosan hyväksyy kasvatus- ja koulutuslautakunta. Kaikki perhepäivähoitajat tutustuvat suunnitelmaan ja kuittaavat perehtymisensä liitteelle 9. Uudet työntekijät tutustuvat ja kuittaavat suunnitelman perehdyttämisen yhteydessä. Suunnitelma päivitetään vuosittain. Jokainen hoitaja täyttää LIITTEENÄ 1 olevan Perhepäiväkodin turvallisuuden tarkistuslistan ja päivittää lomakkeen olosuhteiden muuttuessa. Janakkalassa..2013 Perhepäivähoidon ohjaajan allekirjoitus