Valinnanvapauden aito toteutuminen - pitäisikö järjestöillä olla myös sote-keskuksia? Dosentti Jorma Niemelä Palveluntuottajajärjestöjen keinot hyödyntää valinnanvapautta Soste 30.5.2017 Helsinki 30.5.2017 doktriini.fi / Jorma Niemelä 1
Mitä ympärillämme nyt tapahtuu? 30.5.2017 doktriini.fi / Jorma Niemelä 2
Järjestöt kartalla? 30.5.2017 doktriini.fi / Jorma Niemelä 3
Talouselämä 28.8.2016 30.5.2017 doktriini.fi / Jorma Niemelä 4
Liki tuhat järjestöä palvelutuotannossa Valviran mukaan / vuosi 2015 Sosiaalipalveluja Terveyspalveluja 959 järjestöä tuotti sosiaali- ja terveyspalveluja joko suoraan itse tai omistamiensa yhtiöiden kautta. Palveluja suoraan itse tuottavia järjestöjä oli 930. Näistä 822 järjestöä tuotti sosiaalipalveluja, 207 terveyspalveluja ja 98 molempia palveluja. Palvelutuotantoa yhtiöittäneitä järjestöjä oli yhteensä 57, eli noin 6 prosenttia kaikista palveluja tuottavista järjestöistä. Yhtiöitettyjä sosiaalipalveluja oli noin 45 järjestöllä ja yhtiöitettyjä terveyspalveluja 33 järjestöllä. Yhtiöistä alle miljoonan euron liikevaihdolla toimivia oli 28 prosenttia ja suuria, yli 50 miljoonan euron liikevaihdolla toimivia yhtiöitä oli 3 prosenttia. 70 60 50 40 30 20 10 0 Järjestöjen yhtiöiden liikevaihto 69 28 3 Alle 1 meuro 1-50 meuroa Yli 50 meuroa 30.5.2017 doktriini.fi / Jorma Niemelä 5
STEA Hytekansalaistoiminta Osallistumisja vaikutustyö Kunta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyte/sote Välimaaston palvelut Varautuminen ja valmiustyö Järjestöt hytessä ja sotessa Tutkimusperustainen kehittämistyö Maakunta Sosiaali- ja terveyspalvelut Kehittäminen ja osaamisen varmistaminen Sotepalvelut ja niihin liittyvä kansalaistoiminta Osallistumisja vaikutustyö Maakuntaidentiteetti 30.5.2017 doktriini.fi / Jorma Niemelä 6 Viisi yhteistoiminta-aluetta Järjestöjen vaikutuspaikat lakiesitysten mukaan
30.5.2017 doktriini.fi / Jorma Niemelä 7
pitäisikö järjestöillä olla myös sote-keskuksia? Lainsäätäjä petaa Valinnanvapauslaissa on säännökset tuottajien yhteenliittymään perustuvasta mallista. Lisäksi useampi pieni yritys tai järjestö voi perustaa osuuskunnan, joka toimii sote-keskuksena. (Faktalehti 22.5.2017) Maakunta odottaa Monessa maakunnassa makusoten valmistelijat ovat huolissaan siitä, toteutuuko aito valinnanvapaus vaihtoehtojen keskittyessä pahimmillaan kolmelle suurelle yritykselle. Odottavat järjestöjen vaihtoehtoa. Maakunnille tulee velvoite järjestöyhteistyöhön. Järjestöt vastaavat 30.5.2017 doktriini.fi / Jorma Niemelä 8
Not-for-profit-toiminnan poliittinen ja yhteiskuntapoliittinen merkitys sotessa 1. Kysymys on ensinnäkin järjestelmän legitimiteetistä: Halutaanko kaikki toiminta siirtää yksityisen voitontavoittelun alueelle? 2. Kysymys on järjestelmän resilienssistä: Jos kansantulo romahtaa ja yksityinen pääoma siirtyy muualle, kenellä on hallussa osaaminen? 3. Kysymys on valinnanvapauden aidosta toteuttamisesta: valinnanvapaus edellyttää vaihtoehtoja, joista valita! 30.5.2017 doktriini.fi / Jorma Niemelä 9
Käytännöllisiä perusteluita Järjestön kannalta 1. Asiakasvirrat kulkevat sote-keskusten kautta. 2. Sote-keskukset maakunnille yksi keskeinen neuvottelu- ja sopimustaso. 3. Tuo järjestöjen muulle palvelutoiminnalle tiedon ja näkemyksen ylläpitää asiakasseteli- ja hb-palveluja kaikille sote-keskuksille. Asiakkaan kannalta 4. Valinnanvapauslakiesityksen uusi versio (HE) toi sote-keskuksiin paljon tehtäviä, joihin järjestöillä on erityisosaamista. 30.5.2017 doktriini.fi / Jorma Niemelä 10
HE:n 15 :n mukaisesti sosiaali- ja terveyskeskuksessa tuotettaviin suoran valinnan palveluihin sisältyvät terveysneuvonta ja terveystarkastukset avoterveydenhuollon neuvonta ja ohjaus oireiden, toimintakyvyn ja sairauksien tutkimus, toteaminen ja hoito kuntoutusneuvonta ja -ohjaus, toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi ja apuvälineet kotisairaanhoito todistusten antaminen sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus päihdetyön ohjaus ja neuvonta mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä psykososiaalinen tuki vanhuspalvelulain [mukainen] neuvonta ja ohjaus enintään kolmen kuukauden ajan tarvitsema sosiaaliohjaus, kotipalvelu, kotihoito, kasvatus- ja perheneuvonta terveydenhuollon ammattihenkilöiden konsultaatiot ja avovastaanottopalvelut eräin aika- ja sisältörajoituksin Pienillä mahdollisuus Vain isot pärjäävät? Hallitus päätyi esittämään laajaa sote-keskussettiä, joka on asiakkaalle parhaaksi mutta haastava ylläpidolle. 30.5.2017 doktriini.fi / Jorma Niemelä 11
Mitä sote-keskusverkon perustaminen edellyttäisi? 1. Strategiaa 2. Sote-markkinatuntemusta 3. Data-analytiikkaa 4. Liiketoimintaosaamista 5. Brändiä 6. Pääomia 7. Skaalaetua 8. Digipalveluosaamista 9. Päätöksentekokykyä 10. Johtajuutta 30.5.2017 doktriini.fi / Jorma Niemelä 12
Not-for-profit-ketjun vahvuuksia / etuja Suomalainen not-fot-profit, sinivalkoisuus ja niiden tuoma julkisuushyöty. Vaikka toiminnan pitää olla liiketaloudellisesti kannattavaa, tulee noin 10-15 % kilpailuetu siitä, että ei tarvitse tahkota voittoa omistajille. Yritysvertailuissa monet järjestöjen sotepalvelut ovat hyvin tai erittäin hyvin hoidettuja. Parhaimmillaan kansalaistoiminnasta, vapaaehtoistyöstä ja vertaistuesta vahva lisä! 30.5.2017 doktriini.fi / Jorma Niemelä 13
Järjestöjen mahdollisuudet olla mukana sosiaali- ja terveyskeskusten ylläpidossa Paikallinen toimija (esim. Ilveskoti Hml:ssa) Maakunnallisia joint ventureita (maakunta/muu toimija & kolmas sektori) Valtakunnallinen Konsepti Oy tai yhteenliittymä Pitäisikö olla myös ketju, joka tukisi sitä ja mahdollistaisi sen, että työntekijät ottavat haltuun entisen toiminnan yhteiskunnallisena yrityksenä (vrt. Britannia)? - Aki Lindén Järjestöjen palvelutuotannolta puuttuu myös kehitysyhtiö, joka tukisi ja jalostaisi liiketoimintaa tilanteissa, jossa järjestön omat voimavarat ei riitä 30.5.2017 doktriini.fi / Jorma Niemelä 14
Järjestelmän muutos haastavaa niin järjestöille kuin monille yrityksillekin Giljotiinikilpailutus Kunta valinnut 1 / yksikköhinta edullisemman tarjouksen. A Oy B Ry C Oy Kaksi toimijaa ajaneet alas toimintansa. Valinnanvapaus Markkinoilla vain yksi toimija Asiakaskunta siirretty A:lta ja B:ltä C:lle. Tarvitaan (riski)pääomaa, että toiminta ajetaan uudestaan ylös. Asiakasseteli- tai hb-palvelut eivät takaa yhtä ainoaa asiakasta A:lle ja B:lle toteutuuko valinnanvapaus? Jos C ylläpitää myös sosiaali- ja terveyskeskusta, minne se ohjaa asiakkaansa? 30.5.2017 doktriini.fi / Jorma Niemelä 15
Mahdollisia etenemisportaita Kokonaisanalyysi puolestapuhuja Järjestöjä tunteva Tienhaarakonsultointi Valtakunnallinen Konsepti Oy Huonossa hapessa oleville Kehitysyhtiö Paikallisia ja alueellisia alustatoimijoita Sitran Soteuttamo on juuri oikea-aikaista actionia! 30.5.2017 doktriini.fi / Jorma Niemelä 16
Arvioita ja kysymyksiä Onko giljotiinikilpailutus vienyt järjestöiltä aidon yhteistyökyvyn? Ovatko tapahtuneet isot liiketoimintajärjestelyt vieneet uskon järjestöjen kykyyn? Onko järjestöjen palvelutoiminnan muutaman sadan miljoonan euron liikevaihto aktivoitavissa dynaamiseksi? Onko turvallinen asema vienyt pakon ajatella asioita aivan uudella tavalla? Ovatko järjestöt luovuttaneet / luovuttamassa innovaatioroolin yrityksille? Onko mahdollista luoda yhteinen innovaatioja pääomaekosysteemi? Ovatko jahkailu ja odottelu vieneet oikean liikkeellelähtöajan? Sosiaali- ja terveyskeskus voisi olla julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimijan ylläpitämä. (HE 47/2017) - Voisiko? 30.5.2017 doktriini.fi / Jorma Niemelä 17
Vikkelät tekivät sen jo! 30.5.2017 doktriini.fi / Jorma Niemelä 18
Kiitos! Jorma Niemelä Puhelin 0400 200760 jorma.niemela@doktriini.fi www.doktriini.fi 30.5.2017 doktriini.fi / Jorma Niemelä 19