Vantaan kaupungin kaksikielisyysohjelma

Vantaan kaupungin kaksikielisyysohjelma

1. Kaksikielisyysohjelman tausta ja tavoitteet 1 2. Oikeus käyttää omaa kieltään kaksikielisessä kaupungissa 2 2.1. Oikeus käyttää omaa kieltään Vantaalla 2 2.2. Kaksikielisen kaupungin velvoitteet 2 3. Kaupungin kaksikielisyyden nykytila 3 3.1. Ohjeistus 3 3.2. Ruotsinkielisen palvelun organisointi 4 3.3. Viestintä ja tiedottaminen 5 3.4. Henkilöstö 5 3.5. Osallisuus 5 4. Kehittämiskohteet ja toimenpide-ehdotukset 6 Viitteet ja lähteet 9

1. Kaksikielisyysohjelman tausta ja tavoitteet Vantaan kaupungin strategisiin tavoitteisiin vuodelle 2012 kirjattiin kaksikielisyysohjelman laatiminen. Ohjelman tavoitteena oli kuvata kaupungin ruotsinkielisten palvelujen nykytilaa sekä ruotsinkielisten asemaa Vantaalla. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa ja määritellä toimenpiteet ruotsinkielisten palveluiden turvaamiseksi kielilain asettamien vaatimusten pohjalta. Taustamateriaalina kaksikielisyysohjelman valmistelutyössä käytettiin Vantaan tuloksia Kielibarometri 2012 - tutkimuksessa, jossa on selvitetty ruotsinkielisen vähemmistön kokemuksia kaupungin palveluista sekä kieliilmapiiristä. Vertailukohtana on voitu käyttää saman tutkimuksen tuloksia vuodelta 2008. Lisäksi heinäelokuussa 2012 lähetettiin kaupungin toimialojen tulosaluejohtajille, päälliköille ja esimiehille kysely, joka kartoitti johdon näkemystä oman tulosalueen tai yksikön ruotsinkielisestä palvelutasosta. Myös henkilöstölle, asukkaille ja ulkopuolisille tahoille viestittiin mahdollisuudesta kommentoida ja esittää kehittämisehdotuksia työryhmälle. Ohjelman laatimiseen osallistuivat seuraavat edustajat kaupungin eri toimialoilta: tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen, puheenjohtaja, vapaa-aika ja asukaspalvelut aluepalvelupäällikkö Katja Syvärinen, vapaa-aika ja asukaspalvelut aluekoordinaattori Säde Pitkänen, vapaa-aika ja asukaspalvelut suunnittelija Meija Tuominen, vapaa-aika ja asukaspalvelut (-31.10) kulttuurituotantopäällikkö Anders Lindholm-Ahlefelt, vapaa-aika ja asukaspalvelut tiedottaja Merete Ikäheimo, keskushallinto (-31.10) kehittämispäällikkö Heli Bäckmand, sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala projektisuunnittelija Hans Markelin, maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala ruotsinkielisen tulosalueen johtaja Berndt-Johan Lindström, sivistystoimi. Asiantuntijoina kuultiin ylitarkastaja Maj Krogell-Haimia oikeusministeriöstä, työmarkkinapäällikkö Pia Viskarista kaupungin henkilöstökeskuksesta, kehittämispäällikkö Ulf Lindholmia Kuntaliitosta ja tutkija Kjell Herbertsiä Åbo Akademista. Ohjelman alussa käsitellään kielilainsäädännön keskeisiä säännöksiä ja niiden asettamia velvoitteita erityisesti kaksikielisen kaupungin velvoitteiden ja vastaavasti asukkaan oikeuksien osalta. Seuraavaksi ohjelmassa kuvataan Vantaan kaupungin kaksikielisyyden nykytilaa ja tarkastellaan ruotsin kielen huomioimista kaupungin ohjeistuksessa, palveluiden organisoinnissa, tiedottamisessa, henkilöstön osalta sekä osallisuuden näkökulmasta. Lopuksi tehdään yhteenveto Vantaan kaupungin keskeisistä kehittämiskohteista kaksikielisyyden toteuttamisessa ja esitellään työryhmän toimenpide-ehdotukset. Vantaan kaupungin kaksikielisyysohjelma hyväksytään kaupunginhallituksessa ja sen on määrä astua voimaan tammikuussa 2013. 1

2. Oikeus käyttää omaa kieltään kaksikielisessä kaupungissa Perustuslain mukaan suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisen oikeus käyttää viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä on turvattava lailla. Julkinen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Kielilaki turvaa perustuslain säännösten toteutumisen. Se velvoittaa kaksikielisen viranomaisen palvelemaan asukkaita suomeksi ja ruotsiksi ja osoittamaan sekä palveluissaan että muussa toiminnassaan käyttävänsä molempia kieliä. Lain lähtökohta on, että viranomaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia kielellisten oikeuksien toteutumisesta käytännössä. Kielilain lisäksi kielisäännöksiä löytyy mm. kuntalaista, perusopetuslaista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädännöstä. Kuntien henkilöstön kielitaitovaatimuksia puolestaan säätelee laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (kielitaitolaki). Viranomainen on lain mukaan velvollinen huolehtimaan siitä, että henkilöstöllä on tehtävien edellyttämä kielitaito, joka on varmistettava virkaa täytettäessä tai palvelukseen otettaessa. Säännös koskee sekä muodollista että tosiasiallista kielitaitoa. Kuntien kielellinen jaotus vahvistetaan valtioneuvoston asetuksella joka kymmenes vuosi. Kunta on kaksikielinen, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Vantaan kaupungin ruotsinkielisen väestön osuus on 2,9 % ja ruotsinkielisten asukkaiden lukumäärä 5777 vuonna 2012. Vantaa lukeutuu tämän myötä virallisesti kaksikieliseksi kaupungiksi 2.1. Oikeus käyttää omaa kieltään Vantaalla Jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Kaupungin on lisäksi järjestettävä mahdollisuus tulla kuulluksi omalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Yhtiöllä, yhdistyksellä ja muulla oikeushenkilöllä on oikeus kaupungin kanssa asioidessaan käyttää pöytäkirjakieltään, joko suomea tai ruotsia. Tässä noudatetaan soveltuvin osin yksityishenkilön kielellisistä oikeuksista annettuja säännöksiä. Kaupungin toimielimen jäsenellä on oikeus käyttää suomea tai ruotsia kokouksessa sekä pöytäkirjaan tai mietintöön liitettävässä kirjallisessa lausunnossa tai mielipiteessä. Jos toimielimen muu jäsen ei ymmärrä suullista puheenvuoroa, se on pyynnöstä hänelle lyhyesti selostettava. 2.2. Kaksikielisen kaupungin velvoitteet Kaupungin tulee oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. Asukkaita tulee palvella sekä suomeksi että ruotsiksi ja heille tulee osoittaa, että sekä palveluissa että muussa toiminnassa käytetään molempia kieliä. Kaupungin tulee yhteydenotoissaan yksityishenkilöihin ja oikeushenkilöihin käyttää näiden kieltä, suomea tai ruotsia, jos se on tiedossa tai kohtuudella selvitettävissä, taikka molempia. Kaupungilla on velvollisuus huolehtia siitä, että palvelut annetaan suomeksi ja ruotsiksi myös esimerkiksi silloin, kun palveluja ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Hallintoasian käsittelykieli on asianosaisen kieli. Tuomiot, päätökset ja muut kielilain 12 17 :n mukaisessa asiassa annettavat asiakirjat on laadittava asianosaisen kielellä. Asianosaisille lähetettävissä ilmoituksissa, 2

kutsuissa ja kirjeissä on käytettävä vastaanottajan kieltä, jos se on tiedossa tai kohtuudella selvitettävissä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää sekä suomea että ruotsia. Yleisölle suunnatussa tiedottamisessa on käytettävä suomen ja ruotsin kieltä. Ilmoitukset, kuulutukset ja julkipanot sekä muut yleisölle annettavat tiedotteet tulee antaa molemmalla kielellä. Selvitysten, päätösten tai muiden vastaavien tekstien julkaiseminen ei velvoita kääntämään niitä sellaisinaan, mutta laki velvoittaa viranomaisen huolehtimaan sekä suomen- että ruotsinkielisen väestön tiedonsaantitarpeista. Myös kaupungin asettamien kilpien, liikennemerkkien ja muiden yleisölle suunnattujen vastaavien opasteiden tekstien on oltava suomen- ja ruotsinkielellä. 3. Kaupungin kaksikielisyyden nykytila Vuonna 1960 useampi kuin joka kymmenes vantaalainen oli ruotsinkielinen. Tätä seuraavina vuosikymmeninä ruotsinkielisen väestön osuus on laskenut, ja tänä päivänä ruotsinkielisiä on kaupungin asukkaista 2,8 %. Yleinen kehityssuunta Vantaalla on jo vuosien ajan ollut, että sekä suomen- että ruotsinkielisten osuus väestöstä laskee ja muunkielisten osuus nousee 1. Tämänhetkisen väestöennusteen mukaan ruotsinkielisiä asuu Vantaalla 5700 vuonna 2020 ja 5650 vuonna 2040. Vantaa on siis virallisesti kaksikielinen vielä pitkään. Maantieteellisesti ruotsinkielinen väestö on jakaantunut Vantaalla epätasaisesti. Suuraluekohtainen asukasmäärä vaihtelee ja noin puolet ruotsinkielisistä asuu Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueilla. Hakunilan suuralueen osuus on noin 15 % ja Aviapoliksen, Kivistön, Korson ja Koivukylän osuus vaihtelee 7-9 % välillä. Ruotsinkielisen väestön jakautuminen täysin ruotsinkielisiin ja kaksikielisiin asuntokuntiin on muuttunut tällä vuosituhannella vai vähän. Tällä hetkellä kaksikielisissä asuntokunnissa asuvien osuus on 59 %. 2 Kielibarometri 2012-tutkimuksen mukaan palveluiden saatavuus omalla äidinkielellä on suhteellisen hyvä kaupungeissa, joissa kielivähemmistön osuus on vähintään 25 %. Vantaalla ruotsinkielisten prosentuaalinen osuus ja myös maantieteellinen jakautuminen asettavat haasteita kaupungin ruotsinkielisen toiminnan ja palveluiden suunnittelulle, kun tarve ja kysyntä näille vaihtelevat. Ruotsinkielisten palveluiden taso on ruotsinkielisten asukkaiden mukaan pysynyt viime vuosina ennallaan. Viimeisen viiden vuoden aikana toteutetuissa asukaskyselyssä vähintään puolet vastaajista on arvioinut saavansa palvelua ruotsiksi harvoin tai ei koskaan 3. Kielibarometri-tutkimusten avoimissa vastauksissa korostui ruotsinkielisten tapa käyttää tämän vuoksi suomen kieltä asioidessaan kaupungin viranomaisten kanssa. Näiden tulosten ja myös ruotsinkielisiltä asukkailta saadun muun palautteen perusteella kaupungin kaksikielisyyden tukemiselle näyttää olevan selkeä tarve. 3.1. Ohjeistus Hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset siitä, miten kaupungissa annetaan palvelut samanlaisin perustein eri kieliryhmiin kuuluville asukkaille. Vantaan kaupungin hallintosääntöön on kirjattu, että sitä sovellettaessa sekä toiminnan järjestämisessä ja tiedottamisessa on noudatettava kielilakia ja lakia julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta. Kaupunginvaltuuston kokouskutsu ja pöytäkirja laaditaan suomen ja ruotsin kielellä. Muiden toimielinten kokouskutsujen ja pöytäkirjojen kieli on suomi, erikseen nimettyjä ruotsinkielisiä toimielimiä lukuun ottamatta. Toimialojen johtosääntöihin on kirjattu velvollisuus huomioida toiminnan järjestämisessä väestön oikeus saada palveluja äidinkielellään, suomeksi ja ruotsiksi. 1 Muunkielisiä asui Vantaalla 10,8 % vuonna 2012. 2 Vantaan väestöennuste 2012. 3 Service på svenska i huvudstadsregionen, 2007, Kielibarometri 2008 ja 2012. 3

Hankintaohjeisiin ei ole sisällytetty määräyksiä ruotsin kielen huomioimisesta, eikä näitä löydy myöskään toimialakohtaisesta ohjeistuksesta. Kaupungin viestintäohjeessa todetaan ruotsinkielisestä tiedottamisesta: "kielilain mukaan on kaksikielisen kunnan ilmoitukset, kuulutukset ja julkipanot ja muut yleisölle annettavat viralliset tiedotteet annettava sekä suomeksi että ruotsiksi. Muussa tiedotus- ja markkinointiaineistoissa on sen sijaan tapauskohtaisesti harkittava, miten ruotsinkielisen väestön tiedontarve turvataan. Ellei kaikkia julkaisuja ole mahdollista julkaista myös ruotsiksi, on esimerkiksi palveluja koskevissa esitteissä oltava ruotsinkielinen yhteenveto. Lisäksi niissä on hyvä kertoa, mistä ruotsinkielet kuntalaiset saavat lisätietoja äidinkielellään. Kaksikielisenä kuntana Vantaalla on velvollisuus käyttää ruotsinkielisen kuntalaisen kanssa tämän äidinkieltä. Siksi toimialoilla ja yksiköissä on hyvä laatia selkeät listat henkilöistä, joille ruotsinkieliset tiedustelut ja yhteydenotot ohjataan". Toimialoista ainoastaan sivistystoimessa on omat ruotsinkielistä tiedottamista koskevat viestintä-ohjeet, jotka kytkeytyvät sivistystoimen ruotsinkielisen tulosalueen toimintaan. 3.2. Ruotsinkielisen palvelun organisointi Ruotsinkieliset palvelut Vantaalla on pääasiassa integroitu muuhun toimintaan, lukuun ottamatta sivistystoimea. Sivistystoimessa erillinen, ruotsinkielisten palveluiden tulosalue huolehtii johtosääntönsä mukaan ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen, lasten päivähoidon, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä. Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto käyttää opetuslautakunnalle määriteltyä ratkaisuvaltaa asioissa, jotka koskevat ruotsinkielistä varhaiskasvatusta, lasten päivähoitoa tai opetustointa. Kulttuuripalveluiden kahdessa yksikössä, kuvataidekoulussa ja musiikkiopiston ruotsinkielisessä yksikössä, annetaan opetusta ruotsinkielellä. Ruotsinkielistä nuorisotoimintaa koordinoi nuorisopalveluiden alaisuudessa oleva Svensk ungdom i Vanda-yhteistyöryhmä, jossa on edustus ruotsinkielisistä järjestöistä, seurakunnasta sekä kaupungin koulu- ja kulttuuritoimesta. Lisäksi Vantaan nuorisopalvelut on osakkaana pääkaupunkiseudun yhteisessä ruotsinkielisessä Svenska produktionsskolan-työpajassa. Erillistä ruotsinkielistä nuorisotilaa ei ole, mutta nuorisotalo Helsinggårdilla järjestetään kerhotoimintaa ruotsinkielisille. Varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla hyödynnetään myös ostopalveluita sekä kuntien välistä yhteistyötä ruotsinkielisten asukkaiden palveluiden järjestämisessä. Vuonna 2011 perustettu Svensk info-palvelu tukee ruotsinkielisten asukkaiden tiedonsaantia. Palvelunumerosta saa tietoa kaupungin ruotsinkielisistä tapahtumista, palveluista ja yhteyshenkilöistä. Vastuuta ruotsinkielisistä palveluista on sisällytetty yksittäisten työntekijöiden toimenkuviin. Nuorisotoimessa ruotsinkielisestä toiminnasta vastaaminen on Hakunilan aluenuorisopäällikön tehtävänä ja kulttuuritoimessa kulttuurituotantopäällikön tehtävänä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla on jokaisella tulosalueella nimetty henkilö, jonka toimenkuvaan kuuluu ruotsinkielisten palveluiden koordinointi. 4 Henkilöstökyselyssä puolet vastaajista ilmoitti, että heidän tulosalueellaan on nimetty erilliset ruotsinkielisistä asioista vastaavat henkilöt. Usein on kyse käytännön vastuusta, jonka ruotsinkielentaitoiset työntekijät ovat 4 Sivistystoimen ruotsinkielisen tulosalueen johtajan toimenkuva on aiemmin sisältänyt erillisen kirjauksen ruotsinkielisen väestön palveluiden kehittämisestä ja koordinoinnista kaupunkitasoisesti. Tämä kirjaus on kuitenkin poistettu syksyllä 2012. 4

luontevasti ottaneet kantaakseen. Henkilöstökyselyssä ja muussa henkilökunnalta saadussa palautteessa nousi myös esille, että ruotsinkielistä palveluprosessia ei useimmissa kaupungin toiminnoissa ole määritelty eikä henkilökunnalla ole selkeää ohjeistusta ruotsin kielen käytöstä asiakaspalvelutilanteessa. Tämän lisäksi ruotsinkielisen palvelutason seuranta puuttuu. 3.3. Viestintä ja tiedottaminen Kaupungin sisäisissä ja ulkoisissa julkaisuissa on ruotsinkielistä sisältöä. Kaupunkiesite, Vantaa taskussa info sekä asukaskirje Tervetuloa Vantaalle julkaistaan ruotsinkielisinä. Kaupungin ruotsinkieltä puhuvien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden sekä ruotsinkielisten järjestöjen yhteystiedot on koottu yhteen Vandaguidennimiseen palveluoppaaseen, joka julkaistaan sekä sähköisesti sekä painettuna Vaikka kaupungissa pyritään huomioimaan ruotsinkielisten asukkaiden tiedonsaanti, vaihtelevat ruotsinkielisen tiedottamisen käytännöt eri toimialoilla. Esimerkiksi kaupungin internetsivut ovat kaksikieliset ja jokainen toimiala vastaa omalta osaltaan niiden ruotsinkielisestä sisällöstä. Ruotsinkielisen sisällön kokonaisuuden hallinta on kuitenkin keskushallinnon ruotsinkielisen tiedottajan vastuulla. Kaupunginvaltuuston esityslistat ja pöytäkirjat käännetään ruotsiksi. Myös talousarviot, tilinpäätökset, kuulutukset, kaavatekstejä sekä kadunnimet käännetään. Yleisen tiedotus- ja markkinointiaineiston tuottaminen ruotsin kielellä on tapauskohtaisen harkinnan varassa. Kaupungin kielenkääntäjäresurssit ovat rajalliset, mikä ajoittain aiheuttaa käännöstöihin viivettä. 3.4. Henkilöstö Vantaan kaupungilla työskenteli vuonna 2011 247 äidinkieleltään ruotsinkielistä työntekijää (näistä 161 sivistystoimen ruotsinkielisellä tulosalueella). Kaupungin henkilöstö uudistuu lähivuosina ennen kaikkea eläköitymisten myötä ja rekrytoinneissa on tämän vuoksi tärkeää pitää huolta kaksikielisyyden velvoitteista. Kaksikielisyys on otettava huomioon myös silloin, kun palveluiden järjestäminen päätetään osoittaa kaupungin ulkopuoliselle toimijalle. Henkilöstökyselyn vastaajista puolet ilmoitti, että ruotsin kielen taito huomioidaan rekrytoinnissa siten, että kielitaitovaatimuksia sisältyy tiettyjen virkojen kelpoisuusehtoihin tai siten, että ruotsin kieli luetaan eduksi. Vaikka pyrkimys olisikin huomioida hakijan kielitaito, tämä on käytännössä usein vaikeaa kun muut pätevyysvaatimukset on täytettävä ensisijaisesti. Yli puolet vastasi, että toisen kotimaisen kielen taitoa kysytään rekrytoinnin yhteydessä. Ruotsin kielen koulutusta on käytännössä järjestetty melko vähän. Vuonna 2011 ruotsinkielen koulutukseen osallistui kaupungilla 6 henkilöä maankäytön, rakennuksen ja ympäristön toimialalta. Lisäksi yhteispalveluiden henkilökunnasta 6 henkilöä osallistui työnväenopistolla järjestetylle ruotsinkielen aktivointikurssille. Työväenopistossa on myös tänä syksynä alkanut ruotsinkielen aktivointikurssi kulttuuritoimen henkilöstölle. Vantaan kaupungilla on käytössä kielilisä, jonka maksamisesta päättää työnantaja. Kielilisää voidaan maksaa henkilölle, joka suullisesti käyttää molempia kieliä kuntalaisille suunnatuissa palvelussa. Edellytyksenä on, että tehtävässä edellytetään äidinkielen lisäksi toisen kotimaisen kielen hallintaa ja että kielitaitovaatimuksia ei ole otettu huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa. Ruotsin kielen kielilisää maksettiin vuonna 2011 55 työntekijälle. 3.5. Osallisuus 5

Palvelutuotannon suunnittelussa on tärkeää huomioida ruotsinkielisten palvelutarpeiden lisäksi myös ruotsinkielisten asukkaiden osallisuus. Kaupungin asukkaiden osallisuuden tukemista on kehitetty Vantaalla jo pitkään. Vuonna 2011 laadittiin kaupunkitasoinen osallisuusmalli, jossa kehittämisen painopiste on osallisuus toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Ohjelman toimenpanovaiheessa on tarkoitus laatia kaupunkitasoinen ohjeistus osallisuuden edistämisestä, jossa huomioidaan myös eri asukasryhmien erityistarpeet. Kaupungin ruotsinkielisten asukkaiden osallisuutta tukee omalta osaltaan Svenska kommittén, joka on kymmenestä jäsenestä koostuva luottamushenkilöelin. Sen johtosäännön mukaisiin tehtäviin kuuluu mm. kehittää ruotsinkielisen väestön elinolosuhteita ja palveluita, vaalia ruotsinkielistä kulttuuriperinnettä ja seurata, että ruotsinkielinen väestönosa saa kunnalliset palvelut äidinkielellään. Lisäksi Svenska kommittén voi tehdä esityksiä, esittää kannanottoja ja antaa lausuntoja asioissa, jotka koskevat ruotsinkielisen väestön asemaa ja olosuhteita. Asukkailla on perinteisen kuntalaisaloitteen ja palautteen antamisen lisäksi mahdollisuus tuoda asioita käsiteltäväksi Svenska kommitténille, jonka on tällä tavoin tarkoitus toimia linkkinä asukkaiden ja kaupungin välillä. Käytännössä Svenska kommitténin on kuitenkin ollut haasteellista aktiivisesti toteuttaa johtosääntöön kirjattuja tehtäviä pitkien kokousaikavälien vuoksi. Svenska kommitténilla on käytössään vuosittainen määräraha (alueraha), jota se jakaa kohdeavustuksena järjestöille ja muille toimijoille tai käyttää omaan toimintaansa kaupungin vahvistamien perusteiden mukaisesti. Se julkaisee myös kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän Vanda nytt-lehden ja järjestää vuosittain Svenska veckan-kulttuuriviikon sekä muita ruotsinkielisille asukkaille suunnattuja asukastilaisuuksia ja tapahtumia. Tämä toiminta on koettu asukkaiden puolesta merkityksellisenä, mikä kuvaa Svenska kommitténin tärkeää roolia ruotsinkielisten asukkaiden yhteisöllisyyden ja kulttuuri- sekä yhdistystoiminnan tukijana. 4. Kehittämiskohteet ja toimenpide-ehdotukset 1. Ohjeistuksen päivittäminen Kaupungin ohjeistus tulee päivittää siten, että se huomioi kaksikielisyyden tämänhetkistä vahvemmin. Hallintosääntöön tulee kirjata selkeämpi velvoite huomioida sekä suomen- että ruotsinkielisten asukkaiden tarpeet kaikessa kaupungin toiminnassa. Lisäksi kaupungin hankintaohjeisiin tulee sisällyttää kirjaus kielellisten oikeuksien huomioimisesta palveluhankinnoissa. Hallintosäännön kirjausta kaupungilla annettavasta kielipalvelusta päivitetään, jotta se viestii kaksikielisyydestä entistä selkeämmin. Hankintaohjeisiin lisätään kirjaus kielellisten oikeuksien huomioimisesta palveluhankinnoissa. 2. Ruotsinkielisen palvelun ja sen arvioinnin kehittäminen Kun ruotsinkieliset palvelut tuotetaan osana kaupungin muuta palvelutuotantoa, on tärkeää, että ruotsinkielisten asukkaiden palvelutarpeet huomioidaan jo toiminnan suunnittelun yhteydessä. 6

Tämän vuoksi jokaisella toimialalla tulee kartoittaa ruotsinkielentaitoinen henkilöstö ja selkeyttää toimintatapoja käymällä läpi ja kirjaamalla ruotsinkieliset palveluprosessit. Ruotsinkielistä palvelua koskevia tavoitteita sisällytetään kaupunkitasoiseen strategiaan ja kaupunkitasoiselle sekä toimialojen tuloskorteille. Palveluprosessit ja toimintaohjeet ruotsinkielisen asiakaspalvelun osalta selkeytetään. Kaupungin CAF-arviointiin sisällytetään ruotsinkielisen palvelun laatua mittaavia kysymyksiä. Tilasto- ja tutkimusyksikkö tekee valtuustokausittain kyselyn tyytyväisyydestä ruotsinkielisiin palveluihin. 3. Henkilöstön kaksikielisyyttä vahvistetaan Käytännön haasteita palveluiden organisoinnille asettavat ruotsinkielentaitoisen henkilöstön määrä ja esimerkiksi kielenkääntäjien resurssit. Rekrytoinnissa on haasteellista löytää muut kelpoisuusehdot täyttävää kielitaitoista henkilökuntaa. Tulee kuitenkin varmistaa, että rekrytoinnissa kiinnitetään riittävän hyvin ja suunnitelmallisesti huomiota palvelukseen otettavan henkilöstön kielitaitoon. Jos ruotsin kielen osaajien määrää halutaan kasvattaa, myös olemassa olevan henkilöstön kielitaidon kartuttaminen on tärkeää. Henkilöstön palautteessa nousi selkeästi esille tarve työntekijöiden kielitaidon vahvistamiselle. Kieliosaamista halutaan ylläpitää, jotta sitä pystyttäisiin käyttämään palvelutilanteessa ja kielikoulutuksen tarvetta painotettiinkin selkeästi. Henkilökunnan kielitaidon vahvistamiseen on panostettava kartoittamalla ruotsin kielen koulutustarpeet ja tiedotettava koulutusmahdollisuuksista. Aktiiviseen ruotsin kielen taidon ylläpitämiseen tulee myös kannustaa ottamalla laajemmin käyttöön kielilisä sekä luomalla hyviä käytäntöjä, jotka tukevat ruotsinkielen käyttöä ja oppimista. Kaksikielisyys huomioidaan rekrytoinnissa Henkilöstön kielitaitoa kartutetaan ja ylläpidetään koulutuksin 4. Huomio viestintäkäytäntöihin Viestiminen kahdella kielellä on keskeistä, kun pyrkimys on profiloitua kaksikieliseksi kaupungiksi. Viestinnän haasteet johtunevat osittain rutiinin puutteesta, eli ei muisteta omassa toiminnassa huomioida tarpeeksi laajasti kaupungin viestintäohjeessakin mainittu ruotsinkielisen väestön tiedonsaannin turvaaminen. Ruotsinkielen tulisi näkyä vahvemmin kaupungin toimintakulttuurissa, jotta se muodostuisi luonnolliseksi osaksi hallinnon arkipäivää. Myös asukkaiden osallisuuden toteutumisen kannalta on tärkeä edellytys, että heillä on käytössään riittävästi ajantasaista ja ymmärrettävää tietoa. Kaupungin yleistä viestintää ja tiedottamista ruotsin kielellä tulisikin kehittää myös tätä tavoitetta silmällä pitäen. Kaupungin viestintäohjeissa tulee nostaa esille kaksikielisyys ja jokaisella toimialalla tulee selkeyttää ruotsinkielisiä viestintäkäytäntöjä ja määritellä ne vastaamaan kielilakia sekä kaupungin viestintäohjeistusta. Ruotsinkielisen sisällön suunnitteluun tulee panostaa ja luoda selkeät käytännöt käännettävistä materiaaleista. Sähköisen ja painetun viestintämateriaalin lisäksi tulee käydä läpi myös käytännöt esimerkiksi ilmoitusten, kylttien ja opasteiden osalta. 7

viestintäohjeiden päivittämisessä otetaan huomioon kaksikielisyysohjelman toimenpide-ehdotukset viestintäkäytännöt vahvistetaan kaupungin viestintäohjeen mukaisiksi 5. Vastuu kaksikielisistä palveluista selkeytetään Tärkeä kehittämiskohde on myös ruotsinkielisen palvelun tason ja toteutumisen järjestelmällinen seuranta. Varsinkin niissä tilanteissa joissa toiminnassa esiintyy puutteita, olisi selkeintä virallisesti määritellä vastuu ruotsinkielisen toiminnan järjestämisestä. Toimialoilla tulee tämän vuoksi nimetä ruotsinkielisistä palveluista vastaavat henkilöt. Lisäksi on määriteltävä ne tavat, joilla seuranta järjestetään sekä millä tavalla ja mille taholle palveluiden toteutumisesta raportoidaan. Kaupungin ruotsinkielisten asukkaiden osallisuuden edistäminen kytkeytyy vahvasti tiedonsaantiin ja tietämykseen omista vaikuttamismahdollisuuksista. Näitä vahvistavat omalta osaltaan ruotsinkielisten viestintäkäytäntöjen vahvistaminen, palveluiden koordinoinnin kehittäminen ja palveluista vastaavien henkilöiden nimeäminen. Kaupunginjohtaja nimeää kaupunkitasoisen viranhaltijatyöryhmän, joka - seuraa kaksikielisyysohjelman toteutusta ja toimii aktiivisesti ohjelman tavoitteiden edistämiseksi. - seuraa kielipalvelun kehitystä. - saattaa havaitut puutteet asianomaisten tietoon ja tekee kielipalveluvalmiuden parantamiseen tähtääviä esityksiä. - raportoi vuosittain kaupunginhallitukselle, joka vastaa kieliohjelman toteuttamisesta, kehittämisestä ja seurannasta. - etsii ja tuo esille hyviä käytäntöjä eri toimialoilla jotta ne voidaan jakaa ja ottaa käyttöön kaupunkitasoisesti. 8

Viitteet ja lähteet Vantaan väestöennuste (2012), http://www.vantaa.fi/tietoa_vantaasta/tilastot_ja_tutkimukset/vaestoennusteet Service på svenska i huvudstadsregionen (2007). Delegationen för huvudstadsregionen, grupp 14. http://www.helsinginseutu.fi/hki/hs/helsingfors+region/samarbetsorgan/huvudstadsregionens+samordnin gsgrupp Kielibarometri 2012. Tietoa hankkeesta: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/ruotsinkielinentoiminta/projektit/kielibarometri 9

Vantaan kaupunki Asematie 7, 01300 Vantaa p. 09 839 11