SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO Markus Piispanen 24.2.2015 KOKOUSKUTSU 1(5) Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 1/2015 Aika Tiistaina 3.2.2015 klo 9.30 15.00 Paikka Energiateollisuus ry, Fredrikinkatu 51 Helsinki Osallistujat Jari Rusanen, pj Loiste Sähköverkko Oy Minna Arffman Fingrid Oyj Matti Hirvonen Tampereen sähkölaitos Niko Jauhiainen Elenia Oy Pia Laakkonen Lappeenrannan Energia Oy Minna Riihiluoma Turku Energia Oy Elina Säiläkivi Caruna Oy Tomi Turunen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Satu Vesaniemi Helen Oy Sari Wessman Jyväskylän Energia Oy Riina Heinimäki Energiateollisuus ry Ina Lehto Energiateollisuus ry Markus Piispanen, siht. Energiateollisuus ry Asialista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. Ryhmässä oli uutena jäsenenä Tomi Turunen Pohjois- Karjalan Sähköstä, joten käytiin läpi lyhyt esittelykierros. 2. Esityslistan hyväksyminen Lisättiin esityslistan kohtaan 8. Muut asiat kaksi uutta kohtaa: 8.1. EV:n vastaus poikkeuksellista irtisanomisehtoa koskevaan linjaukseen 8.2. Tietojen välitys MSCONS-sanomilla Tällä muutoksella hyväksyttiin esityslista kokouksen työjärjestykseksi. 3. Edellisen kokouksen muistio Käytiin läpi edellisen kokouksen muistio. Sihteeri kertoi, että EDI-sivujen ohjeet ja suositukset on nyt edellisessä kokouksessa sovitun mukaisesti lajiteltu aihealueittain. Muutoksen on tarkoitus helpottaa oikean ohjeen löytymistä. Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin. 4. ET:n sekä valiokuntien painopistealueet 2015 Edellisessä kokouksessa sovittiin, että vuoden ensimmäisessä kokouksessa käytäisiin läpi ET:n sekä oleellisten valiokuntien painopistealueita, jotta myös kehitysryhmässä tunnettaisiin paremmin liiton yleiset tavoitteet alkavalle vuodelle. Sihteeri esitteli ET:n sekä sähkökauppa- ja verkkovaliokuntien toimintasuunnitelmia. Keskusteltiin vähittäismarkkinatoimikunnan hahmottelemasta mallista, jossa sanomaliikenteen keinoin pyrittäisiin vähentämään erityisesti puhelinmyynnissä esiintyviä ongelmia asiakkaan tahdonvastaisesti solmituista sopimuksista. Toimikunta on ehdottanut, että puhelimitse tehdystä sopimuksesta kuluttaja-asiakkaalle lähetettäisiin aina välittömästi tilausvahvistus, esim. tekstiviestillä tai sähköpostilla ja sanomaliikenne käynnistettäisiin viimeistään 2 arkipäivän kuluessa sopimuksen teosta. Näin asiakas pystyisi aina reagoimaan ennen kuin kuluttajasuojalain peruutusoikeus on päättynyt. Myös verkkovaliokunta on hyväksynyt mallin sillä edellytyksellä, ettei verkkoyhtiöllä ole asiakkaan ja myyjän välisissä asioissa tuomarin roolia. Asia Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51 53 B, 00100 Helsinki PL 100, 00101 Helsinki Puhelin: (09) 530 520, faksi: (09) 5305 2900 www.energia.fi
2(5) edellyttäisi sanomaliikenneasetuksen muutosta, joten ehdotus esitetään tarvittaessa sanomaliikenneasetuksen päivityksen yhteydessä, mikäli TEM esittää asiakkaalle oikeutta keskeyttää sanomaliikenne. Kysyntäjousto on Euroopan tasolla hyvin ajankohtainen aihe ja siihen liittyen on käyty kiivastakin keskustelua nk. aggregaattoreiden roolia koskien. Pohjoismaisilla hyvin toimivilla sähkömarkkinoilla ei ole tarvetta tällaisille tasevastuita vääristäville kysynnän aggregaattoreille. Keski-Euroopassa keskeinen ratkaistava kysymys kuitenkin on miten kysyntäjousto saadaan markkinoille ja mitkä ovat kenenkin roolit. Kysyntäjoustoon liittyen on Suomessakin käynnissä useita hankkeita. Alkuvuodesta päättyy selvitys, jossa käsitellään mm. kuormien ohjausta ja verkostovaatimuksia. Myös sähkölämmityksen roolista kysyntäjoustossa on kaavailtu selvitystä. Lisäksi mm. SGEM-ohjelmassa tutkitaan älymittareiden kautta tapahtuvien kuormanohjauskäskyjen teknistä toteutusta. ET:ssä on käynnistynyt tietosuojaa koskeva selvityshanke, jonka tarkoituksena on luoda alalle yhteinen ohjeistus tiedon keräämiseen, tallennukseen ja käyttöön liittyvistä oikeista menettelytavoista. Merkittävänä asiana taustalla on parhaillaan valmisteltava EU:n tietosuoja-asetus, joka tulee muuttamaan ja tiukentamaan tietosuojaa koskevia vaatimuksia Euroopan tasolla. Hanketta varten on nimetty ohjausryhmä, mutta selvitys tilataan konsulttityönä. Ohjeistuksen on määrä olla valmis vuoden loppuun mennessä, jonka jälkeen asiaa pidetään esillä koulutuksissa. Verkon valvontamallin tulevia kausia koskien on käyty keskustelua asiakaspalvelun laadun ottamisesta mukaan malliin yhdeksi mitattavaksi tekijäksi. Seuraavalle kaudelle tämä ei vielä ole tulossa, mutta referenssitietoa on kuitenkin tarkoitus kerätä tätä seuraavaa kautta ajatellen. Asiakaspalvelun laatua koskevan tiedon kerääminen on otettava huomioon datahubia suunniteltaessa. Todettiin, että tullilta on tulossa päivitettyä ohjeistusta sähköveron keräämisestä, etenkin siitä miten määritellään eri veroluokkiin kuuluvat asiakkaat. Asiakkaan tulee itse tämä tietää ja heitä voi neuvoa olemaan yhteydessä tullin neuvontapuhelimeen. Ensi vuonna aletaan EU-tasolla kerätä tietoa eri veroluokkiin toimitetuista energiamääristä. 5. Suulliset tilannekatsaukset 5.1 PMVM ja NBS Pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden kehitys on edelleen jäissä. EMG ja NordREG keskustelevat työsuunnitelmasta ja hankkeen rahoituksesta. NBS:n osalta esett:n järjestelmäprojekti sekä testaus valittujen testipartnereiden kanssa etenee. Fingridin tiedote mittausvastuiden järjestämisestä on lähetetty joulukuussa ja sanomaformaattia koskevaa ohjeistusta on myös päivitetty ediel.org -sivustolla. NBS:n edellyttämät lakimuutokset on luvattu lausunnoille helmikuun aikana. Seuraava NBS-infopäivä järjestetään maaliskuussa. 5.2 Datahub-selvitys Datahub-selvitys julkaistiin joulukuun puolivälissä ja on TEM:ltä lausuntokierroksella 6. helmikuuta saakka. ET tulee jättämään oman lausuntonsa ja suosittelee alan toimijoita jättämään lausuntonsa suoraan TEM:lle. Tietoa TEM:n aikataulusta tiedonvaihtomallin päätöksen suhteen ei ole. 6. EDI-käyttäjäpäivien 2015 suunnittelu 2015 EDI-käyttäjäpäivät järjestetään 4.-5.6. Scandic Park hotellissa Helsingissä. Edellisen vuoden järjestelmätoimittajakohtaiset ryhmätyöt saivat paljon kiitosta. Sihteeri on kysynyt viime vuoden ryhmien vetäjiltä yritystensä halukkuutta vetää ryhmätöitä myös tänä vuonna ja vastaukset ovat olleet positiivisia. Ryhmätyötiloja on tänä vuonna oltava riittävästi, jotta kukin ryhmä pystyy työskentelemään rauhassa. Ryhmien etukäteisvalmistautumista on tarkoitus myös kehittää. Sovittiin mietittävän mahdollisuutta ryhmien vetäjien lähettää osallistujille etäketeen valmistelevia kysymyksiä.
Ideoitiin tulevien päivien ohjelmaa. Sihteeri tekee ensimmäisen luonnoksen ohjelmasta kehitysryhmälle kommentoitavaksi. 7. Avoimet kysymykset 7.1 Nimi- ja osoiterakenteen kehittäminen Sihteeri kertoi, että pienryhmän työ on jatkunut nimi- ja osoiterakennetta koskevan ohjeen laatimisella, minkä yhteydessä on noussut esiin useita kysymyksiä kehitysryhmässä pohdittavaksi. Keskusteltiin voiko sopimus olla usean yritysasiakkaan nimellä. Järjestelmiin tällaisen sopimuksen vieminen todettiin toistaiseksi hyvin harvinaiseksi, joskin yhteisvastuullisena allekirjoitetussa sopimuksessa esim. perintä kohdistuu kaikkiin osapuoliin. Sovittiin, että uuden rakenteen mukaan järjestelmissä tulee olla mahdollisuus vähintään kahdelle yritysasiakkaan nimelle. Sanomissa kuitenkin lähetetään korkeintaan kahden asiakkaan nimi ja Y-tunnus. Keskusteltiin myös miten kuolinpesät käsitellään järjestelmässä. Nykyisin käytännöt poikkeavat merkittävästi. Linjattiin, että kuolinpesä on aina henkilöasiakas (eli ei muutu yritysasiakkaaksi) ja kuolinpesä kirjoitetaan sukunimen perään. Todettiin myös, että konkurssipesät ovat aina yritysasiakkaita ja konkurssipesä tulee merkitä yrityksen nimen perään. Yritysasiakkaiden osalta järjestelmään on lähtökohtaisesti aina merkittävä Y- tunnus, joten ALV-tunnuksilla sopimuksia ei tulisi tehdä. Keskeisenä asiana uuden osoiterakenteen käyttöönotossa on se, miten muut osoitteet kuin käyttöpaikan osoitteet käsitellään. Esimerkiksi laskutusosoitteena voidaan käyttää myös verkkolaskuosoitetta tai sähköpostiosoitetta. Ohjeluonnoksessa on tarvittavia kenttiä erityyppisille osoitteille jo hahmoteltu, mutta ratkaisematta on käytetäänkö järjestelmissä samaa rakennetta aina riippumatta osoitetyypistä vai onko eri osoitetyypeille erilaisia rakenteita. Lisäksi tulee vielä päättää miten toistaiseksi lähinnä tietojärjestelmiin kaavaillut rakennetta koskevat muutokset otetaan käyttöön tiedonvaihdossa. Näihin kysymyksiin palataan seuraavassa kokouksessa. Sovittiin, että sihteeri tarkistaa ohjeluonnoksen kenttien pituudet ja formaatit, sillä ne eivät täysin täsmää tarkoitetun sisällön kanssa. Asiaan palataan seuraavassa kokouksessa. 7.2 Pientuotantokohteiden PRODAT-sanomaliikenne Käytiin läpi sihteerin luonnostelemaa pientuotannon sanomaliikenneohjetta. Sovittiin sisältöä muutettavan siten, että käyttötapaukset koskevat sopimuksen alkamista ja päättymistä sekä ostajan vaihtoa. 3(5) Sopimusrakenne yhtiöiden järjestelmissä on vapaasti toteutettavissa, kunhan kulutukselle ja tuotannolle on omat käyttöpaikkatunnuksensa. Myynti- ja ostosopimukset voi siis yhdistää tai ne voi olla erikseen. Kullakin sopimuksella on oltava oma yksilöllinen sopimustunnuksensa. Keskusteltiin tuotantokohteiden tunnistamisesta. Uuden kuormitusmallin tunnuksen käyttöönotto tuotantokohteille on Fingridin tiedonvaihdon kehitysryhmän seuraavan kokouksen asialistalla. Periaatteessa verkkoyhtiö tietää mitkä käyttöpaikkatunnukset ovat tuotantokohteita. Käytännössä tunnistuksen toteuttaminen sovelluksessa on kuitenkin haastavaa, jolloin vaarana on, että kulutuskäyttöpaikalle virheellisesti tehtyä tuotantosopimusta ei välttämättä huomata. Todettiin, että sanomaliikenteen pienet muutokset on todennäköisesti edullisempaa tehdä muunnospalveluna sanomaoperaattorilla, silloin kun se on mahdollista. Kaikki yhtiöt eivät kuitenkaan käytä ulkoista muunnospalvelua. Sovittiin, että sihteeri tekee muutokset ohjeen käyttötapauksien osalta ja seuraavassa kokouksessa käsitellään näiden lisäksi tiedonvaihdon kehitysryhmän kommentit koskien ehdotusta uuden kuormitusmallin tunnuksen käyttöönotosta.
7.3 Muutto kohteeseen, jossa ei mittaria 7.4 Toimenpiteet uudelle myyjälle -ohjeen päivitys 7.5 Viivästyneen katkaisun takia kuluneen sähkön käsittely 7.6 Tuplamyyjänvaihtoilmoitus määräaikaisen sopimuksen päättyessä 8. Muut asiat 8.1 EV:n vastaus poikkeuksellista irtisanomisehtoa koskevaan linjaukseen Keskusteltiin Energiaviraston tekemästä linjauksesta tapauksessa, jossa asiakkaan toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa oli poikkeuksellinen irtisanomisehto, jonka seurauksena sopimus oli irtisanottavissa vain yhtenä päivänä vuodessa. Viraston linjauksen mukaan negatiivisen kuittauksen lähettäminen Z08[N]-sanomalla ei ollut sähkömarkkinalain vastaista, vaikka kyseessä ei ollut määräaikainen sopimus. ET:ssä on pohdittu ohjeistuksen muuttamista linjauksen seurauksena siten, että Z08[N]-sanomaa voitaisiin käyttää määräaikaisten sopimusten voimassa olon lisäksi myös tilanteissa, joissa sopimuksessa on määräaikaisuuden piirteitä esim. poikkeuksellisesta irtisanomisehdosta johtuen. Asiasta on oltu yhteydessä myös Energiavirastoon, joka ei kuitenkaan ottanut suoraan kantaa ohjeistuksen muuttamiseen. Virasto toteaa vastauksessaan, että sopimuksen kokonaisluonteen arviointi edellyttää aina yksittäistapauksellista kokonaisharkintaa eikä ole millään muotoa välttämättä yksiselitteistä. He eivät välttämättä rinnastaisi tapauksessa esillä ollutta sopimusta suoraan sellaiseen toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen, jossa on poikkeuksellisen pitkä irtisanomisaika. Päätöksessä otettiin lähtökohdaksi määräaikaiseen sopimukseen liittyvä sääntely, koska faktisesti asiakas pääsi sopimuksesta eroon vain yhtenä tiettynä päivänä vuodessa, vaikka hän saattoi irtisanoa sen milloin tahansa. Tilanteen tulkinnanvaraisuuden vuoksi päätettiin, että pidetään ohjeistus ennallaan. 8.2 Tietojen välitys MSCONS-sanomilla Sähköverkkovaliokunnassa ja verkon asiakkuustoimikunnassa tehdyn linjauksen mukaisesti ET suosittelee, että kaikkien asiakkaiden tuntimittaustiedot toimitetaan pyydettäessä MSCONS-sanomitse maksutta asiakkaalle tai tämän valtuuttamalle kolmannelle osapuolelle. Eli jatkossa pieniltä asiakkailta ei suositella perittävän maksua, vaikka heille tiedot välitettäisiinkin sekä onlinepalvelun kautta että MSCONS-sanomilla. Suurten ja pienten asiakkaiden rajaus on herättänyt paljon keskustelua eikä rajan vetäminen niiden väliin ole tarkoituksenmukaista. On nähty, että maineenkin kannalta on hyvä toimittaa tiedot MSCONS-sanomilla kaikille asiakkaille pyytämille tahoille. Linjaus koskee vain normaalitietojen välittämistä, joten esim. historiatietojen toimittamisesta voi edelleen pyytää maksun. Todettiin kehitysryhmässä, että mikäli asiakkaalla on useita konsultteja, joille tiedot halutaan toimitettavan, niin kaikille näille tiedot tulee välittää maksutta. Ei ole perusteluja sille miksi osalta perittäisiin maksu ja osalta ei. Pienasiakkaille online-palvelu on edelleen ensisijainen tuntitietojen välityskanava, eikä siitä voi luopua vaikka tiedot välitettäisiin myös MSCONSsanomilla. Lehto esittää asiakkuustoimikunnalle keskustelussa esiin nousseet kysymykset ja toimikunta pohtii tiedotteen tarkentamista tarvittavilta osin. 4(5)
9. Seuraava kokous Kehitysryhmän tulevat kokoukset Ti 3.3. klo 14.00 16.00 etäkokous (käsitellään pääosin tässä kokouksessa käsittelemättä tai kesken jääneet asiat) Ma 23.3. klo 9.30 16.00 lentokentällä Ti 5.5. klo 9.30 15.00 ET:n toimistolla Ke 3.6. klo 12.00 17.00 Scandic Park hotellissa 5(5)