KIRKKO ON VIHOLLINEN. JOTA EI KANNATA SÄÄLIÄ.

KIRKKO ON VIHOLLINEN. JOTA EI KANNATA SÄÄLIÄ.

Se kuuluisa Jämsän puhe m aakuntajuhlilla Jämsässä f> 21/7 1935 Selostus Kansan Lehdessä 22/7-35 M e illä Suomessa on parhaillaan s is ä p o liittis e s ti ra u h a llista. Eduskunta on lom alla ja palaa vasta syksyllä työhönsä-* jo llo in taas p o l i i t t i s e t tu u let alkavat virkeämmin p u h a llella. s ä te lo illa a n, antamatta paljon kuulua itsestään. H a llitu sk in on ke- B udjettia valm istellaan parhaillaan ja s ilt ä muodostuukin syksyn suurin v a lt io llin e n ta - pahtuma, Taistelua tu llaan s illo in käymään m onilla rin ta m illa, Varsinkin oik eiston suuri hyökkäys puolustusmserärahojen nostamiseksi tu lee s illo in antamaan paljon puheenaihetta. Mutta jos m eillä onkin t ila p ä is e s t i varsin ra u h a llis ta, e i samaa voi sanoa maailman menosta yleensä. on jatk u vasti h ä iriö id en alaisen e. V altojen välin en suurpolitiikka Rauhasta ja sen säilym isestä puhutaan liik a a k in, mutta samanaikaisesti on sodanpelko ylein en, So- danvaaraa on koetettu torjua solmiamalla lukuisia sopimuksia e r i v a l- tojen v ä l i l l ä. Näitä hyökkäämättömyys- y.m, sopimuksia on olemassa kokonainen tih eä verkosto - liik a a k in, v o i h u oletta sanoa. Mutta mitäpä ne lop u lta m erk itsevä t. Tiukan tarpeen tu lle n ne ovat vain kappale p aperia, joka revitään r ik k i. Pois sormet minun lihavadistanic - on 3uurvfcltojen ainoana ohjeena, kun heidän etunsa ovat kysymyksessä. Se nähdään parhaillaan Ita lia n ja Abessilnian välisessä s o ta i- sessa selkkauksessa, jossa koko maailma rau h allisen a k a ts e le e, kuinka eräs K a n s a in liito n jäsen valmistautuu tuhoamaan to is e n jäsenen i t - senäisyyden ja vapauden. D ik ta a tto rit ovat kesäisestä h elteestä huolimatta vlrk ein ä ja sen- vuoksi uhkana maailmanrauhalle. Onhan he^^fcti m en estyk sellisen ulkop o lit iik a n avu lla kohotettava arvonantoaan kotimaassa, jossa sisäpolit iik k a k ä rsii haaksirikon toisensa jälkeen. Pohjavirtana nykyisessä v a lt io llis e s s a elämässä kautta koko m aailman on jatkuva ta is te lu kansanvallan ja diktatuurin v ä l i l l ä. Diktatuurin kannattajain tah olla Jatketaan va lta u syrityk siä ja osa v a lta - kunnista onkin jo s iir ty n y t rintaman s i l l e p u o le lle. T o is e lta puo-

2 len kansanvalta on myös taieteluvaimiina ja puolustaa asemiaan.

Sosialidem okraattinen puolue on kaikissa maissa lu o n n o llis e s ti kansanvallan pyrkimysten p u o le lla. Tämä on lu o n n o llista Jo senkin Vuoksi, e ttä s o s ia lid e m o k ra tia lla on menestymismahdollisuuksia ainoastaan kansanvaltaisissa o lo is s a. Se onkin sen vuoksi kansanvallan varmin tu k i k a ik k ia lla. Sen olemme saaneet nähdä omassakin maassamme. Mihin o lis i maamme ajautunut esim. la p u a la is v illity k s e n aikana v. 1930, e l l e i vasemmisto o l i s i s ä ily ttä n y t kylm äverisyyttään, kaikkien p o r v a r illis te n puolueiden k a llis tu e s s a kannattamaan la p u a la i- suutta o l i sos.dem.puolue ain oa, J o lla alusta alkaen o l i varma h y l- käävä kanta tähän liik k eeseen nähden. Se a a v is ti alusta alkaen la - pualaisten päämäärät Ja a settu i Jyrkästi n iit ä vastaan. Jos se o lis i h eittä ytyn yt mukaan kannattamaan tätä liik e h tim is tä, samoinkuin lukemattomia p u la liik k e itä, e i n iit ä mikään voima p i i s i pystynyt h i l l i t - semään. Myt ovat to is te n k in puolueiden silm ät auenneet aina kokoomusta myöten. Taistelussa kansanvallan Ja diktatuurin v ä l i l l ä on kysymys Jonkun maan valtiom uodosta. Tämä v a lta ta is te lu on o llu t pitkä Ja monien keh itysten alain en, vieläpä samassakin maassa. Alkujaanhan e i tunnetta muuta valtiomu^qfa kuin yksin valta. Viime vuosisadan alussa S v e its i o l i ainoa kansanvaltainen maa luroopassa, Vsn 1918 Jälkeen tapahtui voimakas kansanvallan esiin ryn n istys. T ä llä h etk ellä käydään taas ta is te lu a sen s ä ily ttä m isestä. Näemme, että kehitys kulkee ympyrässä Eräässä suhteessa on entiseen verraten tapahtunut suuri muutos. Ennen o liv a t h a l l i t s i j a t y k s in v a ltia ita Jumalan armosta, nyt joukkojen armosta. Nykyjään ei mikään v a lt io llin e n järjestelm ä menesty i l - man joukkojen kannatusta Ja y le is e n m ielip ite e n tukea. Tässä suhtees sa ovat sekä kansanvalta että diktatu u ri nykyjään samassa asemassa. Senvuoksi on n iid e n molempien vedottava Joukkoihin. Tämä on seurausta y le is e s tä äänioikeudesta, i Tämmöisissä olo issa on propaganda tu llu t ensiluokkaisen tärkeäksi. P istim etk in ovat k y llä d ik ta a tto r e ille tä r k e itä, mutta ne e iv ä t r iitä. Propaganda on tä rk e in Ja sen vuoksi sen v ä lin e it ä tehostetaan ennen-

kaikkea diktatuurim aissa. N iissä on kokonainen armeija a g ita a tto - r e it a. Taistelu a käytäessä kysytään, k e llä on parhaat kovaääniset. Suuriäänisin»y rjä y ttä ä t o is e t ja valtaan päästyään tukahduttaa kaikki^ t o is e t äänet. Halutessaan vaikuttaa joukkoihin d ik ta a tto ri- kandidaatin, täytyy madaltaa propagandaansa. Se vajoaa s illo in alimman käsityskyvyn ta s a lle. Lupauksia jaetaan k a ik ille t a h o ille vähääkään välittäm ättä s i i t ä, onko n iitä mahdollisuus to teu tta a. Kaikkien aikojen duurin demagoogi, herra H it le r, on tämän hyvin o i - va lta n u t.. Hän on myös osoittan u t, mikä arvo n ä illä lupauksilla on s i l l o i n, kun niiden toteuttam isen hetki on tu llu t. Nykyajan d ik ta a tto r it (S ta lin, M ussolini, H itle r ja Kernel pasha) ovatkin suurl8 propagandapäälliköitä ja y leis e n m ie lip ite e n muokkaa j i a. H e illä on apunaan propagandaministe riö n s ä ja välin ein ään yhdenmukaistettu sanomalehdistö ja r a d io, joka on tehnyt m ahdolliseks i puhua sam anaikaisesti m iljo o n ille. Tässä k ilp a ilu ssa on kansanvalta heikommalla p u o le lla. Se nojaa kansaan ja lu o tta a sen arvostelukykyyn. Se antaa hyväuskoisuudessaan ja kansanvaltaisten p eria a tteid en mukaisesti k ilp a ilija lle e n vapaat kädet. Tämä vapaus s ilt ä kuitenkin its e ltä ä n h e ti k ie lle - tään, jos diktatu u ri pääsee valtaan. Tämä k ilp a ilu on liia n e )ä- ta s é is ta, kun e i molemmilla p u o lilla noudateta samoja p elisä ä n tö jä. Seurauksena on monessa maassa o llu t suuri pettymys. Tästä kansanvallan liia s t a hyväuskoisuudesta on päästävä. Me olemme Suomessa aikoinaan lu ottan eet y leiseen äänioik S^een kaiken ra tk a is ija n a. Olemme uskoneet, että kun se vain saadaan, on kehityksen suunta tu rvattu. Paljonhan sen avu lla onkin saatu muutoksia ja uudistuksia. M elkein k aik issa tärkeimmissä uudistuksissa on sosädeå. puolue o llu t a lo itte en te k ijä n ä ja niiden toteu tta 4ana, Mutta me olemme samalla nähneet, että ylein en äänioikeus e i m erkitse itsessä ä n muuta kuin veräjän aukaisem ista. Kansa on saatava s itä myös käyttämään ja o ik e a lla ta v a lla, Sos.deå. puolue on a la t i vedonnut kansaan ja y llä p itä n y t v ä li-

! - f 4 töntä kosketusta sen kanssa. Nyt yritetään toiseltakin taholta

lähestyä p%% kansaa ja johtaa s itä harhaan. M eikäläiset f a s c is t i- set p i i r i t su o ritta va t parhaillaan suurta ryntäystään joukkojen kes. kuuteen. Valtava propaganda ulkomaiseen m a lliin on pantu k äyn tiin. Lupauksia jaetaan ja uudistuksia luvataan, tä tä tehdään s iin ä määrin edesvastuuttom asti, että minkäänlainen k ilp a ilu e i v o i tu lla ky. symykseen. Me sosialidem okraatit emme v o i emmekä halua o lla mukana mokomassa kilpajuoksussa. Me aiomme vastata puheistamme ja to d e lla toteu ttaa ohjelmamme. Onko tämmöisellä kansan sokaisem isyrityk sellä menestymisen mahd dollisuuksia? Suuri v a ltio m ie s, Yhdysvaltain o r jie n vapauttaja, L in c o ln, sanoi kerran: Koko kansa voidaan jonkin aikaa johtaa harhaan, osaa kansasta voidaan jatkuvasti johtaa harhaan, mutta koko kansaa e l voida jatk u vasti p ettää. Tähän mekin luotamme ja v i i t - taamme näiden lupausten ja k e lija in aikaisem piin tek oih in, jotka ova" jy rk ä s ti r is t ir iid a s s a nykyisten puheiden kanssa. Joukkojen on opi* tava erottamaan oikea väärästä. Se on usein vaikeata, varsinkin lu. k u is iin yksitylslcysym yksiin nähden. Mutta y leis a rv o a telu on s i l t i aina m ahdollinen. Tähän uuteen propagandaan on a r v o s te lle n suhtauduttava. Joukkojen on op ittava ajattelem aan ja it s e muodostamaan käsityksensä. On vapauduttava fra a sien ja iskusanojen v a lla s ta. Is. kusanat s e lla is e t kuin isänm aallisuus, kansallinen puolustustahto jö n ö e., e iv ä t it s e asiassa sano mitään. Kaikki riippuu s i i t ä, mikä merkitys n i i l l e annetaan. Jokapäiväisessä a gita tio saa n iit ä ta v a l- l i s e s t i käytetään aivan väärin ja h a rjoitetaan niiden p p i^ X X ^ / var«j o l l a mitä tunnottominta petkutusta. Y hteistä p o r v a r illis e lle propagandalle on viim e vuosien aikana o llu t synkkä ty ö lä is v ih a, joka kiihkeähä on kohdistunut sos.dem, p puolueeseen. Valhe ja panettelu ovat s iin ä o lle e t enimmän k äytettyjä a s e ita. Jokin vuosi s itte n e iv ä t edes p ah oin p itelyt ja murhat o lle e t tuntemattomia. Työmaaterrorl on saman m ielialan kukkasia* Työvfiesfiän vapauksia r a jo ite ta a n va rsin k in maaseudulla, missä ty ö - väestön on vaikeampi puolustautua. Lainsäädännönkin avu lla on y r i- t e t t y k ie ltä ä sos.dem. puolueen toim inta. Nimitys m arxilainen on

sem isestä ja s itä t ie t ä vaurastum isesta. Heidän tyytymättömyyttään, k oetettu saada ty ö lä is te n pahimmaksi heukkumisnimeksi. S illä ta v a l- la koko kansan puolueiden ta h olla koetetaan kansaamme eheyttää. S iin ä ovat sekä p o l i i t t i s e t puolueet e ttä te o llis u u s - 36 pääomamahti vastassamme. Tämä on t ie t y s t i typerää p o litiik k a a, joka aikanaan rask a asti kostaa its e n s ä. K irkkokin on katsonut sop ivak si yhtyä tä - hän vastustajäimme rintamaan. En puhu mitään uskonnosta\ se on jo - kaisen y k s ity is a s ia. Mutta kirkko on v ih o llin e n, jota meidän e i ksn nsts s ä ä llä. Se on p a lv e lije in s a kautta jä r je s te lm ä llis e s ti asettunut sortajan p u o le lle. Ei o le sattuma, että kllhkeimmät a g ita a tto - r i t i k i: n r iv e is s ä ovat papistoon kuuluvia. Tämä kirkko kaivaa hautaa its e lle e n. Eihän Saksankaan uuspakamms o le mitään muute kuin ta is te lu a paistoa vastaan. Ei ihmiskunta missään o lo issa kalpaa tuontspaisia holhoojia Its e lle e n, Tämä uusi o l o t i l a, jossa m eillä on vastu stajia k a ik k ia lla eikä y3* tä v iä missään, v a a tii m eiltäkin to im en p iteitä. Rintamaamme on kaiki] tavoin vahvistettava. Järjestömme on tie te n k in saatava mahdollisimman vahvoiksi* Mutta tämäkään ei r i i t ä. Sosialidem okraattista l i i - k että e i voi rakentaa yksistään teollisu u styöväen varaan. Se on to - s in ydinjoukko! ja tunnuksien antajana, mutta se e i r i i t ä enemmistön hankkimiseksi. Meidän on luotava puolueestamme to d ellin en koko kansan puolue^ johon k aikki vähäväkiset ja hätää k ä rs iv ä t sekä parempiin o lo ih in pyrkivät v o iv a t l i i t t y ä, P i e n v i l j e l i j ä t, tämä suuri käsiensä t y ö llä elävä joukko on jo suu- rek si osaksi saatu Rukaan. Loputkin on saatava ymmärtämään, m iltä tah olta he voivat toivoa oloih in sa parannusta. Miksei myös suurinta osaa keskiluokasta o l i s i mahdollisuus saada ymmärtämään oma etunsa? Sen aseinahan on en tisestään su u resti muuttunut, Suurin osa s iit ä kuuluu nykyjään sam anlaisiin ty ö n o rjiin kuin varsinainen työväenluokka. Alempi virkam iehistö, liik e a p u la i- s e t, k ä s ity ö lä is e t ovat samanlaisia koneiston osia kuin ruum iin is en työn te k ijä tk in. Eikä h e illä o le mitään to iv e ita its e n ä is e k s i pää-

V 6 diktatuurimiesten taholla käyttää hyväkseen ja nousta heidän harteillaan merkitykseen# Me on valloitettava sos.dem. puolueelle( Joka ajaa kaikkien vähäväkisten asiaa. Henkisiä voimia meillä myös tarvitaan. Ylöspäin pyrkivä luokka tarvitsee niitä kipeästi, Jos se aikoo ryhtyä hoitamaan yhteiskunnan asioita. Mitä merkitystä sosialisoimisella Ja yhteiskunnan koneistan valtaamisella on, ellei ole voimia niitä myös hoitaa entistä paremmin# Ja nuorison puoleen käännymme erikoisesti kehoittaen sitä liittymään Joukkoomme, Tilanne nuorison keskuudessa on nykyjään monesti murheellinen. Jos katselee nim. ylioppilasnuorisoa, Joutuu miltei- pä kauhistumaan. 8e on suureksi osaksi taantumuksellisten voimien käytettävissä. Tästä Joukosta meille leivotaan tulevat virkemiehem- me Ja toimivat kansalaisemme.

Myös talonpojan a sio ih in on m eillä syytä en tistä enemmän syventyä O lo t kolmessa skandinaavisessa naapurimaassamme o s o it t a v a t, e ttä yhte is ty ö tämän ryhmän kanssa e l o le mahdollisuuksien u lk op u olella. M eillä se on tähän saakka o llu t vaik eata, kun vastaymmärtämystä on puuttunut. Ehkäpä tässäk in suhteessa muuton on m ahdollinen. Sos.dem.puolue lukee v a l it s ijs ln s a joukkoon suurimman ryhmän vaale is s a, N, 40 % v a lit s ijo is t a antaa s i l l e äänensä. Sen vaikutus a s ia in menoon e i kuitenkaan o le yhtä suuri kuin sen lukumäärä ed elly t t ä is i J ä r je s te lm ä llis e s ti pyritään sen m erkitystä vastu stajain ta h o lla vähentämään. Tässä on saatava muutos. Hankkikaamme taaksemme enemmistö; sen m erkitystä e i voida vastustaa. Enemmistöön pääseminen e i o le mahdottomuus. Myt jo puolueemme kansanvaltaisuus, uudistusystävalliayys ja sen sallim a ajatuksen vapaus vetävät puoleensa runsaasti kannattajia ahtaiden p u olu ep iirien u lkopu oleltakin. M e illä on k a ik ille näitä h a rra s ta v ille tarjottavana jotak in p o s it iiv is t a, eteenpäin k u ljetta va a, mitä muut puolueet e iv ä t v o i kannattaj i l l e e n ta r jo ta. Eihän esimö o ik e is to pysty innostumaan mistään muusta kuin puolustuskysymyksestä, mikä taas e i suuria joukkoja l a i - sinkaan k iin n o s ta. Vai luuleeko joku, e ttä kansalaiset, otoat v a i-

- 7 - / / m iit luopumaan yh teisk u n n allisista uudistuksista ia edelleen kantamaan raskaita veroja vain voidakseen s ijo it t a a määrättömästi varoja ihm isten tappamiseen? Jos me tahdomme toteu ttaa ohjelmamme, joka ta rk o itta a koko kansan h y vin voin tia, tarvitsemme lisävoim aa. Emme v o i odottaa, että nämä uudet tulokkaat o lis iv a t lu o k k a tieto is ia s iin ä merkityksessä kuin tähän a s ti olemme p itä n eet selviönä* S iit ä huolimatta emme saa eset taa e s te itä heidän mukaan tu lo lle e n. Enemmistöä me tarvitsemme, Hiemme nähneet, e t t e i m eiltä kukaan kysy mitä me haluamme tehtäväksi ja mitä uudistuksia toteu tettavaksi Ratkaisevaa on vain, mihin me omin voimin pystymme* K e llä on valtaa s i l l ä on y stä v iä. Ja e l l e i m eillä o le v a lta a, on asemamme yhtä surkea kuin se o l i viim eksi v, 1930, jo llo in yhtynyt p orvaristo k o h te li m eitä kuin tyhjää ilm aa. Ensi vuonna m eillä on jä lle e n y le is e t v a a lit. Vastustajamme t o i - vovat n iissä voittavansa ja ovat siin ä mielessä jo liik k e e llä. H eidän päämääränään on suomalaisten p o r v a r illis te n puolueiden v a lta -a - sema niinkuin v, 1950,jo llo in h e illä o l i 2/3 eduskunnan tu o le is ta hallussaan. tä tä varten. Dem agoogisilla k e in o illa valm istellaan nyt jo maaperää Siinä m ielessä nostatetaan p in n alle monia toisen luokan kysymyksiä, Joista kielikysym ys on enimmän k ä y te tty. Tämmöinen vaalin tulos o l i s i tu rm iollin en. Se e i tu le onnistumaan, jos työväki on vähääkään va ru illa a n. Päinvastoin on m eillä k a lk k i m ahdollisuudet e d e lle e n vahvistaa asemiamme, hankkia enemmistö <ja ottaa haltuumme h a llitu s v a lta. Voimme s illo in asettua samaan rintamaan lä n t is t e n naapuriemme kanssa, Vhtenäinen kansanvaltain en ryhmä poh joisessa t u l i s i olemaan tärkeä koko Euroopan vast a is e lle p o lit iik a lle. Ja lopuksi pyydän kohoittaa kolm inkertaisen eläköönhuuåon kan- : M. s a in v ä lis e lle sosia lid e m o k ra tia lle Ja sen voim istu m iselle.