Suomen Jousiampujain Liiton jäsenlehti 3/2012 Valmentajakoulutus uudistuu SJAL:n strategiatyön väliraportti Asko Kilpiä jousimetsältä arvokisoihin Vammaisjousiammunta osaksi SJAL:n toimintaa
Katso hintoja, vertaa ja valitse sinulle sopivin. Taljajousimarkkinoille on tullut viime vuosien aikana uusia välinevalmistajia, joka on lisännyt mukavasti valinnanvaraasi niin tuotteissa kuin hinnoissa. Halpaa hintaa on yleensä opittu pitämään merkkinä huonosta laadusta, mutta välinevalmistajien koveneva kilpailu lisää laatuvaatimuksia ja tekee ihmeitä kukkarollesi. Aloittelevalle ensimmäisten välineiden hankinnassa edullinen vaihtoehto on varmasti järkevää. Pidemmälle ehtinyt voi valita kalliimmankin, sillä silloin osumat eivät jää aina- kaan huonoista välineistä kiinni. Autamme mielellämme juuri sinulle (ja kukkarollesi) sopivien välineiden valinnassa. CBE ELITE -tähtäin 6 runko tarkat mikrosäädöt Cartel Midas -taljatähtäin edullinen perustähtäin alumiinirunko 10-32 jyväkierre Easton x10 Protour -hiilikuitu/alumiininuoli 320 (12 kpl) Spigarilli Thumb 2000 -laukaisulaite kiristämällä laukais- tava peukalolaite 56 Stanislawski Element ja Element Shootoff -laukaisulaitteet 227 415 80 Spigarelli Las Vegas -scope, hiotulla lasilinssillä Flute Elite -hiilikuitustabi litteällä profiililla 26, 28 30 tai 32 Easton Carbon One -nanohiilikuitunuoli 92 (12 kpl) Sure-Loc Black Eagle-scope huippupinnoitettu Swarovskilinssi 40 435 115 Mission Riot -taljajousi, jossa poikkeuksellisen laajat vetopituus- ja paunasäätö- mahdollisuudet 400 Easton Protour -nuoliviini, jossa erikoismuotoiltu nuolenerotin 67 Cartel Midas NX -nuoliviini tyylikäs uutuus! 25 Fuse Carbon Blade ES -hiilikuitustabi 27, 30 tai 33 70% vähemmän tuulivastusta 227 Merkittävästi uudistunut vuoden 2013 Hoyt Pro Comp Elite XL XT2000 -läpiampuva taljajousi Hoytin kehittynein kilpatalja 1555 VALINNANVARAA OULUSTA! Puhelin 050 557 6476, Kastellinmäenkuja 12, 90230 Oulu, info@pediarchery.fi, www.pediarchery.fi Koko urheilumaailma kuohuu tällä hetkellä suurten muutosten myllätessä pelikenttää. Kolme isoa kattojärjestöä: Suomen Liikunta ja Urheilu SLU, Suomen Kuntoliikuntaliitto ja Nuori Suomi päättivät yhdistyä uudeksi liikuntajärjestöksi, jonka nimi paljastetaan marras-joulukuun vaihteessa. Lisäksi huippu-urheiluun on tulossa suuria muutoksia vuoden 2013 alussa aloittavan, Olympiakomitean alla toimivan huippu-urheiluyksikön myötä. Tämän kaiken keskellä Suomen Jousiampujain Liitto SJAL on myös pontevasti nostanut päätään ja ravistellut omia rakenteitaan. Liittohallitus käynnisti alkusyksystä 2012 seurakyselyn tulosten pohjalta strategiatyön, joka on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden kevätkokoukseen mennessä. Kevätkokouksessa on tarkoitus hyväksyä uusi strategia ja visio. Uutta organisaatiorakennetta ja valmentajasjal muutosten pyörteissä Kansikuva Kuvassa: Jere Forsberg Kuva: Paralympiakomitea / Maiju Torvinen Suomen Jousiampujain Liitto Radiokatu 20, SLU-talo 00240 Helsinki fax 09 224 402 e-mail: tiedotus@jousiampujainliitto.fi www.jousiampujainliitto.fi Ilmestyminen 3 kertaa 2012, joista yksi painettuna. Päätoimittaja: Anne Lantee Lehtiryhmä: Juhana Rüster, Elina Syrjänen, Janne Sumusalo, Sussu Makkonen Ulkoasu ja taitto: Sussu Makkonen Painopaikka: Lehtiyhtymä 2012 Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 200 4-värisenä, 150 mv 1/2 sivua 150 4-värisenä, 75 mv 1/4 sivua 75 4-värisenä, 50 mv Kilpailuilmoitukset seuroille: 1/4 sivua veloituksetta ISSN 0356-3286 Sisällysluettelo Anne Lantee Päätoimittaja Pääkirjoitus koulutusjärjestelmän runkoa esiteltiin liiton syyskokouksessa Jurvassa lokakuussa. Näistä aiheista ja strategiatyön tämänhetkisestä vaiheesta voit lukea lisää tämän lehden sivuilta. Keskellä muutospohdintoja myös Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU lähestyi liittoamme ja päädyimme Paralympiakomitean ja opetus- ja kulttuuriministeriön myötävaikutuksella ratkaisuun, että kun kerran myllätään, laitetaan homma kerralla kuntoon, ja integroidaan vammaisjousiammunta samalla uuteen organisaatioomme. Näin SJAL seuraa World Archeryn esimerkkiä liittäessään vammaisjousiammunnan mukaan toimintaansa. SJAL toivottaa parajousiampujat lämpimästi tervetulleiksi vuoden alusta starttaavaan uuteen organisaatioon! Lisää integraatiosta voit lukea sivulta 12. Muutos synnyttää aina epävarmuutta, kun tutut rakenteet uudistetaan. Kaikkea ei ole tarkoitus jyrätä liitossa maan tasalle, vaan parhaat asiat poimitaan mukaan myös uuteen organisaatioon. Jotta SJAL pääsisi nyt vuoteen 2020 tähtääviin tavoitteisiinsa, tarvitaan kaikkien yhteistä sitoutumista niihin. Seurojen kommentit ja kehitysehdotukset visioon ja strategiatyöhön liittyen ovat erittäin tervetulleita. Tavoitteisiin päästään vain yhdessä toimimalla. Pääkirjoitus 3 Puheenvuoro Muutokset haastavat uudistumaan 5 Valmentajakoulutusjärjestelmä 10 Suomen maastojousiammunnan kansainvälisen menestyksen lyhyt historia 11 Vammaisjousiammunta siirtyy Jousiampujain liittoon 12 Vuoden jousiampuja Jere Forsberg 13 Askon matka metsästyksestä jousiammunan arvokisoihin 16 Käkikellon tarkkuudella valmistettuja nuolia 17 Rahoitusta tarjolla ideasta hankkeeksi! 18 Tiesitkö seurasi eduista? 18 SJAL palkitsi tänä vuonna ansioituneita 18 Palstat Nokitus Kolumni 4 Nosto Lyhyet uutiset 4 Veto Alueen/tapahtuman esittely 6 Ankkurointi Juniorit 14 Tähtäys Henkilöhaastattelu 15 Jälkipito Pilapiirros 19 Jo u s i a m p u J a 3/2012 3
NOKITUS Kolumni Me jousiampujat olemme varsin pitkäjänteistä porukkaa: jaksamme toistaa ja treenata vuodesta toiseen yhtä ainoaa suoritusta ja yksinkertaista liikesarjaa, etsimme täydellistä laukausta, jonka pystyisimme lopulta toistamaan yhä uudestaan ja uudestaan. Mistä saamme haasteet ja motivaation? Mitä oikein tavoittelemme ja miten saavutamme tavoitteemme? Jousiammunnassa tosiaan on haastetta riittämiin: fysiikan on oltava kohdillaan, henkinen kantti huippuluokkaa ja varusteetkin vielä kunnossa. Ja kun kaikki nämä toteutuvat, niin Voilà, avaimet huippusuoritukseen ovat käsissäsi! Miksi ammut jousella? Kaikilla jousiampujilla lopullisena tavoitteena on oletettavasti osua kymppiin, voittaa kilpailu, saada mitali ja samalla mainetta ja tunnustusta. Tai no, joillain voi olla tavoitteena vain pitää hauskaa. Haluatko voittaa siksi, että tuntisit itsesi paremmaksi ihmiseksi? Tai että saisit ihailua? Ja ennen kaikkea, kuka asettaa tavoitteesi? Asetatko ne itse vai asettaako joku muu ne sinulle puolestasi? Ovatko tavoitteesi realistiset, vai tavoitteletko kuuta taivaalta? Ihanne kai olisi, että tavoitteen on oltava haastava, mutta NOSTO Lyhyet uutiset WAE perustavanlaatuisten kysymysten äärellä Lisäys kilpailusääntöihin samalla realistinen, niin että sen voi joku kaunis päivä saavuttaa. Elämänhallintaoppaat painottavat, kuinka tärkeää on olla päämäärä ja tavoite, mikäli haluaa menestyä. Kyllä, se on tärkeää, mutta itse koen sen joskus raskaana. Ehkä menestyspaineet tulevatkin toisinaan joistakin ulkoisista tekijöistä? Epäonnistuminen kisassa tuntuu kurjalta. Saatat olla asettanut itsellesi kovat tavoitteet, ja joskus kun saavutat ne, tuntuu hyvältä. Mutta yhtä usein et onnistu saavuttamaan niitä ja syytät itseäsi. Tavoitteet voivat olla siis myös ahdistuksen aihe ja jopa rajoittaa. Joskus ei jostain syystä huvita harjoitella ja pakotat itsesi. Jihaa! Tunnet itsesi onnistuneeksi, kun ryhdyit toimeen, mutta oliko harjoittelun anti paras mahdollinen? Olen testannut pariin kertaan, ja joskus olen katunut sitä, että olen yrittänyt väkisin. Olen noudattanut suunnitelmaani, mutta samaan aikaan haluaisinkin tehdä jotain muuta. Ajatukseni ovat aivan muualla. Sanotaan, että jos pystyt kuvittelemaan päämääräsi, voit saavuttaa sen. Totta sekin. Menestyjä ei anna periksi ja säilyttää päämäärän kirkkaana edessään, vaikka kaikki nuolet olisivat menneet ohi taulun. Epäonnistumiset kuuluvat asiaan, mutta ne eivät saisi vaikuttaa päämäärään, johon pyrit. Ja kuten eräs sanonta kuuluu aina se on eteenpäin, kun nenällensä kaatuu. Salaisuus lienee omassa motivaatiossa ja elämisessä hetkessä. Kun tiedät, mitä oikeasti haluat tehdä, niin on helppo toimia, tavallaan vaistonsa varassa. Tehdä se, mikä tuntuu oikealta ja hyvältä, seurata intohimoasi. Jos et tunne intohimoa urheilemiseen ja haluat kuitenkin menestyä, ei ehkä kannata vaivautua, vaan etsiä tilalle jotain muuta, josta nauttii. Olisipa jousiammunta kuin taolaisen mestarin kuvaama elämä. Hän sanoi: Kun on nälkä, syön riisiä, kun on jano, juon teetä, kun väsyttää, nukun. Tähän lisäisin: kun haluan ampua jousella, niin ammun! Eli ihminen on onnellinen, kun hän saa tehdä sitä, mikä motivoi häntä ja mikä on hänestä tärkeää. Olipa se sitten jousiammunta tai jokin muu. Hyvää harjoittelumotivaatiota loppuvuoteen! Cecilia Putkinotko Liiton syyskokouksen päätöksiä muutokset haastavat uudistumaan Puheenvuoro Teksti: Teemu Japisson Kuva: Teemu Japisson Maailma muuttuu tällä hetkellä nopeammin kuin me ja muutokset haastavat myös meidät liikuntajärjestömme uudistumaan. Te seuraihmiset tunnette muutokset ensimmäisenä arjessanne. Ihmisten käyttäytyminen, vaatimukset ja tavat toimia ovat muuttuneet. Vapaa-ajalla on entistä enemmän valinnan varaa, sitoutuminen vapaaehtoistyöhön on lyhytjänteisempää ja laatuvaatimukset myös järjestötoimintaa kohtaan ovat nousseet. Olemme kaikki yhdessä asettaneet tavoitteeksemme olla maailman liikkuvin urheilukansa vuonna 2020. Seuraavien vuosien aikana edessämme on ehkä vuosisadan kovin muutos koko liikuntajärjestökentässä. On tullut aika nostaa toimintamme uudelle tasolle. SLU, Nuori Suomi ja Kuntoliikuntaliitto perustivat uuden liikunnan kattojärjestön 18. kesäkuuta edistämään kaikkea liikkumista, arjen aktiivisuudesta tavoitteelliseen huippu-urheiluun. Muutoksella tavoitellaan ennen kaikkea sitä, että paikallisella tasolla syntyy lisää laadukasta liikettä, iloa ja elämyksiä, on kyse sitten seuratoiminnasta, varhaiskasvatuksen, koulun tai työyhteisöjen toimintaympäristöistä. Tavoitteet uudistukselle ovat kovat, eivätkä ne koske pelkästään muutamaa valtakunnallista järjestöä vaan koko suomalaista liikunta- ja urheilukulttuuria, jossa urheiluseuroilla on keskeinen rooli. Uuden järjestön rakentamisessa on parhaillaan menossa siirtymävaihe vanhoista järjestöistä kohti uutta ja yhteistä. Syksyn aikana olemme rakentaneet strategiaa tuleville vuosille ja aloittaneet pohjan luomisen 1.1.2013 käynnistyvää toimintaa varten. Nyt tehdyt päätökset ja suunnitellut toimenpiteet eivät vielä ole riittäviä, vaan työn täytyy jatkua. On pystyttävä luomaan liikuntaan ja urheiluun sellainen toimintamalli, josta me kaikki voimme olla ylpeitä. Esimerkiksi palvelut seuroille on saatava paremmin ja nopeammin perille. Tämän matkan on oltava mahdollisimman lyhyt ja jouheva, jotta voimme auttaa teitä onnistumaan tärkeässä työssänne entistä paremmin. Seuraavien 3 5 vuoden aikana muutoksia on edessä kaikilla tasoilla, ja on tärkeää, että teemme ne yhdessä. Meidän täytyy päästä eroon vastakkainasettelusta eri toimijoiden välillä, siirtyä toistemme tönimisestä yhdessä tekemiseen ja toistemme tukemiseen. Niinpä haluan kutsua myös seurat mukaan muutoksen tekemiseen. Teidän näkemyksenne ovat kullanarvoisia, tässä suuressa muutosprosessissa. Olethan sinäkin mukana muutoksessa! Teemu Japisson Pääsihteeri, Uusi Liikuntajärjestö ry (nimi julkistetaan 30.11.2012). Neljänkymmene maan edustajat äänestivät Amsterdamissa 20 toukokuuta 2012 nimen muutoksesta. Vuoden alusta 2013 EMAU liittyy World Archery WA perheeseen. EMAU nimenä poistuu uusi nimi jousiammunan euroopalle on World Archery Europe WAE. Liittohallitus keskusteli kokouksessaan lokakuussa tilanteista, joissa ampujan jousisponsori edellyttää, että ampuja käyttää sponsorin määrittämää paitaa kansallisissa kilpailuissa. Hallitus päätti muuttaa kansallisia kilpailusääntöjä siten, että ampujat, jotka ovat tehneet jousivalmistajan kanssa kirjallisen sopimuksen eli ovat ns. talliampujia, voivat tarvittaessa käyttää jousivalmistajan pro staff -paitaa kansallisissa kilpailuissa. Sopimus on kuitenkin pystyttävä esittämään pyydettäessä. Ampujalla on oltava lupa paidan käyttöön myös omalta seuraltaan. Tarvittaessa paitaan voidaan painattaa tai ommella seuran logo. Tarkennus pukeutumissääntöön tuli voimaan heti. Liittohallituksen päätöksistä tiedotetaan liiton nettisivuilla SJAL-välilehdellä. Lisäksi hallituksen pöytäkirjaotteet tulevat aikanaan seuraosioon, jonne kirjaudutaan seurojen hallituksille myönnetyillä tunnuksilla. SJAL:n syyskokous pidettiin Jurvassa 27.10.2012. Kokoukseen osallistui kahdeksan jäsenseuraa. Syyskokous hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2013. Suunnitelmissa on otettu huomioon vammaisjousiammunnan integroituminen SJAL:n toimintaan Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n alta 1.1.2013. Jäsenmaksut pidettiin ennallaan eli aikuisjäsenten osalta 23 eurossa ja juniorijäsenten osalta 11 eurossa. Liittohallitukseen valittiin erovuoroisten tilalle Ari Tuokkola, Juhana Rüster, Susanna Makkonen ja Ensio Lehto. Heidän toimikautensa alkaa 1.1.2013. Lisäksi hallituksesta kesken kautta eronneen Mikko Juutilaisen tilalle vuoden 2013 loppuun valittiin Petri Vainionpää. Seuraavan tilikauden tilintarkastajaksi valittiin tarjouskilpailun tulosten perusteella KHT-yhteisö BDO Oy. Varatilintarkastajaksi valittiin SJAL:n tilinpäätöksiä useita vuosia tarkastanut PricewaterhouseCoopers. Hallitus esitteli kokouksessa strategiatyön tämänhetkistä vaihetta, valmentajakoulutusjärjestelmän runkoa ja vuoden 2013 alusta käyttöön otettavaa uutta organisaatiorakennetta. Liittokokous antoi hallitukselle työksi kutsua uuden organisaatiorakenteen mukaiset toimihenkilöt tehtäviinsä. Uuden liikuntajärjestön vaiheet: SLU, Nuori Suomi, Kuntoliikuntaliitto ja Olympiakomitea perustivat 18.6.2012 uuden liikunnan kattojärjestön. Järjestön keskeisenä tavoitteena on synnyttää paikallistasolle lisää laadukasta liikettä. Järjestön pääsihteeri on Teemu Japisson. Syksyllä 2012 järjestön puheenjohtajana toimii Petteri Kilpinen (Nuori Suomi), vuoden 2013 alusta kuusi kuukautta Juha Rehula (Kuntoliikuntaliitto) ja toiset kuusi kuukautta Timo Laitinen (SLU). Järjestön strategia vuosille 2013 2015 valmistellaan syksyn 2012 aikana. Uuden järjestön nimi julkistetaan Strategiapäivillä Turussa 30.11. 1.12.2012. Toiminnot ja henkilökunta siirtyvät uuteen järjestöön 1.1.2013. Vanhojen järjestöjen toiminta lakkautetaan. Uuden järjestön perustamisessa mukana ollut Olympiakomitea jatkaa omana järjestönään. Lisätietoa: www.uusijarjesto.fi 4 Jo u s i a m p u J a 3/2012 Jo u s i a m p u J a 3/2012 5
VETO Palstalla esitellään alueryhmiä ja erilaisia jousiammuntatapahtumia Ilman selkeitä tavoitteita on vaikea saavuttaa hyviä tuloksia. Tämä on itsestään selvä, mutta silti laiminlyöty asia. Strategiatyön taustatiedoksi ja ohjaukseksi toteutettiin keväällä 2012 seurakysely, jolla haettiin tietoa seurojen nykytilasta ja tavoitteista neljän vuoden jaksolla. Kyselyyn vastasi 20 seuraa. Vastauksissa toistuivat seuraavat toiveet (esiintymisjärjestyksessä): 1. Seuroille lisää seuraohjaaja-/valmennuskoulutusta 2. Lisää tukea junioritoimintaan 3. Tuomarikoulutuksen lisääminen ja 4. Panostusta viestintään ja jousiammunnan imagomarkkinointiin 5. Sääntöjärjestelmän 6. Enemmän yhteydenpitoa liitosta seuroihin 7. Liitolle maksettaville jäsenmaksuille lisää vastinetta Seuroilta kysyttiin myös numeerisia kysymyksiä liittyen jäsenmääriin nyt ja tulevaisuudessa. Olennainen havainto tästä oli se, että seurojen tavoitteet junioriampujien määrän kasvuun olivat huomattavasti suuremmat (+92 %) kuin jäsenmäärän kasvuun yleensä (+24 %). Johtopäätöksinä tuloksista todettiin, että (1) seuraohjaaja- ja valmennuskoulutukseen on panostettava, (2) seurojen junioritoimintaa on tuettava ja valtakunnan tasoisoista junioritoimintaa on kehitettävä ja (3) seuroille on tarjottava tukea niiden toimintatapojen kehittämiseksi. Tulokset kokonaisuutena eivät sisältäneet suuria yllätyksiä, mutta yksittäisten seurojen antama palaute ja kehittämisideat olivat erittäin arvokkaita. Seurojen viestit ohjasivat stratagiatyön ytimessä olevia liittotasoisia tavoitteita ja vision muodostumista. Vaikuttimena olivat myös laajemmasta näkökulmasta katsottuna Suomen liikunnan katto-organisaatioiden muutos ja painopisteet. Teksti: Juhana Rüster, liittohallituksen jäsen Tärkein ohjaava tekijä visiolle ja tavoitteille oli seuroilta saatu viesti. Tämä viesti oli onneksi hyvin linjassa liittohallituksen näkemysten kanssa. Strategian päälinjat oli suhteellisen helppo asettaa. Ensimmäisen painopiste on valmennuskoulutusjärjestelmän uudelleen henkiin herättäminen ja jalkauttaminen seuratasolle. Toinen painopiste on junioritoiminnan. Tämä linkittyy vahvasti edelliseen. Seurojen toimintaedellytysten ja osaamisen nostaminen paremmalle tasolle on käytännössä ainut tapa nostaa lajimme takaisin suomalaisten menestyslajien joukkoon sekä huippu-urheilun että harrasteliikunnan näkökulmasta. Volyymin kasvattamisen ohella tavoitteiden asettamista ohjasi ajatus raja-aitojen kaatamisesta ja ammattimaisuudesta. Olemme niin pieni laji, että meillä ei ole varaa pitää yllä turhia raja-aitoja. Tämä koskee resurssien jakamista, osaamisen hyödyntämistä ja organisaatiorakenteita. Haluamme myös viedä lajia ammattimaiseen suuntaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että pääsemme tilanteeseen, jossa lajissa liikkuu rahaa enemmän kuin nyt. Haluamme nähdä tilanteen, jossa on luonnollista, että valmennuksesta maksetaan, päävalmentajalle maksetaan palkkaa, yritysammuksista maksetaan markkinahintaa, harjoitusajoista maksetaan. Myös Suomen liikunnan järjestökentässä on käynnissä suuri muutosprosessi, joka osaltaan on vaikuttanut strategiatyöhömme. Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU), Nuori Suomi ja Suomen Kuntoliikuntaliitto yhdistyvät yhdeksi, vielä toistaiseksi ilman nimeä olevaksi katto-organisaatioksi. Samalla kehitetään myös toimintamalleja aina lasjal:n strategiatyön väliraportti Vuosi 2012 on ollut suomalaisessa jousiammunnassa muutosten vuosi. Kuten usein tapahtuu, muutokset aiheuttavat jälleen uusia muutoksia. Jotta emme olisi virran vietävänä, vaan ohjaisimme itse muutosta, on liittohallitus kääntänyt tähtäimen kohti tulevaa. Keväällä aloitetun työn tuloksena on syntymässä Suomen Jousiampujain Liiton strategia vuosille 2013 2020. Tässä artikkelissa on esitelty strategiatyön tilanne marraskuussa 2012. Visio ja ylätason tavoitteet Visio kuvaa tahtotilan siitä, millainen laji haluamme olla. Visiota täsmentävät ylätason tavoitteet, jotka puolestaan ohjaavat toimintamme painopisteitä, organisoitumista, resursointia, johtamista ja viestintää. Visio ja sen takana olevat tavoitteet tulisivat olla yhteisiä. Tähän haemme hyväksyntää seuraavassa liittokokouksessa keväällä. Alla olevassa laatikossa on liittohallituksen esitys visiosta ja tavoitteista selitteineen: tukset parempiin halleihin ja kenttiin. Yhteisöllisyys on nostettu visiomme kantavaksi teemaksi. Yhteisöllisyys tarkoittaa yhdessä tekemistä ja raja-aitojen kaatamista seuroissa, aluetasolla, liitossa, lajiryhmien, maasto- ja rata-ampujien välillä. Samoin kuin kaikkien jousiammunnan harrastajien kesken koko Suomessa. Konkreettisimmillaan se tarkoittaa sitä, että seuroissa on ohjattua valmennustoimintaa, yhteistreenejä, leirejä ja kilpailumatkoja. Erityisen tärkeää tämä on juniori-ikäisille. Tavoite jäsenseurojen palkatusta henkilöstä tarkoittaa askelta ammattimaiseen suuntaan valmennus- ja seuraohjaajien toiminnassa. Tämä on väistämättä edessä, kun seurojen koko kasvaa. Arvion mukaan jo 300 400 hengen seuran olisi mahdollista työllistää yksi valmentaja tai seuraohjaaja. Työnantaja toimiminen vaatii osaamista, mutta tähän on jo nyt saatavilla koulutusta ja tietoa. Luonnollisesti tämä tarkoittaa myös palkattujen henkilöiden lisäämistä liitto-organisaatiossa. Suomen huippuampujat kilpailevat säännöllisesti arvokisamitalleista on tavoitteista varmasti vähiten yllättävä. Edellytykset tälle luodaan asteittain ammattimaistuvalla valmennuksella juniori- ja aikuistasolla sekä harrastajapohjan kasvattamisella ja seuratason valmennukseen panostamalla. Kaikki yllä luetellut tavoitteet ovat haasteellisia. Maalissa ei ole tarkoituskaan olla vielä ensi vuonna. Nämä ovat tavoitteita, jotka määrittävät, millainen laji me haluamme olla vuonna 2020. Meillä on siis hyvää aikaa tehdä määrätietoista kehitystyötä. Tärkeää on se, että tavoite on yhteinen ja siihen uskotaan. Painotukset ja perustelut jiliittoihin asti. Suunta on kohti suurempia yksiköitä ja matalampia raja-aitoja. Useaan otteeseen on mainittu toive lajiliittojen yhdistämiseen. Uuden liikuntaorganisaation visio Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 kertoo kehityksen painopisteistä. Näitä painopisteitä on pyritty tuomaan myös osaksi SJAL:n strategiaa. Nyt käynnistyvä muutos on suuri, ja siksi sen toteuttamiselle on haluttu antaa riittävästi aikaa. Tähtäin on kahdeksan vuoden päässä, vuodessa 2020. Välitavoitteet ovat vuosina 2014 ja 2016. Jälkimmäiseen ajoittuu Rion olympialaiset. Strategiatyön seuraavana tehtävänä on asettaa tarkan tason tavoitteet näille välietapeille ja seurata säännöllisesti sen edistymää. Matkan varrelle asetetaan vuosikohtaisia painopisteitä, jotka rytmittävät muutostyötä. Toiminnan tuloksellisuutta mitataan jäsenmäärien kehittymisellä ja seurakyselyillä. Luonnollisesti myös arvokisamenestys on tärkeä mittari. Tiivistäen: Ensimmäisenä muutamme rakenteet siten, että ne mahdollistavat nyt valittujen painopiste-alueiden kehittämisen, ja nopealla aikataululla käynnistämme uuden valmennuskoulutusjärjestelmän. Seuroille tarjotaan tukea toimintamallien kehittämiseen. Nämä ovat ensimmäisen vaiheen painopisteet. Miten muutos tehdään? Pitkä matka vaatii lyhyitä askeleita. Toimintaa kehitetään vaiheittain välttäen liian suurta mullistusta. Ensimmäinen konkreettinen muutos on kuitenkin heti tätä mainittua periaatetta rikkova. Muutamme organisaatiorakenteemme paremmin va- JOUSIAMMUNTA ON KASVAVA YHTEISÖLLINEN TAITOLAJI Suomessa on vuonna 2020 5500 rekisteröityä jousiampujaa, joista puolet on alle 30-vuotiaita. Lajin tunnettuus taitolajina on kasvanut merkittävästi. Ohjattu valmennustoiminta ja kehittyneet harjoitusolosuhteet ovat luoneet seuroihin yhteisöllisyyttä ja aktiivista toimintaa. Liiton jäsenseuroissa on myös palkattua henkilöstöä. Suomalaiset huippuampujat kilpailevat säännöllisesti arvokisamitalleista. Perustelut visiolle Kasvu on ainut mahdollisuus tavoitteiden saavuttamisesksi. Paikallaan pysyminen on jo teoriassakin mahdotonta. Joko siis pienenemme tai kasvamme. Valitsemme kasvun. Yhteisöllisyys puolestaan tarkoittaa yhdessä tekemistä, osaamisen jakamista, raja-aitojen kaatamista ja hauskanpitoa! Yksin puurtaminen on yhteisöllisyyden vastakohta. Lisäksi haluamme profi loitua taitolajina. Tämä linkittää meidät oikeaan viiteryhmään. Tavoitteisiin on kirjattu haasteellinen kasvutavoite. Tavoitteenamme on 5500 jousiampujan lajiliitto. Tällä hetkellä meillä on jäseniä noin 2000. ja edellinen ennätys on vuodelta 1961, jolloin jäseniä oli noin 3000. Kasvutavoite on siis vähintäänkin haastava. Harrastajamäärän reilu kasvattaminen on kuitenkin perusedellytys muiden tavoitteiden saavuttamiselle. Kasvun mahdollistaa seurojen toimintaedellytysten parantaminen. Harrastajien ikärakenne viittaa luonnollisesti junoritoiminnan kehittämiseen. Lajin tunnettuuden kasvattaminen taitolajina tarkoittaa kaikilla tasoilla (liitto, seurat) tehostettua Huippu-urheilu maajoukkueen yhteisleirit arvokilpailuihin valmistavat leirit arvokilpailukarsinnat ohjaaja- ja valmentajakouluten lajiosien sisältö jne Olympia- ja paralympia lajivastaava Taljajousen lajivastaava Maaston lajivastaava SJAL organisaatio ja valmennusjärjestelmä SJAL hallitus Toiminnanjohtaja Junioritoiminta Seuratoimintakoordinaattori Juniorikoordinaattori junioreiden kilpailutoiminta alueelliset ja seuratason leirit ja tapahtumat juniorityön seuratasolla jne Seuratoiminta viestintää, viestinnän taitojen kehittämistä ja koulutusta. Viestintä vaatii myös investointeja ja uusia rohkeita tapoja tuoda lajiamme esille monimuotoisessa mediakentässä. Tunnettuuden kasvattaminen helpottaa myös yritysyhteistöiden (sponsorointi) käynnistämistä. Tähän liittyy myös profi ilimme nostaminen kansainvälisellä tasolla vahvana lajiliittona haluamme osallistua myös World Archeryn toimintaan ja järjestää kansainvälisiä arvokilpailuja. Ohjattu valmennustoiminta on tärkeä osatekijä, jolla haastteellinen kasvutavoite saavutetaan. Koulutetut seuraohjaajat ja valmentajat ovat avainhenkilöitä, joiden varaan seurojen toiminta rakentuu. Liitymme osaksi kansallista SLU:n valmentajakoulutusjärjestelmää, johon tuotetaan uusitut jousiammunnan lajiosat eri uratasoille. Valmentaja- (ja seuraohjaaja)koulutusjärjestelmästä kerrotaan lisää omassa jutussaan. Uusi koulutusmalli ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vanhaa osaamista mitätöitäisiin. Päinvastoin, vuosien varrella kertynyttä osaamista pyritään hyödyntämään aiempaa suunnitelmallisemmin. Kehittyneet harjoitusolosuhteet mahdollistavat osaltaan kasvun ja tuovat lajiin uusia harrastajia. Kyseessä on myös muna kana -ilmiö. Kasvaneet harrastajamäärät mahdollistavat seurojen panos- Huippu-urheilukoordinaattori ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen järjestäminen tuomarikoulutuksen järjestäminen kansallisen kilpailutoiminnan seurojen perustoiminnan tukeminen, materiaalit, oppaat, koulutukset jne 6 Jo u s i a m p u J a 3/2012 Jo u s i a m p u J a 3/2012 7 LUONNOS
littuja kehityskohteita tukevaksi sekä otamme käyttöön uuden valmennuskoulutusjärjestelmän. Konetta säädetään siihen asentoon, että tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. Rakenteen on siis tuettava toimintaa. Uudessa rakenteessa on myös huomioitu vammaisurheilun siirtyminen osaksi SJAL:a. Organisaatiorakennetta muutetaan prioriteettialueiden mukaiseksi. Yritysmaailmassa puhuttaisiin ydinliiketoiminnoista. Kolme SJAL:n operatiivisen toiminnan vastuualuetta tulevat olemaan huippu-urheilun vastuualue, junioritoiminnan vastuualue ja seuratoiminnan vastuualue. Huippu-urheilu Nyt voimassa olleen organisaation lajiryhmät siirtyvät osaksi huippu-urheilun vastuualuetta (osin myös junioritoimintaan). Vastuualuetta johtaa huippu-urheilukoordinaattori, jonka alaisuudessa toimivat entiset lajiryhmät. Lajiryhmillä on nykyisen mallin mukaiset omat vastuuhenkilönsä. Huippu-urheilukoordinaattorin rooli voidaan mieltää myös päävalmentajaksi. Koordinaattorin tärkeimpiä tehtäviä ovat valmennusjärjestelmän ja johtaminen, leiritysjärjestelmän ja johtaminen yhdessä lajivastaavien ja junioritoiminnan koordinaattorin kanssa, yhteisleirit, karsintamenetelmien hallinta ja kansainväliset kilpailut. Koordinaattori työskentelee yhdessä lajivastaavien kanssa ja raportoi liittohallitukselle. Lajiryhmät ovat olympia- ja paralympiaryhmä, taljaryhmä ja maastoryhmä. Ryhmät jatkavat omia leirityskäytäntöjään, mutta mukaan tulee enemmän yhteisiä valmennuksellisia elementtejä. Muun muassa yhteisleirejä lisätään ja ryhmät käyttävät yhteisiä palveluita esimerkiksi mentaalisen valmennuksen alueella. Avainasemassa on valmennuksen siirtyminen suunnitelmallisesti kohti ammattimaista suuntaa. Huippuampujien henkilökohtaiset valmentajat ovat tärkeässä roolissa. Huippu-urheilukoordinaattorin (tai päävalmentajan) rooli on nimensä mukaisesti koordinoivassa asemassa. Tässä asemassa ei voi olla kaikkien maajoukkueen ampujien vastuuvalmentajana. Parajousiammunnan siirtyminen SJAL:n yhte- yteen näkyy siten, että kaikki olympialaisiin tai paralympialaisiin tähtäävät urheilijat toimivat samassa ryhmässä. Junioritoiminta Junioritoiminnan johtamisesta vastaa junioritoiminnan koordinaattori. Hän vastaa nuorten maajoukkueen toiminnasta yhdessä huippu-urheilukoordinaattorin, lajiryhmien vetäjien ja vastuuvalmentajien kanssa. Toimenkuvaan kuuluvat juniorien leiritykset, karsintamenetelmä, kansainväliset kilpailut sekä alueellisen ja seuratasoisen junioritoiminnan. Junioritoiminnan koordinaattorin tontilla on kehittää ja jalkauttaa seuratasolle toimintatapoja, joilla houkutellaan lisää juniori-ikäisiä jousiammunnan harrastajia. Tähän kuuluu kaikki alkeiskurssitoiminnasta koululiikuntaan ja juniorikilpailuista maajoukkuetasoiseen urheiluun. Myös junioritoiminnassa on mukana parajousiammunta. Seuratoiminta Seuratoiminnan vastuualueella on valmennus- ja seuraohjaajakoulutusjärjestelmän johtaminen yhdessä huippu-urheilukoordinaattorin kanssa. Tehtäviin kuuluu myös tuomarikoulutusten järjestäminen, kansallisen kilpailutoiminnan sekä seurojen toimintamallien. Toimintaa johtaa seuratoiminnan koordinaattori. Seuratoiminnan vastuualueella ja sen vetäjällä on erittäin tärkeä tehtävä strategian toteuttamisessa. Seurojen toiminnan ja jäsenmäärien kasvattaminen vaatii runsaasti tukea. Tuki tarkoittaa koulutustilaisuuksia, ohjeita varainkeruusta, hankeavustuksista, seurojen toimimisesta työnantajana, viestintäkoulutusta ja apua eteen tulevien ongelmien ratkomisessa. Toimintakenttää voidaan laajentaa alueorganisaatioiden tukemiseen. Organisaatiomuutos ei koske tässä vaiheessa alueorganisaatioita, vaikkakin näiden roolin toivotaan kasvavan tulevaisuudessa. Viimeistään siinä kohtaa, kun jäsenmäärä on saatu kasvuun, tulee tarve kehittää alueiden toimintaa. Virallisen organisaation ulkopuolelle perustetaan elin, jonka työnimenä on ollut viisasten neuvosto. Tämä tarkoittaa sitä, että kutsumme kokoon lajissa ansioituneita valmentajia ja huippuampujia jakamaan vuosien varrella syntynyttä osaamista. Meillä on Suomessa pitkät perinteet huipputason jousiammunnasta, ja se tietotaito pitää pystyä ottamaan hyötykäyttöön. Viisasten neuvostolla ei ole virallista ohjausvastuuta, mutta siihen kuuluvia henkilöitä halutaan kuulla ja heiltä voidaan hakea apua erilaisissa huippu-urheiluun ja junioritoimintaan liittyvissä kysymyksissä tai heitä voidaan kutsua esimerkiksi yhteisleireille mukaan. Kaikkiin edellä kuvattuihin rooleihin laaditaan roolikuvaukset ja tehtävät laitetaan hakuun. Toiminnan alkuvaiheessa tehtävä on OTO, eli palkkaa ei makseta. Tavoitteena on siirtyä kuitenkin mahdollisimman nopeasti tilanteeseen, jossa tehtävät muuttuisivat työsuhteisiksi, alkaen huippu-urheilukoordinaattorin roolista. Taloudelliset resurssit tähän tulisivat joko hankkeistamalla toimintaa (hankeavustukset) tai ulkopuolisella rahoituksella. Tai molemmilla. Tehtävissä aloittavat henkilöt voivat itse vaikuttaa asian edistämisessä. Mitä muutoksella tavoitellaan? Nyt laaditulla strategialla ja sen käynnistämällä muutoksella tavoitellaan lajin pitkäjänteistä kehittämistä, johon myös tulevat liittohallitukset ja vastuuhenkilöt voivat sitoutua. Muutoksessa keskitytään niihin peruselementteihin, joista minkä tahansa urheilulajin menestys rakentuu vahvoihin seuroihin ja junioritoimintaan. Huippu-urheilu näyttelee tärkeää osaa tässä palapelissä, mutta se nähdään enemmän seurauksena kuin toimintaa ohjaavana tekijänä. Menestys huippu-urheilussa on palkinto siitä, että on tehty lajissa oikeita asioita riittävän pitkään. Toki valmennukselliset elementit ovat asioita, jotka on oltava kunnossa alusta alkaen. SJAL:n tiekartta 2020 Muutoksen hahmottamiseksi ja viestimiseksi on laadittu malli SJAL:n tiekartaksi, joka kuvaa liittotasoisen ja seuratasoisen kehityksen tästä hetkestä vuoteen 2020. SJAL:n tiekartta 2020 SJAL:n tiekartta 2012-2020 Tiekarttaan on kuvattu kaikki tässä artikkelissa kuvatut kehityskohteet. Lisäksi mukana on toiminnan vaiheistaminen kehitystyöhön (2012 2014) ja tätä seuraava vaihe, jolloin toimintaa kehitetään ja tuunataan. Kuvan alaosassa on esimerkkinä kolme hankkeistettua kehittämisprojektia. Näiden sisällöstä ei ole tässä vaiheessa päätöksiä. Kartalle on haluttu nostaa myös yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Esimerkkeinä on mainittu tiiviimpi osallistuminen uuden liikunnan kattojärjestön toimintaan, yhteistyö muiden lajien kanssa sekä KIHU-yhteistyö. Edellytykset yhteistyölle syntyvät, kun omat rakenteemme ja toimintamallimme on saatu kuntoon. SJAL:n visio Seurataso Aluetaso Liittotaso Toimintamallien kehitystyö ja Käyttö ja jatkuva parantaminen jalkautus 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Strategiatyö Seuraohjaajien ja valmentajien kouluttaminen Seuraohjaaja- ja valmennus - koulutusjärjestelmä Organisaatiomuutos Välietappi 1 Seuratoiminnan Junioritoiminnan Aikuisliikunnan Jäsenmään kasvattaminen ja aktivointi Jousiammunta on kasvava yhteisöllinen taitolaji Koulutus Seuratoiminnan VAU-yhdistyminen Huippu-urheilu koordinaattori / päävalmentaja (palkattu) Junioritoiminnan Hallinto Aikuisliikunta Kehittämishanke X Välietappi 2 Kehittyneet harjoitusolosuhteet Liitolla 3 palkattua Yhteistyö: - Uusi liikuntajärjestö - Lajien välinen yhteistyö (taitolajit) - KIHU-yhte istyö Kehittämishanke Y Varainhankinta Olympialaiset ja Paraolympialaiset Miten tästä eteenpäin? Tavoitteellinen ja yhteisöllinen seura-, juniori- ja kuntourheilutoiminta. Seuroissa palkattua henkilöstöä 5500 jousiampujaa Ammattimaista valmennusta Arvokisamenestystä Tunnettu taitolaji Kehittämishanke Z Mitä tämä tarkoittaa minulle? Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa käytännössä? Millainen laji jousiammunta on tulevaisuudessa. (Varoitus: seuraavassa lennokkaita ajatuksia). Seuroissa Seurojen aktiivisille valmentaja- ja seuraohjaajille tarjotaan aiempaa pidemmälle vietyä koulutusta. Uusi koulutusjärjestelmä mahdollistaa urapolun aina ammattivalmentajan tasolle asti. Sama koulutusjärjestelmä tarjoaa myös perustason kurssituksen seuraohjaajille. Seuroille tarjotaan eri muodoissa olevaa tukea oman toiminnan kehittämiseen ja rahoittamiseen. Harrasteampuja Seurojen kehittynyt kurssi- ja ohjaustoiminta mahdollistaa lajissa kehittymisen ja viihtymisen, ilman painetta kilpailla huipputasolla. Uusi harrastajaluokka antaa tilaisuuden kokeilla kilpailemista. Kilpaileva ampuja Huomion kiinnittäminen kansallisten kilpailujen tasoon nostaa ajan myötä kilpailujen laatua. Samoin ajan myötä kasvavat jäsenmäärät tarkoitta- vat suurempia kilpailuja, erityisesti ulkokaudella. Valmennusosaamisen kasvattaminen seuroissa tarjoaa useammalle ampujalle mahdollisuuden valmentajien käyttämiseen. Siirtyminen ammattimaisempaan valmennukseen luo ajan kanssa kulttuurin, jossa valmennuksesta maksetaan palveluna (vrt. pro-valmennuspalvelujen käyttäminen golfi ssa ja tenniksessä). Tämä taas johtaa valmennuspalvelujen tarjonnan kasvuun. Junioriampuja Seurojen paremmat edellytykset juniorien kurssitoimintaan kasvattavat pikkuhiljaa nuorten jousiampujien määrää. Ohjatut harjoitukset ja juniorei- hin panostaminen leiritysten ja muiden aktiviteettien muodossa parantaa entisestään tilannetta. Ja koska yhdessä harrastaminen on mukavampaa kuin yksin puurtaminen, junnut myös pysyvät lajin parissa. Juniorimaajoukkueesta tulee entistä tavoitellumpi ryhmä, jossa saa (edelleenkin) laadukasta valmennusta. Huippu-urheilija Huippuampujien kärki on leventynyt kaikissa lajiryhmissä. Sekä aikuis- että junioriryhmissä. Vahvemmat seurat tuottavat uusia maajoukkuetason ampujia. Maajoukkueiden alapuolelle on mahdollisesti muodostettu haastajaryhmä, josta on mahdollista nousta maajoukkueeseen. Päävalmentaja (huippu-urheilukoordinaattori) on tehtäväänsä palkattu. Leiritystoiminta on arvokisoissa menestymistä tukevaa, ja tärkeimpiä kisamatkoja voidaan rahoittaa nykyistä isommalla osuudella. Leiriohjelmaan kuuluu vähintään yksi laji- ja ikäryhmien yhteisleiri. Lajiryhmien maajoukkueet käyttävät nykyistä enemmän yhteisiä valmennuksellisia elementtejä (esim. fysioterapia- ja urheilupsykologipalvelut). Aluetason leiritystoiminta on uudelleen aktivoitunut. Strategiatyö jatkuu tarkemman tason toimintasuunnitelmilla ja uuden organisaatiorakenteen jalkauttamisella. Tärkeimpänä asiana uuden organisaation käynnistämisessä on roolikuvausten laatiminen uusille tehtäville ja tämän jälkeen rekrytointiprosessin käynnistäminen. Alkuvuodesta on tavoitteena käynnistää myös uusittu valmentajakoulutusjärjestelmä. Helmikuun seuratoiminnan kehittämispäiville toivotaan mahdollisimman laajaa osallistujajoukkoa. Kehittämispäivillä on tarkoituksena yhdessä ideoida ja hakea niitä tarkemman tason toimintatapoja, joilla seurojen mahdollistetaan. Nyt julkistettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää meidän kaikkien osallistumista. Yhdessä tekemällä nämä tavoitteet ovat saavutettavissa. Olkaa rohkeita ja ottakaa vastuu oman seuranne kehittämisestä. 8 Jo u s i a m p u J a 3/2012 Jo u s i a m p u J a 3/2012 9
Valmentajakoulutusjärjestelmä Tavoitteena on luoda valmentajille omanlaisensa valmentajien polku valmennettavien urheilijoiden urheilijan polun rinnalle, ja polun seuraamisen tulisi johtaa aina alkeistason ohjaustehtävistä kilpaurheilijoiden valmentajiksi ja ammattivalmentajiksi saakka. Järjestelmä on jaettu viiteen perustasoon ja näiden lisäksi seurojen vastuulle jäävään nollatasoon. Järjestelmä on suunniteltu käynnistymään ajanjaksolla 2013 2020. Hyödynnetään olemassa olevaa Valmentajakoulutusta suunnitellessa pyörän keksiminen uudestaan on hyvin houkutteleva ja myös helppo ratkaisu. Tulevassa järjestelmässä on kuitenkin tavoitteena käyttää hyväksi mahdollisimman paljon olemassa olevia tietoja ja taitoja. Tästä johtuen valmentajakoulutuksen perusosissa on tarkoitus hyödyntää SLU:n ja Suomen Olympiakomitean luomaa valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmää (VOK) ja myös muista lajiliitoista saatuja hyviä käytäntöjä ja malleja. Tämä mahdollistaa yleisten, kaikille lajeille yhteisten valmennustaitojen opiskelun oman lajin ulkopuolella, ja samalla voidaan ottaa myös vaikutteita muista lajeista ja niiden käytännöistä. Tämä antaa mahdollisuuden myös siihen, että valmennus- ja ohjaamisosaaminen saa valmentajakoulutuksessa entistä suuremman painopisteen. Kaikille lajeille yhteiset opinnot käsittävät aiheita mm. oppimisesta ja opettamisesta, nuorten urheilijoiden herkkyyskausista, valmentajana ja ohjaajana kehittymisestä ja monista muista kaikille urheilun parissa toimiville tärkeistä alueista. Tarkemmin yleisten osien sisältöön voi tutustua valmentajakoulutus.fi -sivustolla. Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä käy myös läpi tällä hetkellä muutosta, ja sen vaikutukset tulevaan järjestelmään selvenevät vasta myöhemmin. Myös työ, jossa määritellään juuri meidän lajille tärkeimmät osat, on vielä käynnissä, ja tavoite on, että kaikille yhteisiin opintoihin voi alkaa osallistua keväällä 2013. Periaate on myös, että yleiset valmennus- ja ohjausopinnot voi suorittaa SLU:n aluejärjestöjen koulutuksissa, mikä mahdollistaa niiden tarjoamisen eri aikoina eri puolilla Suomea. Yleisten osien lisäksi valmentajakoulutusjärjestelmään liittyy oleellisesti meidän liittomme järjestämät lajiosat. Nämä kulkevat käsi kädessä yleisten koulutusten ja koulutustasojen vaatimusten ja tavoitteiden mukana. On kuitenkin tärkeää, ettei samoja koulutusaiheita ole välttämätön käydä läpi uudestaan ja uudestaan, joten aikaisemmin järjestetyillä valmentajakoulutuksilla on mahdollista hyväksilukea osia näistä lajiopinnoista. Lajiosat alkavat lähiopetuksella, mutta tulevaisuudessa painopiste siirtyy enemmän työssä oppimiseen oppimispäiväkirjan sekä mentoritoiminnan ja vertaisryhmäkeskustelujen muodossa. Lajiosien sisältö tarkentuu valmentajakoulutusjärjestelmän kehitystyön edetessä. Tavoitteena on kuitenkin se, että ensimmäisen tason lajiosa on valmiina syksyllä 2013. 5 + 1 tasoa TASO 5 TASO 4 TASO 3 : kilpavalmentaja TASO 2 : lajivalmentaja TASO 1 : seuraohjaaja TASO 0 : alkeisohjaaja Ammattivalmentajataso 2 Ammattivalmentajataso 1 Lajiosa lähiopetus, etätehtävät Lajiosa lähiopetus, etätehtävät Lajiosa lähiopetus Lajiosa 2016-2020 2015-2016 2014-2015 VOK taso 1 SJAL valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä VOK taso 3 VOK taso 2 2013 Järjestelmä on jaettu viiteen tasoon ja näiden lisäksi seurojen vastuulle jäävään nollatasoon. Järjestelmä mukailee useiden lajiliittojen käyttämää mallia, ja sen tasot perustuvat myös VOK-hankkeen kokemuksiin. Alin, eli nollataso on seurojen perustoiminnan kannalta elintärkeää, sillä sen tarkoituksena on antaa aineistojen, mallien ja oppaiden muodossa apua seurojen omien ohjaajien koulutukseen ja siihen, että alkeisohjaajia riittää alkeisohjauksen, koululais- ja tykyryhmien ja muiden alkeisopetusta tarvitsevien ohjaamiseen. Nollatason aineiston on kuitenkin tarkoitus lähinnä rohkaista seuroja aktiivisesti värväämään alkeisohjaajia omien jäsentensä keskuudesta. Varsinainen valmentaja- ja ohjaajakoulutus keskittyy tasoille 1-3. Ensimmäisen tason on tarkoitus antaa se perustaito, jota seuroissa toimivat ohjaajat tarvitsevat valmennuksessa kehittymiseen. Painopiste on alkeiskurssien järjestämisessä, lapsissa ja nuorissa ja harjoitusten suunnittelussa. Vaikka taso on nimetty seuraohjaajatasoksi, on se ensimmäinen askel ohjaajan siirtyessä omalle valmentajan polulleen. Tasolla kaksi, jonka on suunniteltu alkavan ajanjaksolla 2014 2015, syvennetään ensimmäisen tason aiheita, painopiste siirtyy enemmän yksilön valmentamiseen sekä lajitaitojen syvempään opiskeluun. Kolmas taso, alkaen vuosina 2015 2016, on entistä laajempi ja pureutuu jo kilpa- ja huippu-urheiluun ja myös laajempien kokonaisuuksien, kuten alueiden ja valtakunnallisten ryhmien valmentamiseen. Tasot neljä ja viisi ovat varsinaisia ammattivalmentajatasoja, nelostason sisältää urheiluopistojen tarjoamat ammattivalmentajantutkinnot ja viitostaso sisältää liikuntatieteen maisterin tutkinnon. 2013 Valmentajan polulla omaan tahtiin Valmentajakoulutusjärjestelmän on siis tarkoitus luoda oma valmentajan polku, jota valmennuksessa toimivat voivat seurata omaan tahtiin: jotkut etenevät nopeampaa, joillakin sen seuraaminen voi kestää vuosikausia. Koulutusten sisältö on kuitenkin edellisiä huomattavasti laajempi, ja onkin hyvä valmistautua siihen, että eri tasojen opinnot vaativat pitkäjänteistä opiskelua ja myös aikaa ja vaivaa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tietoa on olemassa valtavasti, ja vaikka meillä olisikin oman lajimme tiedot hyvin hallussa, kompastuu eteneminen yleensä muihin kuin lajiseikkoihin, oli se sitten harjoittelun muotoihin tai psyykkiseen vahvuuteen liittyvä tai vaikka vaikeuksiin urheilijan ohjaamisessa eri ongelmakausien yli. Tulevan koulutusjärjestelmän tavoite on tarjota mahdollisuudet vastausten löytämiseen myös näihin ja moniin muihin haasteisiin. tervetuloa ohjaajaksi Teksti: Miika Kataja, liittohallituksen jäsen Hallituksen keväällä 2012 käynnistämään strategiatyöhön ja pitkän tähtäimen suunnitteluun liittyy olennaisena osana uuden valmentajakoulutusjärjestelmän luominen. Tuleva järjestelmä, joka tähtää erityisesti pitkän aikavälin valmentajana kehittymiseen, pyrkii myös eriyttämään valmennusosaamisen ja lajivalmentajan taitojen opiskelun. Vastuu Jyväskylän yliopisto Urheiluopistot SJAL, SLU alueet, urheiluopistot, ym. Seurat, SJAL materiaali, SLU alueet LUONNOS suomen maastojousiammunnan kansainvälisen menestyksen lyhyt historia Suomi on koko maastojousiammunnan kansainvälisen arvokisahistorian ajan saavuttanut menestystä MM- ja EM-kisoista. Vain 90-luvulle ajoittui pieni notkahdus. Maastojousiammunnan ensimmäiset MMkilpailut järjestettiin 1969 Valley Forcessa Yhdysvalloissa. Pekka Mertanen vaistoluokassa ja Kyösti Laasonen silloisessa Free Style -luokassa (tähtäinluokka) avasivat pronssimitaleillaan suomalaisen maastoammunnan menestystarinan. Silloisesta joukkueesta vielä Pirkko Hyryläinen oli naisten FS-luokan neljännellä sijalla lähellä mitalia muun joukkueen jäädessä kauemmas kärjestä. Heti seuravana vuonna pidettiin MM-kilpailut Iso-Britannian Cardiffi ssa. Mitalimenestystä ei tullut, mutta samassa yhteydessä ammutussa ensimmäisessä Euroopan- ja Välimeren maiden mestaruuskisassa Kyösti Laasonen oli hopealla Paula Virran tuodessa pronssia. Tämän jälkeen yhdistettyjä kisoja pidettiin kahden vuoden välein vuoteen 1978 ja mitaleita tuli seuraavasti: MM EM 1972 Italia, Pessario di Codroipo Veijo Sarvi MV pronssi pronssi 1974 Jugoslavia, Zagreb Anneli Immonen NV pronssi Sirpa Toivola NM hopea Veijo Sarvi MV hopea hopea Börje Hellström MV pronssi 1976 Ruotsi, Mölndal Jukka Virtanen MV kulta kulta Veijo Sarvi MV hopea hopea 1978 Sveitsi, Geneve Pekka Mertanen MV hopea hopea Seuraavat MM-kisat pidettiin 1980 Uudessa-Seelannissa Palmerston Northin kaupungissa ja nelihenkisen joukkueemme menestys oli upea. Sirpa Konttila (ent. Toivola) vaistoluokassa ja Carita Jussila merkkiluokassa (nykyinen tähtäinluokka) voittivat kultaa Kyösti Laasosen ollessa pronssilla. Samana vuonna Ranskan Compiegnessä pidetyssä EM-kisassa Sirpa ja Carita voittivat kultaa Pekka Mertasen tavoin ja Kyösti Laasonen oli pronssilla. Sitten pidettiin neljät seuraavat kisat yhdistettyinä kahden vuoden välein ja mitalimenestys oli seuraava: MM EM 1982 Englanti, Kingsclere Sirpa Konttila NV pronssi pronssi Carita Jussila NM kulta kulta Jarmo Hilli MV hopea hopea Kyösti Laasonen MM hopea hopea 1984 Suomi, Hyvinkää-Riihimäki Timo Heikkinen MV hopea hopea Kyösti Laasonen MM pronssi hopea 1986 Itävalta, Radstadt Carita Jussila NM kulta kulta Olli Sarvi PV hopea hopea 1988 Italia, Bolzano Carita Jussila NM pronssi pronssi Jarmo Hilli MV hopea hopea Teksti: Juhani Jattu Kuvat: Juhani Jattu, World Archery Norjan Loenissa 1990 pidetyistä MM-kilpailuista alkoi pitkähkö mitaliton kausi. Samalla Euroopan ja Välimeren maiden mestaruuskisat lopetettiin FITA:n päätettyä, ettei maanosakilpailuja järjestetä. Myöhemmin perustettiin EMAU (European and Mediterranean Archery Union), joka alkoi myöntää maastoammuntamestaruuskilpailuja, ja toiminta jatkui. Mitalittoman kauden katkaisi hetkeksi Jarkko Kaarsalo, joka voitti EM-pronssia vuoden 1995 kisoissa vaistojousella. Vuoden 2000 MM-kilpailuissa Italian Cortina d Ampezzossa Anne Viljanen ampui vaistojousella pronssia ja kaksi vuotta myöhemmin Anne Laurila (nyk. Lantee) Australian Canberrassa taljajousella samoin pronssia. Anne Laurila jatkoi kesän 2003 EM-kisoissa Ranskan Vagneyssä hopealla. Seuraavat mitalit tulivat 2007 EM-kisoista Kroatian Bjelovarista. Pasi Ahjokivi ampui hopeaa miesten vaistoluokassa. Anne Viljanen naisten vaistojousessa ja Reetta Ylöstalo tyttöjuniorien tähtäinluokassa saivat pronssia. Walesin MM-kilpailuista 2008 Anne Laurila toi edelleen pronssia. Maastoampujien mitalimenestys puhkesi parhaaseen kukkaan Unkarin Visegradissa 2010 Pasi Ahjokiven miesten vaistoluokan ja Anne Lanteen naisten taljaluokan kultamitaleilla. Menestyksen huipensi miesten joukkuekulta, jonka tuojina olivat Vesa Tarhala, Jari Haavisto ja Pasi Ahjokivi. Seuraavan vuoden EM-kisoissa Italian Montevarchissa Jari Haavisto voitti kultaa taljaluokassa ja miesten joukkue oli hopealla. Pasi Ahjokiven ja Jari Haaviston mukana oli tällä kertaa tähtäinampujana Aki Virtanen. Loppukesästä 2012 Ranskan Val d`iseressä ammuttiin MM-kisat ja miesten joukkue jatkoi mitalisarjaa. Tuloksena oli MM-hopea ja joukkueessa Jarin ja Pasin lisäksi Juuso Huhtala. Iloinen yllätys oli juniorinaisten tähtäinluokassa Mirjam Tuokkola, joka nosti tasoaan kilpailun edetessä päätyen lopulta MM-hopealle. 10 Jo u s i a m p u J a 3/2012 Jo u s i a m p u J a 3/2012 11
Teksti: Anne Lantee Kuva: Paralympiakomitea / Maiju Torvinen Vammaisjousiammunta siirtyy Jousiampujain liittoon Vuoden jousiampuja Jere Forsberg Teksti: Anne Lantee Kuva: Paralympiakomitea / Maiju Torvinen Suomen Jousiampujain Liitto SJAL ja Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU valmistelevat vammaisjousiammunnan integroimista osaksi SJAL:n toimintaa. Vammaisjousiammunta on tarkoitus siirtää VAU:lta SJAL:lle 1.1.2013. Jousiammunnan kirkkain tähti tällä hetkellä on 18-vuotias kotkalainen Jere Forsberg. SJAL:n liittohallitus valitsi hänet vuoden 2012 jousiampujaksi. Paralympiakultaa Lontoossa voittanut nuorukainen on jännittävän finaalin jälkeen joutunut melkoiseen pyöritykseen. Vammaisjousiammunnan eli parajousiammunnan siirtyminen vammattomien kansallisen lajiliiton alaisuuteen on luontevaa jatkoa kansainvälisen kattojärjestötason integraatiosta. Kansainvälinen Paralympiakomitea IPC on vuodesta 2006 lähtien pyrkinyt siirtämään vammaisurheilulajit joko vammattomien kansainvälisen lajiliiton alle tai omiksi lajiliitoikseen. Kansainvälisessä jousiammuntaliitossa World Archeryssä vammaisjousiampujien integraatio toteutettiin vuonna 2009. Suomessa siirtyminen kansallisen lajiliiton alle on hyvin luontevaa. Osa jousiammunnan harrastajista on varmasti luullut, että vammaisjousiammunta on jo nykyiselläänkin ollut yksi osa SJAL:n toimintaa. Parajousiampujat ovat jo pitkään kilpailleet vammattomien kanssa samalla viivalla ja voittaneet myös SM-mitaleja. Lisäksi parajousiampujat ovat jo jäseniä suomalaisissa jousiammuntaseuroissa, SJAL:n jäsenseuroissa. Väki siis tuntee toisensa jo valmiiksi. Parajousiammunta ei juurikaan eroa vammattomien jousiammunnasta suorituksen tai välineiden osalta. Näkyvin ero lienee useimmissa luokissa se, että ammutaan pyörätuolista. Taljajousi suosiossa Parajousiammunnassa sekä Suomessa että kansainvälisellä tasolla taljajousi on jousista suosituin. Paralympialaisissa ammutaan tähtäin- ja taljajousiluokissa. Rion paralympialaisten ohjelmaan tulee ensimmäistä kertaa taljajousen joukkuekilpailu, johon Suomessa tähdätään miesten puolella tosissaan Jere Forsbergin, Keijo Kallungin ja Jukka Petäjän toimesta. Vammaluokituksia jousiammunnassa on kolme: W1 (vamma sekä ylä- että alaraajoissa), W2 (vamma vain alaraajoissa) ja Standing eli seisaaltaan ampuvat. Uusi organisaatio Tarkat suuntaviivat integraatiolle selviävät loppuvuoden aikana. Tämänhetkisissä kaavailuissa on suunniteltu paralympia- ja tähtäinjousi- eli olympiavalmennuksen tiivistä yhteistyötä. Joka tapauksessa SJAL:n uudessa organisaatiossa parajousiampujien kansainvälisen tason urheilijat sijoittuvat maajoukkueeseen vammattomien tavoin. Maajoukkueen toimintaa koordinoi huippu-urheilukoordinaattori. Parajousiammunnan näkyvin kärki on huippuurheilu, mikä on seurausta parajousiampujien pitkään jatkuneesta säännöllisestä menestymisestä lajin arvokisoissa. Tästä huolimatta parajousiammunta SJAL:ssa ei rajoitu pelkästään maajoukkuetoimintaan. Muun toiminnan suunnittelusta, kuten lajiesittelyistä, vastaa samantyyppinen parajousiammunnan jaosto tai työryhmä, kuin mikä VAU:ssa on toiminut. VAU:lta on luvattu koulutusapua, jotta seuraohjaajilla olisi jatkossa valmiudet kohdata myös vammaisia, jotka haluavat aloittaa jousiammunnan harrastamisen. Tuet seuraavat Opetus- ja kulttuuriministeriössä integraatiolle on näytetty vihreää valoa. Ministeriön tuki vammaisjousiammunnalle säilyy, vaikka tuen saajana onkin VAU:n sijaan SJAL. Samoin Paralympiakomitea tukee edelleen merkittävästi vammaisjousiammuntaa huippu-urheiluna. Ilman näitä tukia integraatiota olisi vaikea toteuttaa. Integraation myötä SJAL hakee Suomen Paralympiakomitean jäsenyyttä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kannusti Jere Forsbergia paralympialaisten semifinaalissa. yllähän voiton jälkeen kalenteri on ollut Khyvin täynnä erilaisista haastatteluista ja tapahtumista. Median huomio on tuntunut ihan hyvältä, vaikka se aluksi hieman hirvittikin, Jere Forsberg kertoo. Hänet tunnistetaan nykyään myös kotikaupunkinsa Kotkan kaduilla, monet ovat tulleet onnittelemaan ja juttelemaan. Palataan vielä hetkeksi muutaman kuukauden takaiseen voittoon Lontoossa. Forsbergilla on edessään kultaottelun viimeinen, ratkaiseva sarja. Hän johtaa Yhdysvaltojen Matt Stutzmania pistein 5-3, joten tasapeli viimeisellä sarjalla riittäisi. Stutzman ampuu täydet 30 pistettä. Nuori kotkalainen ei kuitenkaan hämmenny, vaan takoo taululle niin ikään 30 pistettä ja vie paralympiakullan. Maku vain paranee Pakkohan se on kysyä Forsbergilta, miltä kulta näin jälkikäteen tuntuu. Kulta tuntuu luonnollisesti edelleen loistavalta. Sanoisin, että itse asiassa vielä paremmalta kuin Lontoossa voiton jälkeen. Tämän parin kuukauden aikana on kuitenkin saanut rauhassa miettiä tarkemmin, että mitä tuli tehtyä. Lontoon paralympialaiset ovat painuneet lähtemättömästi Forsbergin mieleen. Tapahtumana paralympialaiset oli suoraan sanottuna elämäni huikein tapahtuma toistaiseksi. Kaikki järjestelyt olivat sitä luokkaa, että mistään ei oikeastaan tarvinnut itse stressata, joten kaiken keskittymisen pystyi laittamaan omaan suoritukseen, hän toteaa. Kilpailupaikka oli loistava ja siellä vallitsi koko kilpailujen ajan huikea tunnelma. Myös varsinainen kisakylä oli viihtyisä ja sieltä pääsi helposti tutustumaan Lontooseen. Muilla kilpailupaikoilla oli loistava tunnelma ja kutakuinkin jokainen paikka oli loppuunmyyty. Lisäksi se tuntui hienolta, että tavalliset ihmiset tunnistivat urheilijoita ja tulivat pyytämään nimikirjoituksia. Ihmiset olivat oikeasti kiinnostuneita paralympialaisista. Esimerkkiä muille Paralympialaisia seurattiin tiiviisti myös Suomessa. Kenties Forsbergin esimerkin innoittamana jousiammuntakipinä on Kotkan seudulla syttynyt muillakin? Ilmeisesti jousiammunnan suosio on jonkin verran kasvanut, sillä Piilin alkeiskurssille oli ilmoittautunut kohtuullisen paljon porukkaa, mutta sellaista hirveää yleisöryntäystä ei ole mielestäni näkynyt, Forsberg toppuuttelee. Miten kävi motivaatiolle? Forsberg eteni kuin sadussa ja voitti elämänsä kolmansissa kansainvälisissä kisoissa paralympiakultaa. Voisi ajatella, että kirkkaimman tavoitteen saavuttamisen myötä voittamisen nälkä ja motivaatio hieman hiipuisivat. Forsbergin kohdalla siinä kävi kuitenkin päinvastoin. Voitto on vain lisännyt nälkää ja voittamisenhalua. Puhutaan kuitenkin vasta vain yhdestä voitosta. Yksi voitto ei osoita sitä absoluuttista parhautta, jota tässä lajissa haen, sillä on useassa urheilulajissa nähty juuri niitä, jotka nousevat nopeasti huipulle, mutta tulevat sieltä myös nopeasti alas. Kotkalaisella ovat seuraavat tavoitteet jo kirkkaina mielessä. Seuraava tavoite jousiammunnan saralla on päästä ensi vuoden molempiin taulu- MM-kilpailuihin, ja luonnollisesti pärjätä kyseisissä kisoissa. Tällä hetkellä Forsberg on vammattomien MMkarsintalistalla viidennellä sijalla. Siviilipuolella edessä ovat ylioppilaskirjoitusten viimeiset kokeet ja haaveissa siintävät lakiopinnot Helsingissä. Vammaisjousiammunnan siirtymiseen Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU:sta osaksi SJAL:n toimintaa Forsberg suhtautuu neutraalisti. Minulla ei varsinaisesti vielä ole asiasta minkäänlaista mielipidettä, hän toteaa. 12 Jo u s i a m p u j a 3/2012 Jo u s i a m p u j a 3/2012 13
ANKKUROINTI Juniorien oma palsta Teksti ja kuva: Ari Tuokkola TÄHTÄYS Tällä palstalla haastatellaan henkilöä jousiammunnan parista juniorit maastoleirillä Teuvan Parrassa Mirjam Tuokkola Kuva: WA-arkisto Nimi: Mirjam Tuokkola Teuvan Jousiampujat järjesti junioreille maastoammuntaleirin 14. 16.9.2012. Leiri järjestettiin Parran leirikeskuksessa, jossa pidettiin ensimmäiset maastoammuntakisat jo keväällä. Paikka on vaihtelevan maastonsa vuoksi ihanteellinen maastoammuntaan. Leirille ilmoittautui 16 junnua neljästä eri seurasta. Muutama ilmoittautunut joutui ikävä kyllä sitten perumaan osallistumisensa sairauden vuoksi. Aloitimme leirin perjantai-iltana. Tarkoitus oli mennä ampumaan merkit harjoitusradalle, mutta vesisateen vuoksi muutimme suunnitelmia. Pihlajaniemen Raimo näytti meille jänteen tekoa, joka luonnistuikin häneltä sutjakkaasti. Osmo Koivunen tarkasti jokaisen osallistujan jousen lapojen suoruuden. Lisäksi hän opetti nokin paikan teon. Tuokkolan Ari puolestaan opetti nuolien tekoa. Jokainen sai kokeilla nuolen eri tekovaiheita. Myöhemmin illalla paikalle saapui vielä Juhana Rüster, joka oli lupautunut opettamaan maastoammunnan saloja lauantaina. Lauantaina heräsimme viileään aamuun, mutta onneksi vesisade oli jo loppunut. Aamupalan jälkeen lähdimme Juhanan opastuksella ampumaan merkit sekä opettelemaan matkojen mittaamista ja arvioimista. Lounaan jälkeen pääsimme sitten vihdoin tositoimiin maastoon. Siellä Juhana opetti kulmien ammuntaa ja ammuntamatkojen mittaamista käytännössä. Ammunnan vastapainoksi järjestimme illalla frisbeegolfi n joukkuekisan. Lopuksi lämmitimme vielä saunan ja vietimme yhteistä iltaa mm. paistamalla makkaraa ja visailemalla tietokilpailussa. Sunnuntaina saimme sitten jo nauttia aurinkoisesta säästä. Aamulla kävimme vielä tarkastamassa merkit harjoitusradalla leirikisaa varten. Lounaan jälkeen ammuimme 12 rastin kilparadan, jossa oli mukana myös eläinrasteja. Näin nuoret saivat vähän tuntumaa metsästysammuntaankin. Päätöskahvien ja palkintojenjaon jälkeen olikin jo aika suunnata kohti kotia. Leiri onnistui hyvin ja kaikki olivat tyytyväisiä opetuksen antiin. Teuvan Jousiampujat haluaa kiittää kaikkia leirille osallistuneita, niin leiriläisiä, ohjaajia kuin myös kökkäväkeä. Jatketaan harjoituksia. Ikä: 15v. Seura, jota edustat: Teuvan Jousiampujat, TeJa Välineet, joilla ammut: jousi, stabit, tähtäimet ja nuolet ym. Keskiosa: Win&Win CXD25, Lavat: Win&Win INNO 68/34, Stabit: Win&Win HTM, Tähtäin: Shibya ultimate, Nuolet: Carbon one. Kauanko olet harrastanut jousiammuntaa? Aloitin 2007, syksyllä. Miten aloitit jousiammunnan? Mentiin isän kanssa kokeilemaan seuraan. Valmentajasi ja tukijoukot: Isä, seura, koti ja monet muutkin, jotka ovat antaneet apua jousiammuntaan (Antti, Perttu jne.). Onko sinulla esikuvia, idoleita tai seuraatko aktiivisesti jonkun uraa? En ainakaan tällä hetkellä. Mitä muita harrastuksia sinulla on? Koirat, piano, Bodysteppi, kahvakuula, lenkkeily. Mitä oheisharjoittelua teet? Kuntopiiri, soutua. Mitä arkielämän, koulun ja kilpaurheilun yhdistäminen vaatii? Asioiden ja aikataulujen järjestelemistä. Kesäkausi 2012 meni hyvin kohdallasi, tuli muutama mitali, kommentoi hieman fiiliksiä kaudesta. Syksyllä 2011 oli jousikäden kanssa paikallaan pito ongelmia. Noin puoli vuotta meni sen kanssa ja se vähän latisti tunnelmaa. Keväällä onnistuin naisten sisä-sm-kisoissa, mikä antoi uskoa eteenpäin. Siitä eteenpäin on ammunnat sujuneet hyvin. Menin kilpailuihin ilman turhia paineita ja pyrin vain tekemään parhaani. Teitkö edellisiin kausiin verrattuna jotain muutoksia harjoitteluun tai tekniikkaan? Muutimme hiukan ammunta harjoituksien määrää ja päiviä. Niin että ammuimme muutamia viikkoja joka päivä, pienillä laukaisumäärillä ennen kilpailuja. Mitä hyvien tuloksien taustalta löytyy? Menen kilpailuihin ampumaan ilman turhia paineita ja katsomaan, mihin se riittää. Miten valmentaudut henkisesti? Yleensä rukoilen Jumalalta siunausta ammuntaan. Mitä tavoitteita sinulla on ensi kaudelle? Tavoitteena olisi päästä Kiinaan juniorien MMkisoihin kesällä. Entä mitkä ovat pidemmän ajanjakson tavoitteesi? Rion olympialaiset tai seuraavat. Kuinka monta leiri- ja kisamatkapäivää sinulla kertyy vuodessa? Tänä vuonna on ollut ainakin 19 kilpailua ja 4 leiriä. Kun kisamatkoilla on myös välipäiviä, jolloin ei kilpailla, mitä teet vapaapäivinä matkoilla? Huilaan ja nukun pitkään. Käydään katsomassa muita, jotka kisaavat ja muuten vaan kierrellään ja katsellaan paikkakuntaa ja shoppaillaan. Kuinka tärkeää yksilöurheilijalle on hyvä seura-/ joukkuehenki? Erittäin tärkeää. Millainen on hyvä seura-/joukkuehenki? Tärkeää on, että seura kannustaa, ja myös se, että kilpailijat joukkueessa kannustavat toisiaan. 14 Jo u s i a m p u J a 3/2012 Jo u s i a m p u J a 3/2012 15
Teksti ja kuva: Minna Kilpiä askon matka metsästyksestä jousiammunan arvokisoihin Teksti ja kuva: Mikko Juutilainen Välineet Kilpailuvietti on synnynnäinen, näin ainakin koen. Joillakin se syttyy ajanpatinassa, jotkut huomaavat sen itsessään jo pikkunaskalina. Metsästyksen ja koirien kanssa pelaamisen lisäksi innostuin hiihtämisestä 1970-luvun lopulla. Lusikoita kertyikin muutama sata kappaletta. Metsästys vei poikaa harjoittelemaan kivääri- ja haulikkoradoille, ja myöhemmin murrosiässä kiertelin hieman myös Suomen Metsästäjäliiton kilpailuissa. Palkintokaapin komistuksena onkin SMjoukkuekultaa kiväärillä sekä piirikisoista joitakin mitaleita. Kivääri- ja haulikkoammunta enemmissä määrin kuitenkin hiipuivat siirtymävaiheessa yleiseen sarjaan. Metsästys harrastuksena on ollut aina minua viehättävä elementti. Koirienkoulutuksen lisäksi on paljon haasteita, joita tämä harrastus tuo tullessaan. Päätin hankkia jousen ja ostinkin ensimmäisen metsästysjousen vuonna 1996. Aluksi oli vain itseni rakentama tausta kahdesta neliönkokoisesta kengänpohjakumista ja kakkosnelosrungosta. Kannoin tämän ns. pakan metsänreunaan ja kävin TV:n mainostauoilla ampumassa rappusilta muutaman nuolen. Hukkaosumia ja nuolen katoamisia oli enemmän kuin rahapussi olisi sallinut. Sitkeän harjoittelun edetessä mahtavuutta ja intoa lisäsivät ensimmäiset saaliit jousella. Vuonna 2004 vaimoani poltteli ulkomaan metsästysmatka ja halusin varmuutta jousiammuntaan. Ehdotin, että liittyisimme Saimaan Jouseen, jossa saisin opit paremmilta konkareilta. Liityimme seuraan ja Minnakin innostui jousiammunnasta niin, että osti seuraavana keväänä ensimmäisen jousensa. Metsästysmatkoja ulkomaille olemme tehneet kolme: kaksi Etelä-Afrikkaan ja yksi Portugaliin. Saalistakin on tullut, mm. pahkasikoja, antilooppeja, ja lintuja. Seuraan liittyminen sysäsi ammuntaa vauhdilla eteenpäin. Neuvoja tuli niin metsästyspuolelle, välinehankintoihin kuin halliammuntaankin. Maastoradatkin tulivat tutuksi, ja tästä kaikesta saan kiittää Erjansalon Samia. Yhteistyö on jatkunut vuosia enkä olisi edennyt lajissa tätä tahtia ilman näin kattavaa tietotaitoa. Jousiammuntaan liittyvät hankinnat teen Samin FAT ARCHERYN kautta ja esimerkiksi uuden aseen säädöt teemme yhteistuumin. Jousiammunta alkoi kiehtoa sen verran paljon, että hallilla tuli viihdyttyä yhä useammin, ja ensimmäisiin Suomen Jousimetsästäjäin Liiton kisoihin osallistuin vuonna 2006. Oikeita menestyksiä alkoi tulla vasta kovemman harjoittelun takaa aina silloin, kun lumitöiltä ja tienparannuksilta on ehtinyt. Koiran koulutukset kulkevat mukana yhä ja kettukoe tuomarointia harrastamme molemmat emännän kanssa. Metsälle pääsee mukaan aseista jousi. Kerran vuodessa haulikko on sorsajahdissa, vaikka sorsaankin menen mieluummin jäkkärää jännittämään. Saalis ei ole enää niin valtavan suuressa arvossa kuin nuorempana. Metsästyksessä jousella ammunta on haasteellisempaa kuin esimerkiksi haulikolla, vaikka suositellut ampumamatkat ovat suhteessa samat. Jousikisojen viehätys kasvoi vuosien varrella ja hallilla aloimme suunnitella muunkin väristen taljojen hankintaa kuin camo. Ensimmäinen värillinen talja tuli ostettua vuonna 2009. Suomen Jousimetsästäjäin kisoissa ei nousumahdollisuuksia ole cup-voiton jälkeen. Vaikka henkilökohtaisesti en niitä lopulta saanutkaan, silti halusin lisää haasteita ammuntaan. SJML:n kilpailut ovat erittäin hyviä harjoitella kesäkaudella maastoammuntaa. Kuvina käytetään 3D- ja 2D-tauluja. Mukana on myös liikkuvia tauluja. Suomen Jousimetsästäjäin Liiton kilpailussa on monia erittäin hyviä jousiampujia. Olisi hyvä, että saisimme sieltä SJAL:n kisoihin uutta verta. Ensimmäinen 18 metrin kilpailu Suomen Jousiampujain Liitossa oli 2010. Olin ostanut kisaa varten kauluspaidan, joka paikanpäällä osoittautui laittomaksi. Pääsin kilpailemaan järjestävän seuran paidassa. Harjoittelu ei ole aina niin säännöllistä kuin suositeltavaa olisi. Pienyrittäjän on tehtävä töitä silloin, kun rauta on kuumaa, ja on melkeinpä sääntö, että aina ennen hallikisoja sataa lunta ja olen aurannut pari vuorokautta putkeen. Tällöin harjoittelukin on jäänyt vähemmälle, mutta kertoo itselle aika paljon, että hermot kestävät painetta väsyneenäkin eikä aina voi onnistuakaan, vaikka olisi kuinka valmistautunutkin. Metsästysmuotona jousimetsästys on mukavaa ja haasteellista puuhaa. Alkuun pääsee esimerkiksi Suomen Jousimetsästäjäin Liiton tutoreiden kautta. Varustehankinnat eivät ole tänä päivänä enää Jousimetsästyksestä lisää: Suomen Jousimetsästäjäin Liitto (SJML): www.jousimetsastys.fi Metsästyskuvia, Jousella ja Nuolella: www.jousella.net hankalia, ja tarjontaa on paljon. Huippuampuja ei kuitenkaan välttämättä ole hyvä metsästäjä. Kentällä ampumiseen tulee paljon eroja, joita maastoradoilla käyneet voivat hieman kuvitella. Pitää kuitenkin muistaa, että eläin on liikkuva maali eikä kohdistukset aina mene kohdilleen, kun maalitaulu pyörähtääkin yllättävästi ympäri. Sama pätee myös toisin päin. Hyvät metsästystaidot jousella omaava ei välttämättä pärjää kisoissa tasamaalla, mutta aina jousiammuntaan kytkeytyy vahvasti hyvät hermot, rento mieli ja armoton harjoittelu. JÄKKÄRÄTERVEISIN ASKO KILPIÄ Kuva: Sussu Makkonen Asko Kilpiä osallistui vuonna 2012 ensimmäisiin arvokilpailuihinsa: tauluammunnan EM-kisoihin ja maastoammunnan MM-kisoihin. Sijoituksiksi tuli lupaavasti EM-kisojen 17:s ja MM-kisojen 21:inen sija. KÄKiKeLLon tarkkuudella valmistettuja nuolia TESTISSÄ SKY ART -NUOLET Sveitsi maa, joka on tähän asti tunnettu käkikellojen valmistuksesta tulee tulevaisuudessa olemaan myös jousiampujille tuttu nuolien valmistamisesta. Sky Art nuolivalmistaja on muutaman vuoden tehtaillut nuolia lähinnä ainoastaan harrastuskäyttöön, mutta se on kovaa vauhtia astumassa kilpailumarkkinoille mukaan. Sky Art on palkannut Patrizio Hoferin heidän Pro Staff managerikseen, jonka tehtävänä on markkinoida nuolia ja valita heille talliampujia. Kuulin ensimmäisen kerran Sky Art -nuolista Shanghain maailmancupissa huhtikuussa. Mielenkiintoni nuolia kohtaan heräsi jo tuolloin. Kävimme muutaman keskustelun Patrizion kanssa nuolista, joita hän ylisti parhaimpansa mukaan. Jo tuolloin minulle jäi ajatus hautumaan, että haluan ampua Sky Art -nuolilla, sillä ovathan ne ainoat kunnolliset eurooppalaiset nuolet. Sisänuolina Sky Artin valikoimasta löytyy Eclatniminen putki. Nuoli on täyttä hiilikuitua ja speksit vaikuttavat hyviltä. Sain kunnian olla ensimmäisten joukossa testaamassa Eclat-nuolia ja kertomassa mielipiteeni Sky Artille ja teille arvon lukijat. Speksejä - Spinet 340, 400, 500 - Suoruus 0.0015 - Painotoleranssi +- 1 gr Lisätietoja nuolista löytyy osoitteesta www.skyart-archery.eu Aloitin nuolten testaamisen pyörittelemällä ne läpi ja etsimällä tasalaatuisia putkia. Kaikki 12 kpl putkia olivat aivan samanlaisia sormituntumalla. Tämän jälkeen liimailin komponentit ja wrapit paikoilleen. Lopuksi katkoin nuolet omaan mittaani. Nuolissa käytetään TopHatin kärkiä ja Sky Artin omia pinnejä. Vihdoinkin pääsin ampumaan ensimmäiset laukaukset uusilla nuolilla. Tähtäinmerkin kohdalleen saamisen jälkeen alkoi testaaminen ja säätäminen. Nuolet virittyivät helposti, ja ei aikaakaan, kun jälki paperin läpi oli hyvää tämä oli positiivinen yllätys. Aikaisemmin käyttämäni putket eivät virittyneet läheskään yhtä helposti. Osumakuvioita ampuessa ihmettelin, kuinka on mahdollista, että jokainen nuoli niputtaa samaan reikään, olinhan jo tottunut eri merkin putkia käyttäessä, ettei nuolia saa toimimaan samaan nippuun millään. Ammuttuani lisää huomasin, kuinka rupesin voittamaan rajoja ylempään yhä useammin ja useammin. Loppujen lopuksi tein vielä vertailua, jossa ammuin 30 nuolen tuloksia 5 kertaa ja jokaisella kerralla sain uusilla nuolilla 2-5 pistettä lisää kierroksella. Sain nuolista lisää luottoa ammuntaani, mutta tämä on taas näitä henkimaailman juttuja. Jousiampujalle, joka haluaa unohtaa ajatukset siitä, voiko luottaa niputukseen ja tasalaatuun, suosittelen lämpimästi käyttämään sisäammunnassa Sky Art Eclatia! Kevään koittaessa testissä ovat Sky Art StoneCrusher nuolet. Tulen kertomaan nuolista lisää kevään koittaessa. 16 Jo u s i a m p u J a 3/2012 Jo u s i a m p u J a 3/2012 17
RaHoitusta tarjolla ideasta hankkeeksi! Teksti: Laura Andersson, SLU Lokakuun alussa SLU-talossa järjestetyssä EU-euroja liikunnalle -seminaarissa saatiin ja vaihdettiin käytännön vinkkejä rahoituksen hakemiseen liittyen sekä kuultiin kokemuksia onnistuneista hankkeista. Pääviesti kouluttajilta oli, että rahoitusta kannattaa ehdottomasti hakea. Sussu 2012 JÄLKIPITO Ohjelma-asiantuntijat Terhi Liintola ja Ossi- Pekka Ollikainen Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksesta CIMOsta kannustivat liikuntajärjestöjä ja -seuroja hakemaan rahoitusta EU:n nuorisotoimintaohjelmasta (Youth in Action). Vuodelle 2013 on Suomessa jaossa Youth in Action -ohjelman kautta 3 miljoonaa euroa. "On erittäin todennäköistä, että liikuntaan liittyvä hakemus menee läpi, erityisesti jos kyse on alaikäisistä nuorista ja heidän osallisuutensa hankkeessa on iso ja aito. Tärkeämpää on nuorten osallisuus kuin lopputulos", Liintola totesi. Hyvä kokemus hankkeesta Porvoon Urheilijoiden edustajat valmentaja Perttu Uotila ja valmennuspäällikkö Petri Sunden kertoivat hankkeesta, jossa 14 seuran nuorta juoksijaa vietti kaksi viikkoa Iso-Britanniassa Lontoon lähistöllä harjoitellen ja viettäen aikaa brittiläisten nuorten kanssa. Yhteisten harjoitusten lisäksi aikaa vietettiin esimerkiksi pienryhmissä keskustelemalla, muun muassa vapaaehtoistyön moninaisuutta pohtimalla. Porvoon Urheilijat teki hankkeen hyvin tiiviissä aikataulussa. Hakupapereiden jättämisestä raportoinnin päättymiseen meni puolisen vuotta. Seura on hyvin tyytyväinen hankkeeseen. "Meillä oli kilpaurheilun lisäksi mielessä kasvatuksellinen ajatus. Haluamme, että nuoret saavat elämälleen hyötyä urheilusta. Mielestämme pääsimme tavoitteeseen. Hanke avasi nuorten silmiä vapaaehtoistyöhön. Lisäksi hanke opetti heille omatoimisuutta ja rohkeutta toimia uusissa tilanteissa. Heidän vanhempiensa ymmärrys ja arvostus urheilua kohtaan on kasvanut hankkeen jälkeen ja he osallistuvat seuran toimintaan enemmän kuin aiemmin", Uotila kertoi. Briteistä saadun esimerkin innostamana Porvoon Urheilijat käynnisti yhteisharjoitukset otsikon Uusimaa juoksee alla. Juoksutreenit ovat yhteisiä kaiken ikäisille ja -kuntoisille. Seuran harjoituksiin osallistuvien määrä on kasvanut. Mikä ilahduttavinta, seurassa harrastavien lasten ja nuorten vanhempia on tullut runsaasti mukaan. Voimmeko me saada rahoitusta? Suomen Liikunta ja Urheilu SLU:n järjestämässä koulutuksessa virisi runsaasti ideoita hankkeiden aihioiksi. Lajiliittoväki kyseli innokkaasti mahdollisuuksista hakea rahoitusta. Käytäntöihin liittyviä kysymyksiä esitettiin paljon. CIMOn asiantuntijat muistuttivat, että hanke kannattaa suunnitella omista lähtökohdista käsin eikä taktikoida ajatellen muiden mahdollisia näkökulmia. Liintola ja Ollikainen lupasivat olla avuksi sähköpostitse jo hankeideaa hahmoteltaessa: terhi.liintola@cimo. fi, ossi-pekka.ollikainen@cimo.fi. He sparraavat ja konsultoivat mielellään hanketta suunnittelevia tahoja, jotta hakemus tulisi hyväksytyksi. Ensi vuosi on kuluvan rahoitusohjelmakauden viimeinen. Kansainvälisten asioiden asiantuntija Kristiina Heinonen SLU:sta kertoi, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. "Komissio on tehnyt esityksen Yhteinen Erasmus -ohjelmasta, jonka on tarkoitus käynnistyä vuonna 2014. Nykyiset nuoriso- ja koulutuksen ohjelmat siirretään Yhteinen Erasmus -ohjelman sateenvarjon alle. Urheilu on ensimmäistä kertaa tulossa mukaan ohjelmakokonaisuuteen itsenäisenä toimijana. Seitsemänvuotisen ohjelman budjetiksi on esitetty 17 miljardia euroa, mutta tiukan budjettikurin aikana summa saattaa pienentyä. Liikunnan ja urheilun osuudeksi kaavaillaan 1,4 prosenttia kokonaisuudesta. Euroopan parlamentin kulttuurivaliokunta käsittelee ohjelmaa parhaillaan. Parlamentin käsittelyyn asia tulee näillä näkymin tammikuussa 2013. Jäsenmaat tekevät lopullisen päätöksen ohjelman sisällöstä ja rahasummasta." Lisätietoja ja käytännön neuvoja antavat yllä mainittujen CIMOn ohjelma-asiantuntijoiden lisäksi erityisasiantuntija Timo Hämäläinen (timo. hamalainen@ plu.fi, 050 585 0461) ja asiantuntija Kristiina Heinonen (kristiina.heinonen@slu. fi, 040 521 3282). Laajemmin tietoa liikunnan EU-rahoitusmahdollisuuksista löytyy SLU:n julkaisemasta oppaasta, joka on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.slu.fi /materiaalit/julkaisut_ja_ oppaat/. Lähde: LUM 12/12, SLU.fi. tiesitkö seurasi eduista? SJAL on maksanut jäsenseurojensa puolesta muutamia merkittäviä etuja. Seuroilla on laaja vakuutusturvan toimintaansa, ja lisäksi liitto on hoitanut Teosto- ja Gramex-maksut musiikin julkisen esittämisen mahdollistamiseksi. SJAL on vakuuttanut kaikki jäsenseuransa Pohjolan Tuplaturvavakuutuksella. Tuplaturvaan kuuluvat toiminnanvastuuvakuutus ja vapaaehtoistyöntekijöiden tapaturmavakuutus. Toiminnanvastuuvakuutus korvaa seuran kolmannelle osapuolelle aiheuttamat henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutettu on korvausvastuussa. Vapaaehtoistyöntekijöiden tapaturmavakuutus puolestaan korvaa esimerkiksi talkoissa, valmennus- ja koulutustapahtumissa sekä kilpailujen järjestelytehtävissä tai matkalla näihin sattuneita tapaturmia. Vapaaehtoistyöntekijän ei tarvitse olla seuran jäsen ollakseen vakuutuksen piirissä. Vakuutettuja ovat kaikki alle 75-vuotiaat talkoolaiset. Musiikin tekijänoikeuksista vastaavien Teoston ja Gramexin kanssa solmitun sopimuksen puitteissa SJAL:n jäsenseurat voivat vapaasti esittää musiikkia eri urheilutilaisuuksissa ja -tapahtumissa, joita seurat järjestävät. SJAL palkitsi tänä vuonna ansioituneita SJAL:n hallitus valitsi tänä vuonna jo perinteeksi muodostuneen Vuoden Jousiampujan. Lisäksi uusina palkintoluokkina otettiin käyttöön Vuoden Jousiampujajuniori ja Vuoden Jousiammuntateko. Vuoden 2012 jousiampujaksi hallitus nimesi kotkalaisen Jere Forsbergin, joka voitti Lontoon paralympialaisissa kultaa avoimessa taljaluokassa. Vuoden 2012 jousiampujajunioriksi hallitus valitsi teuvalaisen Mirjam Tuokkolan, joka ampui maastoammunnan MM-kilpailuissa juniorityttöjen tähtäinjousen hopeaa ja voitti lisäksi naisten SMkultaa sisäammunnassa ja maastoammunnassa. Vuoden 2012 jousiammuntatekona palkittiin jousiammuntaseura Achilles Kokkolan torilla Venetsialaisten yhteydessä elokuussa järjestetystä tauluammuntafi naalista. Kunniakirjat palkituille luovutetaan sisäammunnan SM-kilpailujen yhteydessä Kemissä maaliskuussa 2013. Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2013 toivottaa Jousiampuja-lehden toimitus! 18 Jo u s i a m p u J a 3/2012 Jo u s i a m p u J a 3/2012 19
Voila! O-la-laa! Katso mitkä hinnat. MM-kultaa Oulussa 1991 Olympiakultaa Barcelonassa 1992 TULOSSA Axiom -tähtäimet mustana ja hopeana Elite Plus -hiiliikuitulavat 18-46 #, 66, 68,70 330 Elite Carbon -hiilikuitulavat 18-46 #, 66, 68,70 205 Sebastian Flute on ranskalainen sisäratojen maailmanmestari vuodelta 1991, jolloin hän voitti Oulun MM-kilpailuissa kultaa ja Olympiakultaa Barcelonassa 1992. Flute on lopettanut aktiivikilpailu-uransa, mutta toimii aktiivisesti edullisten, mutta huippulaatuisten jousiammuntavälineiden kehittelijänä ja markkinoijana. Jo pelkästään Fluten kotimaassa Ranskassa on 60.000 jousiampujaa, minkä lisäksi hän tuo tuotteitaan myös kansainvälisille markkinoille. Fluten jousiammuntavälineet valmistetaan etupäässä Etelä-Koreassa. SF-tuotteiden hinta/laatusuhde on kohdallaan. Totea alta itse. Elite Plus hiilikuitukeskiosa paino 1180g pituus: 25 värit: musta, sininen, punainen 390 Forged Plus -keskiosa paino: 1150g pituus: 25 värit: musta, mattaharmaa, sininen, kirkas sininen, punainen, hopea ja valkoinen 200 HUOM! SF-keskiosien hintaan kuuluu myös nuolihylly ja joustotalla Elite Fiber -lasikuitulavat 16-44 #, 66, 68,70 140 Premium Carbon -lasikuitulavat 16-44 #, 66, 68,70 180 Premium -lasikuitulavat 16-44 #, 66, 68,70 110 SEBASTIAN FLUTE-KAUPPIAASI Axiom Plus -lasikuitulavat 16-38 #, 64, 66, 68 85 Maneesikatu 2, 00170 Helsinki, puh. 09 135 6508, www.sherwoodshop.fi Premium -keskiosa paino: 1080g 23 ja 25 värit: musta, sininen, punainen, hopea ja valkoinen 150 Axiom -keskiosa Hyvä keskiosa aloittajalle paino: 1130g pituus 23 värit: musta, sininen, punainen, hopea ja valkoinen 90