Ravinneneutraali kunta RANKU Pilottikuntien Verkostoitumispäivä 4.11.2015 Tervetuloa! Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus
Päivän ohjelma 9.00 Aamukahvit 9.15 Tilaisuuden avaus 9.20 Kuntaesittelyt 10.15 Julkiset hankinnat, elintarvikkeet (Johanna Mattila, Turun yliopisto) 11.00 Ryhmätyöt 12.00 Lounas Majatalon noutopöydästä (hanke tarjoaa) 13.00 Tutustuminen Tuorlan biokaasulaitokseen ja biodieselin valmistukseen 14.00 Iltapäiväkahvi Majatalolla 14.15 Ryhmätöiden purku, kysymyksiä, keskustelua 15.00 Tilaisuus päättyy, Turvallista kotimatkaa! 2
Ravinneneutraali kunta hanke (RANKU) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen (2015-2017) kehittämishanke Hanke on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ns. Raki-ohjelmaa Hankkeen tavoitteena on edistää orgaanisten ravinteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa sekä kehittää Ravinneneutraali kunta - toimintamalli (brändi) 3
Ravinneneutraali kunta -hanke etenee 2015 Kuntaorganisaatioiden ravinteiden kierrätystyön edistäminen RANKU-toimintamallin kehitys 2016 Yritystoimijat mukaan Toimintamallista brändiksi Hallinnolliset ongelmat ja mahdollisuudet 2017 Kahden ensimmäisen vuoden työn jalkauttaminen 4
Ravinneneutraali kunta 5
Jätevesilietteen käsittelyn hankinnan ravinneneutraalit kriteerit Ravinneneutraali pellonvuokrasopimus Ravinteiden kierrättäminen on positiivinen arvovalinta Kierrättäminen on tulevaisuuden ruokahuollon ja kustannustehokkuuden kannalta välttämätöntä Itämerihaaste ja Resurssiviisas kunta (FISS) 6
Mynämäki Ravinneneutraalius tarkoittaa raaka-aineiden parempaa hyödyntämistä, vähemmän jätettä ja lähituotannon parempaa hyödyntämistä Säästöjä kunnan omassa toiminnassa Positiivista näkyvyyttä Teemoina biojätteet, hankinnat, eläinsuojasta pellolle, ja hyvät viljelykäytännöt Hinku-toiminta 7
Haja-asutusalueiden jätevesienkäsittely ja lietteiden hyödyntäminen Maatalousmaiden rakenne ja viljelykierto Eläinsuojasta pellolle Biokaasulaitoksen rejektivedet hyötykäyttöön 8
Taivassalo Saaristomeren tila on tärkeä asia Kunta on tärkeä suunnannäyttäjä kunnassa toimiville yrittäjille Oiva tilaisuus kehittää jätevedenpuhdistamon toimintaa ja laitteita kohti 0- päästöistä laitosta sekä kaukolämpöä Taivassalolle tärkeät elinkeinot, ammattikalastus ja maatalous puhtaine elintarvikkeineen ovat riippuvaisia puhtaasta ympäristöstä. Monitavoitteinen ravinnevirtojen hyödyntäminen biokaasuna kunnassa 9
Hyvät viljelykäytännöt Maaperän rakenne (hankeidea) Haja-asutuksen jätevedet Hankinnat Eläinsuojasta pellolle Orgaanisen aineksen lisäys Biokaasutus Itämerihaaste ja Hinku-toiminta 10
Fosfori ja typpi ovat elintärkeitä ravinteita Jätevesilietteiden ravinteet talteen Veneilyn tankkijätteiden ravinteet Hevosenlannan ja biojätteen käsittely Ruokahävikki ja biojäte (Ravinnepankki) Jätehuoltomääräyksissä tullaan huomioimaan ravinnekierrätyksen edellytyksiä mahdollisuuksien mukaan 11
Johanna Mattila Turun yliopisto 19.11.2015
Ryhmätyö Villiä ja vapaata ajatuksen virtaa! 19.11.2015
Ravinteiden kierron vuosittainen lisäarvo Suomelle on yhteensä 510 milj. (Sitra, Gaia Consulting 2015) Ravinteiden hukkaamisen taloudellinen arvo varsin vähäinen (nykyisillä N ja P hinnat) Merkittävä osa positiivista taloudellisista vaikutuksista terveys- ja ympäristöongelmien vähentämisen ja korjaamisen kautta Ilmakehään päästetyn typen haitat Itämeren laatu voitaisiin saavuttaa 2 300 milj. :lla, Ympäristön tilaa ylläpitävät ekosysteemipalvelut EU:n alueelle tuodaan fosforia yli 2 miljrd. :lla Korvaamalla tuonti-p kierrätysravinteilla voidaan luoda jopa 66 000 työpaikkaa 14
Ravinteiden kierron vuosittainen lisäarvo Suomelle on yhteensä 510 milj. (Sitra, Gaia Consulting 2015) 15
Ravinteiden kierron vuosittainen lisäarvo Suomelle on yhteensä 510 milj. (Sitra, Gaia Consulting 2015) 16
Teemat RANKU-hankkeessa Jätevesilietteet (putsarilta hyötykäyttöön ja hajaasutuksen lietteet) Biojätteet Biokaasutus Hankinnat Veneily Eläinsuojasta pellolle ja hyvät viljelykäytännöt Teollisuusravinteet 17
18
Kunnan ravinnevirrat = ravinteet kuntaan, ravinteet kunnassa ja ravinteet pois kunnasta, ryhmätyö Plus vai miinus? Haittaaks se? Onks välii? 19
Kunnan ravinnevirrat Haja-asutuksen jätevedetteollisuus Jätevedet Elintarvikekauppa Elintarviketuotanto Kotieläintuotanto Kasvintuotanto Maataloustuotteet Jätehuolto Jätevesilietteet Kunnassa syntyvät / hyödynnettävät ravinnevirrat Teollisuus Metsäteollisuus Energiatuotanto Kuntapalvelut (koulut, päiväkodit, vanhainkodit...) Viherrakentaminen Umpikaivolietteet?
1. Millainen on ravinneneutraali kunta/alue? 15 min Listatkaa vapaasti niin monta ominaisuutta kun mieleen tulee Pyrkikää perustelemaan 21
2. Ravinneneutraalin kunnan/alueen kolme merkittävintä ominaisuutta (15 min) Valitkaa edellisistä vähintään 3 ominaisuutta, joihin kunta voi organisaationa teidän mielestänne vaikuttaa tai pitäisi vaikuttaa Perustelkaa lyhyesti miksi valitsitte? Kenellä on vastuu asioiden etenemisessä? 22
3. Valittujen ominaisuuksien mittarointi ja seuranta (10 min) Miten valittuja ominaisuuksia mitataan / seurataan? Kuka mittaa ja seuraa? 23
4. Miten valitut polut toteutuessaan vaikuttavat kunnan ravinnevirtaan ( + vai -)? (10 min) Perustelkaa vastaus lyhyesti 24
Kiitos ja syömään! 25
Yhteystiedot RANKU-hanke Sanna Tikander, koordinaattori 0295 023 019, sanna.tikander@ely-keskus.fi Kuva: Sanna Tikander Janne Heikkinen, erityisasiantuntija 0295 023 029, janne.heikkinen@ely-keskus.fi Hankkeen Internetsivut: www.ymparisto.fi/ranku Hanke Facebookissa: www.facebook.com/ravinneneutraalikunta 26
Biotalouden keinoin kohti ilmastokestävyyttä BILKE Elsi Kauppinen Varsinais-Suomen ELY-keskus
Hankesuunnitelman 2015-2016 tavoitteet Määritellään maatalouden vesitalouden sopeutumiskyky ja -tarve ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Varsinais-Suomen pilottialueilla Hankkeen keskeinen tavoite on luoda raamit tulevalle jatkohankkeelle Varsinais-Suomen alueella, jossa toteutetaan tämän osion aikana laaditut sopeutumissuunnitelmat Pilottialueet: Paimionjoki, Sirppujoki, Mynäjoki Kuva: Katariina Yli-Heikkilä 28
Ensimmäisen vuoden suunnitelma Tilanne nyt Sopeutumistarve Mikä on olemassa oleva sopeutumiskyky ja haavoittuvuus? Mitkä ovat maanviljelijöiden tarpeet? Millaisiin muutoksiin joudutaan sopeutumaan? Millainen aukko on nykyisen kapasiteetin sekä tarvittavan välillä? Millaisia positiivisia mahdollisuuksia on nähtävissä? Tavoite Kuinka aukko täytetään? Kuinka mahdollisuudet hyödynnetään? 29
Maa- ja vesitalouden biotalouden edistäminen 2016-2017 Parempi tietopohja liiketoimintojen ja maatalouden investointien suunnittelulle muuttuvassa ilmastossa Liiketoimintamahdollisuuksien esiintuominen Liikeideoiden, kehitteillä olevien teknologioiden, yritysten välisen yhteistyön ja uuden tyyppisten rahoituskeinojen pilotointi Rahoitus BILKE:n kautta suoraan tai käyttäen hyväksi muita rahoituslähteitä Kuva: Katariina Yli-Heikkilä 30
Yhteystiedot www.ymparisto.fi/bilke Elsi Kauppinen elsi.kauppinen@ely-keskus.fi puh. 0295 023 018 Juha-Pekka Triipponen juha-pekka.triipponen@ely-keskus.fi puh. 0295 022 953 Kuva: Katariina Yli-Heikkilä