JTS 2017-2020 SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA HaV:n LAUSUNTOA TÄYDENTÄVÄT TIEDOT 3.5.2016
POLIISITOIMEN TUNNUSLUVUT Julkisen talouden suunnitelma 2017-2020 / Lisäselvityspyyntö (sinisellä fontilla alustavat, kehyspäätöksen mukaisesti korjatut luvut) Poliisitoimen yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet toteuma toteuma toteuma arvio TTS -kausi Vuosi 2013 2014 2015 2016 2017 TAE 2018 2019 2020 Rikoslakirikosten määrä, enintään 480 712 474 532 467 412 455 000 455 000 455 000 455 000 455 000 Katuturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100) 1 92,0 97,5 98,4 98,0 95,0 90,0 90,0 90,0 Liikenneturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100) 2 175,0 175,3 181,9 185,0 187,0 179,0 177,0 175,0 Kansalaisten kokema turvallisuuden tunne, keskiarvo - 3,0-2,9-2,7-2,5 vähintään (asteikko 1-4) 3 1 Katuturvallisuusindeksissä painotetaan poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumuksien lukumäärät ja lasketaan yhteen. Saatu summaluku suhteutetaan alueen asukaslukuun. Mitä suurempi indeksiluku, sitä parempi tilanne on verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon vuodelta 1999. 2 Liikenneturvallisuusindeksi on rekisteröityjen autojen ja moottoripyörien määrä jaettuna liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden painotetulla lukuarvolla. 3 Kansalaisten turvallisuuden tunnetta mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Kuinka vakavana ongelmana pidätte rikollisuutta lähiympäristössä?", 1 = erittäin vakava, 2 = melko vakava, 3 = ei kovin vakava, 4 = ei lainkaan vakava. Poliisibarometri on joka toinen vuosi tehtävä kansalaishaastattelu, toteutettu edellisen kerran v. 2012 ja seuraavaksi 2014 ja 2016.
Kansalaisten luottamus poliisin toimintaan, keskiarvo - 3,3-3,3-2,9-2,7 4 vähintään (asteikko 1-4) Poliisitoimi, pl. Suojelupoliisi toteuma toteuma toteuma arvio TTS -kausi Vuosi 2013 2014 2015 2016 2017 TAE 2018 2019 2020 Talousarvio- / Kehysrahoitus (ml. lisätalousarviot) (1 000 euroa) Kaikki tuotot yhteensä (pl. PTK) (1 000 euroa) Edelliseltä vuodelta siirtynyt rahoitus (1 000 euroa) KOKONAISRAHOITUS YHTEENSÄ (1 000 euroa) 724 613 731 422 736 316 731 191 699 970 692 711 686 436 686 183 80 050 85 411 81 229 68 495 62 477 5 62 477 62 477 62 477 22 090 14 187 25 399 27 806 30 176 17 505 15 559 15 360 826 752 831 019 842 485 827 492 792 623 772 693 764 472 764 020 HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ, HTV 6 10 219 9 982 9 914 7 9 770 9 491 9 321 9 129 9 019 Poliisimiehet, htv 7 490 7 389 7 332 7 309 7 095 6 845 6 578 6 481 Opiskelijat, htv 207 166 157 156 173 253 333 320 Muu henkilöstö, htv 2 522 2 427 2 425 2 305 2 223 2 223 2 218 2 218 Toiminnallinen tuloksellisuus Valvonta- ja hälytystoiminta sekä liikenneturvallisuus Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min. Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min. Ulkomaalaisvalvontaan käytetty työaika htv/vuosi (pl. rajatarkastustoiminta) 9,0 9,5 9,3 9,5 10,0 10,5 11,0 11,5 17,0 17,9 17,8 18,0 18,5 19,2 20,0 21,0 21,6 19,0 20,0 20,0 20,0 14,0 13,0 12,0 Automaattisen liikennevalvonnan tiekilometrit Poliisin maastapoistamat henkilöt, kpl Ei kuulu lupahallintoon tai - valvontaan. Olisiko valvonta ja h Rikostorjunta Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), %, vähintään - 3 200 3 200 3 200 3 400 3 600 3 600 3 600-2 804 2 800 5 000 5 000 5 000 5 000 5 000 49,0 47,5 48,1 45,0 42,0 41,0 40,0 39,0 4 Kansalaisten luottamusta poliisin toimintaan mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Missä määrin luotatte seuraavien viranomaisten toimintaan...?", 1 = erittäin vähän, 2 = melko vähän, 3 = melko paljon, 4 = erittäin paljon. Poliisibarometri on joka toinen vuosi tehtävä kansalaishaastattelu, toteutettu edellisen kerran v. 2012 ja seuraavaksi 2014 ja 2016. 5 Hallituksen esitys eduskunnalle ulkomaalaislain muuttamiseksi annettiin eduskunnalle 21.4.2016. Jos hallituksen esitys tulee hyväksytyksi, toimivalta ulkomaalaislupa-asioissa siirtyy poliisilta Maahanmuuttovirastolle 1.1.2017. Muutoksella on vaikutusta kaikkiin poliisin lupahallinnon tunnuslukuihin, ja muutokset on huomioitu v. 2017 tavoitteissa. On kuitenkin huomioitava, että esimerkiksi lupahallinnon resurssimalli, jossa toimivallansiirto huomioidaan, voidaan vahvistaa vasta, kun HEtulee hyväksytyksi ja tiedetään tarkalleen Migrille siirtyvien henkilöiden määrä. 6 Henkilötyövuositiedot sisältävät vain poliisin toimintamenomomentilta 26.01.01 palkatun henkilöstön osuuden, ei työllisyysvaroin palkattuja. Vuonna 2014 työllisyysvaroin palkattuja oli yht. 144,9 htv:ta, v. 2015 yht. 150 htv:ta ja v. 2016 tavoitteena yht. 80 htv:ta. 7 Suojelupoliisin henkilöstömäärä on henkilöstön lukumäärässä mukana vuoteen 2015 asti. Vuodesta 2016 alkaen suojelupoliisin henkilöstö ei ole mukana poliisin henkilöstöluvuissa, v. 2016 supon kokonaishenkilöstön määrä on yhteensä 234.
Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), keskiarvo, vrk Omaisuusrikosten selvitystaso, %, vähintään Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, %, vähintään, Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, määrä Järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä (EU- ryhmät) Järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden määrä (tunnukselliset) Ilmoitettujen JR-juttujen lukumäärä suhteessa päätettyihin juttuihin IT-tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet Ilmoitettujen ja päätettyjen talousrikosjuttujen suhde Takaisin saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa Takaisin saatu rikoshyöty kaikissa rikoksissa (netto), milj.euroa Lupahallinto ja -valvonta 102 112 119 125 125 130 135 140 37,0 36,1 36,7 35,5 33,5 32,0 31,0 30,0 76,0 75,7 69,9 70,0 70,0 69,0 68,0 67,0 38 118 35 299 36 323 36 500 36 500 36 500 36 500 36 500-72 76 77 75 73 73 73-700 665 700 700 730 730 730-0,97 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 36 40 32 32 32 35 35 35-0,92 0,94 0,99 0,99 0,99 0,99 1,0 41,0 47,7 29,37 35,0 35,0 45,0 45,0 45,0 45,0 58,2 33,07 45,0 45,0 55,0 55,0 55,0 Sähköisen asioinnin toteuma-aste % (sähköisesti haettavien lupien osuus kaikista poliisin luvista) Sähköisen asioinnin käyttöaste % (sähköisesti vireille laitettujen lupien osuus koko volyymistä niissä luparyhmissä, joissa sähköinen asiointi on mahdollista) Poliisin myöntämät luvat yhteensä, kpl - - 20 30 50 60 70 80 - - 29 40 45 50 55 60 1 339 959 1 392 128 1 452 250 1 164 000 1 114 000 1 114 000 1 114 000 1 114 000 Ulkomaalaisluvat 61 244 55 043 54 900 50 000 kts alaviite 7 kts alaviite 7 kts alaviite 7 kts alaviite 7 Valvonnalliset toimenpiteet, kpl - - 119 135 72 000 65 000 65 000 65 000 65 000
Eduskunta Hallintovaliokunta RAJAVARTIOLAITOKSEN LAUSUNNON TÄYDENNYS VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Rajavartiolaitoksen toimintamenoista noin 70% menee henkilöstön palkkoihin. Muista toimintamenoista 80-90% menee toiminnan kannalta välttämättömiin kiinteistöihin, tietojärjestelmiin ja kuljetusvälineisiin. Investointimenoista on rahoitettu laivojen, veneiden, helikoptereiden ja lentokoneiden hankintoja ja peruskorjauksia. Rajavartiolaitoksen toteutunut ja arvioitu määrärahojen käyttö on esitetty alla olevassa taulukossa. Miljoonaa euroa 2012 tot 2013 tot 2014 tot 2015 tot 2016 suun 2017 arv 2018 arv 2019 arv 2020 arv Toimintamenomäärärahat mom 26.20.10 yhteensä 227,2 228,0 230,7 233,0 233,4 232,2 228,5 225,2 225,1 Palkkakustannukset 164,9 162,7 164,8 165,1 165,6 164,6 163,9 161,9 159,8 Muut toimintamenot 62,3 65,3 65,9 67,9 67,8 64,0 61,2 59,9 59,0 Kiinteistömenot 21,9 23,2 23,3 22,7 21,4 21,4 20,9 20,9 20,9 Tietohallinto 15,1 16,1 16,6 16,1 15,5 15,0 14,5 13,5 13,1 Kuljetusvälinemenot, alukset, ilmaalukset ja ajoneuvot 14,8 14,2 16,7 19,3 19,0 18,5 17,8 17,5 17,0 Muut 10,5 11,8 9,3 6,9 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 Investointimenot mom 26.20.70 (alukset ja ilma-alukset) 40,3 52,6 24,8 6,7 16,0 9,4 9,0 7,7 4,7 Henkilötyövuodet 2 785 2 747 2 684 2 679 2 687 2 671 2 660 2 627 2 602 Rajojen valvonta itärajalla (htv) 652 600 475 457 460 470 480 480 480 Rvja-peruskurssin vahvuus 56 78 79 59 54 40 25 20 20 Rajavartiolaitoksen käytettävissä olevaa rahoitusta pienentävät talousarviomäärärahan väheneminen, hintojen nousu ja mahdollinen yhteiskuntasopimuksen työaikaa lisäävän osuuden leikkaus. Sopeuttamistarpeeksi vuoteen 2020 mennessä arvioidaan yhteensä 15 miljoonaa euroa. Sopeuttamistarpeesta muihin toimintamenoihin kohdistetaan noin 9 miljoonan euron säästö. Henkilöstöön kohdistuvaa sopeuttamistarvetta jää edelleen noin 100 henkilötyövuotta, joka voidaan kattaa eläkepoistumaa hyödyntäen ja minimoimalla uuden henkilöstön rekrytointi vuosiksi. Nykyisessä turvallisuustilanteessa olisi välttämätöntä ylläpitää uskottava ja itsenäinen rajan vartiointi. Rajavartiolaitos palauttaa 100 rajavartijan työpanoksen rajanylityspaikoilta itärajan vartiointiin hyödyntäen siirtovelvollisuutta. Tämä ei kuitenkaan riitä palauttamaan itärajan valvonnan tasoa turvallisuusympäristön heikentymistä edeltäneelle, vuoden 2012 tasolle. Vuoden 2012 valvontatason saavuttaminen edellyttäisi lisäksi pysyvän lisärahoituksen osoittamista itärajan vartiointiin vuosina 2018 2020. Lisärahoituksella voitaisiin varmistaa myös harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluiden saatavuutta sekä alueellisen koskemattomuuden turvaamista ja kykyä torjua hybridiuhkia. Vuoden 2012 tason palauttaminenkaan ei takaisi vielä riittävää henkilöstöä rajavalvonnan palauttamiseksi sisärajoille.
Näiden toimenpiteiden lisäksi on varauduttava merkittävään valvontahenkilöstön lisäykseen myös nopealla aikataululla. Rajavartiolaitos luo äskettäin eläkkeelle jääneistä rajavartiomiehistä pysyvän lisäosan rajaturvallisuusreserviinsä. Tällä lisäosalla pystytään vastaamaan jossain määrin turvallisuusuhkiin sinä aikana, kun pysyvällä lisärahoituksella rekrytoitavia rajavartijoita koulutettaisiin.
26.30. Pelastustoimi ja hätäkeskuslaitos Pelastustoimen uudistus toteutetaan sote- ja aluehallintouudistuksen yhteydessä muodostettavien maakuntien pohjalle. Uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa järjestelmää, ja sen avulla varmistetaan pelastustoimen resurssien tehokas käyttö niin, että pelastustoimen toimintavalmius ei heikkene. Pelastusalan kustannustehokkuutta ja urapolkuja kehitetään uudistamalla koulutusjärjestelmää sekä kehittämällä sopimuspalokuntajärjestelmää. Pelastustoimen uudistuksen vaikutuksia julkisen talouden suunnitelmaan ei vielä tällä hetkellä kyetä luotettavasti arvioimaan. Uudistuksen taloudelliset vaikutukset arvioidaan vuosia 2018-2021 koskevassa julkisen talouden suunnitelmassa. 26.30.01 Pelastustoimen toimintamenot TAE2016 2017 2018 2019 2020 Vähennys 2017 2020 12 133 11 890 11 695 11 473 11 463-427 Pelastustoimen toimintamenoista rahoitetaan Pelastusopiston toiminta sekä sisäministeriön johtama pelastustoimen valtakunnallinen kehittäminen. Nykyinen määrärahakehys ei sisällä kunnallisen pelastustoimen määrärahoja, vaan pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat. Pelastusopiston osuus momentin määrärahoista esitetään alla olevassa taulukossa. 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Pelastusopisto 11605 11142 12493 10882 10647 10460 10246 10236 Kansainvälinen pelastuspalvelu 450 450 450 450 450 450 450 450 Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta on viime vuosina pienennetty yli 20 %, minkä johdosta myös Savonia-ammattikorkeakoulun Pelastusopistolle maksamaa palopäällystön koulutuksen rahoitusta on vähennetty merkittävästi. Savonia-ammattikorkeakoulun rahoitusosuus Pelastusopistolle vuonna 2013 oli noin 1,750 milj. euroa. Vuonna 2016 vastaava osuus on noin 0,9 milj. euroa. Sisäministeriö on käynnistänyt lainsäädäntöhankkeen, jossa ehdotetaan pelastustoimen päällystökoulutuksen siirtämistä Savonia -ammattikorkeakoululta Poliisiammattikorkeakoululle. Pelastusalan ammattikorkeakoulutus on sisäisen turvallisuuden kannalta erittäin tärkeä koulutusala, jossa opetusta Suomessa annetaan ainoastaan Pelastusopistolla. Ehdotetuilla muutoksilla pelastustoimen päällystökoulutus siirtyisi hallinnollisesti osaksi sisäministeriön hallinnonalaa, mikä mahdollistaisi koulutuksen kehittämisen, suunnittelun ja taloudenpidon tehostamisen aiempaa eheämpänä kokonaisuutena. Pelastustoimen päällystökoulutuksen määrärahat olisivat ehdotetun mukaan vastaisuudessa osa sisäministeriön budjettia ja tulisivat sitä kautta sisäministeriön ohjattaviksi. Keväällä 2016 julkaistu julkisen talouden suunnitelma ei si-
sällä uudistuksen myötä opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta sisäministeriön pääluokkaan siirrettävää rahoitusta, jonka suuruus olisi noin 1,2 milj. euroa. Arvio Pelastusopiston henkilötyövuosista vuosina 2013-2020 esitetään alla olevassa taulukossa. 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Pelastusopisto, 134 129 130 129 127 126 124 124 josta Kriisinhallintakeskus 30 24 28 30 30 30 30 30 Sopeutuakseen käytettävissä oleviin määrärahoihin Pelastusopisto on mm. parantanut tilatehokkuutta ja lykännyt investointeja. 26.30.02 Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot TAE2016 2017 2018 2019 2020 Vähennys 2017 2020 52 795 50 645 49 786 49 812 49 862-783 Hätäkeskusuudistus on loppusuoralla painopisteen ollessa tällä hetkellä hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotossa. Tavoitteena on varmistaa uuden hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotto ja turvata hätäkeskustoimintaa, mitä varten Hätäkeskuslaitokselle varataan kehyskaudelle lisärahoitusta 2 milj. euroa vuosittain. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärä on vähentynyt vuosien 2011 2015 aikana 763 henkilöstä alle 600:aan. Viimeisen neljän vuoden aikana päivystyshenkilöstön määrä on laskenut noin 17 % ja hallinto- ja tukihenkilöstön määrä noin 30 %. Hätäkeskuslaitos joutuu edelleen tekemään vuosina 2016 2017 sopeutustoimia sekä lykkäämään investointeja. Niiden vuoksi nykyisen palvelutason ylläpito vaikeutuu ja häiriöiden todennäköisyys lisääntyy. Vuodesta 2018 alkaen nykyinen määrärahakehys aiheuttaa paineita vähentää henkilöstöä edelleen ja heikentää palveluiden tasoa nykyisestä huomattavasti. Nykytasoinen hätäkeskustoiminta edellyttäisi Hätäkeskuslaitokselle noin 600 henkilötyövuoden tasoa. Alla olevissa taulukoissa esitetään Hätäkeskuslaitoksen arviot henkilöstömäärän kehityksestä vuosina 2011-2020 ja menorakenteesta vuosina 2017-2020. Arviot perustuvat voimassa olevaan kehyspäätökseen. Vuosi 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 HTV 750 746 685 665 597 613 541 555 550 547
v. 2017 v. 2018 v. 2019 v. 2020 Voimassa oleva kehysrahoitus 50 645 49 789 49 812 49 862 josta valtuuden käytöstä aiheutuvia talousarviomenoja -1 750-250 Tuotot 2 704 2 700 2 700 2 700 Palvelujen ostot (ml. järjestelmien ylläpito) -13 980-13553 -14 114-14 338 Toimitilat -3 795-3 813-3 869-3 915 Muut menot -1 364-1 570-1 529-1 489 Nykyisellä kehyksellä käytettävissä palkkauksiin 32 460 33 300 33 000 32 820 Nykyisen kehysrahoituksen mahdollistama htv-määrä 541 555 550 547 Alla olevassa taulukossa esitetään arvio Hätäkeskuslaitoksen määrärahatason vaikutuksesta Hätäkeskuslaitoksen palvelukykyyn. Hätäkeskustoiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteuma 2013 toteuma 2014 toteuma 2015 TAE 2016 TTS -kausi 2017 2018 2019 2020 Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (%:ssa hätäpuheluista) 93 95 92 85 80 80 80 80 Hätäpuheluun vastataan 30 sekunnissa (%:ssa hätäpuheluista) 96 98 94 90 85 85 85 85 Käyttöaste (%) 100 100 100 100 100 100 100 100
26.40. Maahanmuutto toteuma toteuma toteuma tavoite tavoite tavoite tavoite tavoite Maahanmuuton yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 kuntaan sijoituksen odotusaika vastaanottokeskuksissa (kk) 3,8 1,5 3,8 2 2 2 2 2 vastaanottokeskusten käyttöaste keskimäärin (%) 83 92 106*** 90 90 90 90 90 *** tilastointi ei täysin kattava vuoden 2015 osalta johtuen poikkeuksellisesta turvapaikkatilanteesta Maahanmuuttoviraston tulostavoitteet 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Kansainvälinen suojelu turvapaikkahakemuksen keskimääräinen käsittelyaika (vrk) 190 170 117 90 90 90 90 90 turvapaikkapäätöksiä/htv 56 53 71 100 110 120 120 120 Maahanmuutto työntekijän oleskeluluvan keskimääräinen käsittelyaika (vrk) (kokonaiskäsittelyaika) 26/90 27/86 21/102 30/65 30/65 30/60 30/50 30/45 opiskelijan oleskeluluvan keskimääräinen käsittelyaika (vrk) (kokonaiskäsittelyaika) 19 21 19/28 30 30 30 30 30 perheenyhdistämistä koskevien oleskelulupahakemusten käsittelyaika enintään (vrk) 190 140 270 270 270 270 270 Suomen kansalaisuus kansalaisuushakemusten keskimääräinen käsittelyaika (vrk) 317 224 297 244 238 238 238 238 kansalaisuuspäätöksiä/htv 281 319 267 272 275 278 280 283 Turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta turvapaikanhakijoiden määrä (v.2016 eteenpäin laskennallinen arvio) 3 238 3 651 32 476 10000**** 10 000 10 000 10 000 10 000 turvapaikanhakijoiden vastaanoton keskimääräiset kustannukset/asiakas/euroa/vrk 48 46 66 37 36 35 35 35 2013 2014 2015 TA2016 Kehys Kehys Kehys Kehys Maahanmuuttoviraston toimintamenot (26.40.01) (1 000 euroa) 26 707 26 809 38 505 79 155 58 310 47 013 39 109 35 583 viraston htv-määrä: Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset ** 395 384 448 950 800 700 600 550 ** huomioitu poliisilta v.2017 htv:t Maahanmuuttoon ja turvapaikkahakemusten käsittelyprosessiin liittyvät viranomaistoiminnot ja vastaanottotoiminta ovat olleet suurien haasteiden edessä. Turvapaikanhakijamäärä kasvoi vuonna 2015 lähes kymmenkertaisesti aiempiin vuosiin verrattuna. Suomen turvapaikkajärjestelmää ei aiemmin ole mitoitettu näin suurelle hakijamäärälle, ja hakemusten ruuhkautumisen välttämiseksi sekä uusien vastaanottokeskusten ohjauksen ja valvonnan parantamiseksi Maahanmuuttoviraston henkilökunnan määrää lisättiin tilapäisesti merkittävästi lisätalousarvio- ja arviomäärärahan ylitysmenettelyin. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toiminta ja päätöksenteko pyritään mahdollistamaan määritellyissä ajoissa (turvapaikkapäätökset 3 kuukaudessa ja perheenyhdistämispäätökset 9 kuukaudessa). Tavoitelluilla perheenyhdistämishakemusten lupatuotoista saatavilla maksutuloilla pyritään osittain kattamaan toimintamenomomentilta 26.40.01 maksettavista kuluista nykyistä suurempi osuus. Ulkomaalaisasioiden sähköistä UMA-järjestelmää kehitetään vuosina 2016 2019 Älykäs digitaalinen virasto -kehittämishankkeessa. Kehittämistoiminta kohdistuu laajasti koko poikkihallinnolliseen maahanmuuton toimialaan. Hankkeella tavoitellaan maahanmuuttohallinnon käyttämän UMA-järjestelmän digitalisaatio-, automaatio- ja itsepalvelutason merkittävää nostoa.
26.40.01 Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot TAE2016 2017 2018 2019 2020 Vähennys 2017 2020 79 155 58 310 47 013 39 109 35 583-22 727 Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenoihin varataan määrärahan lisäystä 16,4 milj. euroa vuodelle 2017 ja 6,5 milj. euroa vuodelle 2018 ja vähennystä 0,1 milj. euroa vuodelle 2019 ja 2,6 milj. euroa vuodelle 2020 verrattuna syksyn kehykseen. 26.40.21 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha) TAE2016 2017 2018 2019 2020 Vähennys 2017 2020 290 327 105 652 105 652 105 652 105 652 0 Lakisääteisten vastaanottopalveluiden tuottamisen lisämäärärahatarve aiheutuu ennakoimattomasta ja ennätyksellisestä turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta, josta on aiheutunut kustannustason nousua. Vastaanottotoiminnan menotasoa seurataan ja vastaanoton kapasiteettiastetta tarkastellaan jatkuvasti. Keskusten lakkauttamis- ja majoituspaikkojen supistamispäätöksiä tehdään sopeuttaen toimintaa turvapaikanhakijamääriin kuitenkin niin, että kapasiteetti vastaa majoitustarvetta. Momentin kehys perustuu arviolle vuosittaisesta 10 000 turvapaikanhakijasta. Edellinen kehys on arvioitu siten, että yhden majoitusvuorokauden hinta vastaanottokeskuksessa maksaisi keskimäärin 12 000 euroa vuodessa eli noin 33 euroa vuorokaudessa. Arviota nostetaan siten, että uusi määrärahataso mahdollistaisi sen, että yhden turvapaikanhakijan majoittuminen maksaisi keskimäärin 18 000 euroa vuodessa eli noin 50 euroa vuorokaudessa. Vastaanottokeskusten ylläpidon ja palveluiden tuottamisessa pyritään kustannustehokkuuteen ja seurataan mm. majoitusvuorokauden hintaa. Lisämäärärahaa suunnattaisiin keskusten vartiointiin ja tilavarautumiseen. Kehykseen ehdotetaan täten lisärahaa vastaanottoon 18 milj. euroa vuosittain. Johtuen vuodelle 2016 kohdistuvasta Maahanmuuttoviraston suuresta päätösmäärästä tulee vastaanoton piirissä vielä vuonna 2017 osittain olemaan hakijoita, jotka tulivat maahan vuonna 2015, ja jotka ovat valittaneet saamastaan päätöksestä hallinto-oikeuteen, tai myönteisen luvan saaneita, jotka edelleen odottavat kuntapaikkaa. Keskimääräinen kuntaan siirtyminen on vuonna 2015 hidastunut (keskimääräinen oleskeluluvan myöntämisen tiedoksisaannista kuntaan muuttoon kuluva aika 3,8 kk) verrattuna vuoteen 2014 (tuolloin 1,5 kk). Viime vuoden suuresta hakijamäärästä johtuen kuntiin sijoittaminen tulee olemaan haasteellista myös tulevina vuosina. 26.40.63 Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksetut tuet (arviomääräraha) TAE2016 2017 2018 2019 2020 Vähennys 2017 2020 89 918 17 484 17 484 17 484 17 484 0
Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavan tukimäärärahan tasoa alennetaan vuosittain 13 milj. eurolla vastaamaan Suomeen tulevina vuosina saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän ennustetta lisäksi huomioon ottaen mm. ne alentavat seikat, että ateriapalvelut tarjoavissa vastaanottokeskuksissa vastaanottoraha on pienempi ja yksintulleille alaikäisille maksettava käyttöraha on pienempi kuin aikuisten.