Carita Larjovuori Rakennuttajan toimintamalli reklamaation saapumisesta sisäilmaongelmien ratkaisemiseen 10-vuoden vastuuaikana Opinnäytetyöt, Rakennusterveys 2017
CARITA LARJOVUORI Rakennuttajan toimintamalli reklamaation saapumisesta sisäilmaongelmien ratkaisemiseen 10-vuoden vastuuaikana Opinnäytetyöt Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Itä-Suomen yliopisto Kuopio 2017 Aihealue: Rakennusterveys
Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate http://www.aducate.fi http://www.uef.fi/fi/aducate/rakennusterveyskoulutus
TIIVISTELMÄ: YIT Rakennus Oy on yksi Suomen suurimmista ja luotetuimmista rakennusalan yrityksistä. Tavoitteena on rakentaa turvallisia ja terveellisiä koteja välittäen, vastuullisesti sekä askeleen edellä. Toimintaa ohjaa pakottavana normistona maankäyttö- ja rakennuslaki sekä -asetus, Suomen rakentamismääräyskokoelma ja kuntien rakennusjärjestykset. Lisäksi rakennusalalla on määritelty lakeja täydentäviä laatuvaatimuksia, kuten RT-ohjekortit, RYL-rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset sekä RIL-ohjeet. Lisäksi YIT Rakennus Oy:llä on ISO 9001- sertifioitu laatujärjestelmä, joka ohjaa prosessien toimintaa suunnittelusta rakennuttajan vastuuajan loppumiseen asti. Kaikista laeista, ohjeista ja määräyksistä huolimatta rakentaminen on edelleenkin suurelta osin käsityötä; inhimillisiä virheitä ja erehdyksiä sattuu toisinaan. Vastuun kantaminen virheen sattuessa on laadukkaan rakentamisen ja rakennuttajan tunnusmerkki. Tämän opinnäytetyön tilaajana on YIT Rakennus Oy Asuintalot Etelä-Suomen yksikkö, joka haluaa toimia edelläkävijänä luomalla selkeän prosessin tilanteeseen, jossa heidän rakentamissaan kohteissa ilmenisi sisäilmaongelmia rakennuttajan 10- vuoden vastuuaikana. Oleellisinta opinnäytetyössä oli suunnitella prosessi, jota voisi käyttää apuna ja toimintaohjeistuksena, jotta tehtyjen tutkimusten luotettavuus olisi riittävä, kustannukset pysyisivät hallinnassa, prosessin kesto olisi mahdollisimman lyhyt ja käytettävien asiantuntijoiden pätevyys varmistettu. Prosessin avulla haluttiin myös varmistaa asiakkaiden riittävä tiedottaminen. AVAINSANAT: Rakennuttajan vastuuaika, sisäilmaongelma
ABSTRACT: YIT Rakennus Oy is one of the biggest and most reliable residential construction company in Finland. The main object is to build safe and healthy homes. The main values of YIT are caring, responsibility and being one jump ahead. The operation is directed by Land Use and Building Act, Land Use and Building Decree and The National Building Code of Finland. In addition, there is quality requirements which supplement laws, such as RT-card files, RYL- common specifications of construction work and RIL-guidelines. Furthermore, YIT Rakennus Oy is a certified for ISO 9001 quality system. In spite of all the laws, instructions and regulations the building is still mainly handwork; the human mistakes happen sometimes. When a mistake happens, the characteristic of high-quality building and constructor is to take charge of it. As a subscriber of this dissertation is YIT Rakennus Oy Asuintalot Etelä-Suomi - unit. The unit wants to act as the pioneer by creating a clear process to solve indoor air problems in their own buildings, in a 10-year period of liability a constructor. The purpose of this thesis was to create the process that would be helpful and directive for indoor air problems. It was important to observe the qualifications of experts, costs, process duration, communication, and reliability of investigations. One also wanted to secure the sufficient informing of customers. KEYWORDS: Liability of a constructor, indoor air problem
Esipuhe Tämä opinnäytetyö on tehty työnantajani, YIT Rakennus Oy:n tarpeesta luoda selkeä toimintamalli ja ohjeistus vastuukorjauksen käytettäväksi sisäilmaongelmien ratkaisemiseen. Tavoitteena oli luoda toimintamalli ohjenuoraksi selvitystyöprosessiin, jotta päästäisiin kustannuksiltaan ja ajalliselta kestoltaan mahdollisimman tehokkaaseen toimintatapaan asiakaslähtöisesti. Opinnäytetyön lopputuloksena syntyi yksinkertainen ohjeistus, jota voi tarvittaessa täydentää tämän opinnäytetyön teoriaosuuksilla. Kohdekohtaisesti muuttuvat tekijät tulee huomioida jokaisessa tapauksessa erikseen. Kiitokset opinnäytetyöni ohjaajille, Joni Kivistölle sekä Sami Ruljalle hyvästä opastuksesta ja vinkeistä. Kiitokset myös YIT Rakennus Oy:n Asuintalot Etelä-Suomen yksikölle mahdollisuudesta toteuttaa tämä työ. Kiitoksen ansaitsevat myös läheiset; perhe ja ystävät, jotka ovat rohkaisseet ja kannustaneet minua opinnoissani sekä uskoneet kanssani unelmiin. 27.12.2016 Carita Larjovuori
Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 9 1.1 TOIMEKSIANTAJA... 10 1.2 AIHEEN RAJAUS... 11 2 KESKEISIMMÄT LAIT JA ASETUKSET... 13 2.1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA D2 RAKENNUSTEN SISÄILMASTO JA ILMANVAIHTO. MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 2010.... 13 2.2 ASUNTOKAUPPALAKI... 13 2.3 ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI... 14 2.4 TERVEYDENSUOJELULAKI... 14 2.5 ASUMISTERVEYSASETUS JA SEN SOVELTAMISOHJE... 15 2.6 OIKEUDENKÄYMISKAARI... 15 3 TUTKIMUKSET RAKENNUKSEN KUNNON SELVITTÄMISEKSI... 16 3.1 KUNTOARVIO... 16 3.2 RAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUS... 18 3.3 ILMANVAIHTO- JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMIEN KUNTOTUTKIMUS... 18 4 YLEISIMMÄT KEMIALLISET JA MIKROBIOLOGISET SISÄILMAONGELMIEN AIHEUTTAJAT JA NIIDEN TUTKIMINEN... 20 4.1 KEMIALLISET EPÄPUHTAUDET... 21 4.1.1 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC)... 23 4.1.2 Formaldehydi... 25 4.1.3 Sisäilman hiukkaset... 26 4.1.4 Sisäilman kuidut... 27 4.2 MIKROBIOLOGISET TEKIJÄT... 28 5 TOIMINTAMALLI SISÄILMAONGELMAN RATKAISEMISEKSI... 30 5.1 REKLAMAATIO... 30 5.2 LÄHTÖTIEDOT... 32 5.3 ULKOPUOLISEN ASIANTUNTIJAN VALINTA... 33 5.4 TUTKIMUSSUUNNITELMA... 33 5.5 PROSESSIN KESTON ARVIOINTI... 34 5.6 TUTKIMUKSET JA RAPORTOINTI... 35 5.7 KORJAUSSUUNNITELMA JA KORJAUKSEN TOTEUTUS... 36 5.8 LAADUNVARMISTUS JA SEURANTA... 36 5.9 KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN... 37 5.10 SIJAISASUMINEN... 37 5.11 IRTAIMISTON PUHDISTUS... 38 5.12 TIEDOTTAMINEN... 38 6 TULOKSET... 40 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA... 41 LÄHDELUETTELO
KUVALUETTELO Kuva 1 Kiinteistön ja asunnon kunnon selvitysmenetelmiä Kuva 2 Kuntoarvion kuntoluokat Kuva 3 Sisäilmaongelmaisen rakennuksen yleisimmät kuntotutkimuksen lähtökohdat Kuva 4 Yleisimmät sisäilman laatua heikentävät tekijät ja niiden aiheuttamat haitat ja oireet Kuva 5 Erikseen säädettyjä toimenpiderajoja eräille haihtuville orgaanisille yhdisteille Kuva 6 Ihmisen ja luonnon ilmakehään tuottamat hiukkaset Kuva 7 Tärkeimmät home- ja kosteusvaurioindikaattorit Kuva 8 YIT Rakennus Oy:n vastuukorjausprosessikuvaus Kuva 9 Ulkopuolisen asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset Kuva 10 Askelmerkit sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi
1 Johdanto Asuinrakennusten sisäilmaongelmien selvittämisen prosessi saattaa huonosti suunniteltuna ja hallitsemattomana venyä jopa vuosien mittaiseksi. Kaikkien, asukkaan, yhtiön ja rakennuttajan, edun mukaista on, että prosessi olisi mahdollisimman tehokas ja ennakkoon suunniteltu, jotta harha-askelilta voitaisiin välttyä. Harha-askeleet sisäilmaongelmien selvittämisessä ovat usein vääriä tai puutteellisesti tehtyjä tutkimuksia ja näytteenottoja, huonosti toteutettuja tai turhia korjaustoimenpiteitä, useiden eri toimijoiden ristiin meneviä ohjeistuksia tai vastuiden selvittelyn pitkittymistä. Rakennuttajien tavoitteena on rakentaa turvallisia ja terveellisiä koteja hyvän rakennustavan mukaisesti. Toimintaa ohjaa pakottavana normistona maankäyttö- ja rakennuslaki sekä -asetus, Suomen rakentamismääräyskokoelma ja kuntien rakennusjärjestykset. Lisäksi rakennusalalla on määritelty lakeja täydentäviä laatuvaatimuksia, kuten RT-ohjekortit, RYL-rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset sekä RILohjeet. Rakennuttaja voi myös hankkia vapaaehtoisuuteen perustuvan laatujärjestelmän sertifioinnin, esim. ISO 9001-sertifikaatin, jonka voimassaolon edellytyksenä on yrityksen laatujärjestelmän vuosittainen auditointi kolmannen osapuolen sertifiointilaitoksen arvioimana. Sertifikaatti edellyttää muun muassa kattavaa laadunhallintasuunnitelmaa ja sen päivittämistä koko rakennusprosessin ajan. Asunnon myyntiä, asunto-osakeyhtiön toimintaa sekä elinympäristön terveellisyyttä ohjataan myös laeilla. 9
Kaikista laeista, ohjeista ja määräyksistä huolimatta rakentaminen on edelleenkin käsityötä, inhimillisiä virheitä ja erehdyksiä sattuu toisinaan. Vastuun kantaminen virheen sattuessa on laadukkaan rakentamisen ja rakennuttajan tunnusmerkki. Toisaalta, rakennuttajan on tiedettävä vastuiden lisäksi myös oikeutensa. Rakennuksen huoltotoimenpiteiden laiminlyönti, asukkaiden rakennusta vahingoittava toiminta, esimerkiksi vesivahingosta ilmoittamatta jättäminen, tai muista vastaavanlaisista tekijöistä aiheutuneet sisäilmaongelmat koitetaan toisinaan siirtää rakennuttajan vastuulle. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on luoda selkeä malli, askelmerkit, asuinrakennusten sisäilmaongelmien ratkaisemiseen rakennuttajan näkökulmasta katsottuna. Oleellisinta on, että prosessi tulee olemaan hallittu ja toimijoiden asiantuntijuus sekä tutkimusten laadukkuus varmistettu riittävällä tasolla. Tavoitteena on vähentää sisäilmaongelmista aiheutuvia kustannuksia kohdistamalla resurssit oikeaan paikkaan oikea-aikaisesti. 1.1 TOIMEKSIANTAJA Opinnäytetyöni toimeksiantaja on YIT Rakennus Oy, Asuintalot Etelä-Suomen yksikkö. Se on keskittynyt uudisrakentamisen puolella pien- ja kerrostalorakentamiseen. Yksikön tuotannossa on sekä neuvottelu- että perustajaurakointikohteita. Yksikössä toimii vastuukorjaustiimi, joka hoitaa rakennuttajan 10-vuoden vastuuajan sisällä reklamaatioiden käsittelyn niiden saapumisesta tarvittavien toimenpiteiden kautta aina kirjalliseen kuittaukseen korjaustöiden suorittamisesta. Vastuukorjauskohteiden korjaustöiden suunnittelu toteutetaan niiden laajuudesta riippuen vastuukorjauksen työnjohdon ja/tai ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. 10
Korjaustöiden toteutuksesta vastaa vastuukorjauksen omat työntekijät ja/tai erityisalojen aliurakoitsijat. Vastuukorjauksen piirissä on tällä hetkellä yli 100 kohdetta, eli YIT Rakennus Oy:n Asuintalot Etelä-Suomen yksikön viimeisen kymmenen vuoden aikana rakentamat kohteet, joiden rakennuttajan vastuuaika ei ole vielä loppunut. Opinnäytetyön ohjaajina toimivat vastuukorjauspäälliköt Joni Kivistö sekä Sami Rulja. 1.2 AIHEEN RAJAUS Sisäilmaongelmia on tutkittu paljon ja erilaisia toimintamalleja esimerkiksi asuntoosakeyhtiöiden avuksi on jo laadittu. Tämä opinnäytetyö rajautuu rakennuttajan toimintamallin laadintaan sisäilmaongelmien ratkaisun avuksi. Keskeisiä kysymyksiä opinnäytetyötä aloittaessa oli: Mikä on riittävä osoitus tai signaali sisäilmaongelman olemassaolosta ja rakennuttajan vastuusta siihen? Missä vaiheessa yhtiön tulee reklamoida YIT:tä? Millaisia pätevyysvaatimuksia asiantuntijoilta vaaditaan? Miten asiaa lähdetään tutkimaan? Millä laajuudella tutkimuksia tehdään? Miten osoitetaan tutkimusten luotettavuus? Miten kustannukset jakautuvat yhtiön mahdollisesti tekemien turhien tutkimusten osalta? Tutkimusten ajallisen keston määrittely 11
Opinnäytetyön kirjallisessa osiossa perehdytään tarkemmin kemiallisiin ja mikrobiologisiin sisäilmaan vaikuttaviin tekijöihin, joiden yhtenä päästölähteenä voi olla vaurioitunut rakenne tai materiaali. 12
2 Keskeisimmät lait ja asetukset Kaikki toiminta perustuu lakeihin, jotka ovat myös sisäilmaongelmien korjaamisessa ja vastuukysymyksissä merkittävässä asemassa. Tässä opinnäytetyön osiossa käsitellään keskeisimpiä lakeja ja asetuksia, jotka ovat oleellisia rakennuttajan näkökulmasta sisäilmaongelmiin liittyvissä asioissa. Käsiteltävät asiat liittyvät uuden, yhtiömuotoisen asunnon kauppaan ja vastuuasioiden selvittelyyn virheen ilmetessä. 2.1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA D2 RAKEN- NUSTEN SISÄILMASTO JA ILMANVAIHTO. MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 2010. Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvan Suomen rakentamismääräyskokoelman D2-osio käsittää määräyksiä sekä ohjeita sisäilmastoon ja ilmanvaihtoon liittyen. Määräykset ja ohjeet koskevat uudistuotantoa ja niiden tavoitteena on, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan siten, että oleskeluvyöhykkeellä voidaan saavuttaa kaikissa tavanomaisissa sää- ja käyttöoloissa terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäympäristö. Rakennuksessa ei saa esiintyä terveydelle haitallisissa määrin kaasuja, hiukkasia tai mikrobeja. (Suomen rakentamismääräyskokoelma, Ympäristöministeriö 2008.) Rakentamista koskevat asetukset uudistuvat vuoteen 2018 mennessä vastaamaan vuonna 2013 voimaan tullutta maankäyttö- ja rakennuslakia. (Ympäristöministeriö 2016). 2.2 ASUNTOKAUPPALAKI Asuntokauppalakia sovelletaan asunto-osakkeiden ja muiden asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien yhteisöosuuksien kaupassa, ostajan taloudellisen ja oikeudelli- 13
sen aseman suojaamiseen rakentamisvaiheessa sekä tuotantoon ja myyntiin liittyvissä oikeussuhteissa. Asuntokauppalaissa määritellään myös virhevastuista koskevat säännökset. Asuntokauppalaki astui voimaan 1.9.1995 (843/1994) ja sitä uudistettiin aiempien säännösten selkeyttämiseksi 1.1.2006 (795/2005). (Asuntokauppalaki Finlex) Asumiseen käytettävien kiinteistöjen kauppa ei ole asuntokauppalain mukainen asuntokauppa. Kiinteistöjen kauppaa säännellään maakaaressa. (Nevala 2005 s. 15) 2.3 ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI Asunto-osakeyhtiölakia sovelletaan Suomen lain mukaisesti asunto-osakeyhtiöiksi rekisteröidyissä osakeyhtiöissä. Viimeisin asunto-osakeyhtiölainsäädäntö (1599/2009) on tullut päivitettynä voimaan 1.7.2010. Laissa määritellään yhteisen päätöksenteon ja osakkeenomistajan itsemääräämisoikeuden sekä yhtiön ja osakkeenomistajan vastuun rajat. Säännökset koskevat mm. kunnossapitovastuun jakautumista, kunnossapito- ja muutostöitä, yhdenvertaisuusperiaatetta sekä vahingonkorvausvastuuta. (Asunto-osakeyhtiölakiopas n.d.) 2.4 TERVEYDENSUOJELULAKI Terveydensuojelulain (763/1994) tarkoituksena on yksilön ja väestön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Tavoitteena on ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveyshaitalla tarkoitetaan tässä yhteydessä ihmisessä todettavaa sairautta, muuta ter- 14
veydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää yksilön tai väestön elinympäristön terveellisyyttä. (Terveydensuojelulaki, Finlex) Terveydensuojelulaissa myös määritellään ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysvaatimukset kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden selvittämiseksi. 2.5 ASUMISTERVEYSASETUS JA SEN SOVELTAMISOHJE Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut asetuksen asunnon ja muun oleskelutilan olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista huhtikuussa 2015. Asetusta sovelletaan terveydensuojelulain (763/1994) mukaiseen asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan. (Asumisterveysasetus, Finlex) Valviran laatimassa asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa annetaan käytännön esimerkkejä ja yksityiskohtaisia ohjeita terveyshaitan arvioimiseksi asumisterveysasetuksen mukaisesti. Asumisterveysasetuksen soveltamisohje on julkaistu viisiosaisena verkkojulkaisuna ja sen on tarkoitus toimia asiantuntijoiden apuna asumisterveyteen liittyvien asioiden tutkinnassa. (Valvira n.d.) 2.6 OIKEUDENKÄYMISKAARI Oikeudenkäymiskaarella on merkitystä mahdollisissa riita-asioissa, sillä lain 17:2 mukaisesti asianomaisen on näytettävä ne seikat, joihin hänen vaatimuksensa tai vastustamisensa perustuu. Asianosaisen on osoitettava riittävän uskottava näyttö tuomion perustaksi, joka tarkoittaa, että näyttötaakka on pääsääntöisesti kantajalla. (Oikeudenkäymiskaari, Finlex) 15
3 Tutkimukset rakennuksen kunnon selvittämiseksi Tämän opinnäytetyön kolmannessa luvussa tutustutaan keskeisimpiin tutkimuksiin rakennuksen kunnon selvittämiseksi. Kuva 1. Kiinteistön ja asunnon kunnon selvitysmenetelmiä (RT 18-11130, 2013). 3.1 KUNTOARVIO Ennen sisäilmastoon kohdistuvia yksittäisiä tutkimuksia rakennuksen kunto tulee arvioida kokonaisvaltaisesti turhien tutkimusten ja kartoitusten poissulkemiseksi. Kuntoarvio voidaan tehdä myös silloin, kun halutaan saada objektiivinen arvio rakennuksen sen hetkisestä kunnosta ja mahdollisista korjaustarpeista. Kuntoarvion perusteella voidaan tutkimuksia kohdistaa tarkemmin potentiaalisiin riskikohtiin. 16
Kuntoarviossa selvitetään pääasiassa aistinvaraisesti ja ilman rakenneavauksia tilojen, rakennusosien, järjestelmien, laitteiden ja ulkoalueiden kuntoa. Kuntoarviossa tarkastetaan myös rakennuksen huoltokirjan täyttö sekä huoltotoimenpiteiden oikeaaikainen suorittaminen. Kuntoarvion yhteydessä voidaan suorittaa myös asukaskysely taloyhtiön asukkaille, jos halutaan saada kokonaisvaltaisempaa tietoa asukkaiden viihtyvyydestä ja mahdollisista korjaustarpeista eri asunnoissa. Kuntoarvion sisältö ja laajuus voidaan sopia tapauskohtaisesti arvion tilaajan ja arvioijan kesken. Kuntoarvioijat voivat suositella havaintojensa pohjalta tarkempien kuntotutkimusten tekemistä. (RT 18-11130, 2013). Kuntoarviossa riskit kosteus- ja mikrobivaurioille arvioidaan ja tarvittaessa suositellaan lisätutkimuksia kohteessa havaittujen näkyvien vaurioiden, kosteusmittausten tulosten, asukaskyselyn, tai muun vastaavan perusteella (RT 18-11131, 2013). Kuntoarvio laaditaan myös LVI-, sähkö- ja tietojärjestelmien osalta. Kuntoarvioin tulokset raportoidaan tilaajalle ja rakenneosat kuntoluokitellaan asteikolla 5-1. Kuntoarvioijien antamien kuntoluokkien yhdenmukaisuuden varmistamiseksi on laadittu erillinen ohjeistus. (RT 18-11061, 2012). Kuva 2. Kuntoluokat (RT 18-11031, 2012) 17
Laadukkaan kuntoarvion perusteella kohteelle voidaan laatia tutkimussuunnitelma, jossa otetaan kantaa millaisia tutkimuksia, mistä ja millä laajuudella kohteessa tulee suorittaa. 3.2 RAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUS Kuntotutkimus on kuntoarviota yksityiskohtaisempi tarkastelu ja se kohdistuu useimmiten rakenneosiin, jotka vaativat kuntoarvion tai muun tarkastelun perusteella tarkempia tutkimuksia. Kuntotutkimuksessa avataan tarvittaessa rakenteita, otetaan näytteitä ja tehdään mittauksia mahdollisesti vaurioituneesta rakenneosasta. Kuva 3. Sisäilmaongelmaisen rakennuksen yleisimmät kuntotutkimuksen lähtökohdat. (Ympäristöministeriö. 2015) 3.3 ILMANVAIHTO- JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMIEN KUN- TOTUTKIMUS Ilmanvaihdon toimimattomuus saattaa olla iso tekijä sisäilmaongelmien aiheuttajana. Ilmanvaihdon toiminnasta saatava tieto on siis tärkeää heti sisäilmaongelmia epäiltä- 18
essä. Ilmanvaihtokoneiden toiminta, huollot, kanaviston puhtaus ja ilmanvaihdon mitoitus ovat oleellisia tietoja sisäilmaongelmia selvitettäessä. Rakennuksen kuntoarviossa perehdytään myös LVI-järjestelmien toimintaan ja sen perusteella voidaan suositella tarkempia tutkimuksia suoritettavaksi. Tallentavien paine-ero- ja olosuhdemittareiden avulla saadaan helposti tarkempaa tietoa tiloissa vallitsevista olosuhteista erilaisissa käyttötilanteissa. Myös ilmamäärien mittaus sekä kanaviston puhtaus kertovat paljon ilmanvaihdon toiminnasta. Huoltotoimenpiteet ovat merkittävässä roolissa ilmanvaihdon toimivuuden tarkastelussa, esimerkiksi vaihtamattomat tai vääränlaiset ilmanvaihtokoneen suodattimet saattavat kuljettaa epäpuhtauksia sisäilmaan. Ilmanvaihtojärjestelmien kuntotutkimus tulee teettää aiheeseen perehtyneen ammattilaisen toimesta. 19
4 Yleisimmät kemialliset ja mikrobiologiset sisäilmaongelmien aiheuttajat ja niiden Sisäilman laatuun voi vaikuttaa useat eri tekijät. Sisäilmaongelmien ratkaisemisessa on tärkeää, että tehdyt mittaukset ja tutkimukset tehdään standardoiduilla menetelmillä tai menetelmillä, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä käytettäväksi kyseiseen tutkimustarkoitukseen. Myös tutkimusten riittävä laajuus ja vertailunäytteet eivaurioituneesta rakenteesta/tilasta ovat tärkeitä sisäilmaongelman selvittämiseksi. Toimenpiderajat sisäilmaongelmien aiheuttajien esiintymisestä on esitetty seuraavissa luvuissa. 20
Kuva 4. Yleisimmät sisäilman laatua heikentävät tekijät ja niiden aiheuttamat haitat ja oireet. (Pitkäranta ja Puhka, 2013. Muokkaus Ympäristöministeriö.) 4.1 KEMIALLISET EPÄPUHTAUDET Tässä opinnäytetyön luvussa käsitellään tarkemmin rakenteista tai materiaaleista sisäilmaan vapautuvia kemiallisia yhdisteitä, jotka saattavat aiheuttaa sisäilmaongelmia ja terveyshaittaa. Tästä luvusta on jätetty pois mm. hiilidioksidi, hiilimonoksidi, tupakansavu ja radon niiden päästölähteiden perusteella. Ammoniakin esiintyminen uudiskohteissa on epätodennäköistä useimpien kotimaisten materiaalintoimittajien luovuttua kaseiinin ja gelatiinin käytöstä katto- ja seinätasoitteissa. PAHyhdisteet sisäilmassa kertovat yleensä vanhojen kosteuseristeiden päästöistä, joten ne voidaan sulkea pois edellisen kymmenen vuoden aikana rakennettujen asuinrakennusten sisäilmaongelmien aiheuttajista. Asbestin käyttö kiellettiin Suomessa vuonna 1994, joten uudisrakentamiskohteiden osalta asbestinäytteenotto ei ole tarpeellista. VOC- ja Formaldehydin mittaamiseen sisäilmasta käytetään yleisesti ISO 16 000-6 standardoitua ilmanäytteenottomenetelmää. Aktiivisessa näytteenotossa näyte kerätään adsorbenttiputkiin tilavuusvirraltaan tunnetun pumpun avulla. Ilmanäyte ku- 21
vaa sisäilmaa vain näytteenottohetkellä, joten luotettavan tuloksen saamiseksi tulee näytteenotossa noudattaa Asumisterveysasetuksen 14 mukaista ohjeistusta. Näytteenottolaitteiden tulee olla laitteen valmistajan ohjeiden mukaisesti kalibroituja. Ilmanäyte otetaan sellaisesta tilasta, jonka oletetaan edustavan parhaiten kemiallisten epäpuhtauksien esiintymistä. Mittaus tulee suorittaa tavanomaista käyttöä vastaavissa oloissa. Ilmanäytteenotto suoritetaan oleskeluvyöhykkeeltä, noin 1,1 metrin korkeudelta. Näytteenottohetkellä ilmanvaihdon tulee vastata tavanomaista tilannetta ja ikkunoiden, ovien ja tuuletusluukkujen pitää olla suljettuja. Tilaa ei myöskään pidä siivota kahteen vuorokauteen ennen näytteenottoa ja näytteenottajan tulee välttää hajusteita sekä tupakointia ennen mittauksen suorittamista. Näytteenottoa ei myöskään tule suorittaa tuloilmalähteen tai ikkunan läheisyydessä, sillä ne voivat vääristää näytettä eikä tulos ole koko tilan pitoisuuksista kertova mittaustulos. Päästölähteiden paikantamiseksi voidaan suorittaa myös FLEC-mittaus (ISO 16 000-10- standardoitu menetelmä), kupu- ja viiltomittauksia sekä materiaalinäytteenottoja Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen III-osan mukaisesti. Näytteenotot tulee suorittaa standardoiduilla tai Sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän toimijan toimesta luotettavaksi osoitetulla menetelmillä. Eri mittausmenetelmien mukaan saatuja mittaustuloksia ei voida verrata keskenään. Sisäilmaston kemiallisten yhdisteiden mittaus suositellaan tehtäväksi aikaisintaan kuusi kuukautta rakennuksen valmistumisesta, sillä rakennusmateriaalien kemialliset päästöt ovat uutena korkeimmillaan ja ne pienenevät ajan myötä. 22
4.1.1 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) VOC-yhdisteillä tarkoitetaan kaasumaisia, kemiallisia yhdisteitä, joita esiintyy sisäilmassa myös normaalitilanteissa. Yhdisteet voivat olla peräisin ulkoilmasta, rakennusmateriaaleista, huonekaluista, kemikaaleista, tupakoinnista, ruoanlaitosta tai ihmisten ja eläinten aineenvaihdunnasta. Materiaalien emissiot ovat tyypillisiä sisäilman VOC-lähteitä, erityisesti uusien materiaalien kohdalla. Näitä emissioita kutsutaan primääriemissioiksi ja ne vähenevät ajan myötä. ISO 16 000-6 standardinmukaisessa VOC-ilmanäytteenotossa käytetään Tenax TAadsorbenttia. Asumisterveysasetuksen mukaiset toimenpiderajat on ilmoitettu tolueenivasteena, tällöin käytetään nimitystä TVOC. VOC-mittaus yksinään on riittämätön sisäilmaongelmien selvittämiseksi, mutta toimii hyvin yhtenä apukeinona kokonaisvaltaisessa tutkimuksessa, erityisesti jos ongelmien aiheuttajaa ei ole pystytty selvittämään muilla tutkimuksilla. Kosteusrasituksen seurauksena materiaalien VOC-päästöt lisääntyvät, jolloin VOC-yhdisteiden korkeat pitoisuudet sisäilmassa saattavat kertoa myös kosteus- tai homevauriosta. Näitä hapettumis- ja hajoamistuotteina syntyviä emissioita kutsutaan sekundäärisiksi emissioiksi ja ne aiheuttavat usein herkemmin ärsytysoireita kuin primääriemissiot. VOC-yhdisteet saattavat aiheuttaa ärsytysoireita sekä hajuhaittoja. VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuuden toimenpideraja standardoidun ilmanäytteenoton tulosten perusteella on Asumisterveysasetuksen mukaisesti 400 µg/m 3. Toimenpideraja voi kuitenkin ylittyä kokonaispitoisuuden jäädessä alle 400 µg/m 3, jos yksittäisen, terveydelle haitallisen yhdisteen pitoisuus osoittautuu yli 50 µg/m 3. Toisaalta pitoisuudet voivat myös ylittyä aiheuttamatta terveyshaittaa, jos ylityksen todetaan johtuvan terveydelle vaarattomien yhdisteiden korkeasta pitoisuudesta. Yksittäisten yhdisteiden terveysvaikutusten selvittäminen on näissä tapauksissa tarpeellista. 23
Joidenkin sisäilmaongelmiin liittyvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden toimenpiderajoista on säädetty erikseen: Kuva 5. Erikseen säädettyjä toimenpiderajoja eräille haihtuville orgaanisille yhdisteille (Valvira, asumisterveysasetus, 2015). TXIB-päästöjä voi haihtua sisäilmaan muovimatoista, liimoista, tasoitteista ja maaleista. Kohonnut TXIB-pitoisuus ei kerro materiaalin kosteusvaikutuksesta vaan se syntyy TXIB-viskositeetin muuntajan emissioista. TXIB-pitoisuus sisäilmassa kertoo yleensä huonolaatuisesta materiaalista rakenteissa tai pinnoitteissa. 2-etyyliheksanolia syntyy kosteusrasituksen seurauksena, esimerkiksi lattiarakenteeseen jääneen rakennusaikaisen kosteuden reagoidessa pinnoitemateriaalien kanssa. 2-EH-yhdistettä käytetään lisäaineena mm. liimoissa ja PVC-tuotteissa. 2- etyyliheksanolin esiintyminen normaalissa sisäilmassa on epätavanomaista. Styreeniä voi erittyä sisäilmaan rakennusmateriaaleista, kuten erilaisista pinnoitteista, niiden reagoidessa kosteuden kanssa. Styreenin tunnistaa sen pistävästä hajusta ja sen esiintyminen sisäilmassa normaalitilanteissa on epätavallista. Styreenin korkeiden pitoisuuksien terveysvaikutukset ovat vakavia, mm. silmien sidekalvojen ja hengitysteiden limakalvojen ärsytystä, hermoston toiminnan häiriöitä sekä mahdollisia kromosomimuutoksia veren lymfosyyteissa, tästä syystä styreenille on asetettu pienempi toimenpideraja kuin monille muille haihtuville orgaanisille yhdisteille. (Hengitysliitto) 24
4.1.2 Formaldehydi Formaldehydi on aldehydeihin kuuluva väritön ja voimakkaanhajuinen kaasu. Sen pitoisuutta voidaan mitata yhdessä muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) kanssa, mutta myös erikseen, sillä formaldehydi saattaa aiheuttaa terveysvaikutteisia oireita jo pieninä pitoisuuksina. Formaldehydia saattaa vapautua sisäilmaan useista eri lähteistä, sillä sen vesiliuosmuotoa käytetään erilaisten liimojen, maalien, lakkojen, tekstiilien käsittelyaineiden, mineraalivillan ja hartsin valmistuksessa. Huonekalu- ja lastulevyjen liimaaineena käytettävä ureaformaldehydihartsi ja mineraalivillan sidosaineena käytettävä fenoliformaldehydihartsi ovat tavanomaisia formaldehydilähteitä. Formaldehydiä vapautuu sisäilmaan materiaalin kastuessa, sidoshartsin hajoamisen seurauksena. (Työterveyslaitos, 2010) Formaldehydi saattaa sisäilman pitoisuuksissa ärsyttää silmiä ja ylempiä hengitysteitä. Ihmisten herkkyys sen ärsytysvaikutuksille vaihtelee paljon, osa kokee ärsytysoireita jo hyvin pienissäkin, 5-10 µg/m 3, formaldehydipitoisuuksissa. Formaldehydin hajukynnys on 35 µg/m 3. (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Osa III, s. 7) Asumisterveysasetuksen mukaisesti formaldehydin pitoisuuden vuosikeskiarvo ei saa ylittää sisäilmassa 50 µg/m 3 eikä 30 minuutin mittauksen aikana keskiarvopitoisuus saa ylittää 100 µg/m 3. 25
4.1.3 Sisäilman hiukkaset Sisäilman hiukkasilla tarkoitetaan hengitettäviä hiukkasia (PM10), joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 10 mikrometriä. Pienhiukkasia ovat hiukkaset, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 2,5 mikrometriä. Pienhiukkaset voivat kulkeutua hengitysilman mukana keuhkorakkuloihin asti ja niillä on todettu olevan merkittävä rooli sydän- ja verisuoni- sekä keuhkosairauksien aiheuttajana. Hiukkasten terveyshaitoille herkimpiä ovat astmaatikot, allergikot ja keuhkoahtaumatautia sairastavat (Työterveyslaitos 2010). Sisäilman hiukkasten pääasialliset lähteet ovat liikenne ja energiantuotanto. Sisäilman hiukkaset kulkeutuvat ulkoilmasta sisälle asuintiloihin, joissa ihmiset viettävät paljon aikaa ja altistuvat pienhiukkasten terveyshaitoille. Ulkoilman pienhiukkaspitoisuudesta suurin osa on ulkomailta peräisin olevaa kaukokulkeumaa, johon ei kotimaisin voimin pystytä vaikuttamaan. Sisäilmasta peräisin olevia hiukkaslähteitä ovat mm. ruoanlaitto, tupakointi ja takan poltto nostaen hiukkaspitoisuuksia vain hyvin hetkellisesti. Kuva 6. Ihmisen ja luonnon ilmakehään tuottamat hiukkaset (Salonen ja Pennanen, 2006). 26
Tuloilman suodatus suunnitellaan Suomen rakentamismääräyskokoelman D2-osion mukaisesti siten, että muualla kuin taajama-alueen ulkopuolella tai etäällä vilkasliikenteisistä kaduista tuloilmansuodattimien erotusaste on vähintään 80 % 1µm:n hiukkasilla suodattimen käyttöiän aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään F7- luokan tuloilmasuodattimien käyttöä. Hengitettävien PM10-hiukkasten pitoisuus sisäilmassa saa olla 24 tunnin mittauksen aikana enintään 50 µg/m 3. Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuus sisäilmassa saa olla enintään 25µg/m 3 24 tunnin mittauksen aikana. Hiukkasten massapitoisuuksia voidaan mitata esimerkiksi laser-fotometriaan perustuvalla mittalaitteella, joka tallentaa lukemat laitteen muistiin analysointia varten. Mittauksessa ilmenee hiukkasten massapitoisuudet asetetun mittausaikavälin mukaisesti. Hiukkasten sisäilman lähteenä saattaa olla myös home- tai kosteusvaurio. 4.1.4 Sisäilman kuidut Teollisista mineraalikuiduilla tarkoitetaan eriste-, lasivilla ja keraamisia kuituja. Nämä voivat aiheuttaa ihon, silmien- ja hengitysteiden ärsytystä esiintyessään sisäilmassa. Niiden ei tiedetä aiheuttavan pysyviä terveyshaittoja, vaan oireet poistuvat yleensä kuitulähteen poistuttua. Sisäilman kuitulähteitä ovat rakennusten lämmöneristeet, ilmanvaihtokoneiden kanavaäänenvaimentimet tai akustiikkalevyt. Teolliset mineraalikuidut eivät aiheuta 27
terveyshaittaa ollessaan sitoutuneina alkuperäisessä materiaalissa, mutta esim. ilmavuotojen tai rikkoutuneiden eristeiden vuoksi kuidut irtoavat sisäilmaan. Kuituja saattaa irrota materiaalista myös kosteusrasituksen seurauksena (Työterveyslaitos, 2010). Teollisten mineraalikuitujen toimenpideraja on kahden viikon laskeumanäytteestämääritettynä 0,2 kuitua/cm 2. Jos kuitulaskeuma ylittää annetun toimenpiderajan, on selvitettävä kuitulaatu ja otettava vertailunäytteet myös mahdollisista kuitulähteistä ongelman ratkaisemiseksi. Teollisia mineraalikuituja vapautuu sisäilmaan useimmiten vanhempien ilmanvaihtokoneiden äänenvaimentimien eristeistä tai rakenteiden höyrynsulun epätiiveyskohdista, esim. läpivientien puutteellisesta tiivistyksestä, sisätilojen ollessa alipaineisia. 4.2 MIKROBIOLOGISET TEKIJÄT Toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. 2016) Mikrobikasvu rakennuksessa tai rakennusmateriaalissa todetaan yleensä joko laimennossarja- tai suoraviljelymenetelmällä ja mikroskopoimalla. Myös ilmanäytteestä 6-vaiheimpaktorilla otetusta näytteestä voidaan todeta mikrobikasvu, sillä edellytyksellä, että on myös muuta näyttöä toimenpiderajan ylittymisestä, esimerkiksi näkyvä kosteusvaurio. 28
Aistinvaraisesti todetut havainnot, esimerkiksi homeen haju, selkeä mikrobikasvusto tai havaittavissa oleva kosteusvaurio ovat riittävä signaali toimenpiderajan ylittymisestä ja niiden syyt tulee selvittää huolellisesti. Pelkän pintakosteusmittarin osoittama kohonnut kosteuslukema ei yksinään riitä toimenpiderajan ylittymiseen, vaan tulos pitää todentaa esim. rakennekosteusmittauksella. Materiaalinäytteistä on tärkeä analysoida lajisto sekä tarkastella mikrobien kokonaispitoisuutta. Acremonium aktinomykeetit Aspergillus fumigatus Aspergillus ochraceus Aspergillus penicillioides Aspergillus sydowii Aspergillus terreus Aspergillus ustus / Aspergillus restrictus Aspergillus versicolor Chaetomium Eurotium Exophiala Fusarium Geomyces Oidiodendron Paecilomyces Phialophora sensu lato Scopulariopsis Sporobolomyces Sphaeropsidales Stachybotrys Trichoderma Tritirachium Ulocladium / Engyodontium Wallemia Kuva 7. Tärkeimmät home- ja kosteusvaurioindikaattorit (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, 2016). Mikrobinäytteiden analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa tulee käyttää asiantuntijan apua väärien tulkintojen välttämiseksi. 29
5 Toimintamalli sisäilmaongelman ratkaisemiseksi Toimintamalli käsittää uuden asunnon vuositarkastuksen jälkeen ilmenneiden sisäilmaongelmiin liittyvien virheiden selvitys- ja korjausprosessin. Vuositarkastuksen jälkeen rakennuttaja vastaa vain mahdollisista piilevistä virheistä, jotka ovat olleet asunnossa jo luovutusvaiheessa, mutta joiden vaikutukset ovat ilmenneet vasta myöhemmin. Kuva 8. YIT Rakennus Oy:n vastuukorjausprosessikuvaus (YIT Rakennus Oy, sisäinen intra) 5.1 REKLAMAATIO Asunnon ostajan tulee ilmoittaa rakennuttajalle havaitsemastaan virheestä kohtuullisessa ajassa, jolloin kohteen rakennuttajalla on myös oikeus korjata virhe kohtuullisessa ajassa. Virheenä uuden asunnon kaupassa voidaan pitää seuraavia: 30
asunto ei vastaa sopimusta se ei täytä rakentamisen säännöksiä tai määräyksiä sitä ei ole rakennettu hyvän rakentamistavan mukaisesti, ammattitaitoisesti ja huolellisesti sen ominaisuuksista aiheutuu terveyshaittaa rakennusmateriaali tms. ei ole tavanomaista, hyvää laatua asunto ei muuten vastaa asunnonostajan perusteltuja ominaisuuksia Kohtuullista aikaa arvioidaan sen mukaan, milloin ostaja on havainnut virheen ja päässyt selville sen merkityksestä. Kohtuullisena aikana voidaan yleisesti pitää 3-4 kk virheen havaitsemisesta, tämän jälkeen virhe vanhenee, jos siitä ei ole tehty reklamaatiota. (Rakennusteollisuus) Reklamoitaessa on oltava selvillä virheestä vastuullinen taho. Jos terveyshaitta aiheutuu rakennuksen epätavanomaisesta käytöstä tai huoltotoimenpiteiden laiminlyönnistä, haitan poistamisesta vastaa joko asunnon haltija tai rakennuksen omistaja. Jos terveyshaittaa aiheutuu rakennuksen rakenteista, eristeistä tai perusjärjestelmistä, joiden huoltotoimenpiteet on tehty rakennuttajan ja laitevalmistajien ohjeistuksen mukaan dokumentoidusti, kohdennetaan reklamaatio kohteen rakennuttajalle. Rakennuttaja ei ole vastuussa virheestä, jos se olisi pitänyt havaita jo vuositarkastuksessa, mutta siitä ei ole silloin reklamoitu siitä ei ole reklamoitu kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemisesta se on aiheutunut rakennuksen tai laitteiden väärinkäytöstä tai huoltotoimenpiteiden laiminlyönnistä materiaalin, laitteen tai rakennusosan tekninen käyttöikä on kulunut umpeen. virhe on ollut ostajan tiedossa jo ennen kaupantekoa 31
on kulunut yli 10 vuotta yhtiön vastaanottotarkastuksesta Ostaja ei voi reklamoida rakennuttajaa ilman perusteita, esimerkiksi terveyshaitasta ilman näyttöä. Lisäksi esitettyjen näyttöjen tulee olla riittävän luotettavia. Kaikille osapuolille toimivin ratkaisu olisi tiedottaa rakennuttajaa jo epäiltäessä mahdollista terveyshaittaa tai muuta virhettä, jolloin rakennuttaja voisi esittää yhtiölle tutkimusta johtavan asiantuntijan valintaan ja tutkimusten luotettavuuteen liittyviä ohjeistuksia. Rakennuttajan tulee reagoida reklamaatioon mahdollisimman pian sekä esittää oma vastineensa osakkaalle tai yhtiölle. Reklamaation vastineessa on hyvä tuoda ilmi ne toimintatavat, joiden mukaisesti rakennuttaja toimii sisäilmaongelmaa epäiltäessä. 5.2 LÄHTÖTIEDOT Kattavat lähtötiedot helpottavat sisäilmaongelmien selvitystyötä. Kohteen ARK-, RAK- ja LVI-suunnitelmat ja loppukuvat, huolto- ja korjaustiedot sekä mahdollisesti aiemmin laaditut kuntoarviot ja -tutkimukset ovat tärkeitä dokumentteja. Työmaa-aikaisista dokumentaatioista tärkeitä ovat mm. laadun- ja kosteudenhallintasuunnitelma sekä niihin liittyvät tarkastusasiakirjat, kosteusmittausdokumentit, salaoja- ja viemärikuvaukset, maa-ainesten rakeisuuskäyrät, valvojien laatimat tarkastusmuistiot esimerkiksi mallitöistä sekä muut dokumentit suoritetuista kokeista ja mittauksista. Myös työmaa-aikaset valokuvat ja työmaapäiväkirja kertovat kohteen rakentamisolosuhteista. 32
5.3 ULKOPUOLISEN ASIANTUNTIJAN VALINTA Jos reklamaation saavuttua voidaan todeta, että on syytä epäillä asunnossa olevan rakennuttajan vastuuseen kuuluvia terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä, tulee rakennuttajan ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin haitan poistamiseksi. Rakennuttajan tulee valita prosessiin pätevä asiantuntija, joka pystyy tarkastelemaan tilannetta kokonaisvaltaisesti ja ottamaan huomioon asunnossa mahdollisesti jo aiemmin tehdyt tutkimukset. Suositellaan, että rakennuttaja valitsee asiantuntijan samoin perustein, kuin Asumisterveysasetuksessa määritellään terveydensuojeluviranomaisen käyttämän ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysvaatimuksista. Terveydensuojelulain 49 :n mukaisesti Asumisterveysasetuksen 21 :ssä on säädetty pätevyysvaatimukset rakennusten kosteus- ja homevaurioihin sekä sisäilmaongelmiin liittyville ulkopuolisille asiantuntijoille. Kuva 9. Ulkopuolisen asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset (Valvira, asumisterveysasetuksen soveltamisohje) 5.4 TUTKIMUSSUUNNITELMA Ennen varsinaisia tutkimuksia kohteesta tulee laatia tutkimussuunnitelma. Tutkimussuunnitelman avulla voidaan kartoittaa kohteen lähtötiedot, tutkimusten tavoitteet ja keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Tutkimussuunnitelma helpottaa prosessin kokonaisvaltaista hallintaa. Ulkopuolinen asiantuntija myös arvioi mahdollisten 33
aiemmin tehtyjen tutkimusten luotettavuuden ja hyödyllisyyden ongelman selvittämiseksi. Tutkittava kohde kuvaillaan tutkimussuunnitelmassa tarkoin hyödyntäen kohteesta käytettävissä olevia lähtötietoja. Tutkimussuunnitelmaan eritellään toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ongelman lähtötietoihin perustuen. Tutkimussuunnitelmassa määritellään tutkimusmenetelmät, joilla sisäilmaongelmaa lähdetään selvittämään. Tutkimussuunnitelman ns. punaisen langan tulisi edetä suunnitelmallisesti ongelmasta tutkimusten kautta ratkaisuun siten, että se vastaisi kysymykseen; miksi tutkitaan? Jos vaurio on ilmeinen, tutkimussuunnitelmaa ei välttämättä tarvitse laatia. Jos ongelmien aiheuttaja ei ole tiedossa, tutkimussuunnitelma auttaa kohdistamaan toimenpiteet oikeisiin paikkoihin. Tutkimussuunnitelma voidaan laatia vaiheittaisen kuntotutkimuksen mukaisesti, mikä tarkoittaa tutkimusten etenemistä vaiheittain siihen asti, kunnes terveyshaitan aiheuttaja selviää. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetut kuntotutkimukset toimivat aina lähtötietoina seuraavan vaiheen kuntotutkimuksille. 5.5 PROSESSIN KESTON ARVIOINTI Mikäli vaurion aiheuttaja on ilmeinen eikä erillisiä tutkimuksia asian selvittämiseksi tarvita, voidaan prosessin kesto arvioida tarvittavien purku- ja korjaustoimenpiteiden keston mukaisesti. 34
Jos vaurion aiheuttajasta ei ole tietoa tai vaurion kohdentamiseksi tulee tehdä tutkimuksia, laatii ulkopuolinen asiantuntija aikataulusuunnitelman. Aikataulua laadittaessa tulee ottaa huomioon mahdollisten näytteenottojen analysointiin kuluva aika. Prosessin kesto tulee arvioida heti lähtötilanteessa ja sitä tulee tarkentaa tutkimusten edetessä. Aikataulumuutoksista tulee tiedottaa YIT:tä, isännöitsijää sekä asukkaita hyvissä ajoin. 5.6 TUTKIMUKSET JA RAPORTOINTI Tutkimukset tulee suorittaa Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysasetusta noudattaen. Jos kohteessa on aiemmin tehty tutkimuksia, joiden luotettavuutta ei voida varmistaa, tulee tutkimukset todentaa Asumisterveysasetuksen mukaisilla tutkimuksilla. Tutkimukset suoritetaan siinä laajuudessa, kuin tutkimussuunnitelmassa on määritelty ja mahdollisten lisätutkimusten tarpeesta on erikseen sovittava kaikkien osapuolten kesken. Tutkimukset tulee suorittaa asiakaslähtöisesti siten, että tilojen normaalikäyttö on mahdollista tutkimusten aikana. Kaikista saaduista tutkimustuloksista on tiedotettava heti niiden valmistuttua sekä YIT:tä, kohteen isännöitsijää, että asukasta. Raportoinnissa tulee käyttää YIT:n hyväksymää raportointipohjaa, joka kattaa kaikki tutkimuksen osa-alueet. 35
5.7 KORJAUSSUUNNITELMA JA KORJAUKSEN TOTEUTUS Korjaussuunnitelman laatii YIT:n vuosikorjaustyönjohto yhdessä erityisalojen asiantuntijoiden kanssa ja se hyväksytetään sekä ulkopuolisella asiantuntijalla että taloyhtiöllä ennen korjaustoimiin ryhtymistä. Korjaussuunnitelman yhteydessä tulee tarkentaa myös prosessin kokonaisaikataulu. Korjaustyöt toteutetaan vallitsevien asetusten ja lakien mukaisesti sekä YIT:n laatukriteerejä noudattaen. Korjaustyön tarkoituksena ei ole parantaa asunnon varuste- ja laatutasoa vaan työ toteutetaan ennalleensaattamis-periaatetta noudattaen. Tämä on hyvä tuoda esille myös asukkaalle ennen korjaustöiden aloittamista. Korjaustyö toteutetaan YIT:n vuosikorjaushenkilöstön ja tarvittaessa erityisalojen asiantuntijoiden toimesta. Korjaustyön edetessä on hyvä tiedottaa erityisesti asukasta tehdyistä toimenpiteistä ja koko korjaustyön etenemisestä. 5.8 LAADUNVARMISTUS JA SEURANTA Korjaustyön aikana suoritetaan YIT:n laatukortteihin määritellyt laadunvarmistustoimenpiteet kyseisille työvaiheille. Laadunvarmistustoimenpiteet dokumentoidaan ja tallennetaan YIT:n sähköiseen järjestelmään. Laadunvarmistustoimenpiteiden dokumentointi luovutetaan taloyhtiölle korjaustyön kuittauksen yhteydessä. Korjaustöiden onnistuminen voidaan varmentaa, sisäilmaongelman aiheuttajasta riippuen, ulkopuolisen asiantuntijan määrittelemillä tutkimuksilla. Varmentamista suositellaan, jotta mahdollisten myöhemmin ilmenevien, eri syistä aiheutuneiden vaurioiden kustannukset eivät koidu rakennuttajan vastuulle ilman erillistä selvitystyötä. 36
Esimerkiksi tiiviyskorjausten onnistumisen varmentamiseksi voidaan suorittaa merkkiainekokeita. 5.9 KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN Asumisterveysasetuksen soveltamisoppaan osa I, 2 ohjeistaa kustannusten jakautumisesta seuraavasti: Tilanteissa, joissa haitan aiheuttajasta ei ole selvyyttä ilman lisätutkimuksia, kohdistaa terveydensuojeluviranomainen velvoitteensa kiinteistön omistajalle, joka voi lopulta periä tutkimuskustannukset haitasta vastuussa olevalta. Toisin sanoen yhtiö tai osakas maksaa tutkimukset siihen asti, kunnes voidaan todeta virheen vastuullinen taho. Jos vastuullinen taho on rakennuttaja, voidaan tutkimusten kustannukset korvata niiltä osin, kuin tutkimukset on tehty asumisterveysasetuksen mukaisilla menetelmillä. 5.10 SIJAISASUMINEN Sijaisasumisjärjestelyistä on aina sovittava etukäteen kaikkien osapuolten kesken. Sijaisasumisen kustannukset jakautuvat samoin perustein, kuin korjaustyön muutkin kustannukset. Asunnon tulee olla asumiskelvoton, jotta sijaisasuminen voidaan korvata. Asuinkelvottomuuden määrittelyssä epäselvissä tapauksissa auttaa kaupungin terveydensuojeluviranomainen, terveystarkastaja tai rakennusvalvonta. Prosessin huolellinen ennakkosuunnittelu ja keston määrittely pienentävät sijaisasumisesta syntyviä kustannuksia. Jos sijaisasuntoon on muutettu ennen yhteistä sopimusta, tulee kustannuksien jakautumisesta sopia erikseen. 37
YIT:n on suositeltavaa sopia yhteistyöstä sijaisasuntoja tarjoavan yrityksen kanssa, jotta sijaisasunto palvelisi mahdollisesti muuttamaan joutuvaa asukasta sekä vastaisi kustannuksiltaan YIT:n vaatimuksia. 5.11 IRTAIMISTON PUHDISTUS Kohteen korjaustöiden jälkeisellä loppusiivouksella on suuri merkitys käyttäjien tyytyväisyyteen. Tavanomaisten korjaustöiden jälkeen suoritetaan normaali rakennushankkeen loppusiivous, jossa tilat ja pinnat siivotaan ns. muuttokuntoon. Mikäli vaurioiden perusteella on tarvetta homepölysiivoukselle sekä irtaimiston homepuhdistukselle, tulee ne suorittaa niihin erikoistuneen toimijan toimesta. Homepölysiivouksen merkitys mikrobikorjaustyön onnistumisessa on merkittävässä roolissa. Mekaanisella puhdistuksella saavutetaan yleensä hyviä lopputuloksia laajojenkin mikrobivauriokorjausten jälkeen. Tilojen desinfioinnilla saatetaan pahimmassa tapauksessa aiheuttaa lisäoireilua tilojen käyttäjille voimakkaiden desinfiointiaineiden vaikutusten seurauksena, joten aina ensisijaisesti suositaan mekaanista puhdistusta. 5.12 TIEDOTTAMINEN Tiedottamisen tärkeyttä jokaisessa prosessin vaiheessa ei tule unohtaa. Ulkopuolinen asiantuntija toimii sisäilmaongelmien, tutkimusten ja korjaustöiden etenemisen tiedottamisen vastuuhenkilönä sekä osallistuu kaikkiin tilaisuuksiin aihetta koskien. 38
Tutkimussuunnitelman laadinnan yhteydessä ulkopuolista asiantuntijaa voi pyytää laatimaan myös viestintäsuunnitelman, jonka perusteella prosessin tiedottaminen hoidetaan. Tutkimusten etenemisestä ja tuloksista tulisi aina tiedottaa keskitetysti yhden tai muutaman ihmisen toimesta. Viestintäsuunnitelma kannattaa täten käydä läpi kaikkien tutkimus- ja korjausprosessiin osallistuvien kesken, jotta virheellisiltä johtopäätöksiltä tai tulosten tulkinnoilta voitaisiin välttyä. 39
6 Tulokset Opinnäytetyön tuloksena syntyi kaavio, askelmerkit, sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Askelmerkkien hyödyntäminen tapahtuu yhdessä opinnäytetyön kirjallisen osion kanssa. Jokaisesta osa-alueesta on laadittu kattavampi selostus opinnäytetyön kirjallisessa osuudessa. Kuva 10. Askelmerkit sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. 40
7 Johtopäätökset ja pohdinta Toimintamallin laatimisessa haastavinta oli kohteiden erilaisuus. Jokaisen reklamaation ja sisäilmaongelman selvittäminen on oma prosessinsa, jossa on paljon muuttuvia tekijöitä. Tästä syystä yksi toimintaohjeistus ei päde kaikkiin tapauksiin. Tavoitteena oli kuitenkin luoda ohjeistus, jota voisi hyödyntää ohjanuorana ja asiat, joihin ei ole yksiselitteistä vastausta tai toimintatapaa, pohdittaisiin erikseen. Tällaisia ovat esimerkiksi tutkimusten kesto ja kustannusten jakautuminen. Työn tavoitteena oli myös opastaa YIT:n vastuukorjauksen työnjohtoa ohjeistamaan isännöitsijöitä ja taloyhtiöitä sisäilmaongelmien selvittämisessä. Työn lopputulos ei pidä sisällään toimintamallia taloyhtiöille jaettavaksi vaan ainoastaan YIT:n omaan käyttöön selkeyttämään prosessia. Toivottavaa olisi, että taloyhtiöt ottaisivat yhteyttä rakennuttajaan jo heti sisäilmaongelmaa epäillessään, jotta vältyttäisiin turhilta tutkimuksilta ja nopeutettaisiin prosessia. Yhtenä tärkeimpänä seikkana sisäilmaongelmien ratkaisemisessa on ulkopuolisen asiantuntijan pätevyys selvittää kokonaisvaltaisesti ongelmien syyt. Tästä syystä toimintamallissa on ohjeistettu YIT:tä noudattamaan asiantuntijan valinnassa samoja kriteereitä, kuin Terveydensuojelulain 49 :n mukaisesti Asumisterveysasetuksen 21 :ssä on säädetty. Toinen tärkeä opinnäytetyön aikana esiin noussut asia on tutkimusten luotettavuuden varmistaminen ja rakennuttajan korvausvastuu niistä. Pääsääntönä voisi pitää, että tutkimukset tulee olla tehtynä Asumisterveysasetuksen mukaisesti. Jos osakas tai taloyhtiö on teettänyt muita tutkimuksia, joiden luotettavuutta ei ole voitu varmistaa, tulee kohteessa suorittaa todentavat tutkimukset Asumisterveysasetuksen 41
mukaisesti. Ylimääräisten kustannusten välttämiseksi olisi siis järkevää saada tieto YIT:n toimintatavoista taloyhtiöiden sekä isännöitsijöiden tietoisuuteen. 42
Lähdeluettelo Asuntokauppalaki 23.9.1994/843 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940843 (viitattu 30.12.2016) Hengitysliitto. Hiukkasmaiset ja kaasumaiset epäpuhtaudet, Styreeni. http://www.hengitysliitto.fi/fi/sisailma/hiukkasmaiset-ja-kaasumaisetepapuhtaudet/styreeni (viitattu 4.8.2016) Nevala, T. 2005. Asuntokauppalaki. Talentum. Oikeudenkäymiskaari 1.1.1734/4 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004000 (viitattu 30.12.2016) Oikeusministeriö, Lainvalmisteluosasto. 2010. Uusi asunto-osakeyhtiölainsäädäntö ja sen perustelut. http://www.oikeusministerio.fi/material/attachments/om/hankkeet/fi/2012/6av76j4b m/aoyl_-_yhteenveto_ja_perustelut.pdf (viitattu 17.6.2016) Pitkäranta, M & Puhka, A. 2013. Opinnäytetyö. Kvantitatiivinen PCR sisäilman mikrobiologisen laadun arvioinnissa. https://www2.uef.fi/documents/976466/1799771/pitk%c3%a4rantapuhka_virallinen. pdf/05716b54-0ba0-4768-b2f7-9e63ec728cb3 (viitattu 25.8.2016) Rakennusteollisuus. Reklamaatiot. https://www.rakennusteollisuus.fi/toimialat/talonrakennusteollisuus/lakiasiatoikeustapaukset/asuntokauppalaki/reklamaatiot/ (viitattu 31.8.2016) Rakennustietosäätiö 2012. RT-ohjekortti 18-11061. Kiinteistön kuntoarvio, Kuntoluokan määräytyminen.
Rakennustietosäätiö 2013. RT-ohjekortti 18-11130. Asuinkiinteistön kuntoarvio, Tilaajan ohje. Rakennustietosäätiö 2013. RT-ohjekortti 18-11131. Asuinkiinteistön kuntoarvio, Kuntoarvioijan ohje. Salonen, R & Pennanen, A. 2006. Pienhiukkasten vaikutus terveyteen. Tekes. http://www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/fine_terveys.pdf (viitattu 30.8.2016) Sosiaali- ja terveysministeriö 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Asumisterveysasetus. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150545 (viitattu 30.12.2016) Suomen Rakentamismääräyskokoelma D2 2012. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet 2012. Helsinki: Ympäristöministeriö, Asunto- ja rakennusosasto. Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940763 (viitattu 30.12.2016) Työterveyslaitos. 2010. Sisäilman epäpuhtaudet, Formaldehydi. http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/sisaymparistotekijat/sisai lman_epapuhtaudet/formaldehydi/sivut/default.aspx (viitattu 2.8.2016) Työterveyslaitos. 2010. Sisäilman epäpuhtaudet, hiukkaset. http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/sisaymparistotekijat/sisai lman_epapuhtaudet/hiukkaset/sivut/default.aspx (viitattu 30.8.2016) Työterveyslaitos. 2010. Sisäilman epäpuhtaudet, kuidut. http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/sisaymparistotekijat/sisai lman_epapuhtaudet/kuidut/sivut/default.aspx (viitattu 30.8.2016)