Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana - tutkimushanke 2015 2017 Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Julkistamistilaisuus 14.6.2017, Metsätalo, sali 2 15.00 15.20 Kaupunkiaktivismi voimavarana sysäyksiä hallinnon, talouden ja demokratian uudistumiseen, dosentti Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto 15.20 15.30 Kaupunkiaktivismi- tietopankki: tietoa, välineitä ja ideoita avuksi toimijoiden kohtaamiseen kaupunkien kehittämisessä, tutkija Maija Faehnle, Helsingin yliopisto 15.30 15.45 Kaupunkilaisten omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen, apulaispormestari Anni Sinnemäki, Helsingin kaupunki 15.45 16.00 Kysymyksiä ja keskustelua 16.00 siirtyminen Rautatientorin laitaan ja lähtö ratikkakierrokselle mukana 18 aktivistia/aktivismia 19.00 Paluu Rautatientorille Ratikasta voi poistua haluamallaan pysäkillä. Tarjolla aktivistihenkistä syötävää ja juotavaa! Keskustelu jatkuu: kaupunkiaktivismi.fi, kaupunkiaktivismi.wordpress.com facebook.com/groups/kaupunkiaktivismi/ #kaupunkiaktivismi facebook.com/groups/702355969966617/ (Jakamistalouden T&K- verkosto) #jatke www.facebook.com/groups/743040399184838/ (SoMe & Kaupunkisuunnittelu)
Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana Tulokset 14.6.2017 www.helsinki.fi/yliopisto
TUTKIMUSASETELMA Miten kaupunkiaktivismit palvelevat kaupunkien kehittämistä (innovaatiot, ekologia, osallisuus, yhteisöllisyys)? Miten kaupunkien kannattaa tukea ja hyödyntää niitä? Toimintatutkimuksella tietoa, välineitä, näkemyksiä ja aloitteita kansalaisten ja hallinnon fiksuun kohtaamiseen Valtiotieteellinen tiedekunta 3
TUTKIMUSYMPÄRISTÖ JA RAHOITUS Tutkijat yliopistotutkija, dosentti Pasi Mäenpää (HY, sosiaalitieteiden laitos) tutkija, FT Maija Faehnle (HY/Suomen ympäristökeskus) Lisäksi yliopistonlehtori, dosentti Maaria Linko, Avoin yliopisto: kaupunkiaktivismikurssi 2016 professori emeritus Harry Schulman: ohjausryhmän pj. hankekumppanit: YM, VM, OM, Ara, Syke, Kuntaliitto, Helsinki (Osallisuus- ja neuvontayksikkö, Lähiöprojekti, Kulttuurikeskus, Tietokeskus, Nuorisoasiainkeskus), Espoo, Vantaa, Lahti Rahoittajat Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelma (2015 2017) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara (2015) Valtiovarainministeriö (2015) ja Ympäristöministeriö (2015-2016) SKR:n Uudenmaan rahasto, Heikki von Hertzenin rahasto (2016) Suomen tietokirjailijat (2017) Sitra (2017) Valtiotieteellinen tiedekunta 4
KAUPUNKIALTIVISMI MITÄ SE ON? Kaupunkilaisten organisoimaa omaehtoista yhteistoimintaa, joka tapahtuu yleensä järjestötoiminnan ulkopuolella luonteeltaan aloitteellista, proaktiivista ja rakentavaa suuntautuu ensisijaisesti toimintaan, ei poliittiseen mielipiteenmuodostukseen tai vaikuttamiseen nojaa tee-se-itse-henkeen ja commons-ajatteluun järjestäytyy ja toimii internetin ja somen avulla. ~ vertaisverkostot, popup-vapaaehtoistoiminta, itseorganisoituminen, DIY-toiminta, commons, sosiaalinen innovaatio, ruohonjuuritason toiminta, kaupunginosaliike, yhteisötoiminta, uusosuuskunta, sosiaalinen yrittäjyys, jakamistalous, yhteistyötalous, maker-kulttuuri, placemaking, taktinen urbanismi Valtiotieteellinen tiedekunta 5
Miksi aktivismi on lisääntynyt? Digitalisaatio + internet + some = toimijaverkostot Kuluttajuuden muutos: osallistuva kulutus, jakaminen Työn muutokset: luova työ, ulkoistaminen, mikroyrittäjyys, freelancerismi, co-working-tilat Ekologinen käänne: kierrätys, käänteinen infrastruktuuri Yritystoiminta: startup-henki, eettinen yrittäjyys Pettymys politiikkaan www.helsinki.fi/yliopisto 14.6.17 6
Toimintatutkimusta kehittävällä otteella ja tietoa jakaen Tapaamiset/haastattelut: muistiot blogiin Työpajat, seminaarit, keskustelutilaisuudet Osallistumista, aloitteita ja syötteitä aktivismeihin Ohjausryhmätyöskentely Aktivismiopintopiiri, Kaupunkiaktivismi-kurssi Esitykset kursseilla ja seminaarissa Viestintä: blogi, FB-ryhmä, sähköpostilista, (Twitter) Tehtävänannot kumppanien ongelmista: miten voimme auttaa? Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 14.6.17 7
TULOKSET Tietoa aktivismeista, niiden merkityksistä, lupaavista hallinnon toimintatavoista Näkemyksiä vertaisverkostojen yhteiskunnan kehittymisestä Työkaluja ja ideoita avuksi kaupunkien ja kuntien hallintaan Verkostoja mm. jakamistalouden T&K-verkosto, Kaupunkiaktivismi-FB Alulle pantuja kehittämisprosesseja mm. some-data kaupunkisuunnittelussa, jakamistalouden verotus, lähiluontomatkailu Vanhankaupunginlahdella Kaupunkiaktivismi-verkkotietopankki, artikkelit ja kirja
Ravintolapäivä anarkismista vientituotteeksi 14.6.17 9
Myyrmäki-liike kaupunginosan yhteisöllisyys 14.6.17 10
REKO-renkaat lähiruokaverkosto 11
Saaremme-osuuskunta: puoti & kahvila, nyt Saaremme-hyvinvointikeskus https://www.facebook.com/saaremmehyvinvointi/ Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
FB-kirpputorit - vertaiskauppa, kiertotalous
https://temporary.fi/proposals/16 Trashlab vertaisoppiminen, maker-kulttuuri, kiertotalous www.helsinki.fi/yliopisto
Joukkorahoitus yhteisölliset hankkeet Suomi 2015: joukkorahoitusmarkkina 84,4 m (muu 253 m ). USA:ssa joukkorahoitus kasvanut jo ohi perinteisen. (MesenaaB.me, EhtaRaha, Vauraus Suomi)
Aikapankit - palveluiden vaihto, vaihtoehtovaluutta tovi stadinaikapankki.wordpress.com/ 15.1.2017 16
Placemaking eli lähiympäristön parantaminen 101 small ways you can improve your city The least you can do to make a big difference where you live http://www.curbed.com/2016/9/22/13019420/urban-design-community-building-placemaking
Yhteisöaktivismi Innovaatio- ja välittäjäyhteisöt Julkisten palvelujen parantaminen Ekoliikkeet Aktivoiva viestintä Sosiaalinen vertaistuki Kaupunkitapahtumat Kaupunkisuunnnitteluryhmät Palvelujen vaihto, vertaisvuokraus Jakamis/ alustatalous -palvelut Vertaiskauppa, ruoanvälitys ITSE- ORGANISOITU VA KAUPUNKI Digiyhteiskunnan kehittäminen Paikalliset liikkeet Talon tai tilan valtaajat, avaajat ja tuunaajat Artivismi Tila-aktivismi Aktivismien tuki Vihreällä aktivismityypit, joihin erityisesti voi liittyä ekologisen kestävyyden edistämistä, ekoaktivismit Haktivismi Digiaktivismi Aktivismien välineiden kehittäminen Mäenpää ym., tulossa
Systeeminen muutos Aikapankit Tee-se-itse -toiminta Siivouspäivä Ravintolapäivä REKO-renkaat Haktivismi Hävikkiruoka-aktivismi Tuunauspajat Ympäristömummo- ja -vaaritoiminta Kallio-liike Ei laiteta pakasteita pieneen pussiin -kampanja Hertsikan pumppu Varjokaavoitus Vaikuttaminen valmisteluun ja päätöksentekoon FB-kirpputorit Nappi Naapuri Myyrmäki-liike Oman asunnon tai auton vertaisvuokraus (Perinteiset kaupunginosayhdistykset) Lisää kaupunkia Helsinkiin Hätäkahvit Oma juttu
NELJÄS SEKTORI KOLMAS SEKTORI Aktivismi viriää vaikutetaan tavoitteisiin ja toimintatapoihin, käytetään yhdistystä tuenhakuun, perustetaan oma yhdistys, kilpaillaan toimijuudesta KANSALAISET haetaan tietoa, lupia ja tukia, vaikutetaan toimintatapoihin, haastetaan toimintatapoja Esim. someryhmä, tapaamiskäytäntö, osuuskunta, hanke ryhdytään asiakkaaksi, perustetaan mikro-, start up- tai yhteiskunnallinen yritys, vaikutetaan markkinoihin YKSITYINEN SEKTORI JULKINEN SEKTORI 20
KÄYNNISSÄ ON YHTEISKUNNALLINEN MURROS, JOSSA SOSIAALISET JA TALOUDELLISET SUHTEET RAKENTUVAT UUDESTAAN, KUN DIGITALISAATIO, INTERNET JA SOME MAHDOLLISTAVAT UUSIA JÄRJESTÄYTYMISEN JA TOIMINNAN TAPOJA JA TOIMIJUUKSIA. Valtiotieteellinen tiedekunta 22
Neljäs sektori muuiaa maailmaa VERTAISVERKOSTOT OTTAVAT JULKISEN VALLAN TEHTÄVIÄ
Mitä on tapahtumassa? Julkisen vallan Ledon monopoli murtuu Toimijuuden muutos: asukas, asiakas, kuluiaja moniroolinen kaupunkilainen VaikuIaminen tekeminen Osallisuus poliibs- hallinnollisessa prosessissa osallisuus vertaisverkostojen projekteissa
Mitä pitää tehdä? Salliva Suomi! Hallinnan uudelleensanoitus Julkisen vallan mukautuminen neljänteen sektoriin: hybridi- eli yhdistelmähallinnoin2
KUINKA HALLINNOIDA NELJÄTTÄ SEKTORIA? Co-planning, co-design, co-governance: hallinto jakaa suunnittelu- ja päätösvaltaansa yhteisöjen kanssa 4P-kumppanuus: hallinto tekee osapuolten välisiä sopimuksia Mutta neljäs sektori ei tyypillisesti 1) hae päätösvaltaa vaan soveltaa asukkuuteen perustuvaa omaa toimintavaltaa 2) pyri sopimuskumppaniksi tai edes muodosta oikeushenkilöä 3) toimi hallinnon aikakäsityksen mukaan vaan heti è hallinnon ja neljännen sektorin epäsymmetrinen ja epätahtinen suhde Valtiotieteellinen tiedekunta 26
HYBRIDI- ELI YHDISTELMÄHALLINNOINTI Neljäs sektori tunnustetaan omaksi toimijaryhmäksi, jonka toimintatapoihin hallinto yhdistää tapauskohtaisesti omaa toimintaansa yhteistyössä kokeillen ja oppien Tunnistetaan ja tuetaan neljännen sektorin toimintamalleja Kehitetään, levitetään, skaalataan ja sovelletaan niitä muualla Koordinoidaan niitä keskenään ja integroidaan kaupunginhallintoon Joustava ja tapauskohtainen toiminta kokeilujen ja jatkuvan oppimisen kautta kehitettävän repertuaarin pohjalta Valtiotieteellinen tiedekunta 27
HYBRIDIHALLINNOINNIN MALLI Mäenpää & Faehnle 2017
Mäenpää & Faehnle 2017
Neljäs sektori muuiaa maailmaa JAKAMISTALOUS JA VERTAISTUOTANTO MUOKKAAVAT MARKKINOITA
MITÄ ON TAPAHTUMASSA? Kuluttaja-kansalaiset omaksuvat uusia toimijuuksia: osallistuva kulutus, vertaiskauppa, vertaistuotanto, vertaishoiva Kansalaiset valtaistuvat taloudellisina toimijoina > kohti tasa-arvoisempaa tai ainakin laajapohjaisempaa markkinataloutta Toisaalta iso alustabisnes uhkaa kansalaisten asemaa työntekijöinä > kamppailu kansalaisten asemasta uusilla markkinoilla Valtiotieteellinen tiedekunta 31
MITÄ OLEMME TEHNEET? Jakamistalouden T&K-verkosto vuorovaikutusalusta jakamistalouden fiksuksi edistämiseksi Jakamistalouden pohjoismainen malli visio vahvan kansalaisyhteiskunnan ja vahvan julkisen sektorin yhteiskunnan jakamistalousmallista eettisyys, yhteisöllisyys, demokraattisuus Tulossa Jakamistalous-kirja (Alma Media, 10/2017) Jakamistalouden kentän hahmotus Valtiotieteellinen tiedekunta 32
YHTEISÖ Kansalaistalous (civic economy) ViiIaa kansalaisten voimaantumiseen ja valtaistumiseen yhteiskunnan ongelmien ratkojina etenkin paikallisissa kysymyksissä Vertaistalous (peer- to- peer, P2P economy) Keskenään tasavertaisten yksilöiden (tai muiden toimijoiden) vaihto ilman välikäiä Solidaarisuustalous (solidarity economy) EeBsesL ja yhteiskunnallisesl suuntautunut käsite, jolla tarkoitetaan pyrkimystä tuoiaa yhteisön jäsenille arvoa yhteisresurssien (commons) pohjalta TYÖ Osallisuustalous (parlcipatory economy) InterneLssä tapahtuva toiminta, joka liiiyy hyödykkeiden ja palvelujen innovoinlin, tuoiamiseen, kehiiämiseen, jakamiseen tai kuluiamiseen verkon tarjoamilla markkinoilla Yhteistoimintatalous (collaboralve economy) Yhteistoiminnallinen, digitaalisia alustoja hyödyntävä talous Talous, joka perustuu jakamiseen tavaroita ja palveluita tarvitsevien ihmisten välillä Jakamistalous (sharing economy) Keikkatalous (gig economy) Kielteisessä merkityksessä käyteiy käsite, joka merkitsee silpputöitä tarpeen mukaan tarjoavaa yritystoimintaa ja siihen liiiyviä työsuhteita ja - oloja Talous, jossa resurssit pyritään jakamaan tehokkaasl TEKNOLOGIA Alustatalous (platorm economy) Digitaaliset ja Letojärjestelmäpohjaiset palvelut, jotka ovat internelssä eri toimijoiden käytössä Kiertotalous (circular economy) Taloudellisen toiminnan ala, jossa pyritään resurssitehokkuuteen pidentämällä materiaalien ja niiden arvon kiertoa taloudessa YMPÄRISTÖ
Neljäs sektori muuiaa maailmaa DEMOKRATIA UUDISTUU
DEMOKRATIA EI OLE VAIN EDUSTUKSELLISTA DEMOKRATIAA Osallisuus ei ole vain osallistumista julkisen vallan toimiin, sen valmisteluun ja päätöksentekoon Valtiotieteellinen tiedekunta 35
OSALLISUUS AJATELTAVA UUSIKSI Neljäs sektori laajentaa osallisuuden piiriä Osallisuutta on esimerkiksi toisten auttaminen, vertaiskauppa, paikallisten hankkeiden rahoittaminen, vaihtoehtosuunnittelu ja someryhmän perustaminen Laajentuva osallisuus täydentää edustuksellista demokratiaa Kaikkien ei tarvitse olla aktivisteja, mutta aktivistit rakentavat edellytyksiä myös vähemmän aktiivisten osallisuudelle Valtiotieteellinen tiedekunta 36
DEMOKRATIA-AJATTELUN LAAJENTAMINEN Voimavarademokratia: kansalaistoiminnan hyödyntäminen yhteiseksi hyväksi (kriteerit) Asutuksellinen demokratia: paikallisten etusijaoikeus omaan lähiympäristöönsä Joukkoistamisdemokratia: joukkoistaminen ideointina, keskusteluna ja valmistelun ohjauksena Jakamistalousdemokratia: yhteisresursointi commonsaluetta kasvattamalla Somedemokratia: kansalaisyhteiskunnan tuntosarvet (data-analyysi ja deliberoiva keskustelu) Valtiotieteellinen tiedekunta 37
SUOSITUKSIA KAUPUNKIEN HALLINNOINTIIN Neljäs sektori on kaupunkien elinvoiman, yhteisöllisyyden ja kestävyyden voimavara, jota tulee mahdollistaa ja hyödyntää. Tämä ei tarkoita julkisen vallan tehtävien sysäämistä kansalaisille. Hallinnon ajattelutapoja, käsitteitä ja käytäntöjä on uudistettava vastaamaan digitalisoituneen kansalaisyhteiskunnan toimintatapoja. Kaupunkilaiset on tunnistettava monissa rooleissaan ja osallisuuden käsite on someaikana päivitettävä aiempaa monimuotoisemmaksi. Kaupunkien kannattaa tukea ja hyödyntää neljännen sektorin toimintatapoja esimerkiksi viestinnässä, tilojen sekä tiedon hallinnassa, tukipolitiikassa ja arviointikäytännöissä. Viranhaltijoiden aloitteellisuus ja valmius yhteistyöhön eräänlainen viranhaltija-aktivismi on tehtävä helpoksi ja tärkeäksi. Valtiotieteellinen tiedekunta 38
RATKAISUJA ITSEORGANI- SOITUVAN KAUPUNGIN HALLINNOINTIIN Mäenpää & Faehnle 2017 39
EHDOTUKSIA KAUPUNGEILLE Helsinki Varaamo-palveluun myös yksityistilat! Teollisuuskadun alue vaihtoehtosuunnittelun kokeilualueeksi! Joukkorahoitus osaksi osallistavaa budjetointia! Kirjasto jakamistalouden tukikohdaksi! Vantaa Yhteinen pöytä -hankkeen kehittäminen paikalliseksi kiertotaloudeksi! Myyrmäki-liikkeen toimintatapojen levittäminen lähiöihin! Espoo somehallinnon edelläkävijäksi! Lahti jakamistalouden kokeilukaupungiksi! Valtiotieteellinen tiedekunta 40
EHDOTUKSIA VALTIOVALLALLE YM ja Kuntaliitto: kehityshanke somedatan hyödyntämisestä kaupunkisuunnittelussa (verkostomme avulla) OM: selvitys neljännen sektorin vaikutuksista osallistumisen ja demokratian käsitteisiin ja hallinnan käytäntöihin, Demokratia.fi -sivuston päivitys neljännen sektorin kannalta VM: visio- ja strategiatyö kansantaloudellisesti kestävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen jakamistalouden edistämiseksi (verkostomme avulla) Tuleva hallitus: Salliva Suomi -ohjelma norminpurkutalkoiden jatkoksi! Valtiotieteellinen tiedekunta 41
JULKAISUJA Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2018: Neljäs sektori: kuinka vertaistoiminta haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja uudisrakentaa yhteiskunnan (työnimi). Hankkeen tulokset kokoava kirja. Faehnle, M. & Mäenpää, P. & Blomberg, J. & Schulman, H. 2017: Civic engagement 3.0 - Shifts towards self-made society in Helsinki metropolitan region. Yhdyskuntasuunnittelu-lehti. Tulossa. Mäenpää, P., Faehnle, M. & Schulman, H. 2017. Kaupunkiaktivismi, jakamistalous ja neljäs sektori. Artikkeli teoksessa Kansalaiset kaupunkia kehittämässä (toim. Bäcklund, Häkli & Schulman). Tulossa. Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Neljäs sektori suuntaa kaupunkien elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja kestävyyttä. Helsingin seudun suunnat. Tulossa. Harmaala, Toivola, Nylund, Faehnle & Mäenpää 2017: Jakamistalous. Alma Media. Tulossa. Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Kaupunkiaktivismi: ratkaisuja itseorganisoituvan kaupunkiyhteisön hallintaan. Kvartti 2/2017. Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Urban activism as a resource for cities. Helsinki Quarterly 1/2017. Mäenpää, P., Faehnle, M. & Lehtonen, T. 2016. Laiturilla ruodittiin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmää: Jälkistalinistinen hirviö vai suunnittelukeskustelun uudistaja? Yhdyskuntasuunnittelu 54:4. Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2016. Kaupunkiaktivismi voimavarana. Kvartti 3/2016, 16-33. http://www.kvartti.fi/fi/ kvartti-3-2016 Faehnle, M., Immonen, H., Mäenpää, P., Nylund, M., Träskman, T. 2016. Jakamistalous ja verotus: Eväitä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Arcada Working Papers 4/2016. http://dspace.arcada.fi:8080/xmlui/handle/123456789/41 Valtiotieteellinen tiedekunta 42
FOORUMIT JATKAVAT, TERVETULOA MUKAAN! KaupunkiakFvismi facebook.com/groups/kaupunkiaklvismi #kaupunkiaklvismi Jakamistalouden T&K- verkosto kaupunkiaklvismi.wordpress.com/jakamistalous/ è kaupunkiaklvismi.fi (tai neljässektori.fi) hips://www.facebook.com/groups/702355969966617/ #jatke SoMe & KaupunkisuunniJelu facebook.com/groups/743040399184838/
21.3.2017 Kaupunkitutkimus 21.3.2017 ja metropolipolitiikka Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka AKTIVISMITIETOPANKKI AuIaa löytämään tapoja toimia niin, eiä kansalaisten voimavarat voivat hyödyiää kaupunkiyhteisöä reilusl ja kestäväsl
21.3.2017 Kaupunkitutkimus 21.3.2017 ja metropolipolitiikka Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka suosituksia ja toimenpide- ehdotuksia kaupungeille päivitetyt käsiieet kansalaistoiminnan ymmärtämiseen tapausesimerkkejä rakentavasta kansalaistoiminnasta välineitä omaksua hyviä käytäntöjä Letolähteitä hallinnon ja kansalaisten hyvään kohtaamiseen
PIKKU TIETOPAKETIT TietopakeB 1: Viisi tapaa vapauiaa aklvislt parantamaan kaupunkeja TietopakeB 2: KaupunkiakLvismi ja neljäs sektori - mistä on kysymys? TietopakeB 3: AkLvismien esteitä ja keinoja niiden voiiamiseen TietopakeB 4: Somehallinto tai yhdistelmähallinto miten toimii aklvismiin ja vertaisverkostoihin mukautunut hallinto? TietopakeB 5: Osallisuuden ja demokralan laajentuminen vertaistoiminnan aikakaudella TietopakeB 6: Jakamistalouden pohjoismainen malli TietopakeB 7: Osallisuuden ja aklvismin mahdollistaminen - keinoja onnistumisen arvioinlin TietopakeB 8: Toimintatutkimuksen malli
TAPAUS- TARINAT
KÄSITTEET
HUONEEN- TAULUT Fiksun aklivin huoneentaulu Valveutuneen kansalaisryhmän huoneentaulu Rohkean viranhalljan huoneentaulu Rohkean viraston huoneentaulu
TERVETULOA MUKAAN MYÖS TÄYDENTÄMÄÄN TIETOPANKKIA!
KIITOS!