AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

TÄYTTÖOHJE 1(13) Perustiedot 20.9.2012 AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS Kuntien ja koulutuksen järjestäjien tulee ilmoittaa valtionosuuksien ja rahoituksen laskemista ja määräämistä varten opiskelijamäärä ja muut tarvittavat tiedot tilastointipäivän (20.9.) tilanteen mukaisesti 10 päivän kuluessa tilastointipäivästä. 1 Tietoja käytetään kuluvan vuoden rahoituksen tarkistamiseksi todellisen opiskelijamäärän mukaiseksi ja tulevan vuoden ennakollisen valtionosuuden ja yksikköhinnan laskemiseksi. Tiedot annetaan internetin välityksellä. Kirjautumisosoite www-sivuille on kyselyn yhteydessä lähetetyllä koontilistalla. Perustiedonkeruu on pysynyt ennallaan lukuun ottamatta liitettä 5, johon on lisätty yhteiskuntatakuun toteutumisen seurantaan liittyvät tiedot sekä liitettä 1, josta on poistettu kohta Lisätyn ateriaetuuden saavat luonnonvara-alan majoitetut opiskelijat. Ko. opiskelijat ilmoitetaan jatkossa kohdassa Muut kuin edellä olevissa kohdissa ilmoitetut majoitetut opiskelijat. RAHOITUKSEEN OIKEUTTAVAT OPISKELIJAT Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus, työnjohtokokeilukoulutus, talouskoulu, vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien valmistava koulutus, ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus: Päätoiminen opiskelu Opiskelija voidaan lukea rahoitukseen oikeuttavaksi opiskelijaksi enintään niin kauan kuin opiskelu voisi päätoimisesti suoritettuna kestää. 2 Ammatilliset opinnot katsotaan päätoimisiksi, kun opintojen laajuus on keskimäärin vähintään kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti lukuvuodessa. Kun opintojen laajuutta ei ole mitoitettu opintoviikkoina, edellytetään opetus- tai koulutusohjelman mukaiseen opetukseen tai opintoihin kuuluvaan harjoitteluun osallistumista keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia. 3 1 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) 58 1 mom ja valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009) 25 2 Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009) 23 3 Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) 23 ja opintotukilaki (65/1994) 5a 3 mom Opetushallitus/Tieto ja rahoitus -yksikkö PL 380, 00531 Helsinki, puhelin 029 533 1165, faksi 029 533 1038, etunimi.sukunimi@oph.fi, www.oph.fi/asiakkaat/rahoitus Utbildningsstyrelsen/Data och finansiering PB 380, 00531 Helsingfors, telefon 029 533 1165, fax 029 533 1038, förnamn.efternamn@oph.fi, www.oph.fi/asiakkaat/rahoitus

2 Opintojen laajuuden vaikutus opiskeluaikaan Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelu sisältää yleensä 120 opintoviikkoa, ellei opiskelijalla ole aiempaa osaamista, joka on tunnustettu. Opiskeluaikaa lyhentää osaamisen tunnustaminen. Yksi opintovuosi sisältää 40 opintoviikkoa. 4 Tarkka opintojen laajuuden mukainen laskentapäivien lukumäärä saadaan jakamalla suoritettavien opintoviikkojen määrä 20 opintoviikolla (=laajuus/lukukausi). Esimerkiksi kotitalousopetuksessa (talouskoulu) opintojen laajuus opiskelijalla on yleensä 20 opintoviikkoa, jolloin opiskelija voidaan ilmoittaa yhteen laskentapäivään perustietokyselyssä. Ammatilliseen perustutkintoon johtavat opinnot on järjestettävä siten, että opinnot voidaan päätoimisesti opiskellen suorittaa niiden laajuutta vastaavassa ajassa 5. Suoritettavia opintoviikkoja yhteensä (osaamisen tunnustaminen huomioiden) Opintojen laajuuden mukaan määritelty normaali opiskeluaika 120 ov 6 laskentapäivää 100 ov 5 laskentapäivää 80 ov 4 laskentapäivää 60 ov 3 laskentapäivää 40 ov 2 laskentapäivää 20 ov 1 laskentapäivää Opintojen viivästyminen opiskelijasta johtuvasta syystä Mikäli opiskelijan opinnot venyvät opiskelijasta johtuvasta syystä, opiskelijan tulee suorittaa opintonsa enintään yhtä vuotta opintojen laajuudeksi määriteltyä aikaa pidemmässä ajassa. 6 Hänet voidaan tällöin ilmoittaa rahoitukseen, mikäli opiskelun päätoimisuus täyttyy. Mikäli opintojen laajuus on 90-120 opintoviikkoa, opiskelija voidaan ilmoittaa jatkoajalle enintään 2 laskentapäivänä ja jos laajuus on 45-89 opintoviikkoa, enintään 1 laskentapäivänä, koska päätoimisuusvaatimus koko koulutuksen ajalta ei riitä kahteen ylimääräiseen laskentapäivään. 7 Mikäli opintojen laajuus on enintään 44 opintoviikkoa, rahoitukseen oikeuttavaa aikaa on vain opintojen laajuuden mukainen aika. Näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus: Opiskeluaika määräytyy tutkintojen perusteiden ja sen pohjalta laaditun opiskelijan henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan mukaan. Rahoituksen perusteeksi opiskelija voidaan ilmoittaa enintään niin kauan kuin opiskelu henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan mukaan voi päätoimisesti suoritettuna kestää. Näyttötutkintoon ja valmistavaan koulutukseen eivät kuulu ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (ent. yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavat tutkinnon osat. 4 Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) 2 2 mom 5 Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) 2 3 mom 6 Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) 31 1 mom 7 Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009) 23

3 RAHOITUKSEEN OIKEUTTAVIA OPISKELIJOITA KOSKEVAT RAJAUKSET OPISKELUN OLTAVA PÄÄTOIMISTA: Opiskelija voidaan lukea rahoitukseen oikeuttavaksi opiskelijaksi enintään niin kauan kuin opiskelu voisi päätoimisesti suoritettuna kestää (RahA 1766/2009 23 ). TAVOITTEENA ON KOKO TUTKINNON SUORITTAMINEN: Koko tutkinnon suorittaminen on aina ensisijainen tavoite ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Opintojen on perustuttava ammatillisen perustutkinnon perusteisiin. Opiskelijat voivat suorittaa tutkintoa yhtäjaksoisesti tai tutkinnon osa kerrallaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tai henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan (Opetushallitus 28.11.2006 nro 43/011/2006) mukaan. OSAAMISEN TUNNUSTAMISEN VAIKUTUS RAHOITUSAIKAAN: Osaamisen tunnustaminen vaikuttaa suoraan opintojen laajuuteen / kestoon ja sitä kautta rahoitukseen oikeuttavaan aikaan. Lukion suorittamisesta tai ylioppilastutkinnosta on hyväksiluku on vähintään ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia vastaavat opinnot (ent. yhteiset opinnot), jotka ovat lähtökohtaisesti 20 opintoviikkoa. Myös kesken opintojen tehdyt hyväksiluvut lyhentävät opiskeluaikaa. Esimerkki, opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus: Opiskelija on ylioppilas ja hänelle hyväksiluetaan ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (ent.yhteisiä opintoja) (20 ov) ja vapaasti valittavia tutkinnon osia (10 ov). Hänelle jää suoritettavaksi 120 ov 30 ov = 90 ov Suoritettavia opintoviikkoja (osaamisen tunnustaminen huomioiden) Opintojen laajuuden mukaan määritelty laskentapäivien lkm (ov:t / 20) 90 4 tai 5 laskentapäivää ottaen huomioon päätoimisuuden toteutuminen EI-PÄÄTOIMISET OPISKELIJAT: Rahoitukseen oikeuttaviksi ei tule ilmoittaa opiskelijoita, jotka eivät aio suorittaa opintoja päätoimisesti tai joiden osalta on ilmeistä, että päätoimisuus ei täyty. Eronneeksi katsotaan opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja. (Amm.Koul.L 630/1998 31 2 mom) PITKÄAIKAISEN POISSAOLON HUOMIOIMINEN: Opiskelijaa ei lueta rahoitukseen oikeuttavaksi, jos opinnot eivät tule olemaan päätoimisia lukukauden aikana esim. sairausloman, äitiysloman, varusmies- tai siviilipalvelusajan takia OPINTOJEN JATKAMINEN, KUN ENIMMÄISRAHOITUSAIKA ON PÄÄTTYNYT: Mikäli opiskelija ei ole saanut suoritettua tutkintoa maksimiopiskeluajassa ja koulutuksen järjestäjä on jo saanut rahoitusasetuksen määrittämän enimmäisrahoituksen, opiskelija voidaan ilmoittaa rahoitukseen oikeuttavaksi uudeksi opiskelijaksi samaan koulutukseen vain silloin, kun hän hakeutuu koulutukseen yhteishaun tai muun yleisen haun kautta samalla tavoin kuin muutkin opiskelijaksi pyrkivät. Osaaminen on tunnustettava samalla tavoin kuin muillakin uusilla opiskelijoilla. Muussa tapauksessa koulutuksen järjestäjän katsotaan jo saaneen rahoituksen koulutuksen järjestämiseksi.

4 PERUSTUTKINNON OSANA SUORITETTAVA AMMATTITUTKIN- NON/ERIKOISAMMATTITUTKINNON OSA: Jos opiskelija suorittaa osana ammatillista peruskoulutusta ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osia, nämä rahoitetaan oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen osana (ei saa ilmoittaa ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyöpäiviin). PERUSTUTKINNON LAAJUUS MUODOSTUU YLI 120 OPINTOVII- KOKSI: 120 opintoviikon ylittävä osa tutkinnosta rahoitetaan osana oppilaitosmuotoista ammatillista peruskoulutusta, mutta maksimirahoitusaikaa ei voi ylittää. Opiskelun on oltava lisäksi päätoimista. KOULUTUSOHJELMAN TAI OSAAMISALAN OPISKELU VALMISTU- MISEN JÄLKEEN: Mikäli perustutkinnon suorittanut opiskelee aiemmin suorittamastaan tutkinnosta myös jonkin toisen koulutusohjelman /osaamisalan valmistumisensa jälkeen, hänet voidaan ilmoittaa rahoitukseen oikeuttavaksi opiskelijaksi enintään opintojen laajuuden /keston mukaisesti. Kyseessä ei voi olla osa jostain muusta perustutkinnosta tai ammatti-/erikoisammattitutkinnosta tms. OSA OPINNOISTA SUORITETAAN ULKOMAISESSA OPPILAITOK- SESSA: Suomalainen koulutuksen järjestäjä voi sopia ulkomaisen oppilaitoksen, koulutuksen järjestäjän tai työssäoppimispaikan kanssa, että osa suomalaisen tutkinnon opinnoista suoritetaan ulkomaisessa oppilaitoksessa. Suomalainen opiskelija ilmoitetaan tällöin rahoituksen perusteena oleviin opiskelijamääriin. TILAPÄISESTI SUOMESSA OPISKELEVAT ULKOMAALAISET: Opiskelijamääriin ei saa ilmoittaa vaihto-ohjelmien perusteella Suomessa tilapäisesti opiskelevia ulkomaalaisia. EI YHTÄAIKAISTA RAHOITUSTA: Opiskelija voidaan lukea samanaikaisesti rahoituksen perusteena olevaksi opiskelijaksi vain yhdessä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain soveltamisalaan kuuluvassa koulutuksessa. Soveltamisalaan kuuluvat: lukiolaki laki ammatillisesta koulutuksesta laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ammattikorkeakoululaki Kahta tutkintoa (ammatillista perustutkintoa ja ylioppilastutkintoa) suorittava ammatillisen peruskoulutuksen kirjoilla oleva opiskelija ilmoitetaan ammatillisen peruskoulutuksen perustietokyselyssä, mutta ei lukiokoulutuksen perustietokyselyssä rahoitukseen oikeuttavaksi. AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN RAHOITUS EI KOSKE: yksityisopiskelijoita maksullisena palvelutoimintana järjestetyn koulutuksen opiskelijoita, esim. o työ- ja elinkeinohallinnon ostamaa koulutusta o koulutuksen järjestäjien yhteistyösopimukseen perustuvaa ammatillisen perustutkinnon tai sen osan järjestämistä maksullisena palvelutoimintana (esim. metsäkoneenkuljettajakoulutus -yhteistyö) o koulutuksen järjestäjän muuta maksullista palvelutoimintaa oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tietopuolista opetusta

5 TÄYTTÖOHJEET Opiskelijamäärä: Tutkintoon johtava koulutus Ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ovat: opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus (lomakkeen kohta 2.1.1) näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus (lomakkeen kohta 2.1.2) Opiskelijamäärätiedot rahoitukseen oikeuttavista opiskelijoista (ks. s.1-4) ilmoitetaan koulutusaloittain. Lisäksi opiskelijamäärätiedot ilmoitetaan lomakkeen kohdassa 2.3.1 (opiskelijamäärä yhteensä). Lomakekohdat ja liitteet: 2.1.1 2.1.2 2.3.1 LIITE 1 LIITE 5, kohta A Kotikuntatiedot Osassa perustutkinnoista on porrastettu yksikköhinta. Näiden tutkintojen opiskelijamäärät kysytään lisäksi liitteessä 1 kohdassa Opiskelijamäärät yksikköhinnan mahdollista porrastamista varten (ks. ohje s. 9). Liitteessä 1 kysytään myös kaivosalan perustutkinnon opiskelijamäärä, jonka kustannuksia seurataan erikseen, vaikka tutkinnon rahoituksessa ei ole porrastettua yksikköhintaa. Liitteessä 5 kohdassa A ilmoitetaan kaikki opiskelijat lomakkeen kohdista 2.1.1 ja 2.1.2 sekä erittelytietoja uusista opiskelijoista (ks. ohje s. 10). Lisäksi opiskelijoista annetaan kotikuntatiedot (ks. erillinen kirje) Opiskelijamäärä: Muu kuin tutkintoon johtava koulutus Muuta kuin tutkintoon johtavaa koulutusta (lomakkeen kohta 2.2) ovat: vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus maahanmuuttajien valmistava koulutus ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus kotitalousopetus muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena (talouskoulu) (opiskelijoita ei sisällytetä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamääriin) Opiskelijamäärään ilmoitetaan rahoitukseen oikeuttavat opiskelijat (ks. s.1-4). Koulutuksen järjestäjällä tulee olla järjestämislupa kyseisiin koulutuksiin. Lomakekohdat ja liitteet: 2.2 2.3.1 LIITE 5, kohta B Kotikuntatiedot Lisäksi opiskelijamäärätiedot ilmoitetaan lomakkeen kohdassa 2.3.1 (opiskelijamäärä yhteensä). Liitteessä 5 kohdassa B ilmoitetaan kaikki opiskelijat lomakkeen kohdasta 2.2 sekä erittelytietoja uusista opiskelijoista (ks. ohje s. 11) Lisäksi opiskelijoista annetaan kotikuntatiedot (ks. erillinen kirje).

6 Kahta tutkintoa suorittavien määrä Kahta tutkintoa suorittavien määrään lasketaan mukaan ne opiskelijat, jotka suorittavat opetussuunnitelmaperusteista ammatillista peruskoulutusta, ovat kirjoilla ammatillisessa koulutuksessa ja suorittavat samanaikaisesti yo-tutkintoa. Lomakekohdat: 2.1.1 c)-kohta Tiedot ilmoitetaan 2.1.1 c)-kohdassa niistä opiskelijoista, jotka suorittavat kahta tutkintoa (opiskelijat sisältyvät myös varsinaisiin opiskelijamääriin (kohta 2.1.1 ja 2.3.1). Erityisopiskelijat Erityisopiskelijoita voi olla sekä tutkintoon johtavassa koulutuksessa että muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Vammaisten valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen opiskelijat ovat aina erityisopiskelijoita. Erityisopiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi tarvitsee ja jolle annetaan erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja. Lomakekohdat: päälomakkeen a)-kohdat Erityisopiskelijalle on tullut laatia (L ammatillisesta koulutuksesta 20 ) henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (A ammatillisesta koulutuksesta 8 ). Erityisopetukseksi ei katsota tukiopetusta, eikä ulkomaalaista opiskelijaa voida ilmoittaa erityisopiskelijaksi, ellei hän edellä mainituilla perusteilla tarvitse ja saa erityisiä em. tukipalveluita. Tiedot ilmoitetaan kaikissa päälomakkeen a)-kohdissa (=josta erityisopiskelijat). Erityisopiskelijat sisältyvät myös varsinaisiin opiskelijamääriin (kohta 2.1.1, 2.1.2, 2.2, 2.3) Erityinen koulutustehtävä erityisopetuksessa (erityisoppilaitos) Koulutuksen järjestäjällä voi olla järjestämisluvassaan erityinen koulutustehtävä erityisopetuksessa (Amm. koul. L 20 2 mom). Erityisen koulutustehtävän erityisopiskelijoita voidaan ilmoittaa opiskelijoiksi ainoastaan silloin, kun koulutuksen järjestäjälle on koulutuksen järjestämisluvassa annettu erityiseksi koulutustehtäväksi huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä. Erityisen koulutustehtävän erityisopiskelijoita voi olla sekä tutkintoon johtavassa koulutuksessa että muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa lukuun ottamatta ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta. Erityisopiskelijoille on tullut laatia (L ammatillisesta koulutuksesta 20 ) henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (A ammatillisesta koulutuksesta 8 ). Erityisopetukseksi ei katsota tukiopetusta. Ulkomaalaista opiskelijaa ei voida ilmoittaa erityisopiskelijaksi, ellei hän edellä mainituilla perusteilla tarvitse ja saa erityisiä em. tukipalveluita. Tiedot ilmoitetaan kaikissa päälomakkeen b)-kohdissa (=josta erityisen koulutustehtävän erityisopetuksessa saaneet erityisopiskelijat). Erityisopiskelijat sisältyvät myös varsinaisiin opiskelijamääriin (kohta 2.1.1, 2.1.2, 2.2, 2.3). Opiskelijamäärät ilmoitetaan lisäksi erityinen koulutustehtävä erityisopetuksessa kohdassa 3.1 (sisältää kohdat

Lomakekohdat ja liitteet: päälomakkeen b)-kohdat 3.1.1 3.1.2 LIITE 1 3.1.1 ja 3.1.2) sekä erittelytiedot liite 1:ssä porrastettuna rahoitusasetuksen 9 :n mukaisesti ( Erityisen koulutustehtävän erityisopetuksessa perusteella yksikköhintaan tehtävät korotukset -kohta) (ks. ohje s.9) Lomakkeella kohdassa 3.1.2 ilmoitetaan erityisen koulutustehtävän (erityisoppilaitos) mukaiset muut opiskelijat, joille ei tarjota erityisiä opetus- ja oppilashuoltopalveluja. 7 Majoitetut opiskelijat Majoitusetuuteen voi ilmoittaa ne opiskelijat, jotka säännöllisesti asuvat ja yöpyvät koulutuksen järjestäjän asuntolassa. Majoitusetuus on opiskelijalle maksuton. Etuus ei koske näyttötutkintona suoritettavaa ammatillista peruskoulutusta. Lomakekohdat ja liitteet: 3.2 LIITE 1 Majoitetut opiskelijat ilmoitetaan tutkintoon johtavissa koulutuksissa koulutusaloittain ja ammatilliseen perustutkintoon valmentavien ja valmistavien koulutusten osalta. Tiedot ilmoitetaan Majoitetut opiskelijat kohdassa 3.2. Majoitetut opiskelijat ilmoitetaan lisäksi liitteellä 1 porrastettuna rahoitusasetuksen 10 :n mukaisesti kohdassa Majoitusedun perusteella yksikköhintaan tehtävät korotukset (ks. ohje s.10). Päälomakkeen kohdan 3.2 tulee täsmätä liitteen 1 erittelyn kanssa. Työnjohtokoulutuskokeilu Työnjohtokoulutuskokeilu on suunnattu kone- ja metallialalle, kuljetusalalle, autoalalle sekä kaupan alalle työelämän tarpeiden mukaisesti (OPM 15.12.2008). Kokeilu on käynnistetty keväällä 2009. Työnjohtokoulutuskokeilu toteutetaan ammatillisena peruskoulutuksena työelämän toiveiden mukaisesti näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta koulutuksellisempana vaihtoehtona (joko oppilaitosmuotoisena opetussuunnitelmaperusteisena ammatillisena peruskoulutuksena tai opetussuunnitelmaperusteisena oppisopimuskoulutuksena) Opetushallituksen vahvistaman kokeiluohjelman ja sen liitteenä olevien alakohtaisten kokeilukoulutuksen perusteiden mukaisesti. Koulutuksen järjestäjä laatii kokeilukoulutuksen perusteiden pohjalta alakohtaiset opetussuunnitelmat kokeilukoulutusta varten. Lomakekohdat ja liitteet: 2.1.1 2.3 LIITE 6 Kokeilukoulutuksen järjestämisen keskeinen lähtökohta on koulutuksen henkilökohtaistaminen aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen perusteella. Työnjohtokoulutuskokeilun opiskelijat ovat koulutuksen järjestäjän järjestämisluvan mukaisessa kokonaisluvussa mukana. Opetushallitus tulee kysymään työnjohtokoulutuskokeilusta aiheutuneita kustannuksia vuodelta 2012 kustannustiedonkeruun yhteydessä. Opiskelijat sisältyvät opiskelijamääriin (kohdat 2.1.1 ja 2.3) tekniikan ja liikenteen alalla ja/tai yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Lisäksi tiedot ilmoitetaan liitteessä 6.

8 Lisätiedot Lisätiedoissa ilmoitetaan ne opiskelijat, joita ei voida 20.9.2012 tilastointipäivänä ilmoittaa rahoitukseen oikeuttaviksi opiskelijoiksi, mutta jotka ko. tilastointipäivänä ovat koulutuksen järjestäjän kirjoilla olevia opiskelijoita. Katso ohjeen kohta: Rahoitukseen oikeuttavia opiskelijoita koskevat rajoitukset (sivut 3-4). Opiskelijoita ei ilmoiteta kotikunnittain. Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa ns. yliaikaisten opiskelijoiden lukumäärä (8.1) Ne opiskelijat, joista ei saada enää rahoitusta, koska opinnot ovat venyneet yli rahoitukseen oikeuttavan ajan (ks. s.1-2 Rahoitukseen oikeutetut opiskelijat). Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevien rahoitukseen oikeuttamattomien muiden kuin kohdan 8.1 lukumäärä (8.6) Esim. opiskelijat, jotka 20.9.2012 tilastointipäivänä ovat koulutuksen järjestäjän kirjoilla ammatillista perustutkintoa suorittamassa tai valmistavissa koulutuksissa, mutta opiskelu ei täytä päätoimisuuden määritelmää. Opiskelijoita ei näin ollen ole oikeutettua ilmoittaa rahoituksen perusteeksi. Toiselle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle maksullisena palvelutoimintana järjestetyn ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä (8.2) Koulutuksen järjestäjien yhteistyösopimukseen perustuva ammatillisen perustutkinnon tai sen osan järjestäminen maksullisena palvelutoimintana (esim. metsäkoneen-kuljettajakoulutus -yhteistyö) Maksullisena palvelutoimintana järjestetyn oppisopimuskoulutuksen tietopuolisen koulutuksen opiskelijat Ne koulutuksen järjestäjät, jotka ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9 :n mukaisesti järjestävät oppisopimuskoulutusta ja vastaavat ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998) 7 :n mukaisesti oppisopimuskoulutuksen johdosta ja valvonnasta ilmoittavat oppisopimuskoulutuksessa olevat opiskelijat erillisellä lomakkeella PERUSTIEDOT/Oppisopimuskoulutus. Muun kuin kohdassa 8.2 tarkoitetun maksullisena palvelutoimintana järjestetyn ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä (8.3) Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittaman ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä (8.4) Lomakekohta: 8 Muu maksullisen palvelutoiminnan opiskelijamäärä (8.5) Kaikki muut maksullisena palvelutoimintana toteutetun ammatillisen koulutuksen opiskelijat, jotka ovat kirjoilla koulutuksen järjestäjällä 20.9.2012, esim: toiselle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle maksullisena palvelutoimintana järjestetyn oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärä maksullisena palvelutoimintana myytyjen lyhytkurssien opiskelijamäärä

9 Liite 1 Opiskelijamäärät yksikköhinnan mahdollista porrastamista varten (RahA 4 ) Osassa perustutkinnoista on porrastettu yksikköhinta ja tutkintojen kustannuksia seurataan erikseen porrastustekijöittäin. Näiden tutkintojen opiskelijamäärät kysytään liitteellä 1. Liitteen vasemmassa laidassa oleva koulutusalakoodi kertoo, minkä alan porrastustekijästä on kysymys. Liitteessä 1 kysytään myös kaivosalan perustutkinnon opiskelijamäärä. Kaivosalan perustutkinnon kustannuksia seurataan erikseen vuodelta 2012, vaikka tutkinnon rahoituksessa ei ole porrastettua yksikköhintaa. Logistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelujen koulutusohjelman opiskelijamäärätiedot kysytään liitteellä 1 seuraavasti: Logistiikan perustutkinto, kuljetuspalvelujen koulutusohjelma. Kohdassa ilmoitetaan kaikki muut paitsi linja-autonkuljettajan tai yhdistelmäajoneuvon kuljettajan koulutuksessa olevat opiskelijat. Kohdassa linja-autonkuljettajan tai yhdistelmäajoneuvon kuljettajan koulutus ilmoitetaan ainoastaan ko. koulutuksessa olevat opiskelijat. Jos opinnot eriytetään ensimmäisen vuoden aikana, porrastusopiskelijat ilmoitetaan toteutuneen mukaisesti. Erityisen koulutustehtävän erityisopetuksessa perusteella yksikköhintaan tehtävät korotukset (RahA 9, muutos 976/2010), erittely kohdasta 3.1.1 Vaikeasti vammaiset opiskelijat, joiden koulutuksen järjestäminen edellyttää henkilökohtaista koulunkäyntiavustajaa (81) Vaikeasti vammaiset opiskelijat, joiden opiskelu edellyttää avustajapalveluita. Tässä tarkoitetaan opetuksen ja koulutuksen järjestämisen edellyttämää ja koulutuksen järjestäjän hankkimaa ja maksamaa avustajaa, ei vammaispalvelulain mukaan kunnan maksettavaksi kuuluvia henkilökohtaisia avustajia. Ammatillisen koulutuksen lain 630/1998 38 :n mukaan erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin opiskelijahuollon palveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin. Vammaisille opiskelijoille järjestettävistä muista palveluista ja tukitoimista säädetään erikseen. Muut vaikeasti vammaiset opiskelijat (82) Vaikeasti vammaiset opiskelijat, joiden koulutuksen järjestäminen ei edellytä, että opiskelijalla on oma henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja. Muut erityisopiskelijat (89) Opiskelijat, joiden ei voida katsoa olevan vaikeasti vammaisia, ja jotka eivät kuulu kohtiin 81 tai 82. Tässä ilmoitetaan opiskelijat, jotka vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi tarvitsevat ja joille annetaan erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja. Koulutuksen järjestäjän palkkaamien koulunkäyntiavustajien lukumäärä (811) Ilmoitetaan koulutuksen järjestäjän hankkimien ja maksamien avustajien lukumäärä. Tähän ei lasketa niitä koulunkäyntiavustajia mukaan, joiden palkkaamiseen kunta osallistuu osittain tai kokonaan.

10 Majoitusedun perusteella yksikköhintaan tehtävät korotukset (RahA 10 ), erittely kohdasta 3.2 (majoitetut opiskelijat) Erityinen koulutustehtävä erityisopetuksessa: erityisoppilaitosten majoitetut opiskelijat (92) Ilmoitetaan koulutusalasta riippumatta sellaiset koulutuksen järjestämisluvan koulutustehtävässä määrätyt opiskelijat (erityisopiskelijat ja muut em. erityisen koulutustehtävän mukaiset opiskelijat), jotka ovat saaneet maksuttoman majoituksen erityisoppilaitoksen asuntolassa. Edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjälle on annettu erityiseksi koulutustehtäväksi huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä. Sisäoppilaitosmuotoisesti kansanopistoissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa järjestetyn koulutuksen majoitetut opiskelijat (93) Ilmoitetaan koulutusalasta riippumatta sellaiset ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat, joille annetaan sisäoppilaitosmuotoiseen koulutukseen liittyvä maksuton asuminen ja ylimääräinen ruokailu. Edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjälle on tällaisessa tapauksessa annettu erityiseksi koulutustehtäväksi järjestää koulutusta sisäoppilaitosmuotoisesti. Tällaista koulutusta voidaan antaa kansanopistossa tai liikunnan koulutuskeskuksessa. Muut kuin edellä olevissa kohdissa ilmoitetut majoitetut opiskelijat (99) Ilmoitetaan koulutusalasta riippumatta muut kuin edellä mainitut ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat, jotka saavat maksuttoman majoituksen. Liite 5 Uusia opiskelijoita koskevat lisätiedot A. Ammatillista peruskoulutusta koskevat lisätiedot Yhteiskuntatakuun toteutumisen seurantaa varten tarvitaan tieto niistä uusista opiskelijoista (20.9.2012), jotka ovat aloittaneet ammatillisen peruskoulutuksen opiskelun suoraan peruskoulun, lisäopetuksen (10-luokka), talouskoulun tai ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan tai valmistavan koulutuksen jälkeen. Tiedot annetaan erikseen opetussuunnitelmaperusteisesta ammatillisesta peruskoulutuksesta ja näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavasta koulutuksesta. Liite 5, kohta A: a) Rivi 1: Opiskelijamäärä on sama kuin Perustiedot -lomakkeen kohdassa 2.1.1 ilmoitettu opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä yhteensä (sarakkeiden 1-8 summa) 20.9.2012 Rivi 2: Opiskelijamäärä on sama kuin Perustiedot -lomakkeen kohdassa 2.1.2 ilmoitettu näyttötutkintona suoritettavaan ammatillisen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opiskelijamäärä yhteensä (sarakkeiden 1-8 summa) 20.9.2012 b) Opiskelija määritellään uudeksi opiskelijaksi, jos kyseessä oleva koulutuksen järjestäjä ei edellisenä tilastointipäivänä 20.1.2012 ole ilmoittanut häntä rahoituksen perusteena olevaksi opiskelijaksi ammatilliseen peruskoulutukseen. c) Ilmoitetaan sarakkeen b) opiskelijamäärästä ne opiskelijat, jotka ovat päättäneet perusopetuksen 1.1-19.9.2012. Luku ei sisällä lisäopetuksen (ns. 10.luokan) suorit-

taneita. Tavoitteena on selvittää perusopetuksen jälkeistä välitöntä sijoittumista perustutkintoon johtavaan koulutukseen. d) Ilmoitetaan sarakkeen b) opiskelijamäärästä ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet lisäopetuksen (10-luokka) 1.1-19.9.2012. Tavoitteena on selvittää lisäopetuksen jälkeistä välitöntä sijoittumista perustutkintoon johtavaan koulutukseen. e)-h) Ilmoitetaan sarakkeen b) opiskelijamäärästä ne opiskelijat, jotka ovat osallistuneet 1.1.-19.9.2012 ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan tai valmistavaan koulutukseen tai talouskouluopetukseen ja olleet kyseisessä koulutuksessa laskentapäivänä 20.1.2012. Kohdassa ilmoitetaan sekä ne, jotka ovat suorittaneet kyseisen koulutuksen loppuun että myös ne, jotka ovat siirtyneet 20.9. ammatilliseen peruskoulutukseen, vaikka valmistava koulutus olisi jäänyt kesken (ei kuitenkaan niitä, jotka ovat aloittaneet valmentavassa tai valmistavassa koulutuksessa 20.1.2012 tilastointipäivän jälkeen). Kohdassa ilmoitetaan myös muualla kuin koulutuksen järjestäjän omissa oppilaitoksissa ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa opiskelleet. Tavoitteena on selvittää ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien koulutusten jälkeistä välitöntä sijoittumista tutkintoon johtavaan koulutukseen. 11 B. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavia ja valmistavia koulutuksia koskevat lisätiedot Liitteen 5 kohdan B täyttävät vain ne koulutuksen järjestäjät, joille opetus- ja kulttuuriministeriö on määrännyt koulutuksen järjestämisluvassa tehtäväksi ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajille tarkoitetun ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen tai muuna kuin ammatilliseen perustutkintoon johtavana koulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen (talouskouluopetus) järjestämisen ja mikäli ko. koulutuksessa on ollut tilastointipäivänä opiskelijoita. Liite 5, kohta B: a) Opiskelijamäärä on sama kuin Perustiedot -lomakkeen kohdassa 2.2 ilmoitettu opiskelijamäärä. b) Ilmoitetaan sarakkeen a) opiskelijamäärästä ne uudet opiskelijat, joita ei aiempana tilastointipäivänä 20.1.2012 ole ilmoitettu rahoituksen perusteena oleviksi opiskelijoiksi. c) Ilmoitetaan sarakkeen b) opiskelijamäärästä ne opiskelijat, jotka ovat päättäneet perusopetuksen 1.1-19.9.2012, luku ei sisällä lisäopetuksen (ns. 10.luokan) suorittaneita. Tavoitteena on selvittää perusopetuksen jälkeistä välitöntä sijoittumista valmistaviin koulutuksiin. d) Ilmoitetaan sarakkeen b) opiskelijamäärästä ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet peruskoulun lisäopetuksen (ns. 10.luokan) 1.1-19.9.2012. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen eli ammattistartin tavoitteena on madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulu-

tukseen ja vähentää ammatillisen koulutuksen alkuvaiheen keskeyttämistä. Koulutus on suunnattu erityisesti sellaisille perusopetuksen päättäville nuorille, joilla ei vielä ole selkiintynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen ja jotka ovat siitä syystä vaarassa jäädä kokonaan koulutuksen ulkopuolelle ja syrjäytyä. Koulutukseen voivat kuitenkin hakeutua myös muut kuin samana vuonna perusopetuksen päättäneet tai lisäopetuksen suorittaneet. Koulutuksen laajuus on opiskelijan tarpeiden mukaan 20 40 opintoviikkoa. Tavoitteena on, että opiskelija voi mahdollisimman joustavasti siirtyä perustutkintoon johtavaan koulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen aikana tai sen jälkeen. Ohjaava ja valmistava koulutus ei lähtökohtaisesti ole erityisopetusta, kuten esimerkiksi vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ovat. Tämä ei kuitenkaan ole este yksittäistapauksissa erityisopiskelijan osallistumiselle ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen. Lisätiedonkeruun tarve ja tietojen käyttö Ammatillisen koulutuksen yhteydessä järjestettävät valmistavat koulutukset eivät kuulu Tilastokeskuksen henkilötunnuspohjaisen tilastoinnin piiriin. Tämän vuoksi näiden koulutusten osalta ei valtakunnallisesti tiedetä uusien opiskelijoiden määrää eikä myöskään perus- ja lisäopetuksesta välittömästi valmistaviin koulutuksiin sijoittuneiden määrää. Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen luonteen vuoksi on erityisen tärkeää saada tieto perusopetuksen jälkeisestä välittömästä sijoittumisesta tähän koulutukseen tai muihin kyselyssä mainittuihin valmistaviin koulutuksiin. Liitteellä 5 kerättävät tiedot ovat edellä mainitun lisäksi tärkeitä arvioitaessa ohjaavan ja valmistavan koulutuksen vetovoimaisuutta. 12 Vuoden 2013 harkinnanvaraisen rahoituksen hakemukset Harkinnanvarainen yksikköhinnan korotus ja järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishankkeeseen liittyvä harkinnanvarainen yksikköhinnan korotus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 25 :n 4 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi koulutuksen järjestäjälle määrätyn erityisen koulutustehtävän perusteella tai muusta erityisestä syystä korottaa ammatillisen koulutuksen yksikköhintaa. Hakemuksesta tulee käydä ilmi: mitä arvonlisäverotonta yksikköhintaa, korotus mukaan lukien, euromääräisesti haetaan (yksityisille koulutuksen järjestäjille lisätään arvonlisäveron osuus) korotusta tukevat erityiset syyt ammatillisen koulutuksen kustannuksia ja tuloja koskeva arvio vuodelle 2012. Ilmoitetaan arvonlisäverottomat kustannukset ja arvonlisäveron osuus erikseen. ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärää sekä kustannuksia ja tuloja koskeva arvio vuodelle 2013. Ilmoitetaan arvonlisäverottomat kustannukset ja arvonlisäveron osuus erikseen. Opetus- ja kulttuuriministeriölle osoitettu hakemus lähetetään 1.10.2012 mennessä Opetushallituksen Tieto ja rahoitus -yksikölle. Hakemus pyydetään toimittamaan kahtena kappaleena. Perustietolomakkeelta rastitetaan hakemuksen lähettämistä koskeva kohta.

13 Opetus- ja kulttuuriministeriö on kirjeessään ammatillisen koulutuksen järjestäjille (1/500/2011) pyytänyt lähettämään mahdolliset hakemukset vuoden 2013 yksikköhinnan harkinnanvaraista korottamista varten. Hakemuksen voi toimittaa 1.10.2012 mennessä. Harkinnanvaraisen yksikköhinnan korotuksen myöntämisperusteet on selvitetty ministeriön kirjeessä ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Hakemus tulee tehdä edellä mainittuun ajankohtaan mennessä ja siitä tulee käydä ilmi ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärää sekä kustannuksia ja tuloja koskeva arvio vuodelle 2013. Ilmoitetaan arvonlisäverottomat kustannukset ja arvonlisäveron osuus erikseen. arvio yhdistymisen aiheuttamista alkuvaiheen kustannuksista, joihin lisärahoitusta harkinnanvaraisena korotuksena haetaan. Kiinteistöjen alv-korotus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 :n mukaan yksityisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa voidaan korottaa hakemuksesta kunnan tai kuntayhtymän tämän lain mukaiseen toimintaan yksityiselle yhteisölle tai säätiölle luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta siten, että korotus kerrottuna rahoituksen määräämisessä käytettävällä opiskelijamäärällä vastaa enintään edellä mainittuun tarkoitukseen tapahtuvien luovutusten johdosta suoritettavien arvonlisäverojen määrää. Opetus- ja kulttuuriministeriölle osoitettu hakemus lähetetään 1.10.2012 mennessä Opetushallituksen Tieto ja rahoitus -yksikölle. Vuoden 2013 ennakollisen rahoituksen kertojaopiskelijamäärän muutoshakemus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 48 :n mukaan ennakollinen rahoitus lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden keskimääräisen painotetun opiskelijamäärän mukaan. Lisäksi voidaan ottaa huomioon sellaiset arvioidut opiskelijamäärien muutokset, jotka aiheutuvat mm. valtion viranomaisen päätöksestä, esim. koulutuksen järjestämislupaa koskevasta päätöksestä. Lähtökohtana on se, että varainhoitovuoden aikana ei tehdä ennakolliseen rahoitukseen opiskelijamäärämuutoksia, joten tästä syystä vuoden 2013 yksikköhinnan kertojaksi tulevaa opiskelijamäärää koskeva muutoshakemus perusteluineen lähetetään Opetushallituksen Tieto ja rahoitus -yksikköön 1.10.2012 mennessä. Perustietolomakkeelta rastitetaan hakemuksen lähettämistä koskeva kohta. Opiskelijamäärätietojen korjaaminen tallennusajan päätyttyä Tallennusajan päätyttyä tilastointipäivän tietoja korjataan tietojärjestelmään Opetushallituksen toimesta. Korjattavat tiedot tulee ilmoittaa yliviivaamalla alkuperäinen tieto tilastointipäivän lomakkeella ja kirjoittamalla uusi tieto korjattavan tiedon viereen selkeästi. Huomioitava on myös korjauksen vaikutus lomakkeen eri kohtiin ja mahdollisiin liitelomakkeisiin, joihin korjaus on tehtävä vastaavasti. Opiskelijamääriä korjattaessa tulee korjata myös kotikuntatiedot. Korjatut lomakkeet lähetetään tieto ja rahoitus - yksikköön joko faksitse numeroon 029 533 1038 tai skannattuina sähköpostin liitteenä osoitteeseen laskentapalvelut@oph.fi tai postitse osoitteeseen Opetushallitus, Tieto ja rahoitus, PL 380, 00531 Helsinki.