OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

Transkriptio

1 TÄYTTÖOHJE 1(16) Perustiedot OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 1 Yleistä Kuntien ja koulutuksen järjestäjien tulee ilmoittaa valtionosuuksien ja rahoituksen laskemista ja määräämistä varten opiskelijamäärä ja muut tarvittavat tiedot tilastointipäivän (20.9.) tilanteen mukaisesti 10 päivän kuluessa tilastointipäivästä (Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009, 58 1 mom ja valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1766/2009, 25 ). Lain ammatillisesta koulutuksesta nimike on muutettu L:lla 787/2014 kuulumaan Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998. Valtioneuvoston asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta 811/1998. Näyttötutkintoina suoritettavista ammatillista perustutkinnoista on säädetty Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998. Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 812/1998. Opiskelijatietoja käytetään kuluvan vuoden rahoituksen tarkistamiseksi todellisen opiskelijamäärän mukaiseksi ja tulevan vuoden ennakollisen valtionosuuden ja yksikköhinnan laskemiseksi. Tiedot annetaan internetin välityksellä. Kirjautumisosoite www-sivuille on kyselyn yhteydessä lähetetyllä koontilistalla. Ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteet ja niihin liittyvät muut Opetushallituksen määräykset ovat uudistettu ja tulleet voimaan TUTKE2-säädösten mukaan annetut uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet ja muut määräykset samoin kuin näyttötutkintojen perusteet löytyvät Opetushallituksen verkkosivuilta osoitteesta kohdasta säädökset ja ohjeet. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavien ammatillisten perustutkintojen ja tutkinnon osien mitoituksen peruste on osaamispiste (L ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998, 12 ). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp). Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen perustiedot lomakkeella ilmoitetaan rahoitukseen oikeuttavat opiskelijamäärätiedot opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen, näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen ja muun kuin ammatilliseen perustutkintoon johtavan tai valmistavan koulutuksen osalta seuraavasti: Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Päätoiminen opiskelu Opetushallitus/Rahoitus PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , etunimi.sukunimi@oph.fi, Utbildningsstyrelsen/Finansiering PB 380, Helsingfors, telefon , fax , fornamn.efternamn@oph.fi,

2 2 Opiskelija voidaan lukea rahoitukseen oikeuttavaksi opiskelijaksi enintään niin kauan kuin opiskelu voisi päätoimisesti suoritettuna kestää (RahAsetus 1766/2009, 23 ). Opinnot katsotaan päätoimisiksi, kun opintojen laajuus on keskimäärin vähintään 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti lukuvuodessa (Opintotukilakia on muutettu L:lla /789, tullut voimaan ). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp). Koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman (L ammatillisesta peruskoulutuksesta 14 ) pohjalta opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (L ammatillisesta peruskoulutuksesta 29 a, /787). Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelu sisältää yleensä 180 osaamispistettä, ellei opiskelijalla ole aiempaa osaamista, joka on tunnustettu. Opiskeluaikaa lyhentää osaamisen tunnustaminen. (L ammatillisesta peruskoulutuksesta 30, muutettu /787). Opetushallitus on antanut määräyksen (nro 93/011/2014) osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteista. Määräys on luettavissa Opetushallituksen verkkosivuilta osoitteesta Laskennallinen esimerkki laskentapäivien lukumäärästä Suoritettavia osaamispisteitä yhteensä (osaamisen tunnustaminen otetaan huomioon opiskeluajassa) 180 osp 6 laskentapäivää 150 osp 5 laskentapäivää 120 osp 4 laskentapäivää 90 osp 3 laskentapäivää 60 osp 2 laskentapäivää 30 osp 1 laskentapäivää Opintojen laajuuden mukaan määritelty normaali opiskeluaika Ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus on järjestettävä siten, että tutkinto voidaan päätoimisesti opiskellen suorittaa sen laajuutta vastaavassa ajassa. Opiskelijaa rahoituksen perusteeksi ilmoitettaessa on otettava huomioon osaamisen tunnustaminen. Mikäli opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijan opinnot venyvät opiskelijasta johtuvasta syystä, opiskelijan tulee suorittaa opintonsa enintään yhtä vuotta tutkinnon laajuudeksi määriteltyä aikaa pidemmässä ajassa (otettava huomioon osaamisen tunnustaminen). Opiskelija voidaan tällöin ilmoittaa rahoitukseen, mikäli opiskelun päätoimisuus täyttyy. Jos opiskelijalla on suorittamatta vähintään 22,5 osaamispistettä, voidaan henkilö ilmoittaa 1 ylimääräiseen laskentapäivään. Mikäli suorituksia on jäljellä vähintään 45 osaamispistettä, voidaan henkilö ilmoittaa max. 2 ylimääräiseen laskentapäivään (vastaa siten vuoden mittaisia päätoimisia opintoja). Näyttötutkintoon valmistava koulutus Ammatillinen perustutkinto suoritetaan ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuna näyttötutkintona. Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa myös, mitä ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa (630/1998) on säädetty (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, 1 ).

3 Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa opiskeluaika määräytyy tutkinnon perusteiden ja sen pohjalta laaditun opiskelijan henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan mukaan. Rahoituksen perusteeksi opiskelija voidaan ilmoittaa enintään niin kauan kuin opiskelu henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan mukaan voi päätoimisesti suoritettuna kestää. Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta on annettu (794/2015) ja se on tullut voimaan Asetuksen 7 :n mukaan koulutuksen järjestäjä laatii yhdessä tutkinnon suorittajan kanssa henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan. Asetuksessa on säädetty, mitä henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan tulee merkitä. Henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan sekä siihen tehdyt muutokset allekirjoittavat koulutuksen järjestäjä ja tutkinnon suorittaja. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen ei kuulu yhteiset tutkinnon osat. Opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain pykälä 8 b (631/1998 ja HE 357/2014) koskee opiskeluvalmiuksia parantavia opintoja. Osana näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta voidaan järjestää opintoja, joiden tarkoituksena on mahdollistaa näyttötutkinnon tai sen osan suorittaminen ja näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuminen niissä tapauksissa, joissa opiskelijalla ei ole riittäviä opiskeluvalmiuksia. Opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot voivat päätoimisina kestää enintään kuuden kuukauden ajan. Mikäli kyseiset opinnot kohdistuvat tilastointiajankohtaan, opiskelija ilmoitetaan rahoituksen perusteeksi tämän ohjeen mukaisesti, ottaen huomioon sen mitä on sanottu opintojen päätoimisuudesta ja henkilökohtaistamisesta. Koulutuksen järjestäjän tulee seurata erikseen opiskeluvalmiuksia parantavien opintojen toteutumista mm. opiskelijamäärää ja opiskelijoiden saamaa ko. opetustuntimäärää. Tietoja tullaan kysymään vuoden 2016 kustannustiedonkeruun yhteydessä. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (Telma) Ks. ohjeen sivu 7 kohta 2.2 Muu kuin ammatilliseen perustutkintoon johtava tai valmistava koulutus. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) 31 :n mukaan ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) tulee suorittaa yhdessä vuodessa, jollei opiskelijalle sairauden tai muun erityisen syyn vuoksi myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (Telma) suoritusaika määräytyy opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien perusteella. Koulutuksen suoritusaika voi olla enintään kolme vuotta. 2 Rahoitukseen oikeuttavia opiskelijoita koskevat rajaukset Opiskelun oltava päätoimista: Opiskelija voidaan lukea rahoitukseen oikeuttavaksi opiskelijaksi enintään niin kauan kuin opiskelu voisi päätoimisesti suoritettuna kestää (RahA 1766/2009) Tavoitteena on koko tutkinnon suorittaminen: 3

4 Koko tutkinnon suorittaminen on aina ensisijainen tavoite ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Opintojen on perustuttava ammatillisen perustutkinnon perusteisiin. Opiskelijat voivat suorittaa tutkintoa yhtäjaksoisesti tai tutkinnon osa kerrallaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tai henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan mukaan Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta on tullut voimaan (794/2015). Osaamisen tunnustamisen vaikutus rahoitusaikaan: Osaamisen tunnustaminen vaikuttaa suoraan koulutuksen kestoon ja sitä kautta rahoitukseen oikeuttavaan aikaan. Osaamisen tunnustamisesta lukion opinnoista on sanottu Opetushallituksen määräyksessä 93/011/2014. Myös kesken opintojen tehdyt hyväksiluvut lyhentävät opiskeluaikaa. Ei-päätoimiset opiskelijat: Rahoitukseen oikeuttaviksi ei tule ilmoittaa opiskelijoita, jotka eivät aio suorittaa opintoja päätoimisesti tai joiden osalta on ilmeistä, että päätoimisuus ei täyty. Eronneeksi katsotaan opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja (L Ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/ mom). Pitkäaikaisen poissaolon huomioiminen: Opiskelijaa ei lueta rahoitukseen oikeuttavaksi, jos opinnot eivät tule olemaan päätoimisia lukukauden aikana esim. sairausloman, äitiysloman, varusmies- tai siviilipalvelusajan takia. Perustutkinnon osana suoritettava ammattitutkinnon/erikoisammattitutkinnon osa: Jos opiskelija suorittaa osana ammatillista peruskoulutusta ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osia, nämä rahoitetaan oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen osana (ei saa ilmoittaa ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyöpäiviin). Osaamisalan opiskelu valmistumisen jälkeen: Mikäli perustutkinnon suorittanut opiskelee aiemmin suorittamastaan tutkinnosta myös jonkin toisen osaamisalan valmistumisensa jälkeen, hänet voidaan ilmoittaa rahoitukseen oikeuttavaksi opiskelijaksi enintään opintojen laajuuden /keston mukaisesti. Kyseessä ei voi olla osa jostain muusta perustutkinnosta tai ammatti- /erikoisammattitutkinnosta tms. Osa opinnoista suoritetaan ulkomaisessa oppilaitoksessa: Suomalainen koulutuksen järjestäjä voi sopia ulkomaisen oppilaitoksen, koulutuksen järjestäjän tai työssäoppimispaikan kanssa, että osa suomalaisen tutkinnon opinnoista suoritetaan ulkomaisessa oppilaitoksessa. Suomalainen opiskelija ilmoitetaan tällöin rahoituksen perusteena oleviin opiskelijamääriin. Tilapäisesti suomessa opiskelevat ulkomaalaiset: Opiskelijamääriin ei saa ilmoittaa vaihto-ohjelmien perusteella Suomessa tilapäisesti opiskelevia ulkomaalaisia. Ei yhtäaikaista rahoitusta: 4

5 Opiskelija voidaan lukea samanaikaisesti rahoituksen perusteena olevaksi opiskelijaksi vain yhdessä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain soveltamisalaan kuuluvassa koulutuksessa. (RahL 48 ) Soveltamisalaan kuuluvat: lukiolaki laki ammatillisesta peruskoulutuksesta laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Kahta tutkintoa (ammatillista perustutkintoa ja ylioppilastutkintoa) suorittava ammatillisen peruskoulutuksen kirjoilla oleva opiskelija ilmoitetaan ammatillisen peruskoulutuksen perustietokyselyssä, mutta ei lukiokoulutuksen perustietokyselyssä rahoitukseen oikeuttavaksi. Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus ei koske: yksityisopiskelijoita maksullisena palvelutoimintana järjestetyn koulutuksen opiskelijoita, esim. o työ- ja elinkeinohallinnon ostamaa koulutusta o koulutuksen järjestäjien yhteistyösopimukseen perustuvaa ammatillisen perustutkinnon tai sen osan järjestämistä maksullisena palvelutoimintana (esim. metsäkoneenkuljettajakoulutus -yhteistyö) o koulutuksen järjestäjän muuta maksullista palvelutoimintaa oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tietopuolista opetusta 5

6 6 3 Täyttöohjeet Lomakkeella kohdassa 2 ilmoitetaan oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen, näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen ja muun kuin ammatilliseen perustutkintoon johtavan tai valmistavan koulutuksen opiskelijamäärätiedot valtionosuuteen oikeuttavan koulutuksen osalta. Opiskelijamääriin ei sisällytetä valtionavustuksilla rahoitettavien koulutusten opiskelijoita, jotka kysytään lomakkeella erikseen kohdassa 6 ja 7. Kohdassa 2 opiskelijamääristä kysytään tiedot ikäryhmittäin opiskelijan koulutuksen aloittamisvuoden mukaan opetussuunnitelmaperusteisesta ammatillisesta peruskoulutuksesta, näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta ja muusta kuin ammatilliseen perustutkintoon johtavasta tai valmistavasta koulutuksesta seuraavasti: Opiskelijamäärä yhteensä, josta - alle 20 -vuotiaat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa (opiskelijalla ei aiemmin suorittamaa ammatillista perustutkintoa, ylioppilastutkintoa, ammattitutkintoa, erikoisammattitutkintoa, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotasoista tutkintoa) vuotiaat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa vuotiaat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa vuotiaat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa Lisäksi Liitteessä 5 kysytään lukumäärätiedot uusista opiskelijoista edellä olevan ikäjaottelun mukaisesti erikseen kohdassa A ammatilliseen perustutkintoon tai näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen osalta ja kohdassa B VALMA - ja TELMA - koulutusten osalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa ja raportoi yhteiskuntatakuun ja nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaisia opiskelijamäärätietoja eri viranomaistahoille. Koulutuksen järjestäjien tulee erityisesti ottaa huomioon, että päälomakkeen kohdassa 6 kysytään tiedot ammatillista perustutkintoa tai perustutkinnon osaa/osia suorittavista ja opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä ja rahoittamalla valtioavustuksella erikseen nuorten aikuisten osaamisohjelman ( vuotiaat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa) opiskelijoista ja erikseen kohdassa 7 aikuisten osaamisohjelman vahvistamiseen myöntämällä valtionavustuksella rahoitettavista vuotiaista vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa. Kohdan 6 ja 7 opiskelijoita ei sisällytetä lomakkeen kohdan 2.3 opiskelijamäärään eikä liitteiden 1, 5,7 ja 8 tietoihin, eikä opiskelijoista ilmoiteta perustietokyselyssä kotikuntatietoja.

7 7 Opiskelijamäärät valtionosuuteen oikeuttavassa koulutuksessa Kohta 2.1 Ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus Ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ovat: opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus (lomakkeen kohta 2.1.1) näyttötutkintoon valmistava koulutus (lomakkeen kohta 2.1.2) Opiskelijamäärätiedot rahoitukseen oikeuttavista opiskelijoista (ks. s.1-5) ilmoitetaan koulutusaloittain. Lisäksi opiskelijamäärätiedot ilmoitetaan lomakkeen kohdassa (opiskelijamäärä yhteensä). Lomakekohdat ja liitteet: LIITE 1 LIITE 5, kohta A LIITE 7 LIITE 8 Kotikuntatiedot Osassa perustutkinnoista on porrastettu yksikköhinta. Näiden perustutkintojen /osaamisalan opiskelijamäärät kysytään lisäksi liitteessä 1 kohdassa Opiskelijamäärät yksikköhinnan mahdollista porrastamista varten (ks. ohje s. 9). Liitteessä 1 kysytään myös kaivosalan perustutkinnon opiskelijamäärä, jonka kustannuksia seurataan erikseen. Tutkinnon rahoituksessa ei ole porrastettua yksikköhintaa. Liitteessä 5 kohdassa A ilmoitetaan kaikki opiskelijat lomakkeen kohdista ja sekä erittelytietoja uusista opiskelijoista (ks. ohje s. 10). Liitteessä 7 kysytään tiedot ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista kohdista ja 2.1.2: Kuinka monetta kertaa opiskelija ilmoitetaan laskentapäivänä valtionosuusrahoitukseen oikeuttavana opiskelijana ks. ohje sivu 15. Liitteessä 8 kysytään tiedot suoritetuista osaamispisteistä. Lisäksi opiskelijoista ilmoitetaan kotikuntatiedot (ks. erillinen kirje). Kohdan opiskelijamääriin ei saa sisällyttää valtionavustuksella rahoitettavia opiskelijoita. Ks. lomakkeen kohta 6 ja 7. Kohta 2.2 Muu kuin ammatilliseen perustutkintoon johtava tai valmistava koulutus ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) sarake 12 työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (Telma) sarake 13 Opiskelijamäärään ilmoitetaan rahoitukseen oikeuttavat opiskelijat (ks. s.1-5). Koulutuksen järjestäjällä tulee olla järjestämislupa kyseisiin koulutuksiin. Lomakekohdat ja liitteet: LIITE 5, kohta B Kotikuntatiedot Lisäksi opiskelijamäärätiedot ilmoitetaan lomakkeen kohdassa (opiskelijamäärä yhteensä). Liitteessä 5 kohdassa B ilmoitetaan kaikki opiskelijat lomakkeen kohdasta 2.2 sarakkeista 12 ja 13 sekä erittelytietoja uusista opiskelijoista (ks. ohje s. 13) Lisäksi valtionosuuteen oikeuttavista opiskelijoista ilmoitetaan kotikuntatiedot (ks. erillinen kirje). Kahta tutkintoa suorittavien määrä

8 Kahta tutkintoa suorittavien määrään lasketaan mukaan ne opiskelijat, jotka suorittavat opetussuunnitelmaperusteista ammatillista peruskoulutusta (Ammatillista perustutkintoa), ovat kirjoilla ammatillisessa koulutuksessa ja suorittavat samanaikaisesti yotutkintoa. 8 Lomakekohta: c)-kohta Tiedot ilmoitetaan c)-kohdassa niistä opiskelijoista, jotka suorittavat kahta tutkintoa (opiskelijat sisältyvät myös varsinaisiin opiskelijamääriin (kohta ja 2.3.1). Erityisopiskelijat Erityisopiskelijoita voi olla sekä ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa että muussa kuin ammatilliseen perustutkintoon johtavassa tai valmistavassa koulutuksessa. Erityisopiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi tarvitsee ja jolle annetaan erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja. Lomakekohdat: päälomakkeen a)-kohdat Erityisopiskelijalle on tullut laatia (L ammatillisesta peruskoulutuksesta 20 ) henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (A ammatillisesta peruskoulutuksesta 8 ). Erityisopetukseksi ei katsota tukiopetusta, eikä ulkomaalaista opiskelijaa voida ilmoittaa erityisopiskelijaksi, ellei hän edellä mainituilla perusteilla tarvitse ja saa erityisiä em. tukipalveluita. Tiedot ilmoitetaan kaikissa päälomakkeen a)-kohdissa (=josta erityisopiskelijat). Erityisopiskelijat sisältyvät myös varsinaisiin opiskelijamääriin (kohta 2.1.1, 2.1.2, 2.2, 2.3) Erityisopetuksen erityinen koulutustehtävä (erityisoppilaitos) Koulutuksen järjestäjällä voi olla järjestämisluvassaan erityisopetuksen erityinen koulutustehtävä (L Ammatillisesta peruskoulutuksesta 20 ). Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän erityisopiskelijoita voidaan ilmoittaa opiskelijoiksi ainoastaan silloin, kun koulutuksen järjestäjälle on koulutuksen järjestämisluvassa annettu erityiseksi koulutustehtäväksi huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä. Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän erityisopiskelijoita voi olla sekä ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa että muussa kuin ammatilliseen perustutkintoon johtavassa tai valmistavassa koulutuksessa. Erityisopiskelijoille on tullut laatia (L ammatillisesta peruskoulutuksesta 20 ) henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (A ammatillisesta peruskoulutuksesta 8 ). Erityisopetukseksi ei katsota tukiopetusta. Ulkomaalaista opiskelijaa ei voida ilmoittaa erityisopiskelijaksi, ellei hän edellä mainituilla perusteilla tarvitse ja saa erityisiä em. tukipalveluita. Tiedot ilmoitetaan kaikissa päälomakkeen b)-kohdissa (=josta erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän saaneiden erityisopiskelijat). Erityisopiskelijat sisältyvät myös varsinaisiin opiskelijamääriin (kohta 2.1.1, 2.1.2, 2.2, 2.3). Opiskelijamäärät ilmoitetaan lisäksi erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän saaneiden opiskelijat -kohdassa 3.1 (sisältää kohdat ja 3.1.2) sekä erittelytiedot liite 1:ssä porrastettuna rahoitus-

9 Lomakekohdat ja liitteet: päälomakkeen b)-kohdat LIITE 1 asetuksen 9 :n mukaisesti ( Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella yksikköhintaan tehtävät korotukset -kohta) (ks. ohje s.9) Lomakkeella kohdassa ilmoitetaan erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän (erityisoppilaitos) mukaiset muut opiskelijat, joille ei tarjota erityisiä opetus- ja oppilashuoltopalveluja. 9 Majoitetut opiskelijat Majoitusetuuteen voi ilmoittaa ne opiskelijat, jotka säännöllisesti asuvat ja yöpyvät koulutuksen järjestäjän asuntolassa. Majoitusetuus on opiskelijalle maksuton. Lomakekohdat ja liitteet: 3.2 LIITE 1 Majoitetut opiskelijat ilmoitetaan opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa ja muussa kuin ammatilliseen perustutkintoon johtavassa tai valmistavassa koulutuksessa opiskelevien osalta. Tiedot ilmoitetaan Majoitetut opiskelijat - kohdassa 3.2. Majoitetut opiskelijat ilmoitetaan lisäksi liitteellä 1 porrastettuna rahoitusasetuksen 10 :n mukaisesti kohdassa Majoitusedun perusteella yksikköhintaan tehtävät korotukset (ks. ohje s.13). Päälomakkeen kohdan 3.2 tulee täsmätä liitteen 1 erittelyn kanssa. VALTIONAVUSTUKSELLA RAHOITETTAVA TOIMINTA lomakekohdassa 6 ja 7 Nuorten aikuisten osaamisohjelma (NAO) Ilmoitetaan nuorten aikuisten osaamisohjelman opiskelijat (20 29 vuotiaat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa), jotka suorittavat ammatillista perustutkintoa tai tutkinnon osaa/osia näyttötutkintona suoritettavassa ammatilliseen perustutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Opiskelijamäärä ilmoitetaan jaoteltuna vuotiaisiin ja vuotiaisiin (ikä opiskelun aloitushetkellä). Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen Ilmoitetaan osaamisohjelman opiskelijat (30 50 vuotiaat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa), jotka suorittavat ammatillista perustutkintoa tai tutkinnon osaa/osia näyttötutkintona suoritettavassa ammatilliseen perustutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen osaamisohjelmalle on myönnetty valtionavustusta vuonna 2015, mutta uutta valtionavustusta ei enää vuodelle 2016 ole myönnetty. Lomakkeen kohtien 6 ja 7 opiskelijoita ei sisällytetä lomakkeen kohdan 2.3 opiskelijamäärään eikä liitteiden 1,5 ja 7 opiskelijamääriin. Opiskelijoista ei ilmoiteta kotikuntatietoja. LISÄTIEDOT lomakekohdassa 8 Lisätiedoissa ilmoitetaan ne opiskelijat, joita ei voida tilastointipäivänä ilmoittaa rahoitukseen oikeuttaviksi opiskelijoiksi, mutta jotka ko. tilastointipäivänä ovat koulutuksen järjestäjän kirjoilla olevia opiskelijoita. Katso ohjeen kohta: Rahoitukseen oikeuttavia opiskelijoita koskevat rajoitukset (sivut 4-5). Opiskelijoita ei ilmoiteta kotikunnittain.

10 Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa ns. yliaikaisten opiskelijoiden lukumäärä (8.1) Ne opiskelijat, joista ei saada enää rahoitusta, koska opinnot ovat venyneet yli rahoitukseen oikeuttavan ajan (ks. s.1-2 Rahoitukseen oikeutetut opiskelijat). Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevien rahoitukseen oikeuttamattomien muiden kuin kohdan 8.1 lukumäärä (8.6) Esim. opiskelijat, jotka tilastointipäivänä ovat koulutuksen järjestäjän kirjoilla ammatillista perustutkintoa suorittamassa, mutta opiskelu ei täytä päätoimisuuden määritelmää. Opiskelijoita ei näin ollen ole oikeutettua ilmoittaa rahoituksen perusteeksi. Toiselle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle maksullisena palvelutoimintana järjestetyn ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä (8.2) Koulutuksen järjestäjien yhteistyösopimukseen perustuva ammatillisen perustutkinnon tai sen osan järjestäminen maksullisena palvelutoimintana (esim. metsäkoneen-kuljettajakoulutus -yhteistyö) Maksullisena palvelutoimintana järjestetyn oppisopimuskoulutuksen tietopuolisen koulutuksen opiskelijat Ne koulutuksen järjestäjät, jotka ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) 9 :n mukaisesti järjestävät oppisopimuskoulutusta ja vastaavat ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun asetuksen (811/1998) 7 :n mukaisesti oppisopimuskoulutuksen johdosta ja valvonnasta ilmoittavat oppisopimuskoulutuksessa olevat opiskelijat erillisellä lomakkeella PERUSTIEDOT/Oppisopimuskoulutus. Muun kuin kohdassa 8.2 tarkoitetun maksullisena palvelutoimintana järjestetyn ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä (8.3) Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittaman oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä (8.4) Muu maksullisen palvelutoiminnan opiskelijamäärä (8.5) Kaikki muut maksullisena palvelutoimintana toteutetun ammatillisen koulutuksen opiskelijat, jotka ovat kirjoilla koulutuksen järjestäjällä esim: toiselle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle maksullisena palvelutoimintana järjestetyn oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärä maksullisena palvelutoimintana myytyjen lyhytkurssien opiskelijamäärä 10

11 11 Liite 1 Opiskelijamäärät yksikköhinnan mahdollista porrastamista varten (RahA 4 ) Osassa perustutkinnoista on porrastettu yksikköhinta ja tutkintojen kustannuksia seurataan erikseen porrastustekijöittäin. Näiden tutkintojen opiskelijamäärät kysytään liitteellä 1. Liitteen vasemmassa laidassa oleva koulutusalakoodi kertoo, minkä alan porrastustekijästä on kysymys. Liitteessä 1 kysytään myös kaivosalan perustutkinnon opiskelijamäärä. Kaivosalan perustutkinnon opiskelijamäärää ja kustannuksia seurataan erikseen vuodelta 2016, vaikka tutkinnon rahoituksessa ei ole porrastettua yksikköhintaa. Logistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelujen koulutusohjelman opiskelijamäärätiedot kysytään liitteellä 1 seuraavasti: Logistiikan perustutkinto, kuljetuspalvelujen osaamisala. Kohdassa ilmoitetaan kaikki muut paitsi linja-autonkuljettajan tai yhdistelmäajoneuvon kuljettajan koulutuksessa olevat opiskelijat. Kohdassa linja-autonkuljettajan tai yhdistelmäajoneuvon kuljettajan koulutus ilmoitetaan ainoastaan ko. koulutuksessa olevat opiskelijat. Jos opinnot eriytetään ensimmäisen vuoden aikana, porrastusopiskelijat ilmoitetaan toteutuneen mukaisesti. Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella yksikköhintaan tehtävät korotukset (RahA 9, muutos 332/2015), erittely kohdasta Vaikeasti vammaiset opiskelijat, joiden koulutuksen järjestäminen edellyttää henkilökohtaista koulunkäyntiavustajaa (81) Vaikeasti vammaiset opiskelijat, joiden opiskelu edellyttää avustajapalveluita. Tässä tarkoitetaan opetuksen ja koulutuksen järjestämisen edellyttämää ja koulutuksen järjestäjän hankkimaa ja maksamaa avustajaa, ei vammaispalvelulain mukaan kunnan maksettavaksi kuuluvia henkilökohtaisia avustajia. Ammatillisen peruskoulutuksen lain 630/ :n mukaan erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin opiskelijahuollon palveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin. Vammaisille opiskelijoille järjestettävistä muista palveluista ja tukitoimista säädetään erikseen. Muut vaikeasti vammaiset opiskelijat (82) Vaikeasti vammaiset opiskelijat, joiden koulutuksen järjestäminen ei edellytä, että opiskelijalla on oma henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja. Muut erityisopiskelijat (89) Opiskelijat, joiden ei voida katsoa olevan vaikeasti vammaisia, ja jotka eivät kuulu kohtiin 81 tai 82. Tässä ilmoitetaan opiskelijat, jotka vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi tarvitsevat ja joille annetaan erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja. Koulutuksen järjestäjän palkkaamien koulunkäyntiavustajien lukumäärä (811) Ilmoitetaan koulutuksen järjestäjän hankkimien ja maksamien avustajien lukumäärä. Tähän ei lasketa niitä koulunkäyntiavustajia mukaan, joiden palkkaamiseen kunta osallistuu osittain tai kokonaan.

12 12 Majoitusedun perusteella yksikköhintaan tehtävät korotukset (RahA 10 ), erittely kohdasta 3.2 (majoitetut opiskelijat) Eritysopetuksen erityisen koulutustehtävän saaneiden (erityisoppilaitosten) majoitetut opiskelijat (92) Ilmoitetaan koulutusalasta riippumatta sellaiset koulutuksen järjestämisluvan koulutustehtävässä määrätyt opiskelijat (erityisopiskelijat ja muut em. erityisen koulutustehtävän mukaiset opiskelijat), jotka ovat saaneet maksuttoman majoituksen erityisoppilaitoksen asuntolassa. Edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjälle on annettu erityiseksi koulutustehtäväksi huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä. Sisäoppilaitosmuotoisesti kansanopistoissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa järjestetyn koulutuksen majoitetut opiskelijat (93) Ilmoitetaan koulutusalasta riippumatta sellaiset ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat, joille annetaan sisäoppilaitosmuotoiseen koulutukseen liittyvä maksuton asuminen ja ylimääräinen ruokailu. Edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjälle on tällaisessa tapauksessa annettu erityiseksi koulutustehtäväksi järjestää koulutusta sisäoppilaitosmuotoisesti. Tällaista koulutusta voidaan antaa kansanopistossa tai liikunnan koulutuskeskuksessa. Muut kuin edellä olevissa kohdissa ilmoitetut majoitetut opiskelijat (99) Ilmoitetaan koulutusalasta riippumatta muut kuin edellä mainitut ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat, jotka saavat maksuttoman majoituksen. Liite 5 Uusia opiskelijoita koskevat lisätiedot A. Ammatillista peruskoulutusta koskevat lisätiedot Yhteiskuntatakuun toteutumisen seurantaa varten tarvitaan tieto niistä uusista opiskelijoista ( ), jotka ovat aloittaneet ammatillisen peruskoulutuksen opiskelun suoraan peruskoulun, lisäopetuksen (10-luokka), tai ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan tai valmistavan koulutuksen jälkeen. Tiedot annetaan erikseen opetussuunnitelmaperusteisesta ammatillisesta peruskoulutuksesta ja näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta. Liitteeseen 5 ei sisällytetä valtionavustuksella rahoitettavan toiminnan opiskelijamääriä. Liite 5, kohta A, sarakkeet a - f a) Sarakkeen a kohta 1: Opiskelijamäärä on sama kuin Perustiedot -lomakkeen kohdassa ilmoitettu opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä yhteensä (sarakkeiden 1-8 summa) Sarakkeen a kohta 2: Opiskelijamäärä on sama kuin Perustiedot -lomakkeen kohdassa ilmoitettu näyttötutkintona suoritettavaan ammatillisen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opiskelijamäärä yhteensä (sarakkeiden 1-8 summa) b) Sarakkeessa b ilmoitettava opiskelija määritellään uudeksi opiskelijaksi, jos kyseessä oleva koulutuksen järjestäjä ei edellisenä tilastointipäivänä ole ilmoittanut häntä rahoituksen perusteena olevaksi opiskelijaksi ammatilliseen peruskoulutukseen. Jos opiskelija on jälkeen vaihtanut koulutusalaa, häntä ei lasketa uudeksi opiskelijaksi. Opiskelijaa, joka on keskeyttänyt

13 13 aiemmin väliaikaisesti opinnot esim. varusmiespalvelun takia, ei lasketa mukaan uudeksi opiskelijaksi, kun hän jatkaa opintojaan. c) Ilmoitetaan sarakkeen b) opiskelijamäärästä ne opiskelijat, jotka ovat päättäneet perusopetuksen Luku ei sisällä lisäopetuksen (ns. 10.luokan) suorittaneita. Tavoitteena on selvittää perusopetuksen jälkeistä välitöntä sijoittumista perustutkintoon johtavaan koulutukseen. d) Ilmoitetaan sarakkeen b) opiskelijamäärästä ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet lisäopetuksen (10-luokka) Tavoitteena on selvittää lisäopetuksen jälkeistä välitöntä sijoittumista perustutkintoon johtavaan koulutukseen. e) Ilmoitetaan sarakkeen b) opiskelijamäärästä ne opiskelijat, jotka ovat osallistuneet VALMA -koulutukseen ja olleet kyseisessä koulutuksessa laskentapäivänä Kohdassa ilmoitetaan sekä ne, jotka ovat suorittaneet kyseisen koulutuksen loppuun että myös ne, jotka ovat siirtyneet tutkintotavoitteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen, vaikka valmistava koulutus olisi jäänyt kesken. Kohdassa ilmoitetaan myös muualla kuin koulutuksen järjestäjän omissa oppilaitoksissa VALMA -koulutuksessa opiskelleet. Tavoitteena on selvittää ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen jälkeistä välitöntä sijoittumista tutkintoon johtavaan koulutukseen. B. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (Valma) ja Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta (Telma) koskevat lisätiedot Liitteen 5 kohdan B täyttävät vain ne koulutuksen järjestäjät, joille opetus- ja kulttuuriministeriö on määrännyt koulutuksen järjestämisluvassa tehtäväksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen (Valma) ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (Telma) järjestämisen. Kohdan B sarakkeissa a) Perustiedot -lomakkeen kohdan 2.2 sarakkeen 12 ilmoitettu opiskelijamäärä yhteensä eritellään kohdassa 1aa ei erityisopetuksena järjestetyn Valma -koulutuksen opiskelijoihin ja kohdassa 1ab erityisopetuksena järjestetyn Valma -koulutuksen opiskelijoihin. Sarakkeen 13 ilmoitettu opiskelijamäärä ilmoitetaan kohdassa 1b. b) Ilmoitetaan kohdan 1aa, 1ab, 1b opiskelijamäärästä kaikki uudet opiskelijat c) Ilmoitetaan sarakkeen b) opiskelijamäärästä ne opiskelijat, jotka ovat päättäneet perusopetuksen , luku ei sisällä lisäopetuksen (ns. 10.luokan) suorittaneita. Tavoitteena on selvittää perusopetuksen jälkeistä välitöntä sijoittumista valmistaviin koulutuksiin. d) Ilmoitetaan sarakkeen b) opiskelijamäärästä ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet peruskoulun lisäopetuksen (ns. 10.luokan) Liite 7 Liitteellä kysytään tiedot, kuinka monetta kertaa opiskelija ilmoitetaan laskentapäivänä valtionosuusrahoitukseen oikeuttavana opiskelijana.

14 14 Liitteessä ilmoitetaan tiedot päälomakkeen kohdissa opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen ja Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen ilmoitetuista opiskelijoista. Kohtien ja opiskelijamääristä yhteensä ilmoitetaan tiedot, kuinka monetta kertaa koulutuksen järjestäjä ilmoittaa opiskelijan laskentapäivänä valtionosuusrahoitukseen oikeuttavana ammatillista perustutkintoa suorittavana opiskelijana lomakkeen jaottelun mukaisesti: a) ensimmäistä kertaa b) toista kertaa c) kolmatta kertaa d) neljättä kertaa e) viidettä kertaa f) kuudetta kertaa g) seitsemättä kertaa h) kahdeksatta kertaa i) yhdeksättä kertaa tai enemmän Ilmoituskertoja laskettaessa ei oteta huomioon valmentavien ja valmistavien koulutusten opiskeluaikaa, eikä siten niistä kertyneitä laskentapäiviä sisällytetä ilmoituskertamääriin. Mikäli opiskelija on vaihtanut koulutuksen järjestäjän sisällä oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutusalaa/tutkintoa, tai opiskelija on suorittamassa aiemmin suorittamastaan perustutkinnosta saman tutkinnon toisen osaamisalan opintoja, ilmoitetaan tiedot todellisten ilmoituskertojen mukaisesti: ilmoituskertoja laskettaessa otetaan siten huomioon opiskelijan koko koulutuksen järjestäjällä kirjoilla oloaika, ja tieto siitä, monettako kertaa opiskelija on ilmoitettu rahoitukseen oikeuttavana opiskelijana ammatillista perustutkintoa suorittavana opiskelijana. Liite 8 Liitteellä kysytään tiedot oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen toteutuneista osaamispisteistä. Tässä perustietokyselyssä kysytään toteutuneet osaamispisteet koulutusaloittain / porrastettu perustutkinto / osaamisala ajalta Vastaavat toteumatiedot ajalta on koulutuksen järjestäjä ilmoittanut vuoden 2015 kustannusten tiedonkeruun yhteydessä. Ammatillisen peruskoulutuksen kustannusten tiedonkeruulomakkeella K02 kohdassa S 1.6 suoritetut osaamispisteet opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa (ilman tunnustettuja osaamispisteitä) on ilmoitettu opiskelijoiden ajalla suorittamien osaamispisteiden yhteismäärä. Mukaan on luettu sekä koulutuksen järjestäjän itse järjestämässä koulutuksessa että koulutuksen järjestäjän ostamassa koulutuksessa suoritetut osaamispisteet. Hyväksiluettuja (osaamisen tunnustaminen) osaamispisteitä ei lasketa mukaan. Vuoden 2017 harkinnanvaraisen rahoituksen hakemukset

15 15 Harkinnanvarainen yksikköhinnan korotus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 25 :n 4 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi koulutuksen järjestäjälle määrätyn erityisen koulutustehtävän perusteella tai muusta erityisestä syystä korottaa ammatillisen koulutuksen yksikköhintaa. Hakemuksesta tulee käydä ilmi: mitä arvonlisäverotonta yksikköhintaa, korotus mukaan lukien, euromääräisesti haetaan (yksityisille koulutuksen järjestäjille lisätään arvonlisäveron osuus) korotusta tukevat erityiset syyt ammatillisen koulutuksen kustannuksia ja tuloja koskeva arvio vuodelle Ilmoitetaan arvonlisäverottomat kustannukset ja arvonlisäveron osuus erikseen. ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärää sekä kustannuksia ja tuloja koskeva arvio vuodelle Ilmoitetaan arvonlisäverottomat kustannukset ja arvonlisäveron osuus erikseen. Opetus- ja kulttuuriministeriölle osoitettu hakemus lähetetään mennessä Opetushallituksen Rahoitus -yksikölle. Hakemus pyydetään toimittamaan kahtena kappaleena. Perustietolomakkeelta rastitetaan hakemuksen lähettämistä koskeva kohta. Järjestäjäverkon kehittämiseen liittyvä harkinnanvarainen yksikköhinnan korotus Opetus- ja kulttuuriministeriölle osoitettu hakemus yksikköhinnan harkinnanvaraista korottamista varten lähetetään mennessä Opetushallituksen Rahoitus - yksikölle. Hakemus pyydetään toimittamaan kahtena kappaleena. Hakemus tulee tehdä edellä mainittuun ajankohtaan mennessä ja siitä tulee käydä ilmi ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärää sekä kustannuksia ja tuloja koskeva arvio vuodelle Ilmoitetaan arvonlisäverottomat kustannukset ja arvonlisäveron osuus erikseen. arvio yhdistymisen aiheuttamista alkuvaiheen lisäkustannuksista, joihin lisärahoitusta harkinnanvaraisena korotuksena haetaan. Kiinteistöjen alv-korotus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 :n mukaan yksityisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa voidaan korottaa hakemuksesta kunnan tai kuntayhtymän tämän lain mukaiseen toimintaan yksityiselle yhteisölle tai säätiölle luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta siten, että korotus kerrottuna rahoituksen määräämisessä käytettävällä opiskelijamäärällä vastaa enintään edellä mainittuun tarkoitukseen tapahtuvien luovutusten johdosta suoritettavien arvonlisäverojen määrää. Opetus- ja kulttuuriministeriölle osoitettu hakemus lähetetään mennessä Opetushallituksen Rahoitus -yksikölle. Vuoden 2017 ennakollisen rahoituksen kertojaopiskelijamäärän muutoshakemus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 48 :n mukaan ennakollinen rahoitus lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden keskimääräisen painotetun opiskelijamäärän mukaan. Lisäksi voidaan ottaa huomioon sellaiset arvioidut opiskelijamäärien muutokset, jotka aiheutuvat mm. valtion viranomaisen päätöksestä, esim. koulutuksen järjestämislupaa koskevasta päätöksestä.

16 16 Lähtökohtana on se, että varainhoitovuoden aikana ei tehdä ennakolliseen rahoitukseen opiskelijamäärämuutoksia, joten tästä syystä vuoden 2017 yksikköhinnan kertojaksi tulevaa opiskelijamäärää koskeva muutoshakemus perusteluineen lähetetään Opetushallituksen Rahoitus -yksikköön mennessä. Perustietolomakkeelta rastitetaan hakemuksen lähettämistä koskeva kohta. Opiskelijamäärätietojen korjaaminen tallennusajan päätyttyä Tallennusajan päätyttyä tilastointipäivän tietoja korjataan tietojärjestelmään Opetushallituksen toimesta. Korjattavat tiedot tulee ilmoittaa yliviivaamalla alkuperäinen tieto tilastointipäivän lomakkeella ja kirjoittamalla uusi tieto korjattavan tiedon viereen selkeästi. Huomioitava on myös korjauksen vaikutus lomakkeen eri kohtiin ja mahdollisiin liitelomakkeisiin, joihin korjaus on tehtävä vastaavasti. Opiskelijamääriä korjattaessa tulee korjata myös kotikuntatiedot. Korjatut lomakkeet lähetetään skannattuina sähköpostin liitteenä Rahoitus-yksikön sähköpostiosoitteeseen tai postitse osoitteeseen Opetushallitus, Rahoitus, PL 380, Helsinki.)