AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

Transkriptio

1 TÄYTTÖOHJE 1(16) Perustiedot AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS Kuntien ja koulutuksen järjestäjien tulee ilmoittaa valtionosuuksien ja rahoituksen laskemista ja määräämistä varten opiskelijamäärä ja muut tarvittavat tiedot tilastointipäivän (20.9.) tilanteen mukaisesti 10 päivän kuluessa tilastointipäivästä. 1 Tietoja käytetään kuluvan vuoden rahoituksen tarkistamiseksi todellisen opiskelijamäärän mukaiseksi ja tulevan vuoden ennakollisen valtionosuuden ja yksikköhinnan laskemiseksi. Tiedot annetaan internetin välityksellä. Kirjautumisosoite www-sivuille on kyselyn yhteydessä lähetetyllä koontilistalla. RAHOITUKSEEN OIKEUTTAVAT OPISKELIJAT Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus, työnjohtokoulutus-kokeilu, talouskoulu, vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien valmistava koulutus, ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus: Päätoiminen opiskelu Opiskelija voidaan lukea rahoitukseen oikeuttavaksi opiskelijaksi enintään niin kauan kuin opiskelu voisi päätoimisesti suoritettuna kestää. 2 Ammatilliset opinnot katsotaan päätoimisiksi, kun opintojen laajuus on keskimäärin vähintään kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti lukuvuodessa. Kun opintojen laajuutta ei ole mitoitettu opintoviikkoina, edellytetään opetus- tai koulutusohjelman mukaiseen opetukseen tai opintoihin kuuluvaan harjoitteluun osallistumista keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia. 3 1 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) 58 1 mom ja valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009) 25 2 Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009) 23 3 Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) 23 ja opintotukilaki (65/1994) 5a 3 mom Opetushallitus/Rahoitus PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , etunimi.sukunimi@oph.fi, Utbildningsstyrelsen/Finansiering PB 380, Helsingfors, telefon , fax , fornamn.efternamn@oph.fi,

2 2 Opintojen laajuuden vaikutus opiskeluaikaan Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelu sisältää yleensä 120 opintoviikkoa, ellei opiskelijalla ole aiempaa osaamista, joka on tunnustettu. Opiskeluaikaa lyhentää osaamisen tunnustaminen. Yksi opintovuosi sisältää 40 opintoviikkoa. 4 Tarkka opintojen laajuuden mukainen laskentapäivien lukumäärä saadaan jakamalla suoritettavien opintoviikkojen määrä 20 opintoviikolla (=laajuus/lukukausi). Esimerkiksi kotitalousopetuksessa (talouskoulu) opintojen laajuus opiskelijalla on yleensä 20 opintoviikkoa, jolloin opiskelija voidaan ilmoittaa yhteen laskentapäivään perustietokyselyssä. Ammatilliseen perustutkintoon johtavat opinnot on järjestettävä siten, että opinnot voidaan päätoimisesti opiskellen suorittaa niiden laajuutta vastaavassa ajassa 5. Suoritettavia opintoviikkoja yhteensä (osaamisen tunnustaminen huomioiden) Opintojen laajuuden mukaan määritelty normaali opiskeluaika 120 ov 6 laskentapäivää 100 ov 5 laskentapäivää 80 ov 4 laskentapäivää 60 ov 3 laskentapäivää 40 ov 2 laskentapäivää 20 ov 1 laskentapäivää Opintojen viivästyminen opiskelijasta johtuvasta syystä Mikäli opiskelijan opinnot venyvät opiskelijasta johtuvasta syystä, opiskelijan tulee suorittaa opintonsa enintään yhtä vuotta opintojen laajuudeksi määriteltyä aikaa pidemmässä ajassa. 6 Hänet voidaan tällöin ilmoittaa rahoitukseen, mikäli opiskelun päätoimisuus täyttyy. Mikäli opintojen laajuus on opintoviikkoa, opiskelija voidaan ilmoittaa jatkoajalle enintään 2 laskentapäivänä ja jos laajuus on opintoviikkoa, enintään 1 laskentapäivänä, koska päätoimisuusvaatimus koko koulutuksen ajalta ei riitä kahteen ylimääräiseen laskentapäivään. 7 Mikäli opintojen laajuus on enintään 44 opintoviikkoa, rahoitukseen oikeuttavaa aikaa on vain opintojen laajuuden mukainen aika (max 2 tilastointipäivää). Näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus: Opiskeluaika määräytyy tutkintojen perusteiden ja sen pohjalta laaditun opiskelijan henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan mukaan. Rahoituksen perusteeksi opiskelija voidaan ilmoittaa enintään niin kauan kuin opiskelu henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan mukaan voi päätoimisesti suoritettuna kestää. Näyttötutkintoon ja valmistavaan koulutukseen eivät kuulu ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (ent. yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavat tutkinnon osat. 4 Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) 2 2 mom 5 Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) 2 3 mom 6 Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) 31 1 mom 7 Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009) 23

3 3 RAHOITUKSEEN OIKEUTTAVIA OPISKELIJOITA KOSKEVAT RAJAUKSET OPISKELUN OLTAVA PÄÄTOIMISTA: Opiskelija voidaan lukea rahoitukseen oikeuttavaksi opiskelijaksi enintään niin kauan kuin opiskelu voisi päätoimisesti suoritettuna kestää (RahA 1766/ ). TAVOITTEENA ON KOKO TUTKINNON SUORITTAMINEN: Koko tutkinnon suorittaminen on aina ensisijainen tavoite ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Opintojen on perustuttava ammatillisen perustutkinnon perusteisiin. Opiskelijat voivat suorittaa tutkintoa yhtäjaksoisesti tai tutkinnon osa kerrallaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tai henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan (Opetushallitus nro 43/011/2006) mukaan. OSAAMISEN TUNNUSTAMISEN VAIKUTUS RAHOITUSAIKAAN: Osaamisen tunnustaminen vaikuttaa suoraan opintojen laajuuteen / kestoon ja sitä kautta rahoitukseen oikeuttavaan aikaan. Lukion suorittamisesta tai ylioppilastutkinnosta on hyväksiluku on vähintään ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia vastaavat opinnot (ent. yhteiset opinnot), jotka ovat lähtökohtaisesti 20 opintoviikkoa. Myös kesken opintojen tehdyt hyväksiluvut lyhentävät opiskeluaikaa. Esimerkki, opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus: Opiskelija on ylioppilas ja hänelle hyväksiluetaan ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (ent.yhteisiä opintoja) (20 ov) ja vapaasti valittavia tutkinnon osia (10 ov). Hänelle jää suoritettavaksi 120 ov 30 ov = 90 ov Suoritettavia opintoviikkoja (osaamisen tunnustaminen huomioiden) Opintojen laajuuden mukaan määritelty laskentapäivien lkm (ov:t / 20) 90 4 tai 5 laskentapäivää ottaen huomioon päätoimisuuden toteutuminen EI-PÄÄTOIMISET OPISKELIJAT: Rahoitukseen oikeuttaviksi ei tule ilmoittaa opiskelijoita, jotka eivät aio suorittaa opintoja päätoimisesti tai joiden osalta on ilmeistä, että päätoimisuus ei täyty. Eronneeksi katsotaan opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja. (Amm.Koul.L 630/ mom) PITKÄAIKAISEN POISSAOLON HUOMIOIMINEN: Opiskelijaa ei lueta rahoitukseen oikeuttavaksi, jos opinnot eivät tule olemaan päätoimisia lukukauden aikana esim. sairausloman, äitiysloman, varusmies- tai siviilipalvelusajan takia OPINTOJEN JATKAMINEN, KUN ENIMMÄISRAHOITUSAIKA ON PÄÄTTYNYT: Mikäli opiskelija ei ole saanut suoritettua tutkintoa maksimiopiskeluajassa ja koulutuksen järjestäjä on jo saanut rahoitusasetuksen määrittämän enimmäisrahoituksen, opiskelija voidaan ilmoittaa rahoitukseen oikeuttavaksi uudeksi opiskelijaksi samaan koulutukseen vain silloin, kun hän hakeutuu koulutukseen yhteishaun tai muun yleisen haun kautta samalla tavoin kuin muutkin opiskelijaksi pyrkivät. Osaaminen on tunnustettava samalla tavoin kuin muillakin uusilla opiskelijoilla. Muussa tapauksessa koulutuksen järjestäjän katsotaan jo saaneen rahoituksen koulutuksen järjestämiseksi.

4 4 PERUSTUTKINNON OSANA SUORITETTAVA AMMATTITUTKIN- NON/ERIKOISAMMATTITUTKINNON OSA: Jos opiskelija suorittaa osana ammatillista peruskoulutusta ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osia, nämä rahoitetaan oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen osana (ei saa ilmoittaa ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyöpäiviin). PERUSTUTKINNON LAAJUUS MUODOSTUU YLI 120 OPINTOVII- KOKSI: 120 opintoviikon ylittävä osa tutkinnosta rahoitetaan osana oppilaitosmuotoista ammatillista peruskoulutusta, mutta maksimirahoitusaikaa ei voi ylittää. Opiskelun on oltava lisäksi päätoimista. KOULUTUSOHJELMAN TAI OSAAMISALAN OPISKELU VALMISTU- MISEN JÄLKEEN: Mikäli perustutkinnon suorittanut opiskelee aiemmin suorittamastaan tutkinnosta myös jonkin toisen koulutusohjelman /osaamisalan valmistumisensa jälkeen, hänet voidaan ilmoittaa rahoitukseen oikeuttavaksi opiskelijaksi enintään opintojen laajuuden /keston mukaisesti. Kyseessä ei voi olla osa jostain muusta perustutkinnosta tai ammatti-/erikoisammattitutkinnosta tms. OSA OPINNOISTA SUORITETAAN ULKOMAISESSA OPPILAITOK- SESSA: Suomalainen koulutuksen järjestäjä voi sopia ulkomaisen oppilaitoksen, koulutuksen järjestäjän tai työssäoppimispaikan kanssa, että osa suomalaisen tutkinnon opinnoista suoritetaan ulkomaisessa oppilaitoksessa. Suomalainen opiskelija ilmoitetaan tällöin rahoituksen perusteena oleviin opiskelijamääriin. TILAPÄISESTI SUOMESSA OPISKELEVAT ULKOMAALAISET: Opiskelijamääriin ei saa ilmoittaa vaihto-ohjelmien perusteella Suomessa tilapäisesti opiskelevia ulkomaalaisia. EI YHTÄAIKAISTA RAHOITUSTA: Opiskelija voidaan lukea samanaikaisesti rahoituksen perusteena olevaksi opiskelijaksi vain yhdessä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain soveltamisalaan kuuluvassa koulutuksessa. Soveltamisalaan kuuluvat: lukiolaki laki ammatillisesta koulutuksesta laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ammattikorkeakoululaki Kahta tutkintoa (ammatillista perustutkintoa ja ylioppilastutkintoa) suorittava ammatillisen peruskoulutuksen kirjoilla oleva opiskelija ilmoitetaan ammatillisen peruskoulutuksen perustietokyselyssä, mutta ei lukiokoulutuksen perustietokyselyssä rahoitukseen oikeuttavaksi. AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN RAHOITUS EI KOSKE: yksityisopiskelijoita maksullisena palvelutoimintana järjestetyn koulutuksen opiskelijoita, esim. o työ- ja elinkeinohallinnon ostamaa koulutusta o koulutuksen järjestäjien yhteistyösopimukseen perustuvaa ammatillisen perustutkinnon tai sen osan järjestämistä maksullisena palvelutoimintana (esim. metsäkoneenkuljettajakoulutus -yhteistyö) o koulutuksen järjestäjän muuta maksullista palvelutoimintaa oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tietopuolista opetusta

5 5 TÄYTTÖOHJEET Muutokset tilastointipäivän tiedonkeruussa: Tiedonkeruuseen on lisätty kohta, jossa kysytään valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan lisäksi opiskelijamäärätietoja valtionavustusmäärärahoilla toteutettavasta ja rahoitettavasta toiminnasta. Koska valtionavustuksella rahoitettavan koulutuksen opiskelijamääriä ei oteta laskentaan mukaan määriteltäessä koulutuksen järjestäjän yksikköhintarahoitusta, tulee koulutuksen järjestäjän kiinnittää erityistä huomiota tietojen oikeellisuuteen. Syksyn 2014 perustiedonkeruun lomakkeella ilmoitetaan kohdassa 2 oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärätiedot valtionosuuteen oikeuttavan koulutuksen osalta. Opiskelijamääriin ei sisällytetä valtionavustuksilla rahoitettavien koulutusten opiskelijoita, jotka kysytään lomakkeella erikseen kohdassa 6 ja 7. Tiedonkeruussa kohdassa 2 opiskelijamääristä kysytään tiedot ikäryhmittäin opiskelijan koulutuksen aloittamisvuoden mukaan opetussuunnitelmaperusteisesta ammatillisesta peruskoulutuksesta, näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavasta koulutuksesta ja muusta kuin tutkintoon johtavasta koulutuksesta seuraavasti: Opiskelijamäärä yhteensä, josta - alle 20 vuotiaat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa (opiskelijalla ei aiemmin suorittamaa ammatillista perustutkintoa, ylioppilastutkintoa, ammattitutkintoa, erikoisammattitutkintoa, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotasoista tutkintoa) vuotiaat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa vuotiaat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa vuotiaat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa ja raportoi yhteiskuntatakuun ja nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaisia opiskelijamäärätietoja eri viranomaistahoille ja lisäksi uutena rahoitettavana kohteena ovat vuotiaat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa olevat (Aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen myönnetty valtionavustus). Lisäksi Liitteessä 5 kysytään lukumäärätiedot uusista opiskelijoista edellä olevan ikäjaottelun mukaisesti. Koulutuksen järjestäjien tulee erityisesti ottaa huomioon, että kohdassa 6 kysytään tiedot ammatillista perustutkintoa tai perustutkinnon osaa/osia suorittavista ja opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä ja rahoittamalla valtioavustuksella erikseen nuorten aikuisten osaamisohjelman (20-29 vuotiaat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa) opiskelijoista ja erikseen kohdassa 7 aikuisten osaamisohjelman vahvistamiseen myöntämällä valtionavustuksella rahoitettavia vuotiaita vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa. Kohdan 6 ja 7 opiskelijoita ei sisällytetä lomakkeen kohdan 2.3 opiskelijamäärään eikä liitteiden 1, 5 ja 6 tietoihin, eikä opiskelijoista ilmoiteta perustietokyselyssä kotikuntatietoja.

6 Opiskelijamäärä valtionosuuteen oikeuttavassa koulutuksessa: Tutkintoon johtava koulutus Ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ovat: opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus (lomakkeen kohta 2.1.1) näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus (lomakkeen kohta 2.1.2) Opiskelijamäärätiedot rahoitukseen oikeuttavista opiskelijoista (ks. s.1-4) ilmoitetaan koulutusaloittain. Lisäksi opiskelijamäärätiedot ilmoitetaan lomakkeen kohdassa (opiskelijamäärä yhteensä). 6 Lomakekohdat ja liitteet: LIITE 1 LIITE 5, kohta A Kotikuntatiedot Osassa perustutkinnoista on porrastettu yksikköhinta. Näiden tutkintojen opiskelijamäärät kysytään lisäksi liitteessä 1 kohdassa Opiskelijamäärät yksikköhinnan mahdollista porrastamista varten (ks. ohje s. 9). Liitteessä 1 kysytään myös kaivosalan perustutkinnon opiskelijamäärä, jonka kustannuksia seurataan erikseen. Tutkinnon rahoituksessa ei ole porrastettua yksikköhintaa. Liitteessä 5 kohdassa A ilmoitetaan kaikki opiskelijat lomakkeen kohdista ja sekä erittelytietoja uusista opiskelijoista (ks. ohje s. 10). Lisäksi opiskelijoista ilmoitetaan kotikuntatiedot (ks. erillinen kirje) Opiskelijamäärä valtionosuuteen oikeuttavassa toiminnassa: Muu kuin tutkintoon johtava koulutus Muuta kuin tutkintoon johtavaa koulutusta (lomakkeen kohta 2.2) ovat: vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus maahanmuuttajien valmistava koulutus ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus kotitalousopetus muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena (talouskoulu) (opiskelijoita ei sisällytetä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamääriin) Opiskelijamäärään ilmoitetaan rahoitukseen oikeuttavat opiskelijat (ks. s.1-4). Koulutuksen järjestäjällä tulee olla järjestämislupa kyseisiin koulutuksiin. Lomakekohdat ja liitteet: LIITE 5, kohta B Kotikuntatiedot Lisäksi opiskelijamäärätiedot ilmoitetaan lomakkeen kohdassa (opiskelijamäärä yhteensä). Liitteessä 5 kohdassa B ilmoitetaan kaikki opiskelijat lomakkeen kohdasta 2.2 sekä erittelytietoja uusista opiskelijoista (ks. ohje s. 12) Lisäksi valtionosuuteen oikeuttavista opiskelijoista ilmoitetaan kotikuntatiedot (ks. erillinen kirje).

7 7 Kahta tutkintoa suorittavien määrä Kahta tutkintoa suorittavien määrään lasketaan mukaan ne opiskelijat, jotka suorittavat opetussuunnitelmaperusteista ammatillista peruskoulutusta, ovat kirjoilla ammatillisessa koulutuksessa ja suorittavat samanaikaisesti yo-tutkintoa. Lomakekohdat: c)-kohta Tiedot ilmoitetaan c)-kohdassa niistä opiskelijoista, jotka suorittavat kahta tutkintoa (opiskelijat sisältyvät myös varsinaisiin opiskelijamääriin (kohta ja 2.3.1). Erityisopiskelijat Erityisopiskelijoita voi olla sekä tutkintoon johtavassa koulutuksessa että muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Vammaisten valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen opiskelijat ovat aina erityisopiskelijoita. Erityisopiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi tarvitsee ja jolle annetaan erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja. Lomakekohdat: päälomakkeen a)-kohdat Erityisopiskelijalle on tullut laatia (L ammatillisesta koulutuksesta 20 ) henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (A ammatillisesta koulutuksesta 8 ). Erityisopetukseksi ei katsota tukiopetusta, eikä ulkomaalaista opiskelijaa voida ilmoittaa erityisopiskelijaksi, ellei hän edellä mainituilla perusteilla tarvitse ja saa erityisiä em. tukipalveluita. Tiedot ilmoitetaan kaikissa päälomakkeen a)-kohdissa (=josta erityisopiskelijat). Erityisopiskelijat sisältyvät myös varsinaisiin opiskelijamääriin (kohta 2.1.1, 2.1.2, 2.2, 2.3) Erityinen koulutustehtävä erityisopetuksessa (erityisoppilaitos) Koulutuksen järjestäjällä voi olla järjestämisluvassaan erityinen koulutustehtävä erityisopetuksessa (Amm. koul. L 20 2 mom). Erityisen koulutustehtävän erityisopiskelijoita voidaan ilmoittaa opiskelijoiksi ainoastaan silloin, kun koulutuksen järjestäjälle on koulutuksen järjestämisluvassa annettu erityiseksi koulutustehtäväksi huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä. Erityisen koulutustehtävän erityisopiskelijoita voi olla sekä tutkintoon johtavassa koulutuksessa että muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa lukuun ottamatta ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta. Erityisopiskelijoille on tullut laatia (L ammatillisesta koulutuksesta 20 ) henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (A ammatillisesta koulutuksesta 8 ). Erityisopetukseksi ei katsota tukiopetusta. Ulkomaalaista opiskelijaa ei voida ilmoittaa erityisopiskelijaksi, ellei hän edellä mainituilla perusteilla tarvitse ja saa erityisiä em. tukipalveluita. Tiedot ilmoitetaan kaikissa päälomakkeen b)-kohdissa (=josta erityisen koulutustehtävän erityisopetuksessa saaneet erityisopiskelijat). Erityisopiskelijat sisältyvät myös varsinaisiin opiskelijamääriin (kohta 2.1.1, 2.1.2, 2.2, 2.3). Opiskelijamäärät ilmoitetaan lisäksi erityinen koulutustehtävä erityisopetuksessa kohdassa 3.1 (sisältää kohdat

8 Lomakekohdat ja liitteet: päälomakkeen b)-kohdat LIITE ja 3.1.2) sekä erittelytiedot liite 1:ssä porrastettuna rahoitusasetuksen 9 :n mukaisesti ( Erityisen koulutustehtävän erityisopetuksessa perusteella yksikköhintaan tehtävät korotukset -kohta) (ks. ohje s.9) Lomakkeella kohdassa ilmoitetaan erityisen koulutustehtävän (erityisoppilaitos) mukaiset muut opiskelijat, joille ei tarjota erityisiä opetus- ja oppilashuoltopalveluja. 8 Majoitetut opiskelijat Majoitusetuuteen voi ilmoittaa ne opiskelijat, jotka säännöllisesti asuvat ja yöpyvät koulutuksen järjestäjän asuntolassa. Majoitusetuus on opiskelijalle maksuton. Etuus ei koske näyttötutkintona suoritettavaa ammatillista peruskoulutusta. Lomakekohdat ja liitteet: 3.2 LIITE 1 Majoitetut opiskelijat ilmoitetaan tutkintoon johtavissa koulutuksissa koulutusaloittain ja ammatilliseen perustutkintoon valmentavien ja valmistavien koulutusten osalta. Tiedot ilmoitetaan Majoitetut opiskelijat kohdassa 3.2. Majoitetut opiskelijat ilmoitetaan lisäksi liitteellä 1 porrastettuna rahoitusasetuksen 10 :n mukaisesti kohdassa Majoitusedun perusteella yksikköhintaan tehtävät korotukset (ks. ohje s.10). Päälomakkeen kohdan 3.2 tulee täsmätä liitteen 1 erittelyn kanssa. Työnjohtokoulutuskokeilu Työnjohtokoulutuskokeilu on suunnattu kone- ja metallialalle, kuljetusalalle, autoalalle sekä kaupan alalle työelämän tarpeiden mukaisesti (OPM ). Kokeilu käynnistettiin keväällä Työnjohtokoulutuskokeilu toteutetaan ammatillisena peruskoulutuksena työelämän toiveiden mukaisesti näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta koulutuksellisempana vaihtoehtona (joko oppilaitosmuotoisena opetussuunnitelmaperusteisena ammatillisena peruskoulutuksena tai opetussuunnitelmaperusteisena oppisopimuskoulutuksena) Opetushallituksen vahvistaman kokeiluohjelman ja sen liitteenä olevien alakohtaisten kokeilukoulutuksen perusteiden mukaisesti. Koulutuksen järjestäjä laatii kokeilukoulutuksen perusteiden pohjalta alakohtaiset opetussuunnitelmat kokeilukoulutusta varten. Lomakekohdat ja liitteet: LIITE 6 Kokeilukoulutuksen järjestämisen keskeinen lähtökohta on koulutuksen henkilökohtaistaminen aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen perusteella. Työnjohtokoulutuskokeilun opiskelijat ovat koulutuksen järjestäjän järjestämisluvan mukaisessa kokonaisluvussa mukana. Opetushallitus tulee kysymään työnjohtokoulutuskokeilusta aiheutuneita kustannuksia vuodelta 2014 kustannustiedonkeruun yhteydessä. Opiskelijat sisältyvät opiskelijamääriin (kohdat ja 2.3) tekniikan ja liikenteen alalla ja/tai yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Lisäksi tiedot ilmoitetaan liitteessä 6.

9 9 VALTIONAVUSTUKSELLA RAHOITETTAVA TOIMINTA lomakekohdassa 6 ja 7 Nuorten aikuisten osaamisohjelma (NAO) Ilmoitetaan nuorten aikuisten osaamisohjelman opiskelijat (20 29 vuotiaat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa), jotka suorittavat ammatillista perustutkintoa tai tutkinnon osaa/osia näyttötutkintona suoritettavassa ammatilliseen perustutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Opiskelijamäärä ilmoitetaan jaoteltuna vuotiaisiin (ikä opiskelun aloitushetkellä) ja vuotiaisiin vuotiaat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa (Aikuisten osaamisohjelman vahvistamiseen myönnettävä valtionavustus). Ilmoitetaan osaamisohjelman opiskelijat (30 50 vuotiaat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa), jotka suorittavat ammatillista perustutkintoa tai tutkinnon osaa/osia näyttötutkintona suoritettavassa ammatilliseen perustutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Lomakkeen kohtien 6 ja 7 opiskelijoita ei sisällytetä lomakkeen kohdan 2.3 opiskelijamäärään eikä liitteiden 1,5 ja 6 opiskelijamääriin. Opiskelijoista ei ilmoiteta kotikuntatietoja. LISÄTIEDOT lomakekohdassa 8 Lisätiedoissa ilmoitetaan ne opiskelijat, joita ei voida tilastointipäivänä ilmoittaa rahoitukseen oikeuttaviksi opiskelijoiksi, mutta jotka ko. tilastointipäivänä ovat koulutuksen järjestäjän kirjoilla olevia opiskelijoita. Katso ohjeen kohta: Rahoitukseen oikeuttavia opiskelijoita koskevat rajoitukset (sivut 3-4). Opiskelijoita ei ilmoiteta kotikunnittain. Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa ns. yliaikaisten opiskelijoiden lukumäärä (8.1) Ne opiskelijat, joista ei saada enää rahoitusta, koska opinnot ovat venyneet yli rahoitukseen oikeuttavan ajan (ks. s.1-2 Rahoitukseen oikeutetut opiskelijat). Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevien rahoitukseen oikeuttamattomien muiden kuin kohdan 8.1 lukumäärä (8.6) Esim. opiskelijat, jotka tilastointipäivänä ovat koulutuksen järjestäjän kirjoilla ammatillista perustutkintoa suorittamassa tai valmistavissa koulutuksissa, mutta opiskelu ei täytä päätoimisuuden määritelmää. Opiskelijoita ei näin ollen ole oikeutettua ilmoittaa rahoituksen perusteeksi. Toiselle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle maksullisena palvelutoimintana järjestetyn ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä (8.2) Koulutuksen järjestäjien yhteistyösopimukseen perustuva ammatillisen perustutkinnon tai sen osan järjestäminen maksullisena palvelutoimintana (esim. metsäkoneen-kuljettajakoulutus -yhteistyö) Maksullisena palvelutoimintana järjestetyn oppisopimuskoulutuksen tietopuolisen koulutuksen opiskelijat Ne koulutuksen järjestäjät, jotka ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9 :n mukaisesti järjestävät oppisopimuskoulutusta ja vastaavat ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998) 7 :n mukaisesti oppisopimuskoulutuksen joh-

10 dosta ja valvonnasta ilmoittavat oppisopimuskoulutuksessa olevat opiskelijat erillisellä lomakkeella PERUSTIEDOT/Oppisopimuskoulutus. Muun kuin kohdassa 8.2 tarkoitetun maksullisena palvelutoimintana järjestetyn ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä (8.3) Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittaman ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä (8.4) Muu maksullisen palvelutoiminnan opiskelijamäärä (8.5) Kaikki muut maksullisena palvelutoimintana toteutetun ammatillisen koulutuksen opiskelijat, jotka ovat kirjoilla koulutuksen järjestäjällä esim: toiselle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle maksullisena palvelutoimintana järjestetyn oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärä maksullisena palvelutoimintana myytyjen lyhytkurssien opiskelijamäärä 10

11 11 Liite 1 Opiskelijamäärät yksikköhinnan mahdollista porrastamista varten (RahA 4 ) Osassa perustutkinnoista on porrastettu yksikköhinta ja tutkintojen kustannuksia seurataan erikseen porrastustekijöittäin. Näiden tutkintojen opiskelijamäärät kysytään liitteellä 1. Liitteen vasemmassa laidassa oleva koulutusalakoodi kertoo, minkä alan porrastustekijästä on kysymys. Liitteessä 1 kysytään myös kaivosalan perustutkinnon opiskelijamäärä. Kaivosalan perustutkinnon kustannuksia seurataan erikseen vuodelta 2014, vaikka tutkinnon rahoituksessa ei ole porrastettua yksikköhintaa. Logistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelujen koulutusohjelman opiskelijamäärätiedot kysytään liitteellä 1 seuraavasti: Logistiikan perustutkinto, kuljetuspalvelujen koulutusohjelma. Kohdassa ilmoitetaan kaikki muut paitsi linja-autonkuljettajan tai yhdistelmäajoneuvon kuljettajan koulutuksessa olevat opiskelijat. Kohdassa linja-autonkuljettajan tai yhdistelmäajoneuvon kuljettajan koulutus ilmoitetaan ainoastaan ko. koulutuksessa olevat opiskelijat. Jos opinnot eriytetään ensimmäisen vuoden aikana, porrastusopiskelijat ilmoitetaan toteutuneen mukaisesti. Erityisen koulutustehtävän erityisopetuksessa perusteella yksikköhintaan tehtävät korotukset (RahA 9, muutos 976/2010), erittely kohdasta Vaikeasti vammaiset opiskelijat, joiden koulutuksen järjestäminen edellyttää henkilökohtaista koulunkäyntiavustajaa (81) Vaikeasti vammaiset opiskelijat, joiden opiskelu edellyttää avustajapalveluita. Tässä tarkoitetaan opetuksen ja koulutuksen järjestämisen edellyttämää ja koulutuksen järjestäjän hankkimaa ja maksamaa avustajaa, ei vammaispalvelulain mukaan kunnan maksettavaksi kuuluvia henkilökohtaisia avustajia. Ammatillisen koulutuksen lain 630/ :n mukaan erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin opiskelijahuollon palveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin. Vammaisille opiskelijoille järjestettävistä muista palveluista ja tukitoimista säädetään erikseen. Muut vaikeasti vammaiset opiskelijat (82) Vaikeasti vammaiset opiskelijat, joiden koulutuksen järjestäminen ei edellytä, että opiskelijalla on oma henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja. Muut erityisopiskelijat (89) Opiskelijat, joiden ei voida katsoa olevan vaikeasti vammaisia, ja jotka eivät kuulu kohtiin 81 tai 82. Tässä ilmoitetaan opiskelijat, jotka vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi tarvitsevat ja joille annetaan erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja. Koulutuksen järjestäjän palkkaamien koulunkäyntiavustajien lukumäärä (811) Ilmoitetaan koulutuksen järjestäjän hankkimien ja maksamien avustajien lukumäärä. Tähän ei lasketa niitä koulunkäyntiavustajia mukaan, joiden palkkaamiseen kunta osallistuu osittain tai kokonaan.

12 12 Majoitusedun perusteella yksikköhintaan tehtävät korotukset (RahA 10 ), erittely kohdasta 3.2 (majoitetut opiskelijat) Erityinen koulutustehtävä erityisopetuksessa: erityisoppilaitosten majoitetut opiskelijat (92) Ilmoitetaan koulutusalasta riippumatta sellaiset koulutuksen järjestämisluvan koulutustehtävässä määrätyt opiskelijat (erityisopiskelijat ja muut em. erityisen koulutustehtävän mukaiset opiskelijat), jotka ovat saaneet maksuttoman majoituksen erityisoppilaitoksen asuntolassa. Edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjälle on annettu erityiseksi koulutustehtäväksi huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä. Sisäoppilaitosmuotoisesti kansanopistoissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa järjestetyn koulutuksen majoitetut opiskelijat (93) Ilmoitetaan koulutusalasta riippumatta sellaiset ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat, joille annetaan sisäoppilaitosmuotoiseen koulutukseen liittyvä maksuton asuminen ja ylimääräinen ruokailu. Edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjälle on tällaisessa tapauksessa annettu erityiseksi koulutustehtäväksi järjestää koulutusta sisäoppilaitosmuotoisesti. Tällaista koulutusta voidaan antaa kansanopistossa tai liikunnan koulutuskeskuksessa. Muut kuin edellä olevissa kohdissa ilmoitetut majoitetut opiskelijat (99) Ilmoitetaan koulutusalasta riippumatta muut kuin edellä mainitut ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat, jotka saavat maksuttoman majoituksen. Liite 5 Uusia opiskelijoita koskevat lisätiedot A. Ammatillista peruskoulutusta koskevat lisätiedot Yhteiskuntatakuun toteutumisen seurantaa varten tarvitaan tieto niistä uusista opiskelijoista ( ), jotka ovat aloittaneet ammatillisen peruskoulutuksen opiskelun suoraan peruskoulun, lisäopetuksen (10-luokka), talouskoulun tai ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan tai valmistavan koulutuksen jälkeen. Tiedot annetaan erikseen opetussuunnitelmaperusteisesta ammatillisesta peruskoulutuksesta ja näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavasta koulutuksesta. Liitteeseen 5 ei sisällytetä valtionavustuksella rahoitettavan toiminnan opiskelijamääriä. Liite 5, kohta A: a) Rivi 1: Opiskelijamäärä on sama kuin Perustiedot -lomakkeen kohdassa ilmoitettu opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä yhteensä (sarakkeiden 1-8 summa) Rivi 2: Opiskelijamäärä on sama kuin Perustiedot -lomakkeen kohdassa ilmoitettu näyttötutkintona suoritettavaan ammatillisen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opiskelijamäärä yhteensä (sarakkeiden 1-8 summa) b) Opiskelija määritellään uudeksi opiskelijaksi, jos kyseessä oleva koulutuksen järjestäjä ei edellisenä tilastointipäivänä ole ilmoittanut häntä rahoituksen perusteena olevaksi opiskelijaksi ammatilliseen peruskoulutukseen. Jos opiskelija on jälkeen vaihtanut koulutusalaa, häntä ei lasketa uudeksi opiskelijaksi. Opiskelijaa, joka on keskeyttänyt aiemmin väliaikaisesti

13 opinnot esim. varusmiespalvelun takia, ei lasketa mukaan uudeksi opiskelijaksi, kun hän jatkaa opintojaan. c) Ilmoitetaan sarakkeen b) opiskelijamäärästä ne opiskelijat, jotka ovat päättäneet perusopetuksen Luku ei sisällä lisäopetuksen (ns. 10.luokan) suorittaneita. Tavoitteena on selvittää perusopetuksen jälkeistä välitöntä sijoittumista perustutkintoon johtavaan koulutukseen. d) Ilmoitetaan sarakkeen b) opiskelijamäärästä ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet lisäopetuksen (10-luokka) Tavoitteena on selvittää lisäopetuksen jälkeistä välitöntä sijoittumista perustutkintoon johtavaan koulutukseen. e)-h) Ilmoitetaan sarakkeen b) opiskelijamäärästä ne opiskelijat, jotka ovat osallistuneet ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan tai valmistavaan koulutukseen tai talouskouluopetukseen ja olleet kyseisessä koulutuksessa laskentapäivänä Kohdassa ilmoitetaan sekä ne, jotka ovat suorittaneet kyseisen koulutuksen loppuun että myös ne, jotka ovat siirtyneet tutkintotavoitteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen, vaikka valmistava koulutus olisi jäänyt kesken (ei kuitenkaan niitä, jotka ovat aloittaneet valmentavassa tai valmistavassa koulutuksessa tilastointipäivän jälkeen). Kohdassa ilmoitetaan myös muualla kuin koulutuksen järjestäjän omissa oppilaitoksissa ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa opiskelleet. Tavoitteena on selvittää ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien koulutusten jälkeistä välitöntä sijoittumista tutkintoon johtavaan koulutukseen. 13 B. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavia ja valmistavia koulutuksia koskevat lisätiedot Liitteen 5 kohdan B täyttävät vain ne koulutuksen järjestäjät, joille opetus- ja kulttuuriministeriö on määrännyt koulutuksen järjestämisluvassa tehtäväksi ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajille tarkoitetun ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen tai muuna kuin ammatilliseen perustutkintoon johtavana koulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen (talouskouluopetus) järjestämisen ja mikäli ko. koulutuksessa on ollut tilastointipäivänä opiskelijoita. Lähtökohtaisesti opiskelija voi suorittaa vain yhden valmentavan / valmistavan koulutuksen. Liite 5, kohta B: a) Opiskelijamäärä on sama kuin Perustiedot -lomakkeen kohdassa 2.2 ilmoitettu opiskelijamäärä. b) Ilmoitetaan sarakkeen a) opiskelijamäärästä ne uudet opiskelijat, joita ei aiempana tilastointipäivänä ole ilmoitettu rahoituksen perusteena oleviksi opiskelijoiksi. c) Ilmoitetaan sarakkeen b) opiskelijamäärästä ne opiskelijat, jotka ovat päättäneet perusopetuksen , luku ei sisällä lisäopetuksen (ns. 10.luokan) suorittaneita. Tavoitteena on selvittää perusopetuksen jälkeistä välitöntä sijoittumista valmistaviin koulutuksiin.

14 14 d) Ilmoitetaan sarakkeen b) opiskelijamäärästä ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet peruskoulun lisäopetuksen (ns. 10.luokan) Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen eli ammattistartin tavoitteena on madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen ja vähentää ammatillisen koulutuksen alkuvaiheen keskeyttämistä. Koulutus on suunnattu erityisesti sellaisille perusopetuksen päättäville nuorille, joilla ei vielä ole selkiintynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen ja jotka ovat siitä syystä vaarassa jäädä kokonaan koulutuksen ulkopuolelle ja syrjäytyä. Koulutukseen voivat kuitenkin hakeutua myös muut kuin samana vuonna perusopetuksen päättäneet tai lisäopetuksen suorittaneet. Koulutuksen laajuus on opiskelijan tarpeiden mukaan opintoviikkoa. Tavoitteena on, että opiskelija voi mahdollisimman joustavasti siirtyä perustutkintoon johtavaan koulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen aikana tai sen jälkeen. Ohjaava ja valmistava koulutus ei lähtökohtaisesti ole erityisopetusta, kuten esimerkiksi vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ovat. Tämä ei kuitenkaan ole este yksittäistapauksissa erityisopiskelijan osallistumiselle ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen. Lisätiedonkeruun tarve ja tietojen käyttö Ammatillisen koulutuksen yhteydessä järjestettävät valmistavat koulutukset eivät kuulu Tilastokeskuksen henkilötunnuspohjaisen tilastoinnin piiriin. Tämän vuoksi näiden koulutusten osalta ei valtakunnallisesti tiedetä uusien opiskelijoiden määrää eikä myöskään perus- ja lisäopetuksesta välittömästi valmistaviin koulutuksiin sijoittuneiden määrää. Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen luonteen vuoksi on erityisen tärkeää saada tieto perusopetuksen jälkeisestä välittömästä sijoittumisesta tähän koulutukseen tai muihin kyselyssä mainittuihin valmistaviin koulutuksiin. Liitteellä 5 kerättävät tiedot ovat edellä mainitun lisäksi tärkeitä arvioitaessa ohjaavan ja valmistavan koulutuksen vetovoimaisuutta. Vuoden 2015 harkinnanvaraisen rahoituksen hakemukset Harkinnanvarainen yksikköhinnan korotus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 25 :n 4 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi koulutuksen järjestäjälle määrätyn erityisen koulutustehtävän perusteella tai muusta erityisestä syystä korottaa ammatillisen koulutuksen yksikköhintaa. Hakemuksesta tulee käydä ilmi: mitä arvonlisäverotonta yksikköhintaa, korotus mukaan lukien, euromääräisesti haetaan (yksityisille koulutuksen järjestäjille lisätään arvonlisäveron osuus) korotusta tukevat erityiset syyt ammatillisen koulutuksen kustannuksia ja tuloja koskeva arvio vuodelle Ilmoitetaan arvonlisäverottomat kustannukset ja arvonlisäveron osuus erikseen.

15 ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärää sekä kustannuksia ja tuloja koskeva arvio vuodelle Ilmoitetaan arvonlisäverottomat kustannukset ja arvonlisäveron osuus erikseen. Opetus- ja kulttuuriministeriölle osoitettu hakemus lähetetään mennessä Opetushallituksen Rahoitus -yksikölle. Hakemus pyydetään toimittamaan kahtena kappaleena. Perustietolomakkeelta rastitetaan hakemuksen lähettämistä koskeva kohta. Järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishankkeeseen liittyvä harkinnanvarainen yksikköhinnan korotus Opetus- ja kulttuuriministeriö on kirjeessään ammatillisen koulutuksen järjestäjille (1/500/2011) pyytänyt lähettämään mahdolliset hakemukset yksikköhinnan harkinnanvaraista korottamista varten. Hakemuksen voi toimittaa mennessä. Harkinnanvaraisen yksikköhinnan korotuksen myöntämisperusteet on selvitetty ministeriön kirjeessä ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Hakemus tulee tehdä edellä mainittuun ajankohtaan mennessä ja siitä tulee käydä ilmi ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärää sekä kustannuksia ja tuloja koskeva arvio vuodelle Ilmoitetaan arvonlisäverottomat kustannukset ja arvonlisäveron osuus erikseen. arvio yhdistymisen aiheuttamista alkuvaiheen kustannuksista, joihin lisärahoitusta harkinnanvaraisena korotuksena haetaan. Kiinteistöjen alv-korotus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 :n mukaan yksityisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa voidaan korottaa hakemuksesta kunnan tai kuntayhtymän tämän lain mukaiseen toimintaan yksityiselle yhteisölle tai säätiölle luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta siten, että korotus kerrottuna rahoituksen määräämisessä käytettävällä opiskelijamäärällä vastaa enintään edellä mainittuun tarkoitukseen tapahtuvien luovutusten johdosta suoritettavien arvonlisäverojen määrää. Opetus- ja kulttuuriministeriölle osoitettu hakemus lähetetään mennessä Opetushallituksen Rahoitus -yksikölle. 15 Vuoden 2015 ennakollisen rahoituksen kertojaopiskelijamäärän muutoshakemus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 48 :n mukaan ennakollinen rahoitus lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden keskimääräisen painotetun opiskelijamäärän mukaan. Lisäksi voidaan ottaa huomioon sellaiset arvioidut opiskelijamäärien muutokset, jotka aiheutuvat mm. valtion viranomaisen päätöksestä, esim. koulutuksen järjestämislupaa koskevasta päätöksestä. Lähtökohtana on se, että varainhoitovuoden aikana ei tehdä ennakolliseen rahoitukseen opiskelijamäärämuutoksia, joten tästä syystä vuoden 2015 yksikköhinnan kertojaksi tulevaa opiskelijamäärää koskeva muutoshakemus perusteluineen lähetetään Opetushallituksen Rahoitus -yksikköön mennessä. Perustietolomakkeelta rastitetaan hakemuksen lähettämistä koskeva kohta. Opiskelijamäärätietojen korjaaminen tallennusajan päätyttyä Tallennusajan päätyttyä tilastointipäivän tietoja korjataan tietojärjestelmään Opetushallituksen toimesta. Korjattavat tiedot tulee ilmoittaa yliviivaamalla alkuperäinen tieto ti-

16 lastointipäivän lomakkeella ja kirjoittamalla uusi tieto korjattavan tiedon viereen selkeästi. Huomioitava on myös korjauksen vaikutus lomakkeen eri kohtiin ja mahdollisiin liitelomakkeisiin, joihin korjaus on tehtävä vastaavasti. Opiskelijamääriä korjattaessa tulee korjata myös kotikuntatiedot. Korjatut lomakkeet lähetetään skannattuina sähköpostin liitteenä Rahoitus -yksikön sähköpostiosoitteeseen (tai faksilla numeroon tai postitse osoitteeseen Opetushallitus, Rahoitus, PL 380, Helsinki.) 16