Vaasa kaupunkiseutuvertailussa

Vaasa kaupunkiseutuvertailussa

Sisällysluettelo JOHDANTO Vaasan kaupunki ja seutu s. 3 5 Onnellisia ihmisiä s. 6 Vaasan seutu kartalla s. 7 Vaasa ja naapuriseudut kartalla s. 8 9 KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Alueprofiilit s. 10 Kilpailukyky s. 11 Elinvoimaisuus s. 12 14 VÄESTÖ Väestönkasvu s. 15 19 TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS Teollisuustyöpaikat s. 20 22 Työpaikkojen määrän kasvu s. 23 26 Suurimmat työpaikat s. 34 35 TALOUS T&K-panostukset s. 27 28 Viennin arvo s. 29 30 EnergyVaasa s. 31 32 BKT s. 33 Huoltosuhde s. 41 Arvonlisäys s. 42 45 KOULUTUS Opiskelumahdollisuudet s. 36 Korkeakoulutettujen osuus s. 40 KANSAINVÄLISYYS Linkit maailmalle s. 37 38 KUSTANNUKSET Asuntojen hinnat s. 39 2

Vaasan kaupunki ja seutu Vaasan seutu kuuluu maan elinvoimaisimpiin, kilpailukykyisimpiin ja nopeimmin kasvaviin kaupunkiseutuihin. Se on kokoluokkansa huippua väestönkasvussa ja työpaikkojen määrän kasvussa. Tämän osoittavat kaupunkiseutuvertailut ja elinvoima- sekä kilpailukykytutkimukset. Tärkein syy kasvuun on seudun energiaklusteri, johon kuuluu 140 alan yritystä. Niissä työskentelee 10 000 tekijää, joista 1 000 tekee kehitystyötä. Yritysten vuosittaiset T&K-panostukset ovat noin 175 milj., ja ne kasvoivat lähes 112 milj. vuosina 2005 2015. Kasvu on toiseksi suurin Helsingin seutukunnan jälkeen. 3

Vaasan kaupunki ja seutu Energiaklusterin vienti on noin 3,5 miljardia euroa. Se vastaa kolmasosaa koko Suomen energiateknologiaviennistä. Energiaklusterin menestys näkyy. Vaasa on ainoana kaupunkina onnistunut kasvattamaan teollisuustyöpaikkojen määrää merkittävästi viime vuosina. Vuosien 2006 2014 aikana teollisuustyöpaikkojen määrä kasvoi yli 1200:lla Myös muilla toimialoilla työpaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti. Vuosien 2000-2014 aikana näille toimialoille on tullut noin 4 700 työpaikkaa lisää. 4

Vaasan kaupunki ja seutu Seudun väkiluku on kasvanut lähes 9 000 asukkaalla vuodesta 2000. Lisäys näkyy erityisesti lasten ja nuorten aikuisten määrässä. 20 34-vuotiaiden määrä on kasvanut yli 3 000:lla ja 0 6-vuotiaiden määrä yli 1 200:lla kymmenessä vuodessa. Syntyvyys on pitkään pysynyt korkeana ja voidaan jopa puhua vauvabuumista. Lasten ja nuorten aikuisten määrän kasvun ennustetaan myös jatkuvan voimakkaana. Vaasan seutu on maamme kansainvälisimpiä seutuja. Tähän syynä ovat vientiyrityksemme, kansainväliset korkeakoulut ja seudulla asuvat yli 120 kansallisuutta. 5

Onnellisia ihmisiä Työllisyystilanne maan kärkitasoa jo 10 vuoden ajan Korkea tulotaso ja edullista asumista 30 minuutissa töihin, kätevästi maailmalle Korkea odotettu elinikä Matala sairastavuusindeksi Suomen ainut Unescon luonnonperintökohde Suomen kansainvälisimpiä seutuja Työttömyysaste (%) Työttömyysaste seutukunnittain 5/2017 6

Vaasan seutu kartalla 114 223 asukasta (31.12.2016) Oulu Mustasaari 19380 Vaasa 67620 Vaasa Vöyri 6684 Uumaja Tampere Korsnäs 2171 Maalahti 5517 Laihia 8139 Isokyrö 4712 Tukholma Helsinki 7

Vaasa naapuriseutuineen kasvaa voimakkaasti 120 km säteellä Vaasasta asuu noin 530 000 asukasta. Alueella on noin 55 500 korkeakouluopiskelijaa. Alueen seutujen väestö kasvoi yli 30 000 asukkaalla 2005 2016 ja työpaikkojen määrä yli 14 000:lla 2005 2014. Mikäli kyse olisi yksittäisestä seudusta, se olisi väkiluvultaan Suomen toiseksi suurin. Se olisi työpaikkamäärältään maan nopeimmin kasvava ja väestöltään maan neljänneksi nopeimmin kasvava. 8

Vaasa naapuriseutuineen kasvaa voimakkaasti Väestö- ja työpaikkakehitys sekä korkeakouluopiskelijat Vaasan, Uumajan, Seinäjoen, Pietarsaaren ja Kokkolan seuduilla UUMAJA 122 892 asukasta (2016) +12 134 (2005-2016) 62 861 työpaikkaa (2014) +7 665 (2005-2014) 32 500 korkeakouluopiskelijaa Kokkola PIETARSAARI - KOKKOLA 110 614 asukasta (2016) +3 454 (2005-2016) 46 713 työpaikkaa (2014) +1 964 (2005-2014) 4 000 korkeakouluopiskelijaa Uumaja YHTEENSÄ 458 024 asukasta seuduilla (2016) (n. 530 000 as. koko alueella) +30 549* asukasta (2005-2016) 204 715* työpaikkaa (2014) +14 323* työpaikkaa (2005-2014) 55 500 korkeakouluopiskelijaa *Seutujen kasvuluvut (ei koko alueen) Pietarsaari Vaasa SEINÄJOKI VAASA 110 295 asukasta (2016) +7 103 (2005-2016) 44 472 työpaikkaa (2014) +1 698 (2005-2014) 6 000 korkeakouluopiskelijaa 114 223 asukasta (2016) +7 858 (2005-2016) 50 669 työpaikkaa (2014) +2 996 (2005-2014) 13 000 korkeakouluopiskelijaa 9

Vaasan seutu on Suomen alueprofiilien ykkönen! Suomen seutukuntien alueprofiilit 2016 Vaasa 9,6 Alueprofiilit 2016 -tietopakettiin on kerätty tietoa alueellisesta kehityksestä 1990-luvun puolivälin nousukiitovuosista finanssikriisiin asti, ja tämän jälkeen talouden mateluvuosien kehitykseen vuoteen 2016 saakka. Julkaisu koostuu kansallisen kehityksen analyysistä, maa- ja seutukuntien tilastopaketista sekä kehittämisen painopisteistä. Konsulttitoimisto MDI:n tutkimuksessa Vaasa sijoittui Suomen parhaimmaksi alueeksi ohi Helsingin ja Turun. Helsinki Turku Kuopio Porvoo Tampere Hämeenlinna Seinäjoki Oulu Kokkola 8,5 8,5 8,8 8,8 8,7 8,7 9 9,1 9,5 Lappeenranta 8,3 Rauma 8,3 Jyväskylä 7,9 Joensuu 7,9 15 parhaan arvosanan saanutta kaupunkiseutua Lähde: MDI (2016) 10

Vaasan seudun kilpailukyky on maan paras Suomen seutukuntien kilpailukyky 2015 Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen seutukuntien kilpailukykyä vuonna 2015 kuuden tekijän muodostaman mittariston avulla (seutukuntia on 70 kpl). Muuttujat ovat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Vaasan seutukunta sijoittui ykköseksi ja sen vahvuuksia ovat innovatiivisuus, työn tuottavuus, työllisyysaste ja koulutustaso. Vaasa Porvoo Helsinki Tampere Oulu Jakobstadsregionen Turku Etelä-Pirkanmaa Lappeenranta Rauma Hämeenlinna Kokkola Pori Åboland-Turunmaa Imatra 9,00 10,00 13,00 15,50 17,83 18,17 18,83 19,50 19,50 20,33 20,83 21,50 22,17 23,50 24,17 15 parhaimman kilpailukyvyn seutukuntaa (seutukuntia on yhteensä 70 kpl). Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö (2015) 11

Vaasan kaupunki kuuluu maan elinvoimaisimpiin Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi vuosina 2005 2013 Tutkimuksessa vertailtiin Suomen 26 suurimman kaupungin elinvoimaa 5 teeman ja 40 muuttujan avulla. Suhteellinen elinvoima osoittaa, mitkä kaupungit ovat eniten kyenneet parantamaan asemaansa ja kilpailukykyään. Vahvimmassa nosteessa ovat Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola. Hyvä sijoitus absoluuttisessa elinvoimassa perustuu pitkäaikaiseen myönteiseen kehitykseen erityisesti aluetalouden, työpaikkakehityksen, osaamisen ja vetovoiman osalta. Absoluuttisessa elinvoimassa Vaasa on 4. sijalla. Edellä on vain Espoo, Vantaa ja Helsinki. Mikäli Vaasan erinomaiset sijoitukset absoluuttisessa ja suhteellisessa elinvoimassa lasketaan yhteen, kaupunki on Suomen elinvoimaisin! Espoo Vantaa Helsinki Vaasa Tampere Oulu Porvoo Hyvinkää Seinäjoki Jyväskylä 1 9 2 3 6 4 2 5 6 7 8 9 1 10 Sijoitus, absoluuttinen elinvoima 14 17 13 22 12 18 Sijoitus, suhteellinen elinvoma 10 parasta absoluuttisen elinvoiman mukaan Lähde: Timo Aro (2015) 12

Vaasan seutukunta on kaupungin tapaan elinvoimaisuusindeksin kärjessä Vaasan seutukunta erottuu (Porvoon ja Maarianhaminan kanssa) Helsingin jälkeen toiseksi elinvoimaisimpana seutukuntana Elinvoimaisimmat seudut keskittyvät Helsinki-Vaasa kasvukäytävän varrelle Vaasan seutu sijoittui yhdeksässä muuttujassa kymmenestä parhaaseen viidennekseen 13

Vaasan seutukunta on kaupungin tapaan elinvoimaisuusindeksin kärjessä SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa rakenneindikaattoria. Kaikki 70 seutua on jaettu viiteen viidennekseen 10 indikaattorin keskiarvon perusteella. Jokainen seutu on sijoitettu edelleen paremmuusjärjestykseen laskemalla yhteen 10 indikaattorin arvopisteet. Jokaisesta muuttujasta seutu voi saada 1-70 pistettä (1 = paras arvo ja 70 = heikoin arvo). Indikaattorit ovat: BKT euroa asukasta kohden (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustasomittain (2014) Työllisyysaste % (2014) Työttömyysaste % (2014) Tulonsaajien mediaanitulot (2014) Taloudellinen huoltosuhde (2014) Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa asukasta kohden (2014) Kokonaisnettomuutto promillea (2010-2014) Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as. kohden (2014) Paras viidennes Toiseksi paras viidennes Kolmanneksi paras viidennes Toiseksi heikoin viidennes Heikoin viidennes Lähde: Seutukuntien elinvoimaindeksi, Timo Aro (2016) 14

Voimakasta väestönkasvua Vaasan seudun väestö kasvaa lähes 900 asukkaalla ja Vaasan kaupungin väestö yli 600 asukkaalla vuodessa. Väestötavoitteemme mukaan Vaasan seudulla asuu noin 160 000 asukasta ja Vaasan kaupungissa noin 100 000 asukasta vuonna 2040. Väestötavoitteen oletuksena on voimakkaan väestönkasvun kiihtyminen. Vaasan seudun nykyinen asukasluku on 114 223 ja Vaasan kaupungin 67 620 (2016). 180 000 170 000 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 Vaasan seudun tavoite 160 000 as. vuonna 2040 Vaasan kaupungin tavoite 100 000 as. vuonna 2040 60 000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Lähde: Tilastokeskus (2000-2017), Vaasan kaupunki ja VRK 15

Väestönkasvussa kokoluokkansa kärjessä Vaasan tk-alue 7 858 Vaasan seudun väestönkasvu on suurin saman kokoluokan työssäkäyntialueiden joukossa. Suomen kaikkien työssäkäyntialueiden joukossa (37 kpl) seudun väestönkasvu on kuudenneksi suurin. Vaasan seutu on väestöltään Suomen 10. suurin työssäkäyntialue. Seinäjoen tk-alue Kuopion tk-alue Joensuun tk-alue 2 436 5 695 7 103 Lappeenrannan tk-alue 285 Porin tk-alue -2 485 Kotkan tk-alue -2 543 Kouvolan tk-alue -4 994 Väestömuutos 80 000 180 000 asukkaan työssäkäyntialueilla 31.12.2005-31.12.2016 Lähde: Tilastokeskus 16

Väestönkasvussa kokoluokkansa kärjessä 113659 114256 114223 112824 111516 112063 110371 109539 108520 107749 105590 105468 105725 105690 105810 106093 106365 107003 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vaasan seudun väkiluku 31.12.1999 31.12.2016 Lähde: Tilastokeskus 17

Väestönkasvussa kokoluokkansa kärjessä 1 019 1 145 746 771 832 761 835 638 547 597 257 283 272 120-122 -35-33 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuosittainen väestömuutos Lähde: Tilastokeskus 18

Lasten ja nuorten määrä kasvaa Ennustettu väestömuutos ikäryhmittäin Vaasan seudulla 31.12.2014 31.12.2040 Lasten ja nuorten aikuisten määrä on voimakkaassa kasvussa Vaasan seudulla, mikä on hyvin myönteistä. Koko väestö +46 000 2015-2040 8 500 9 000 Seutu saa muuttovoittoa erityisesti nuorista aikuisista, joista moni on opiskelija. Heitä tarvitaan, sillä uuden työvoiman tarve on suuri. 20 34-vuotiaiden määrä on kasvanut yli 3 000:lla viimeisten kymmenen vuoden aikana. Samalla ajanjaksolla 0 6-vuotiaiden määrä on kasvanut yli 1 200:lla, ja syntyvyys on pysynyt korkeana. Voidaan jopa puhua vauvabuumista! 3 500 5 000 4 000 4 500 6 000 5 500 0 6 7 12 13 15 16 19 20 34 35 49 50 64 65+ Lähde: Vaasan kaupunki 19

Vahvaa ja kasvavaa teollisuutta Vaasassa teollisuustyöpaikkojen määrä kasvoi yli 1 200:lla vuosina 2006 2014, mikä oli ylivoimaisesti eniten koko maassa! Teollisuustyöpaikkojen määrä väheni useimmissa muissa kaupungeissa. Vaasassa on seitsemänneksi eniten teollisuustyöpaikkoja. Niitä on lähes yhtä paljon kuin Turussa ja Oulussa, jotka molemmat ovat väestöltään kolme kertaa suurempia. Vaasassa on noin 9 000 ja Vaasan seudulla noin 11 000 teollista työpaikkaa. 20

Vahvaa ja kasvavaa teollisuutta Teollisuuden henkilöstömäärän muutos 2006 2014 25 suurimmassa kaupungissa Vaasa - Vasa Seinäjoki Vantaa - Vanda Rovaniemi Hyvinkää - Hyvinge Lahti - Lahtis Kokkola - Karleby Espoo - Esbo Nurmijärvi Mikkeli - S:t Michels Porvoo - Borgå Pori - Björneborg Hämeenlinna - Tavastehus Joensuu Kuopio Lappeenranta - Villmanstrand Lohja - Lojo Kotka Jyväskylä Kouvola Oulu - Uleåborg Turku - Åbo Helsinki - Helsingfors Tampere - Tammerfors Salo -58-222 -245-266 -308-435 -453-517 -724-1012 -1134-1780 -2096-2473 -2792-3446 -4327-5489 1249 913 857 579 299 270 253 Lähde: Tilastokeskus 21

Vahvaa ja kasvavaa teollisuutta Teollisuuden henkilöstö 2014 25 suurimmassa kaupungissa Helsinki Tampere Espoo Vantaa Turku Oulu Vaasa Lahti Jyväskylä Pori Seinäjoki Porvoo Joensuu Lappeenranta Kouvola Hämeenlinna Salo Kotka Hyvinkää Kokkola Mikkeli Kuopio Lohja Rovaniemi Nurmijärvi 6 653 5 946 5 167 4 781 4 759 4 703 4 616 4 292 4 226 3 603 3 414 3 262 3 041 3 033 2 972 1 771 1 715 9 956 9 838 8 739 8 712 18 952 16 475 14 962 13 726 Lähde: Tilastokeskus 22

Kärjessä työpaikkojen määrän kasvussa Vaasan seudun työpaikkojen määrän kasvu on suurin saman kokoluokan työssäkäyntialueiden joukossa ja viidenneksi suurin maan kaikkien työssäkäyntialueiden joukossa. Vaasan tk-alue Kuopion tk-alue 2 996 2 878 Seinäjoen tk-alue 1 698 Joensuun tk-alue 704 Lappeenrannan tk-alue 147 Porin tk-alue -1 301 Kotkan tk-alue -3 508 Kouvolan tk-alue -4 461 Työpaikkojen määrän muutos 80 000 180 000 asukkaan työssäkäyntialueilla 31.12.2005 31.12.2014 Lähde: Tilastokeskus 23

Kärjessä työpaikkojen määrän kasvussa 50894 51440 51261 51824 51831 51185 50669 50027 49178 46732 46798 46489 46940 47305 47673 45639 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Työpaikat Vaasan seudulla 31.12.1999 31.12.2014 Lähde: Tilastokeskus 24

Kärjessä työpaikkojen määrän kasvussa 1 093 1 505 1 716 1 234 451 365 368 546 563 66 7-309 -646-516 -1 413 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosittainen muutos Lähde: Tilastokeskus 25

Myös muut toimialat kasvavat Työpaikkojen määrän muutos viisi suurinta toimialaa Seudulle on syntynyt yli 5 300 uutta työpaikkaa 2000-luvulla (nettokasvu). Kasvu on ollut suurin työpaikkamäärältään suurimmilla toimialoilla. Sekä yksityinen, että julkinen sektori kasvaa. Terveys- ja sosiaalipalvelut 2 521 Koulutus 466 Tukku- ja vähittäiskauppa 407 Rakentaminen 367 Teollisuus 330 Vaasan seutu 31.12.1999 31.12.2014 Lähde: Tilastokeskus 26

T&K-panostukset maan kärkitasoa T&K-panostukset Vaasan seutukunnassa 2005 2015 Vaasan seutukunnan yritysten T&K-panostukset ovat 174,4 miljoonaa vuodessa (neljänneksi eniten seutukunnista). Panostukset kasvoivat lähes 112 miljoonaa (178 %) vuosina 2005 2015. Kasvu on toiseksi suurin Helsingin seutukunnan jälkeen. Kasvavat panostukset ovat osoitus yritysten vahvasta uskosta tulevaisuuteen. Myös julkisen sektorin T&Kpanostukset ovat kasvaneet. Vaasan seutukunnan yhteenlasketut T&K-panostukset ovat yli 200 miljoonaa. 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 75,7 62,6 13,1 Kaikki T&K-panostukset 2005-2015: +132,2 milj. / +174,6 % Julkisen sektorin T&K-panostukset 2005-2015: +20,5 milj. / +156,5 % Yritysten T&K-panostukset 2005-2015: +111,8 milj. / +178,6 % 207,9 174,4 33,6 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus Kaikki panostukset: yritykset, julkinen sektori + YVT* ja korkeakoulut Yritykset Julkinen sektori *) YVT tarkoittaa yksityistä voittoa tavoittelematonta toimintaa: säätiöt, yhdistykset, rahastot ja työntekijäjärjestöt. 27

T&K-panostukset maan kärkitasoa Toiseksi suurin yritysten T&K-panostusten kasvu Helsingin jälkeen Helsinki Vaasa Porvoo Seinäjoki Lappeenranta Lahti Rauma Pori Joensuu Mikkeli Kouvola Rovaniemi Kuopio Hämeenlinna Kotka-Hamina Turku Jyväskylä Oulu -93,5-111,2 Salo Tampere -113,7-2,3-5,7-6,2-17,7-37,5 28,5 24,8 20,6 19,5 14,4 13,4 4,6 2,9 0,9 0,8 111,8 362,7 Yritysten T&K panostukset, muutos 2005 2015 (milj. ), 20 suurinta seutukuntaa Lähde: Tilastokeskus 28

Suurin viennin arvo / asukas Pohjanmaan viennin arvo on 5,1 miljardia, mikä on neljänneksi eniten maakunnista Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Satakunta 6,2 5,4 5,1 4,2 26,4 Pohjois-Pohjanmaa 4,1 Lappi 3,6 Keski-Suomi 2,8 Etelä-Karjala 2,5 Kymenlaakso 2,4 Päijät-Häme 1,5 Pohjois-Savo 1,3 Kanta-Häme 1,3 Pohjois-Karjala 1,1 Keski-Pohjanmaa 0,9 Etelä-Pohjanmaa 0,9 Etelä-Savo Kainuu 0,6 0,1 mrd. Maakuntien viennin arvo (mrd. ) 2014 Lähde: Tilastokeskus 29

Suurin viennin arvo / asukas Viennin arvo / asukas on maan ylivoimaisesti suurin 27 879 Pohjanmaa Lappi Etelä-Karjala Satakunta Uusimaa 19 552 18 995 18 805 16 446 27 879 Kymenlaakso 13 512 Keski-Pohjanmaa 13 307 Pirkanmaa 12 370 Varsinais-Suomi 11 376 Keski-Suomi 10 275 Pohjois-Pohjanmaa 9 944 Päijät-Häme 7 573 Kanta-Häme 7 454 Pohjois-Karjala 6 441 Pohjois-Savo 5 366 Etelä-Pohjanmaa 4 485 Etelä-Savo 3 683 Kainuu 1 909 Viennin arvo ( / asukas) maakunnittain 2014 Lähde: Tilastokeskus 30

EnergyVaasa Pohjoismaiden johtava energiaklusteri 31

EnergyVaasa Pohjoismaiden johtava energiaklusteri Vaasan seudulta viedään teknologiaa 140 yritystä Usea on globaali markkinajohtaja 10 000 työntekijää 1/4 Suomen energia-alan työntekijöistä 1 000 kehittäjää Merkittävät henkilöresurssit T&K-työssä 4,4 miljardia Energiaklusterin yritysten yhteenlaskettu liikevaihto Viennin osuus 80 % Noin 3,5 miljardia 30 % Suomen energiateknologiaviennistä 2 % väestöstä Vaasan seudun osuus Suomen teknologiaviennistä Vaasan seudun osuus Suomen energiateknologiaviennistä 12% 30% Vaasan seudun osuus Suomen väestöstä 2% energyvaasa.vaasanseutu.fi Lähde: Vaasan seutu, Tulli ja Tilastokeskus 32

Vaasa on Suomen talouden pikkujättiläinen Vaasan seudulla on korkein BKT / asukas saman kokoluokan seutujen joukossa. Vaasan kaupungissa on viidenneksi korkeimmat tulot 20 suurimman kaupungin joukossa. Vaasan tk-alue Lappeenrannan tk-alue Seinäjoen tk-alue Kouvolan tk-alue Kotkan tk-alue Kuopion tk-alue Porin tk-alue Joensuun tk-alue 39 011 35 930 32 945 32 181 32 058 31 758 30 848 30 575 Espoo Helsinki Vantaa Oulu Vaasa Seinäjoki Hämeenlinna Tampere Kuopio Turku Salo Kouvola Lappeenranta Rovaniemi Lahti Jyväskylä Pori Kotka Mikkeli Joensuu 40 450 35 138 31 585 29 142 28 586 28 473 28 458 28 326 27 306 27 294 27 203 27 100 27 055 27 039 26 985 26 953 26 637 26 550 26 264 24 926 BKT ( ) / asukas 2013, 80 000 160 000 asukkaan kaupunkiseudut Valtionveronalainen keskitulo / tulonsaaja, 20 suurinta kaupunkia 2015 Lähde: Tilastokeskus 33

Työ ei tekijöiltä lopu Työllisyystilanne maan kärkitasoa jo 10 vuoden ajan Vaasassa on kolmanneksi matalin työttömyysaste 20 suurimman kaupungin joukossa (työttömyysaste keskimäärin 2015) Vaasan seudun suurimmat työnantajat 2016/2017 1 Vaasan kaupunki (liikelaitokset mukana) 5 937 2 Wärtsilä-konserni 2 774 3 Vaasan sairaanhoitopiirin ky / Keskussairaala 2 263 13,4 % 4 ABB Oy 1 771 9,4 % 10,8 % 5 Mustasaaren kunta 1 600 6 Danfoss 651 7 KPO-konserni 501 8 Vaasan yliopisto 465 9 Laihian kunta 420 Vaasan seutu Vaasan kaupunki Suomi 10 K-Ryhmä 416 Lähde: TEM Vaasan kaupungin 25 suurinta työnantajaa: www.vaasa.fi/tyopaikat-ja-tyollisyys 34

Työ ei tekijöiltä lopu Teollisuudessa on yli viidesosa seudun työpaikoista Työpaikat toimialoittain Vaasan seudulla 31.12.2014 C Teollisuus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut G Tukku- ja vähittäiskauppa; P Koulutus F Rakentaminen O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta H Kuljetus ja varastointi A Maatalous, metsätalous ja kalatalous J Informaatio ja viestintä I Majoitus- ja ravitsemistoiminta S Muu palvelutoiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys X Toimiala tuntematon L Kiinteistöalan toiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, 2 851 2 664 2 551 2 420 1 914 1 758 1 611 1 418 1 272 858 838 530 375 288 4 651 4 038 9 631 Yhteensä 50 669 työpaikkaa 10 530 Lähde: Tilastokeskus 35

Koulutus seudun yritykset Vaasassa voi opiskella suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi esikoulusta tohtoriksi saakka. Yli 30 yliopisto- ja AMK-tutkintoa: Vaasan yliopisto, Åbo Akademi, VAMK, Novia, Hanken ja Helsingin yliopisto. Kansainvälinen opiskelijavaihto on vilkasta. 5 400 ammattiopiskelijaa 13 000 korkeakouluopiskelijaa Koulutusalojen painopisteet Tekniikka Kauppatieteet Sosiaali- ja terveysala Tiivis yhteistyö yritysten kanssa Harjoittelupaikat Tutkimusyhteistyö Professuurien rahoitus Laboratorioinvestoinnit 114 223 asukasta Lähde: Vaasan korkeakoulut ja oppilaitokset & VRK 36

Vaasan seutu on aidosti kansainvälinen 37

Vaasan seutu on aidosti kansainvälinen Yritykset syntyvät kansainvälisiksi täysin globaaleilla markkinoilla toimivan teollisuuden syleilyssä. Vaasan seudulla puhutaan noin 100 kieltä. Seudulla on edustettuna yli 120 kansalaisuutta. Esimerkiksi Wärtsilän Vaasan yksikössä työskentelee n. 47 eri kansalaisuutta. Linnuntien maailmalle mahdollistaa yksi Suomen vilkkaimmista lentokentistä 288 520 matkustajaa vuonna 2016 Lyhimmän meritien Ruotsiin varmistaa sujuva ja perinteikäs yhteys Vaasasta Uumajaan Wasaline on maailman pohjoisin ympärivuotinen matkustajalaivayhteys! 184 144 matkustajaa vuonna 2016 58,3 % suomenkielisiä 5,9 % muita kieliä 35,7 % ruotsinkielisiä 38

Täällä rahaa jää myös elämiseen Rivi- ja omakotitaloasunnon keskihinta ( /m²) 2016 Vaasassa rivi- ja omakotitaloasunnon keskihinta ( /m²) on huomattavasti alhaisempi kuin suuremmissa kaupungeissa. Keskimääräiset tulot kuukaudessa 2015 Palkkataso on kuitenkin korkea korkeampi kuin esim. Tampereella ja Turussa. 3 371 3 402 3 392 Käteen jää siis paljon enemmän rahaa elämiseen. 2 928 2 632 2 885 2 382 2 361 2 360 2 275 2 222 1 831 Espoo Helsinki Vantaa Vaasa Tampere Turku Lähde: Tilastokeskus 39

Korkeakoulutettujen osuus on suuri Yliopisto-ja AMK-tutkinnon suorittaneiden osuus on kolmanneksi korkein Vaasan seudulla. Korkea-asteen tutkinnon (AMK & yliopisto) suorittaneiden osuus kaikista tutkinnon suorittaneista työssäkäyntialueella 31.12.2015 Helsingin tk-alue Oulun tk-alue Vaasan tk-alue Tampereen tk-alue Turun tk-alue Jyväskylän tk-alue Koko maa Kuopion tk-alue Lappeenrannan tk-alue Rauma tk-alue Seinäjoen tk-alue Mikkelin tk-alue Salon tk-alue Lahden tk-alue Pietarsaaren tk-alue Joensuun tk-alue Porin tk-alue Kajaanin tk-alue Maarianhaminan tk-alue Kokkolan tk-alue Kotkan tk-alue Varkauden tk-alue Kouvolan tk-alue Närpiön tk-alue Kemin tk-alue Savonlinnan tk-alue Loimaan tk-alue Keuruun tk-alue Kristiinankaupungin tk-alue Imatran tk-alue Uudenkaupungin tk-alue Alajärven tk-alue Kankaanpään tk-alue Alavuden tk-alue Raahen tk-alue Iisalmen tk-alue Äänekosken tk-alue Nurmeksen tk-alue 44,3 % 44,3 % 44,0 % 43,7 % 43,2 % 42,5 % 39,7 % 39,6 % 39,1 % 38,4 % 38,2 % 38,0 % 38,0 % 37,2 % 36,8 % 36,7 % 36,7 % 36,6 % 36,5 % 36,3 % 35,5 % 35,4 % 34,9 % 34,8 % 34,6 % 33,3 % 32,7 % 32,5 % 32,5 % 31,6 % 31,6 % 31,3 % 30,4 % 30,3 % 30,2 % 29,9 % 27,9 % 51,5 % Lähde: Tilastokeskus, Kaupunkikehitys 40

Taloudellinen huoltosuhde on maan kärkitasoa Vaasan seudulla on kolmanneksi edullisin taloudellinen huoltosuhde Suomen 37 työssäkäyntialueen joukossa. Seudulla on yhtä työllistä kohden 1,32 työelämän ulkopuolella olevaa. Taloudellinen huoltosuhde osoittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Työvoiman ulkopuolella oleviin lasketaan kaikki työvoiman ulkopuolella olevat, eli mm. 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset. Taloudellinen huoltosuhde työssäkäyntialueilla 2015 Lähde: Tilastokeskus Maarianhaminan tk-alue Helsingin tk-alue Närpiön tk-alue Vaasan tk-alue Pietarsaaren tk-alue Turun tk-alue Tampereen tk-alue Seinäjoen tk-alue Koko maa Uudenkaupungin tk-alue Kokkolan tk-alue Rauma tk-alue Jyväskylän tk-alue Kuopion tk-alue Oulun tk-alue Lappeenrannan tk-alue Kristiinankaupungin tk-alue Loimaan tk-alue Lahden tk-alue Kankaanpään tk-alue Mikkelin tk-alue Kajaanin tk-alue Porin tk-alue Joensuun tk-alue Salon tk-alue Kouvolan tk-alue Alavuden tk-alue Iisalmen tk-alue Raahen tk-alue Kotkan tk-alue Imatran tk-alue Savonlinnan tk-alue Alajärven tk-alue Äänekosken tk-alue Varkauden tk-alue Kemin tk-alue Keuruun tk-alue Nurmeksen tk-alue 1,06 1,18 1,32 1,32 1,35 1,40 1,43 1,43 1,44 1,44 1,45 1,51 1,51 1,52 1,53 1,56 1,58 1,59 1,61 1,62 1,64 1,66 1,67 1,68 1,68 1,68 1,72 1,73 1,82 1,82 1,84 1,86 1,88 1,90 1,90 1,91 2,02 2,03 41

Vaasan arvonlisäyksen kasvu on seutukunnista suurin maan merkittävimmällä teollisuustoimialalla Vaasa Rauma Pori Seinäjoki Joensuu Lahti Rovaniemi 440 203 132 95 94 75 42 Arvonlisäyksen* muutos 20 suurimmassa seutukunnassa 2000 2014 Vaasan seutukunnassa arvonlisäyksen kasvu on ollut yli kaksinkertaista toiseksi parhaimpaan nähden. Toimialat: Metallien jalostus, metalli- ja elektroniikkatuotteiden, sähkölaitteiden, muiden koneiden ja laitteiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden kulkuneuvojen valmistus. Lappeenranta Mikkeli Kouvola Kotka-Hamina Kuopio Jyväskylä Kemi-Tornio Hämeenlinna Turku -5-11 -28-42 34 20 17 15 14 *) Arvonlisäys = tuotos perushintaan - välituotekäyttö Tampere Oulu -601-607 Arvonlisäyksen muutos brutto perushintaan ja käyvin hinnoin (milj. ) 20 suurimmassa seutukunnassa 2000 2014 Helsinki Salo -1 426-702 milj. Lähde: Tilastokeskus 42

Arvonlisäyksen määrä maan suurimpien kaupunkien joukossa Helsinki Tampere Oulu Vaasa Turku 1 155 930 884 600 4 743 Pori 539 Arvonlisäys* 20 suurimmassa seutukunnassa 2014 Vaasan seutukunnan arvonlisäyksen määrä oli 20 suurimmasta seutukunnasta neljänneksi suurinta vuonna 2014 Toimialat: Metallien jalostus, metalli- ja elektroniikkatuotteiden, sähkölaitteiden, muiden koneiden ja laitteiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden kulkuneuvojen valmistus. Lahti Jyväskylä Rauma Kemi-Tornio Seinäjoki Joensuu Hämeenlinna 416 412 384 384 301 259 217 *) Arvonlisäys = tuotos perushintaan - välituotekäyttö Salo Kotka-Hamina 193 113 Lappeenranta 92 Kouvola 77 Kuopio 74 Arvonlisäys brutto perushintaan ja käyvin hinnoin (milj. ) 20 suurimmassa seutukunnassa 2014 Rovaniemi Mikkeli 71 52 milj. Lähde: Tilastokeskus 43

Asukasmäärään nähden Vaasan seutukunnan asukkaat tuottavat kaupungeista suurimman arvonlisäyksen Vaasa Kemi-Tornio Rauma Pori Oulu Helsinki Salo Tampere Seinäjoki 3 978 3 849 3 198 3 048 2 955 2 373 8 776 6 479 5 587 Arvonlisäys* / asukas 20 suurimmassa seutukunnassa 2014 Jyväskylä Hämeenlinna Joensuu 2 294 2 293 2 083 Väkilukuun suhteutettuna Vaasan seutukunnan arvonlisäys oli 20 suurimmasta seutukunnasta kaikista suurinta Toimialat: Metallien jalostus, metalli- ja elektroniikkatuotteiden, sähkölaitteiden, muiden koneiden ja laitteiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden kulkuneuvojen valmistus. Lahti Turku Kotka-Hamina Rovaniemi Lappeenranta Kouvola 2 061 1 870 1 309 1 077 1 031 827 *) Arvonlisäys = tuotos perushintaan - välituotekäyttö Mikkeli Kuopio 716 539 Lähde: Tilastokeskus 44

Koko maa ja koko kansantalous (käypiin hintoihin) mrd. Toimialat yhteensä 176,9 Kiinteistötoiminta; Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 18,4 Asuntojen vuokraus ja hallinta 18,1 Terveys- ja sosiaalipalvelut 17,7 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 16,8 Metallien jalostus, metalli- ja elektroniikkatuotteiden, sähkölaitteiden, muiden koneiden ja laitteiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden kulkuneuvojen valmistus Muu teollisuus 14,2 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 11,1 Rakentaminen 11,1 Koulutus 10,3 14,8 Arvonlisäys toimialoittain (mrd. ) koko maassa 2014 Vaasan seudun energiaklusterin yritykset kuuluvat pääosin siihen teollisuuden toimialaan, joka on arvonlisäykseltään maan merkittävin teollisuuden toimiala (arvonlisäys 14,8 mrd. ). Tämän teollisuuden toimialan arvonlisäys on viidenneksi suurin maan kaikkien toimialojen joukossa. Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu 9,8 Kuljetus ja varastointi 8,8 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta 5,3 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 5,2 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen 4,6 Metsätalous ja kalatalous 3,5 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2,9 Elintarviketeollisuus ym. 2,6 Maatalous ja metsästys 1,4 Kotitalouspalvelut 0,2 Lähde: Tilastokeskus 45

46