OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 229 RIKOLLISUUSTILANNE 2006 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa English Summary CRIME AND CRIMINAL JUSTICE IN FINLAND Helsinki 2007
ESIPUHE Rikollisuustilanne 2006 on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 1975 aloittaman julkaisusarjan kolmaskymmenestoinen vuosikatsaus. Katsauksen tarkoituksena on koota ja tulkita ajankohtaisia perustietoja rikollisuudesta ja kriminaalipolitiikasta ja näin helpottaa tällaisia tietoja tarvitsevien työtä. Katsauksen keskeisinä lähteinä ovat olleet Suomen virallisen tilaston tilastosarjat sekä Tilastokeskuksen hallussa oleva sarjojen perusaineisto. Eri aihepiirejä koskevia esityksiä on täydennetty uhritutkimusten sekä muiden erillistutkimusten tiedoilla. Rikollisuustilanne-katsaus on usean kirjoittajan ja tekijän yhteistyön tulos. Varsinaisten kirjoittajien lisäksi aineiston työstämisessä ja kokoamisessa on ollut mukana suuri osa laitoksen muusta henkilökunnasta. Katsauksen taitosta ja graafisesta ulkoasusta on huolehtinut osastosihteeri Eira Mykkänen. Tutkimuslaitos kehittää katsausta jatkuvasti, jotta se entistä paremmin palvelisi käyttäjiään. Katsausta koskevat huomautukset ja parannusehdotukset ovat tervetulleita. Helsingissä 27. päivänä elokuuta 2007 Tutkimuslaitoksen johtaja Kriminologisen tutkimusyksikön tutkimusjohtaja Tapio Lappi-Seppälä Janne Kivivuori
I SISÄLLYS I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä...1 1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...2 Rikollisuustilanne...2 Kontrollijärjestelmän toiminta...5 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...7 II RIKOLLISUUSKEHITYS...9 A RIKOSLAJIT...9 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys, Reino Sirén...9 Yhteenveto...14 2 Kuolemaan johtanut väkivalta, Martti Lehti & Janne Kivivuori...15 2.1 Henkirikollisuuden osoittimet... 15 2.2 Henkirikollisuuskehityksen pääpiirteet... 18 2.3 Pitkän aikavälin kehitys... 21 Eri ikäryhmät henkirikosten uhreina... 23 2.4 Lapset ja nuoret henkirikosten tekijöinä... 25 Rikosten määrällinen kehitys 1980 2006... 25 Suomalaisnuorten henkirikollisuus kansainvälisesti...29 Nuorten henkirikosten ominaispiirteitä...30 Nuoret henkirikoksentekijät...30 2.5 Eräitä henkirikosten piirteitä... 32 Tapahtumapaikat 1997B2006...32 Murhasta epäiltyjen osuus... 33 Tappojen, murhien ja surmien selvitysprosentti... 34 2.6 Henkirikollisuuden alueellinen kehitys Suomessa 1980B2006...36 2.7 Syyllisten ja tekijöiden sosiaalinen tausta...39 2.8 Kansainvälistä vertailua...43 Suomen henkirikollisuuden taso verrattuna naapurimaihin...43 Syrjäytyneiden ja alkoholisoituneiden miesten väkivalta henkirikollisuutemme ytimenä myös kansainvälisesti...45 Yhteenveto...47 3 Muut väkivaltarikokset, Martti Lehti & Reino Sirén &Ville Hinkkanen...49 3.1 Henkirikoksen yritykset... 50 Henkirikoksen yritysten selvitysprosentti... 52 3.2 Pahoinpitelyrikokset... 53 Vamman tuottamus... 57 Vuoden 1995 lainmuutoksen vaikutus... 57 Pahoinpitelyrikosten piirteitä... 58 Pahoinpitelyrikosten tekijät ja epäiltyjen määrä rikoksissa... 63
II Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti... 64 3.3 Ryöstörikokset... 66 Ryöstöt ja törkeät ryöstöt... 66 Ryöstörikosten selvitysprosentti... 68 3.4 Kansallisten uhritutkimusten tuloksia... 69 Väkivallan uhriksi joutuminen 1980B2006... 70 Väkivallan luonne... 71 Väkivallan kasaantuminen...72 Väkivaltatyypit 1980B2006... 72 Väkivallan kohteeksi joutuminen eri ikäryhmissä...73 Yhteenveto... 75 4 Seksuaalirikokset, Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen...77 4.1 Raiskaus... 79 Poliisille ilmoitetut raiskaukset... 80 Lainuudistuksen vaikutuksista... 82 4.2 Lapsiin ja varhaisnuoriin kohdistuvat seksuaalirikokset, Hannu Niemi... 85 Tilastoitu rikollisuus... 85 Erillisselvitysten tuloksia... 87 Selvitysprosentti lasten seksuaalisissa hyväksikäytöissä... 89 4.3 Muut seksuaalirikokset, Hannu Niemi... 90 Insesti, sukurutsa... 90 Muut rikokset... 91 Yhteenveto...93 5 Omaisuusrikokset...95 5.1 Varkausrikokset ja luvattomat käytöt, Reino Sirén & Ville Hinkkanen... 95 Poliisin tietoon tulleet varkausrikokset... 95 Haastattelututkimusten tietoja varkausrikollisuudesta...102 Rikosvahingot...103 Varkausrikosten ilmitulo ja piiloon jäävä rikollisuus...104 Varkausrikosten selvitysprosentti...106 Moottoriajoneuvon anastukset, käyttövarkaudet ja luvattomat käytöt...107 Muun omaisuuden luvaton käyttö...111 Luvattomien käyttöjen selvitysprosentti...111 Yhteenveto...112 5.2 Kavallus- ja petosrikokset, Reino Sirén...113 Kavallusrikokset... 113 Kavallusrikosten selvitysprosentti...114 Petosrikokset...115 Petokset RL 36:1B3...115 Maksuvälinepetokset RL 37:8B11...117 Petosrikosten ilmitulo ja selvittäminen...120 Yhteenveto...121 5.3 Vahingontekorikokset, Reino Sirén...122 Vahingontekorikosten selvitysprosentti...124 Yhteenveto...125
6 Talousrikokset, Martti Lehti...127 6.1 Poliisin tietoon tullut talousrikollisuus...128 Verorikokset (RL 29:1B4)...129 Kirjanpitorikokset (RL 30:9B10)...131 Velallisen rikokset (RL 39:1B6)...132 Virkarikokset (RL 40 luku)...133 Arvopaperimarkkinarikokset...133 Rahanpesurikokset (RL 32:6)...134 6.2 Talousrikoksilla aiheutettu vahinko...138 6.3 Harmaan talous...139 Yhteenveto...142 7 Liikennerikokset, Hannu Niemi...143 7.1 Liikennejuopumus...143 Poliisin tietoon tullut rikollisuus...144 Ratsiatutkimukset...146 Verenalkoholi...150 Tapahtumapaikka ja -aika...152 Rattijuopumukseen syylliseksi epäilty...153 Rattijuopumuksen valvonta...154 Rattijuopumusrikosten selvitysprosentti...156 7.2 Muut liikennerikokset...157 Liikennerikosten selvitysprosentti...159 7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot...161 Rattijuopumusvahingot...161 Muut liikennevahingot...163 Yhteenveto...166 8 Päihderikokset, Heini Kainulainen...167 8.1 Alkoholirikokset...167 8.2 Huumausainerikokset...169 Huumausainerikosten piirteitä...171 Huumausainekontrolli...172 Huumausainemarkkinat...174 Huumausaineiden käytön yleisyys...176 8.3 Dopingrikokset...179 Yhteenveto...181 III B RIKOLLISUUDEN PIIRTEITÄ...183 1 Nuorisorikollisuus, Matti Marttunen & Venla Salmi...183 1.1 Nuorten tilastoitu rikollisuus...184 Nuorten osuus poliisin tilastoimassa rikollisuudessa...184 Alle 18-vuotiaiden osuus eri rikoslajeissa...185 Nuorisorikollisuuden kehitys 1987B2006...186 Alle 18-vuotiaiden varkaus-, vahingonteko- ja pahoinpitelyrikollisuus 1997B2006...188 Nuorten vakava väkivaltarikollisuus...192
IV 1.2 Nuorten itse ilmoittama rikollisuus...196 Nuorisorikollisuuskyselyt...196 Helsingin nuorten rikollisuus 1992 ja 2006...201 Uudet rikoskäyttäytymisen muodot...202 Yhteenveto...204 2 Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina, Päivi Honkatukia...205 2.1 Naiset rikosten tekijöinä...205 Poliisin tietoon tullut naisten rikollisuus vuonna 2006...205 Naisten tilastoidun rikollisuuden kehitys vuosina 1980B2006...207 Nuoret naiset ja henkirikokset...210 Tyttöjen rikokset kyselytutkimuksen valossa...211 2.2 Naiset väkivallan uhreina...215 Henkirikokset...215 Naisiin kohdistuva väkivalta kansallisissa uhritutkimuksissa...217 Naisuhritutkimukset... 219 Maahanmuuttajanaisten kokema väkivalta...221 Tytöt väkivallan uhreina...223 Yhteenveto...224 3 Ulkomaalaiset, maahanmuuttajat ja rikollisuus...225 3.1 Johdanto, Hannu Niemi & Päivi Honkatukia...225 3.2 Ulkomaan kansalaisten tekemien rikosten määrä ja luonne...226 Hannu Niemi & Päivi Honkatukia 3.3 Poliisin tietoon tullut maahanmuuttajanuorten rikollisuus, Päivi Honkatukia...231 3.4 Rikosten seuraamukset, Hannu Niemi & Päivi Honkatukia...235 Rangaistukseen tuomitut ulkomaan kansalaiset...235 Ulkomaalaiset vangit...237 3.5 Mitkä tekijät selittävät maahanmuuttajien rikollisuutta?, Päivi Honkatukia...238 3.6 Kansainvälistyminen ja rikollisuus, Hannu Niemi & Martti Lehti...240 Maahanmuuttajat...241 Ulkomailta Suomeen suuntautuva rikollisuus...241 Kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus...242 Suomalaisten rikollisuus ulkomailla...243 3.7 Maahanmuuttajien kokemukset rikoksen uhriksi joutumisesta Suomessa...244 Hannu Niemi & Päivi Honkatukia Maahanmuuttajien kokema väkivalta...244 Rasistinen rikollisuus...246 Yhteenveto...248 4 Rikollisuuden pelko, Hannu Niemi...249 Huoli väkivallan kohteeksi joutumisesta... 250 Huoli asuntomurron kohteeksi joutumisesta...255 Ketkä ovat huolissaan rikoksen kohteeksi joutumisesta?...257 Rikoksiin varautuminen tai niiden torjuminen...260 Rikoksen pelkoon vaikuttavia tekijöitä...262 Yhteenveto...265
V 5 Väkivaltarikokset ja alkoholi, Martti Lehti & Reino Sirén...267 Päihtyneenä tehdyt väkivaltarikokset 1987B2006...268 Päihtyneiden osuus syylliseksi epäillyistä 1980B2006...271 Tulkintaa...273 Yhteenveto...275 III RIKOLLISUUSKONTROLLI...277 A KONTROLLIVIRANOMAISTEN TOIMINTA...277 Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi 1 Johdanto...277 Viranomaisratkaisut ja kontrollin vaiheet...277 Kontrolliviranomaisten toiminta yleiskuvaus...280 2 Rikosten ilmitulo...283 3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen...287 Esitutkintatoimien tilastoinnista...287 Selvitysaste ja rikoslaji...288 Ilmoittamatta jättäminen ja esitutkinnan rajoittaminen...289 4 Syyttäjien toiminta...293 Yleistä...293 Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen...295 Syytteen nostamatta jättäminen muista syistä...299 5 Rangaistuskäytännön yleiskuvaus...303 Rikosasioissa annetut ratkaisut...303 Ehdoton ja ehdollinen vankeus...305 Yhdyskuntapalvelu...310 Sakkorangaistus...314 Tuomitsematta jättäminen...320 Rangaistuksen määräämiseen vaikuttavia tekijöitä...321 Syytettyjen mielentila...324 6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain...333 Rangaistusten tilastoinnista...333 Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset...335 Seksuaalirikokset...337 Varkaus, kavallus ja luvaton käyttö...338 Petos ja väärennös...340 Ryöstörikokset...342 Taloudellinen rikollisuus...343 Liikennerikokset...344 Huumausainerikokset...346 7 Vankeusrangaistuksen täytäntöönpano...349 Vankiluku...349 Ehdonalainen vapaus...356 Yhteenveto...358
VI B KONTROLLIJÄRJESTELMÄN ERITYISPIIRTEITÄ...361 1 Nuorten rangaistukset, Matti Marttunen...361 Lainsäädäntö...361 Rikesakot ja rangaistusmääräykset...362 Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen...362 Rangaistuslajit...364 Nuorisorangaistus...368 Vankiluku...371 Ehdolliseen vankeusrangaistukseen liittyvä valvonta...373 Yhteenveto...375 2 Seuraamuskäytäntö huumausainerikoksissa, Heini Kainulainen...377 Seuraamuskäytäntö on kiristynyt...377 Huumausaineen käyttörikoksesta annetut seuraamukset...378 Syyttämättäjättämiskäytännöstä...379 Syyttämättä jätetyistä tapauksista...381 Puhuttelut...382 Hoitoonohjaaminen...383 Rangaistukset huumausainerikoksista...384 Rangaistuskäytäntö törkeissä huumausainerikoksissa...386 Yhteenveto...388 3 Rangaistuskäytännön yhtenäisyys, Ville Hinkkanen...389 Sukupuoli...389 Alueellinen yhtenäisyys...391 Yhteenveto...396 4 Rikollisuuskontrollin kustannukset, Ville Hinkkanen...397 Yhteenveto...401 LIITETAULUKOT 1B9...403 LÄHTEET...431 SUMMARY...443 KUVIOT Kuvio 1 Poliisin tietoon tulleet rikokset. Eräät rikosryhmät 1987B2006... 11 Kuvio 2 Poliisin tietoon tulleet rikoslakia vastaan tehdyt rikokset. Jakautumat rikoslajeittain 1991 ja 2006... 13 Kuvio 3 Henkirikostietokantaan vuosilta 2003 2006 kirjatut ja kirjaamattomat henkirikokset... 17 Kuvio 4 Kuolemaan johtaneita väkivaltarikoksia ja tahallisen väkivallan seurauksena kuolleita 100 000 15 vuotta täyttänyttä kohti 1987B2006... 20 Kuvio 5 Vähintään 1-vuotiaana surmattuja miehiä ja naisia 100 000 henkeä kohden
1950B2004, viisivuotiskausittain...22 Kuvio 6 Tahallisen väkivallan seurauksena kuolleiden ikäjakauma (%) 1950B2005...24 Kuvio 7 Murhaan, tappoon tai surmaan syylliseksi epäiltyjä ikäryhmän 100 000 henkeä kohden 1980B2006...27 Kuvio 8 Alle 18-vuotiaiden henkirikollisuuden trendi (liukuva keskiarvo)...28 Kuvio 9 Alle 18-vuotiaiden henkirikoksentekijöiden määrä ja rikollisuustaso eräissä teollisuusmaissa...29 Kuvio 10 Henkirikoksista 1980 2004 syytettyjen poikien mielentilatutkimuksessa diagnosoitu alkoholin väärinkäyttö iän mukaan...31 Kuvio 11 18 vuotta täyttäneet henkirikokseen syylliseksi epäillyt poliisin käyttämän rikosnimikkeen mukaan (%)...33 Kuvio 12 Alle 18-vuotiaat henkirikokseen syylliseksi epäillyt poliisin käyttämän rikosnimikkeen mukaan (%)...34 Kuvio 13 Tapot, murhat ja surmat: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1997B2006...35 Kuvio 14 Henkirikollisuuden taso maakunnittain 1980 2006...39 Kuvio 15 Työikäisten miesten henkirikollisuuden ja henkirikoskuolleisuuden taso sosioekonomisen aseman mukaan 1998B2000...40 Kuvio 16 Työikäisten naisten henkirikollisuuden ja henkirikoskuolleisuuden taso sosioekonomisen aseman mukaan 1998B2000...41 Kuvio 17 Tahallisen väkivallan seurauksena kuolleita väestön 100 000 henkeä kohden...44 Kuvio 18 Alkoholisidonnaisten (joku osapuolista humalassa) ja alkoholin käyttöön liittymättömien (kaikki osapuolet selviä) henkirikosten asukaslukuun suhteutettu keskitaso Suomessa ja Ruotsissa 1990-luvulla...46 Kuvio 19 Poliisille ilmoitettujen tapausten osuus kaikista sellaisista väkivaltatapauksista, joihin on liittynyt vähintään lyönti...49 Kuvio 20 Poliisin tietoon tulleet sekä tuomioistuimissa tuomitut henkirikokset ja niiden yritykset 1987B2006...51 Kuvio 21 Henkirikoksen yritykset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1997B2006...52 Kuvio 22 Kaikki pahoinpitelyt sekä törkeät pahoinpitelyt vuosina 1987B2006. Indeksisarjat, 1987=100...54 Kuvio 23 Pahoinpitelyrikokset 15 v. täyttäneen väestön 100 000 asukasta kohti 1997B2006...55 Kuvio 24 Pahoinpitelyrikokset kunnittain 15 vuotta täyttäneen väestön 100 000 asukasta kohti...56 Kuvio 25 Pahoinpitelyrikosten (pl. tappelu) jakautuminen törkeisiin pahoinpitelyihin, pahoinpitelyihin ja lieviin pahoinpitelyihin 1987B2006... 58 VII
VIII Kuvio 26 Selvitettyihin pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäiltyjä 100 selvitettyä pahoinpitelyrikosta kohden 1987B2006... 64 Kuvio 27 Pahoinpitelyrikokset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1997B2006... 65 Kuvio 28 Ryöstörikokset 15 vuotta täyttäneen väestön 100 000 asukasta kohti 1997B2006... 67 Kuvio 29 Ryöstörikokset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1997B2006... 69 Kuvio 30 Väkivallan ja uhkailujen kohteeksi joutuneita 15B74-vuotiaista... 70 Kuvio 31a Fyysisen väkivallan kohteeksi joutuneet miehet 1980 2006... 74 Kuvio 31b Fyysisen väkivallan kohteeksi joutuneet naiset 1980 2006... 74 Kuvio 32 Poliisin tietoon tulleet seksuaalirikokset vuonna 2006... 77 Kuvio 33 Poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä 1997B2006... 78 Kuvio 34 Poliisin tietoon tulleet raiskaukset, niiden selvittäminen ja syyttäjälle ilmoittaminen sekä alioikeuksissa tuomitut 1997B2006... 82 Kuvio 35 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö eri tietolähteiden valossa vuosina 1996B2000... 87 Kuvio 36 Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö selvitettyjä rikoksia (%) tilastovuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1997B2006... 89 Kuvio 37 Kaikki varkausrikokset sekä varkaus ja törkeä varkaus (pl. moottoriajoneuvon anastaminen) 1987B2006. Indeksisarjat.... 96 Kuvio 38 Varkausrikokset (pl. moottoriajoneuvon anastaminen) 15 vuotta täyttäneen väestön 100 000 asukasta kohti 1997B2006... 97 Kuvio 39 Varkausrikokset kunnittain 15 vuotta täyttäneen väestön 100 000 asukasta kohti 2006... 98 Kuvio 40 Varkausrikosten jakautuminen törkeisiin varkauksiin, varkauksiin ja näpistyksiin 1987B2006... 99 Kuvio 41 Varkausrikokset (pl. moott.ajoneuv.) tekotavan ja kohteen mukaan 1987B2006... 100 Kuvio 42 Varkausrikosten kohteeksi joutuneita 15 74-vuotiaista (%)... 102 Kuvio 43 Poliisin tietoon tulleet varkaudet ja törkeät varkaudet ja vakuutusyhtiöiden korvaamat murto- ja varkausvahingot 1987B2006... 105 Kuvio 44 Varkausrikokset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1997B2006... 106 Kuvio 45 Moottoriajoneuvon anastukset ja luvattomat käytöt tuhatta autoa ja moottoripyörää kohti 1987B2006... 109 Kuvio 46 Luvaton käyttö: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1997B2006... 112 Kuvio 47 Kavallusrikokset 15 vuotta täyttäneen väestön 100 000 asukasta kohti 1997B2006... 114
Kuvio 48 Kavallusrikokset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1997B2006... 115 Kuvio 49 Petosrikokset 15 vuotta täyttäneen väestön 100 000 asukasta kohti 1997B2006... 117 Kuvio 50 Maksuväl.petokset 15 v. täyttäneen väestön 100 000 asukasta kohti 1997B2006... 119 Kuvio 51 Petosrikokset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1997B2006... 120 Kuvio 52 Poliisin kirjaamat vahingontekorikokset 15 vuotta täyttäneen väestön 100 000 asukasta kohti 1997B2006... 123 Kuvio 53 Vahingontekorikokset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1997B2006... 125 Kuvio 54 Poliisin tietoon vuonna 2006 tulleet talousrikokset rikosmuodoittain... 128 Kuvio 55 Poliisille 2006 tehdyt rahanpesuepäilyjä koskevat ilmoitukset liiketoimityypeittäin... 135 Kuvio 56 Tilastoitujen rattijuopumusrikosten määrä miljoonaa absoluuttialkoholilitraa kohti 1987B2006... 145 Kuvio 57 Alkoholia nauttineiden kuljettajien osuudet valtakunnallisissa ratsiatutkimuksissa 1997B2006... 148 Kuvio 58 Kuljettajan verenalkoholipitoisuuden jakauma Kansanterveyslaitoksen liikennejuopumuksesta epäillyille suorittamissa verikokeissa 2006... 151 Kuvio 59 Rattijuopumusrikokset 15 vuotta täyttäneen väestön 100 000 asukasta kohti 1997B2006... 152 Kuvio 60 Rattijuopumusrikokset selvitettyjä rikoksia (%) tilastovuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1997B2006... 156 Kuvio 61 Liikennerikokset (pl. liikennejuopumus moottoriajoneuvolla) 1997B2006... 158 Kuvio 62 Liikennerikokset (pl. liikennejuopumus moottoriajoneuvolla) 10 000 autoa ja 100 miljoonaa autokilometriä kohti 1997B2006... 159 Kuvio 63 Liikenneturvallisuuden (törkeä) vaarantaminen ja liikennerikkomus selvitettyjä rikoksia tilastovuonna poliisin tietoon tulleista rikoksista 1997B2006... 160 Kuvio 64 Tullin takavarikoiman pirtun ja muun alkoholin määrät (tuhatta litraa) 1997B2006... 168 Kuvio 65 Poliisin ja tullin tietoon tulleet huumausainerikokset 1987B2006... 170 Kuvio 66 Poliisin ja tullin tietoon tulleet dopingrikokset vuosina 2003 2006... 180 Kuvio 67 Ikäryhmien osuus rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä 2000B2006... 184 Kuvio 68 Varkausrikoksiin syylliseksi epäillyt ikäryhmittäin suhteutettuna ikäluokan kokoon 1987B2006... 186 Kuvio 69 Pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyt ikäryhmittäin suhteutettuna ikäluokan kokoon 1987B2006... 187 Kuvio 70 Vahingontekorikoksiin syylliseksi epäillyt ikäryhmittäin suhteutettuna ikäluokan kokoon 1987B2006... 188 IX
X Kuvio 71 Varkaus-, vahingonteko- ja pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyt alle 15-vuotiaat suhteutettuna ikäluokan kokoon 1997!2006... 189 Kuvio 72 Varkaus-, vahingonteko- ja pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyt 15B17-vuotiaat suhteutettuna ikäluokan kokoon 1997!2006... 191 Kuvio 73 Alle 18-vuotiaiden henkirikollisuuden trendi... 194 Kuvio 74 Törkeinä pahoinpitelyinä tai henkirikoksen yrityksenä tutkittuja tekoja ikäryhmän 100 000 henkeä kohden 1980B2006, viisivuotiskausittain... 195 Kuvio 75 Kuluneen vuoden aikana tekotyyppeihin osallistuneita nuoria 1995B2004... 198 Kuvio 76 Kuluneen vuoden aikana tekotyyppeihin osallistuneita nuoria, pojat 1995B2004... 199 Kuvio 77 Kuluneen vuoden aikana tekotyyppeihin osallistuneita nuoria, tytöt 1995B2004... 199 Kuvio 78 Kuluneen vuoden aikana kysytyistä teoista pidättyneitä nuoria 1995B2004... 200 Kuvio 79 Vähintään kerran elämänsä aikana teon tehneiden osuus sukupuolittain, % Helsingin 13 16-vuotiaista... 203 Kuvio 80 Vähintään kerran elämänsä aikana teon uhriksi joutuneiden osuus sukupuolittain, % Helsingin 13 16-vuotiaista... 204 Kuvio 81 Naisten osuus vuonna 2006 poliisin tietoon tulleista rikoksista epäillyistä... 206 Kuvio 82 Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt sukupuolen mukaan 1987B2006... 207 Kuvio 83 Naisten osuus omaisuusrikoksiin syyllisiksi epäillyistä henkilöistä 1980B2006... 208 Kuvio 84 Naisten osuus eräisiin väkivaltarikoksiin syylliseksi epäillyistä, % 1980 2006... 208 Kuvio 85 Naisten tekemät henkirikokset 1995B2005... 209 Kuvio 86 Tyttöjen osuus normirikkeistä 1995 ja 2004... 211 Kuvio 87 Vuoden aikana ainakin kerran toisen henkilön hakanneita Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuosina 1995, 1996, 1998, 2001 ja 2004 tekemissä koululaiskyselyissä... 213 Kuvio 88 Selvitettyihin pahoinpitelyihin (lievä pahoinpitely, pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely) epäillyt 15 20-vuotiaat tytöt ja pojat 1996 2006... 214 Kuvio 89 Väkivallan seurauksena kuolleita naisia 1995B2005... 215 Kuvio 90 Puolison väkivallan seurauksena kuolleita naisia 1996B2005... 216 Kuvio 91 Muiden kuin puolison väkivallan seurauksena kuolleita naisia 1996B2005... 216 Kuvio 92 Väkivallan tai uhkailun kohteeksi viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana joutuneet miehet ja naiset... 218 Kuvio 93 Rikoksista epäiltyjen suomalaisten ja Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrä väestön 10 000 asukasta kohti kansalaisuuden mukaan 1996B2005... 228 Kuvio 94 Poliisin rikoksista epäilemien 15 20-vuotiaiden rikollisuuden rakenne (%) kansalaisuuden mukaan vuonna 2003 (nettoluvut)... 233 Kuvio 95 Väkivaltaa tai sen uhkaa kuluneen vuoden aikana kokeneita... 245
Kuvio 96 Huolestuneisuus väkivallan tai kotiin murtautumisen kohteeksi joutumisesta sukupuolen mukaan 1988, 1993, 1997, 2003 ja 2006 (15B74-vuotiaat)... 251 Kuvio 97 Yksin ulkona liikuttaessa pimeän tulon jälkeen olonsa turvattomaksi tunteneiden osuus kansainväliseen väestöhaastatteluun osall. vastaajien asuinmaan mukaan 2000... 253 Kuvio 98 Asuntomurron kohteeksi joutumista seuraavan vuoden kuluessa todennäköisenä pitävien osuus kansainväliseen väestöhaastatteluun osallistuneiden vastaajien asuinmaan mukaan 2000... 256 Kuvio 99 Huolestuneisuus väkivallan kohteeksi joutumisesta iltaisin, sukupuolisen väkivallan (vain naiset) tai kotiin murtautumisen kohteeksi joutumisesta sekä haluttomuus liikkua kodin lähistöllä iltaisin tai öisin vastaajan iän mukaan vuonna 2006 (15 vuotta täyttäneet)... 257 Kuvio 100 Väkivallan kohteeksi joutumista vastaan varautuneita, % 15B74-vuotiaista vuosina 1988, 1993, 1997, 2003 ja 2006... 260 Kuvio 101 Itsepuolustuskurssin käyneitä, % 15B74-vuotiaista... 261 Kuvio 102 Väkivallan pelon ja väkivaltauhrikokemusten esiintyvyys, % 15 74-vuotiaista... 263 Kuvio 103 Päihteet pahoinpitelyrikosten tekotilanteissa: selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt 1987B2006... 268 Kuvio 104 Päihteet henkirikosten yritysten tekotilanteissa: selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt 1987B2006... 269 Kuvio 105 Päihteet murhien, tappojen ja surmien tekotilanteissa: selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt 1987B2006... 270 Kuvio 106 Päihteet ryöstörikosten tekotilanteissa: selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt 1987B2006... 271 Kuvio 107 Muun päihteen kuin alkoholin (huumeen) vaikutuksen alaisena tekohetkellä olleita, selvitettyihin ryöstörikoksiin syylliseksi epäillyistä 1980B2006... 273 Kuvio 108 Viimeksi sattuneen rikoksen ilmoittaminen poliisille vuoden 2000 tutkimuksessa... 284 Kuvio 109 Viimeksi sattuneen rikoksen ilmoittaminen poliisille vuosien 1989, 1992, 1996 ja 2000 kansainvälisissä uhritutkimuksissa... 284 Kuvio 110 Rikoslakirikosten ilmoittaminen ja ilmoittamatta jättäminen vuosina 1991B2006... 290 Kuvio 111 Ilmoittamatta jätettyjen rikosten osuus vuosina 1997B2006 eräissä rikosryhmissä... 291 Kuvio 112 Seuraamusluontoinen syyttämättä jättäminen 1980B2005... 295 Kuvio 113 Syyttämättäjättämisperusteiden soveltamiskerrat vuosina 1997B2006... 297 Kuvio 114 Syyttämättä jättämisen yleisyys suhteessa päärikosperusteisiin tuomioihin ja kaikkiin syyksi luettuihin rikoksiin 1997B2005... 298 Kuvio 115 Prosessuaalinen syyttämättä jättäminen vuosina 1991B2006... 300 Kuvio 116 Prosessuaalinen syyttämättä jättäminen vuonna 2005 eri rikoksissa... 301 Kuvio 117 Rangaistuslajit 1990B2005... 305 Kuvio 118 Rangaistuksen laji ja määrä 2005... 309 XI
XII Kuvio 119 Päiväsakon rahamäärän jakauma vuonna 2005... 316 Kuvio 120 Mielentilalausuntojen lopputulos 1980B2006... 326 Kuvio 121 Ulkomaalaisten vankien lukumäärät ja osuudet kokonaisvankiluvusta... 350 Kuvio 122 Naisvankien lukumäärät ja osuudet kokonaisvankiluvusta... 350 Kuvio 123 Rangaistusvankien päärikos vuosina 1977B2006... 351 Kuvio 124 Rangaistusvankien ennakoidut laitosajat 1990B2006... 353 Kuvio 125 Elinkautisvangit ja murhatuomiot 1990B2006... 354 Kuvio 126 Vankiluku ja poliisin tietoon tullut rikollisuus pohjoismaissa 1950B1997... 355 Kuvio 127 Keskivankiluvut eräissä Euroopan maissa 2004B2006... 356 Kuvio 128 Nuorille tuomioistuimissa 1987 2005 määrättyjen tuomioiden seuraamuslajit... 365 Kuvio 129 Nuorille aikuisille tuomioistuimissa 1987 2005 määrättyjen tuom. seuraamuslajit... 366 Kuvio 130 Alle 18-vuotiaille tuomitut rangaistukset 1992B2005... 367 Kuvio 131 Eri ikäryhmien vankeusrangaistusten keskipituus 1992B2005... 367 Kuvio 132 Nuorisorangaistuksen sisältö vuonna 2005... 369 Kuvio 133 Nuorten rangaistusvankien määrät lokakuun 1. päivänä vuosina 1989 2006... 372 Kuvio 134 Valvonta ehdollisen vankeusrangaistukseen oheisseuraamuksena 1995B2005... 374 Kuvio 135 Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen huumausainerikoksissa 2001B2005... 380 Kuvio 136 Huumausainerikoksista (RL 50:1 4) päärikoksena annetut seuraamukset käräjäoikeuksissa vuosina 1996 2005... 385 Kuvio 137 Ankaramman rangaistuksen todennäköisyys lajinvalinnassa naiselle sen mukaan, mikä vastaava todennäköisyys on rikosnimikkeen perusteella miesvastaajalle... 390 Kuvio 138 Lajinvalinta hovioikeuspiireittäin 1999 2003... 391 Kuvio 139 Rangaistusten pituuksien vaihtelu hovioikeuspiireittäin 1999 2003... 393 Kuvio 140 Sakkojen osuus pahoinpitelyrikoksissa 2004 2006, alioikeudet hovioikeuspiireittäin.. 394 Kuvio 141 Ehdottoman vankeuden keskipituus pahoinpitelyrikoksissa 2004 2006 [kk], alioikeudet hovioikeuspiireittäin... 394 Kuvio 142 Sakkojen osuus varkausrikoksissa 2004 2006, alioikeudet hovioikeuspiireittäin... 395 Kuvio 143 Ehdottoman vankeuden keskipituus varkausrikoksissa [kk] 2004 2006, alioikeudet hovioikeuspiireittäin... 395 Kuvio 144 Rikoskontrollin kustannukset ilman sakkotuloja vuonna 2007... 398 Kuvio 145 Seuraamusten täytäntöönpanon yksikkökustannukset ankaruuden mukaan 2007... 400
XIII TAULUKOT Taulukko 1 Poliisin tietoon tulleet rikokset vuonna 2006...10 Taulukko 2 Poliisin tietoon tulleet rikokset väestön 100 000 asukasta kohti...12 Taulukko 3 Tahallisen väkivallan seurauksena kuolleita ikäryhmän 100 000 henkeä kohden 1950B2005...23 Taulukko 4 Selvitettyihin tappoihin, murhiin ja surmiin syylliseksi epäiltyjä iän mukaan 1980B2006...26 Taulukko 5 Henkirikollisuus kuntatyypeittäin 1995B1999 ja 2000B2006...36 Taulukko 6 Henkirikollisuus maakunnittain 1980B2006...37 Taulukko 7 Pahoinpitelyrikosten tekopaikat 1997B2006...59 Taulukko 8 Pahoinpitelyrikosten ja henkirikoksen yritysten tekotapa vuonna 2005...60 Taulukko 9a Vammojen laatu pahoinpitelyrikoksissa ja henkirikoksen yrityksissä 2005...61 Taulukko 9b Rikosnimike vammojen laadun mukaan pahoinpitelyrikoksissa ja henkirikoksen yrityksissä 2005...61 Taulukko 10 Tekijän ja uhrin suhde pahoinpitelyrikoksissa ja henkirikoksen yrityksissä 2005...62 Taulukko 11 Tekopaikka ryöstörikoksissa vuonna 2005...68 Taulukko 12 Väkivallan ja uhkailujen kohteeksi joutuneita 15 74-vuotiaista miehistä ja naisista...71 Taulukko 13 Väkivallan eri muotojen kokeminen...72 Taulukko 14 Eri väkivaltatyyppien kohteeksi joutuneet 15 74-vuotiaista...73 Taulukko 15 Seksuaaliseen kanssakäymiseen painostaminen, pakottaminen tai sen yritys...80 Taulukko 16 Raiskauksesta epäillyn tekijän ja uhrin välinen suhde poliisille ilmoitetuissa raiskauksissa vuosina 1998B1999...81 Taulukko 17 Raiskaus, törkeä raiskaus ja pakottaminen sukupuoliyhteyteen: Rikosten viranomaiskäsittely 1997B2005 (N)...83 Taulukko 18 Raiskaus, törkeä raiskaus ja pakottaminen sukupuoliyhteyteen: Rikosten viranomaiskäsittely 1997B2005 (%)...84 Taulukko 19 Eri varkauksien kohteeksi vuoden aikana joutuneet (prosentteina 15 vuotta täyttäneestä väestöstä) vuosien 1989B2006 tutkimuksissa... 103 Taulukko 20 Autovarkauden kohteeksi vuoden aikana joutuneet (15 vuotta täyttäneestä väestöstä) vuosien 1989B2006 tutkimuksissa... 109 Taulukko 21 Vahingontekojen kohteet vuoden 2006 haastattelututkimuksessa... 124 Taulukko 22 Ilmoitukset epäilyttävistä liiketoimista, esitutkintaan siirretyt ilmoitukset sekä epäiltyjen liiketoimien rahallinen arvo 1997B2006... 135 Taulukko 23 Rahanpesuepäilyilmoituksiin sisältyneiden varojen määrä 2000B2006... 136
XIV Taulukko 24 Rikosvahingon määrä vuoden aikana vireille tulleissa jutuissa, takavarikkoon määrätyn omaisuuden arvo ja takaisin saadun omaisuuden kokonaismäärä poliisin ja tullin tutkimissa talousrikoksissa vuosittain 1999B2006... 138 Taulukko 25 Alkoholia nauttineiden kuljettajien osuudet Uudenmaan ratsiatutkimuksissa tutkituista kuljettajista 1979B2006... 147 Taulukko 26 Verenalkoholipitoisuudet Kansanterveyslaitoksen liikennejuopumuksesta epäillyille suorittamissa verikokeissa 1997B2006... 150 Taulukko 27 Kansanterveyslaitoksen huumelaboratorion toteamat lääke- ja huumetapaukset 1997B2006... 151 Taulukko 28 Liikkuvan poliisin sekä koko maan poliisin suorittamat puhallutukset 1980B2006... 155 Taulukko 29 Rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet 1997B2005... 161 Taulukko 30 Liikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet 1997B2006... 164 Taulukko 31 Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset 2002B2006... 170 Taulukko 32 Huumausainerikokset tapahtumakerroittain 2002B2006 (%)... 171 Taulukko 33 Vuosina 2002B2006 takavarikoituja huumausaineita (kg)... 175 Taulukko 34 Poliisin ja tullin tietoon tulleet dopingrikokset 2003B2006... 180 Taulukko 35 Alle 18-vuotiaiden osuus eräisiin rikoksiin syylliseksi epäillyistä 2005... 185 Taulukko 36 Varkaus-, vahingonteko- ja pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyt alle 15-vuotiaat 1997B2006... 190 Taulukko 37 Varkaus-, vahingonteko- ja pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyt 15B17-vuotiaat 1997B2006... 192 Taulukko 38 Kuluneen vuoden aikana teon ainakin kerran tehneitä 15 16-v. nuorista, %... 197 Taulukko 39 Teon ainakin kerran elämänsä aikana tehneitä, % Helsingin 15 16-v. nuorista... 201 Taulukko 40 Poliisin tietoon tullut maahanmuuttajanaisten lähisuhteissaan kokemien väkivaltarikosten määrät vuosina 2002 ja 2005... 223 Taulukko 41 Poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin syylliseksi epäillyt ulkomaalaiset kansalaisuuden mukaan 2005... 228 Taulukko 42 Eräistä yleisimmistä rikoslajeista epäiltyjen ulkomaalaisten määrä ja osuus tästä rikoslajista epäillyistä 2004 ja 2005... 229 Taulukko 43 Poliisin eri rikoksiin syylliseksi epäilemät henkilöt kansalaisuuden ja iän mukaan, 1 000:tta ikäryhmäänsä kuuluvaa kohti, nettoluvut... 232 Taulukko 44 Tyttöjen ja naisten osuus (%) kaikista eri rikoksista epäillyistä vuonna 2003, taulukoituna epäiltyjen kansalaisuuden mukaan... 234 Taulukko 45 Alkoholin ja muun päihteen vaikutuksen alaisina olleita (%) selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä, viisivuotisjaksoittain 1980 2006... 272 Taulukko 46 Väkivalta- ja omaisuusrikosten ilmoittaminen poliisille 1980B2006... 283
Taulukko 47 Rikosten selvitysprosentteja 1997B2006... 289 Taulukko 48 Syyttämättä jättäminen 1991B2005... 294 Taulukko 49 Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen 2004B2006... 296 Taulukko 50 Syyttämättä jättäminen rikoslajeittain 2004 ja 2005... 299 Taulukko 51 Seuraamustilasto 1997B2005 (alioikeudet)... 303 Taulukko 52 Rangaistuslajit 1990B2005... 305 Taulukko 53 Vankeusrangaistusten keskipituus 2005... 306 Taulukko 54 Tuomittujen ehdottomien vankeusrangaistusten pituus 1990B2005... 307 Taulukko 55 Ehdottomien vankeusrangaistusten keskipituus ja tuomitut vankilavuodet 2000B2005... 307 Taulukko 56 Ehdollisen rangaistuksen lisäksi oheissakkoon tuomitut 2005... 309 Taulukko 57 Yhdyskuntapalvelun käyttö 1996B2005... 311 Taulukko 58 Soveltuvuusselvitykset 1996B2005... 311 Taulukko 59 Tuomitut 1996B2005... 312 Taulukko 60 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste 1993B2005... 312 Taulukko 61 Yhdyskuntapalvelun jakautuma rikoslajeittain 1996B2005... 313 Taulukko 62 Täytäntöönpano 1996B2005... 313 Taulukko 63 Päiväsakkojen lukumäärät 1996B2005... 315 Taulukko 64 Sakon kokonaisrahamäärät 1999!2005... 317 Taulukko 65 Vuonna 2005 määrättyjen sakkojen kokonaisrahamäärät... 318 Taulukko 66 Arviot 30 km/t ylinopeudesta (rajoitus 50 km/t) eri tulonsaajaryhmille määrätyn ylinopeussakon oikeudenmukaisuudesta, vastaukset vuonna 2001... 319 Taulukko 67 Tuomitsematta jättäminen 1986B2005... 320 Taulukko 68 Tuomitsematta jättämisperusteiden soveltaminen 2002B2005... 321 Taulukko 69 Rangaistuksen mittaamisperusteiden soveltamiskerrat ja prosenttinen osuus tuomituista 2002B2005... 323 Taulukko 70 Terveydenhuoltoviranomaisten mielentilaratkaisut 1980B2006... 325 Taulukko 71 Syyntakeettomia ja alentuneesti syyntakeisia koskeva tuomioistuintilasto vuosilta 1987B2005... 327 Taulukko 72 Syyntakeisuustilasto 2005 B rikoslakeja koskevia tietoja... 328 Taulukko 73 Tunnusmerkistön valinta ja rangaistuksen määrääminen henkirikoksissa 2005... 335 Taulukko 74 Rangaistuksen määrääminen pahoinpitelyrikoksissa 2005... 336 XV
XVI Taulukko 75 Rangaistuksen määrääminen raiskausrikoksista 2005... 337 Taulukko 76 Rangaistuksen määrääminen varkausrikoksissa 2005... 338 Taulukko 77 Rangaistuksen määrääminen kavallusrikoksissa 2005... 339 Taulukko 78 Rangaistuksen määrääminen moottorikulkuneuvon käyttövarkauksissa 2005... 340 Taulukko 79 Rangaistuksen määrääminen luvattomasta käytöstä 2005... 340 Taulukko 80 Rangaistuksen määrääminen petosrikoksissa 2005... 341 Taulukko 81 Rangaistuksen määrääminen väärennösrikoksissa 2005... 342 Taulukko 82 Rangaistuksen määrääminen ryöstörikoksissa 2005... 342 Taulukko 83 Rangaistuksen määrääminen verorikoksissa 2005... 343 Taulukko 84 Rangaistuksen määrääminen velallisen ja kirjanpitorikoksissa 2005... 344 Taulukko 85 Rangaistuksen määrääminen liikennejuopumusrikoksissa 2005... 345 Taulukko 86 Rangaistuksen määrääminen muissa liikennerikoksissa 2005... 346 Taulukko 87 Rangaistuksen määrääminen huumausainerikoksissa 2005... 346 Taulukko 88 Vankien päivittäiset keskimäärät vankiryhmittäin 1990 ja 1998B2006... 349 Taulukko 89 Ulkomaalaisten rangaistusvankien päärikos 1998B2006 (1.5.)... 351 Taulukko 90 Vapautuneiden rangaistusvankien laitoksessa suorittama aika 1990B2006... 352 Taulukko 91 Keskimääräinen vankiluku pohjoismaissa 1999B2006... 355 Taulukko 92 Ehdonalainen vapaus ja valvonta 1997B2006... 357 Taulukko 93 Ehdonalaisen vapauden menettäminen 1997B2006... 357 Taulukko 94 15B17-vuotiaille nuorille eri viranomaisissa määrätyt rangaistukset 1996B2005... 362 Taulukko 95 Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen eri ikäryhmissä 2005... 363 Taulukko 96 Eri ikäryhmille tuomitut rangaistuslajit 2005... 364 Taulukko 97 Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset (RL 50:1B4) ja niistä annettuja seuraamuksia 2000B2005... 378 Taulukko 98 Huumausaineen käyttörikoksesta (RL 50:2a) annetut päärikosperusteiset seuraamukset 2002 2005... 379 Taulukko 99 Syyttämättä jättäminen huumausainerikoksissa (RL 50:1B4) 2001 2005... 381 Taulukko 100 Käräjäoikeuksissa eri huumausainerikoksista annetut syyksi lukevat tuomiot vuosina 2001 2005... 384 Taulukko 101 Käräjäoikeuksissa huumausainerikoksista (RL 50:1 4) päärikoksena annetut seuraamukset vuosina 2001 2005... 385
Taulukko 102 Huumausainerikoksesta (RL 50:1) annetut keskirangaistukset käräjäoikeuksissa vuosina 1998 2005... 386 Taulukko 103 Törkeästä huumausainerikoksesta (RL 50:2) annetut keskirangaistukset käräjäoikeuksissa vuosina 1998 2005... 387 Taulukko 104 Rangaistusten keskipituus alioikeuksissa sukupuolen mukaan 2005... 389 XVII TAULUKOISSA KÄYTETTYJÄ MERKITSEMISTAPOJA 0 = luku pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä - = ei tapauksia.. = tieto puuttuu. = loogisesti mahdoton LIITETAULUKOT 1 Poliisin tietoon tulleet rikokset 1997B2006... 405 2 Väkivaltarikokset aluetyypeittäin 1997B2006... 408 3 Omaisuusrikokset aluetyypeittäin 1997B2006... 409 4A Rattijuopumus, muut liikennerikokset ja autokanta aluetyypeittäin 1997B2006... 410 4B 5A 5B 5C Rattijuopumus, muut liikennerikokset, liikennekuolemat, liikenteessä loukkaantuneet ja liikennesuorite 1997B2006... 410 Nuorten ikäryhmien rikollisuus 1997B2006 Syylliseksi epäillyt, absoluuttiluvut... 411 Nuorten ikäryhmien rikollisuus 1997B2006 Syylliseksi epäillyt tuhatta samanikäistä kohden... 413 Nuorten ikäryhmien rikollisuus 1997B2006 Nuorten osuus kaikista selvitettyihin rikoksiin syyllisiksi epäillyistä... 415 6 Yleisissä alioikeuksissa rangaistukseen tuomitut rikoslajeittain 2002B2005... 417 7 Seuraamukset rikoksittain vuonna 2005... 422 8 Syyntakeisuustilastoa vuosilta 1995B2005... 427 9 Rikollisuuskontrollin kustannukset 2007... 428
I JOHDANTO Tapio Lappi-Seppälä 1 Katsauksen tavoitteet Katsauksessa pyritään antamaan kokonaiskuva rikollisuuden tasosta, rakenteesta ja kehityslinjoista. Rikollisuuden kuvauksessa on tarpeen tehdä ero ilmitulleen rikollisuuden (viranomaisten tietoon tulleen ja rekisteröidyn rikollisuuden) ja piilorikollisuuden välillä. Tilastoitu ja ilmitullut rikollisuus on vain osa kaikesta rikollisuudesta. Tämä vähentää virallisen rikostilaston luotettavuutta. Tilastoidun rikollisuuden muutokset saattavat heijastaa paitsi rikollisuuden todellisia myös rikosten ilmoitusalttiudessa ja valvonnan suuntautumisessa tapahtuneita muutoksia. Näistä syistä katsauksessa selvitetään verraten laajasti myös piilorikollisuutta ja ilmi tulleen ja piiloon jäävän rikollisuuden suhteita. Toisena tavoitteena on perustietojen antaminen rikosoikeudellisen kontrollijärjestelmän toiminnasta. Katsauksessa keskitytään ennen kaikkea viranomaiskontrollin tilastolliseen kuvaukseen. Tarkastelua jäsentävinä vaiheina ovat rikosten ilmitulo, poliisin suorittama esitutkinta, syyttäjien toiminta, tuomioistuinten ratkaisu ja rangaistukseen tuomitseminen sekä rangaistusten täytäntöönpano.
2 Tapio Lappi-Seppälä 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet Rikollisuustilanne Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus. Rikollisuuskehitystä kuvataan ja arvioidaan ensi sijassa Tilastokeskuksen kokoaman ja julkaiseman poliisin tietoon tullutta rikollisuutta koskevan tilaston pohjalta. Vuodesta 1992 alkaen tiedot on julkaistu oikeustilastollisessa vuosikirjassa. Aikaisemmin tiedot julkaistiin omana sarjanaan. Poliisitilastoa luettaessa on otettava huomioon muun muassa seuraavat rikosten tilastoinnissa noudatettavat periaatteet ja niissä tapahtuneet muutokset. Poliisitilaston tilastoyksikkönä on rikos, eikä rikoksentekijä. Rikosten tilastointiin vaikuttaa se, millä tavalla rikokset yksiköidään tilanteessa, jossa useampi teko katsotaan yhden ja saman rikoksen jatkamiseksi (jatkettu rikos), taikka jossa yksi ja sama teko toteuttaa yht aikaa useampien rikosten tunnusmerkistön (ideaalikonkurrenssi). Jatketun rikoksen osalta poliisitilastossa on varhemmin noudatettu sääntöä, että jatketun rikoksen osateot tilastoidaan erikseen. Tästä tavasta on nyt luovuttu mutta eri rikosten osalta eriaikaisesti: Jatketut alkoholi- ja huumausainerikokset on tilastoitu yhtenä tekona vuodesta 1979 alkaen, kavallukset vuodesta 1983 ja maksuvälinepetosrikokset vuodesta 1991 alkaen. Nämä tilastointimuutokset ovat yleensä näkyneet poliisitilastossa selvinä rikoslukujen laskuna. Vuonna 1992 toteutetulla konkurrenssiuudistuksella luovuttiin eri konkurrenssimuotojen erottelusta. Samalla luovuttiin rikossarjaan kuuluvien rikosten erilliskohtelusta. Nyt samalla kertaa tuomittavaksi tulleista rikoksista ryhdyttiin tuomitsemaan yksi yhteinen rangaistus (ns. yhtenäisrangaistusperiaate). Muutos mullisti rangaistustilaston, mutta se vaikutti jossain määrin myös rikostilastoon. Poliisitilastoon oli vuoteen 1992 saakka merkitty yksin teoin tehdyistä rikoksista ns. päärikosperiaatteen mukaisesti vain rangaistusasteikoltaan ankarin tai olosuhteisiin nähden törkein rikos. Sivurikoksia ei siis ole tilastoitu pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta (ks. Rikollisuustilanne 1994, jakso 1.2). Rikosten yhtymistä koskevan lainsäädännön uudistamisen johdosta vuoden 1992 alusta lähtien järjestelmä ei enää tunne yksin teoin tehtyä rikosta. Tästä seurannut tilastointitavan muutos lisännee hieman tilastoitujen rikosten määrää. Poliisitilaston pohjana olevista rikosilmoitustiedoista on myös aika ajoin erillistutkimuksin laadittu ns. rikosvahinkotilastoja, joissa kuvataan ilmi tulleitten rikosten uhreja ja muita kohteita sekä rikosten aiheuttamia vahinkoja (Lättilä 1976; Niskanen 1983; Aromaa ym. 1991).
I Johdanto 3 Rikollisuuden määrää ja muutosta voi kuvata poliisitilaston ohella myös tuomioistuintilaston avulla. Tuomioistuintilastossa rikosten laskenta poikkeaa poliisitilastossa noudatetuista säännöistä. Ensinnäkin tuomioistuintilasto koskee tuomiokertoja ei yksittäisiä rikoksia. Toiseksi tuomioistuintilasto kuvaa vain syyttäjälle saakka edenneitä rikoksia, muun muassa selvittämättömät jutut eivät sisälly siihen. Eri tilastot antavat usein myös erilaisen kuvan rikosten törkeysasteesta. Poliisitilastossa rikokset saatetaan usein luokittaa esimerkiksi astetta törkeämpään kategoriaan kuin mihin tuomioistuin arviossaan päätyy. Tuomioistuintilaston rikosluokitus on myös poliisitilastoa tarkempi. Rikosten lukumäärän kuvaajana poliisitilasto on yleensä tuomioistuintilastoa etevämpi. Rikosten törkeysasteen kuvaajana tuomioistuintilasto on tosin poliisitilastoa luotettavampi. Poliisitilasto on kuitenkin rikollisuutta koskevien tarkastelujen päälähde. Tarvittaessa sen tietoja on täydennetty tuomiotilaston luvuilla. Rikosten teonpiirteiden seuranta- ja tutkimusrekisteri. Suurelta osin tässä katsauksessa on perinteisesti käytetty ja käytetään edelleen Tilastokeskuksen julkaisemia, poliisin tietoon tullutta rikollisuutta kuvaavia tietoja. Nämä tiedot kuvaavat pääsääntöisesti rikosten määriä sekä joidenkin tekojen osalta eräitä teonpiirteitä kuten tapahtumapaikkaa. Vuonna 2005 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos käynnisti hankkeen, jonka tarkoituksena on tuottaa enemmän tietoa tekojen piirteistä, esimerkiksi väkivallan osalta teon aiheuttamista vammoista ja tekotavasta. Tietojen lähteenä on poliisin rikosilmoitusjärjestelmä. Tavoitteena on, että Rikollisuustilanne-katsaus pystyisi tulevaisuudessa kuvaamaan aiempaa paremmin paitsi tilastoitujen rikosten määrän muutoksia myös mahdollisia muutoksia niiden laadussa ja luonteessa. Tässä katsauksessa RTSTrekisteriä on ensi kertaa käytetty jaksossa Muut väkivaltarikokset. RTST-rekisterin teonpiirteitä koskevat tiedot koodataan rikosilmoitusjärjestelmän avoimista selosteosista, joissa juttua tutkinut poliisi on kuvannut tekoa avotekstinä. Näihin kuvauksiin sisältyvän tiedon muuntaminen määrälliseen muotoon, siis luvuiksi, on melko työintensiivinen prosessi. Siksi ei ole käytännössä mahdollista, että yleisissä rikoksissa tiedot perustuisivat kaikkien vuoden aikana tehtyjen tapahtumien analyysiin (esimerkiksi pahoinpitelyrikoksia tulee poliisin tietoon vuosittain noin 30 000). Tämä vuoksi RTSTrekisteriin perustuvat tiedot ovat pääsääntöisesti satunnaisotantaan perustuvia. Henkirikollisuuden seurantajärjestelmä. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos käynnisti vuonna 2002 kansallisen henkirikollisuuden seurantajärjestelmän yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun ja sisäasiainministeriön poliisiosas-
4 Tapio Lappi-Seppälä ton kanssa. Järjestelmään kirjataan tietoja uhrin kuolemaan johtaneista teoista, joita poliisi tutkii jollakin seuraavista nimikkeistä: murha, tappo, surma, lapsensurma tai kuolemantuottamus pahoinpitelyrikoksen yhteydessä. Tietoja kerätään erillisellä, tutkijoiden kehittämällä tietolomakkeella, jonka täyttää kussakin henkirikostapauksessa jutun tutkinnanjohtaja. Tietojärjestelmä sisältää siis kaikki poliisin tietoon tulleet kuolemaan johtaneet väkivaltatapaukset, mutta keruujärjestelmä on itsenäinen suhteessa virallisen poliisitilastoon ja sen tuottamiseen. Tietojen keräyslomake on yksityiskohtainen ja tuottaa paljon enemmän tietoa henkirikoksista kuin virallinen, julkaistu poliisitilasto tai kuolemansyytilasto. Järjestelmä kerää tietoa rikoksen uhrista, tekijästä, osapuolten välisestä suhteesta, teon piirteistä ja olosuhteista. Se mahdollistaa vakavimman väkivallan piirteiden kuvaamisen ja tutkimisen tarkkuudella, joka ei ole mahdollista muiden rikoslajien kohdalla. Henkirikollisuuden seurantajärjestelmää on käytetty muiden tietolähteiden ohella Rikollisuustilanne-katsauksen jaksossa Kuolemaan johtanut väkivalta. Piiloon jäävä rikollisuus. Poliisitilasto kertoo ainoastaan ilmirikollisuudesta. Oikeasuhtainen kuva kokonaisrikollisuuden rakenteesta ja kehityslinjoista edellyttää tiedon saamista myös piiloon jäävästä rikollisuudesta. Katsauksessa on hyödynnetty sekä rikosten uhreille että rikoksentekijöille suunnattuja kysely- ja haastattelutietoja. Aikuisväestön rikoskokemuksia mittaavat valtakunnalliset uhritutkimukset kertovat muun muassa rikosilmoitusalttiuden vaihteluista sekä piiloon jäävistä rikoksista, niiden määrästä, sisällöstä, olosuhteista ja seurauksista. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa tehnyt tällaiset tutkimukset vuosina 1980, 1988, 1993 ja 1997 (Heiskanen ym. 1990; Aromaa & Heiskanen 1992a; Heiskanen & Aromaa 1998; Heiskanen ym. 2000; Heiskanen ym. 2001). Vastaavat tutkimukset on vuosina 2003 ja 2006 toteutettu yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa (Heiskanen ym. 2004; Sirén ym. 2007). Miesten naisiin kohdistamaa väkivaltaa mittaavat naisuhritutkimukset on toteutettu vuosina 1997 ja 2005 (Heiskanen & Piispa 1998; Piispa ym. 2005). Lisäksi Suomi on osallistunut kansainvälisiin uhritutkimuksiin viidesti vuoden 1989 jälkeen (Aromaa & Heiskanen 2000a; Aromaa & Heiskanen 2007). Uhritutkimusten ohella toinen merkittävä piilorikollisuutta kartoittava lähde on nuorten itse ilmoitettua rikollisuutta koskeva tutkimus. Helsingissä tällaiset tutkimukset on tehty vuosina 1992, 2002 ja 2006 (Aromaa 1994; Kivivuori & Savolainen 2003; Salmi 2007). Vuonna 1995 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos käynnisti vastaavat tutkimukset valtakunnallisella tasolla (Kivivuori 1995).
I Johdanto 5 Nuorisorikollisuuskysely on sen jälkeen toteutettu isommalla otoksella neljästi vuosina 1996 2004 (Kivivuori 1997, 1999b sekä Kivivuori ym. 2001, 2002b ja Kivivuori & Salmi 2005). Seuraavaa mittausta on suunniteltu vuodelle 2008. Nuorisorikollisuuskyselyt on kohdistettu peruskoulun yhdeksännelle luokka-asteelle (15 16-vuotiaisiin), koska sen aikana kokonainen ikäkohortti on viimeistä kertaa tavoitettavissa samassa instituutiossa. Uhritutkimukset kertovat lähinnä henkilöuhreihin kohdistuvista rikoksista, ja itse ilmoitettua rikollisuutta koskevat tutkimukset ovat toistaiseksi kuvanneet nuorten lainvastaista käyttäytymistä. Muiden rikoslajien ja -tekijäryhmien kartoittamiseksi piilorikollisuustutkimusten kenttää on jatkossa tarve edelleen laajentaa. Tällaista laajentamista merkitsee esimerkiksi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen käynnistämä hanke, jossa vuoden 1961 kutsuntatutkimus toistetaan Helsingin kutsunnoissa 2006. Hanke laajentaa piilorikollisuustutkimuksen kohderyhmää nuoriin aikuisiin (18-vuotiaisiin miehiin). Uhritutkimusten osalta erityisenä kehityshaasteena olisi luoda seurantajärjestelmä, joka mittaisi yrityksiin ja yhteisöihin kohdistuvaa rikollisuutta. Todellisen rikollisuuden mittauksessa tärkeä lähde on myös rattijuopumusrikollisuuden yleisyyttä kartoittava tienvarsitutkimusten sarja, joka alkaa vuodesta 1979. Kontrollijärjestelmän toiminta Kontrollijärjestelmän toiminnasta kertovat lähteet voidaan jäsentää toimivan viranomaisen sekä rikosasian kulloisenkin käsittelyvaiheen mukaan. Esitutkintaa koskevaa tilastotietoa on verraten niukasti. Poliisitilastoon sisältyy tieto rikosten selvittämisestä. Poliisin pitämä pidätettyjen rekisteri kertoo tiedot kiinniotettujen, pidätettyjen ja vangittujen määristä sekä vapaudenmenetysaikojen pituuksista. Syyttäjien toimintaa koskeva tilasto julkaistaan oikeustilastollisessa vuosikirjassa. Tilasto jakaantuu kahteen osaan. Syyttäjän käsittelemät jutut kertoo syyttäjällä päättyneiden juttujen sekä syyttäjän tuomioistuimeen toimittamien juttujen perustiedot. Syyttämättä jättämistä koskeva tilasto erottelee seuraamusluontoisen syyttämättä jättämisen sekä syyttämättä jättämisen muulla perusteella. Lisäksi syyttäjien toiminnasta kertoo oikeuskanslerin vuosikertomus. Tiedot tuomituista rangaistuksista ja tuomituille määrätyistä seuraamuksista sisältyvät oikeustilastollisen vuosikirjan osastoon Syytetyt ja tuomitut. Aineistona ovat alioikeuksien rikospäätösilmoitukset sekä rangaistusmääräys-
6 Tapio Lappi-Seppälä ja rikesakkojen ilmoitukset. (Vuodesta 1994 alkaen rangaistusmääräykset antaa syyttäjä). Aineisto saadaan oikeusministeriön atk-pohjaisesta tuomiolauselmajärjestelmästä. Tilaston runko sisältää tiedot varsinaisessa oikeudenkäynnissä syytetyistä ja rangaistukseen tuomituista henkilöistä sekä rangaistusmääräyksistä ja rikesakoista. Tuomioistuintilaston tilastointiperusteisiin sekä konkurrenssiuudistuksen niihin tuomiin muutoksiin palataan lähemmin jaksossa III.A. Rangaistusten täytäntöönpanoa koskevat tiedot on kerätty Kriminaalihuoltolaitoksen ja Vankeinhoitolaitoksen vuosikertomuksista sekä Rikosseuraamusviraston ylläpitämistä rekistereistä. Sakkojen maksamisesta ja perinnästä saadaan tietoja Oikeusrekisterikeskuksen perintärekisteristä. Rikosoikeudellisen kontrollijärjestelmän ydinalueen ulkopuolelle jäävistä ratkaisuista ja ilmiöistä kertovaa tilastotietoa on vain rajoitetusti. Syyntakeettomia koskeva oikeustilaston tieto kertoo ainoastaan tuomioistuimissa vuosittain ymmärrystä vailla tuomitsematta jätettyjen lukumäärän. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen vuosikertomuksista saadaan kuitenkin perustiedot mielentilan selvittämisestä ja hoitoon määräämisestä.
I Johdanto 7 3 Esityksen rakenne ja esitystapa Katsaus jakaantuu aiempien vuosien tapaan kahteen pääjaksoon. Muilta osin esitystapaan ja rakenteeseen on tehty joukko muutoksia. Rikollisuuskehityksestä kertova pääjakso jakaantuu rikoslajikohtaiseen peruskuvaukseen (II.A Rikoslajit) sekä erillisteemoja ja ajankohtaisaiheita esittelevään jaksoon (II.B Rikollisuuden piirteitä). Rikoslajeja koskevassa jaksossa ovat tärkeimpien rikoslajien määrää ja kehitystä koskevat perustiedot. Rikollisuustilannetta kuvataan ensivaiheessa poliisitilaston tietojen pohjalta. Tämän jälkeen kuvaa täydennetään eri lähteistä saatavilla piilorikollisuutta koskevilla tiedoilla. Kolmanneksi selvitetään osin samoihin lähteisiin nojaten rikosvahinkojen määrää. Rikollisuuden määrässä väestöön suhteutettuna on usein suuria alueellisia eroja. Katsauksessa rikollisuuskehitystä kuvataan myös alueellisesta näkökulmasta. Vuoden 2004 katsauksessa aiemmin noudatettu väestömääriin perustuva aluejako korvattiin uudella ja tilastollisissa esityksissä yleisemmällä jaolla pääkaupunkiseutu, kaupunkimaiset kunnat, taajaan asutut kunnat ja maaseutumaiset kunnat. Rikosluvut on suhteutettu kunkin aluetyypin 15 vuotta täyttäneeseen väestöön. Tämän ohella rikollisuuden tarkastelussa hyödynnetään myös muita suhteutusperusteita. Rikollisuuden ajankohtaisina erityispiirteinä jaksossa II.B käsitellään nuorisorikollisuutta, naisten tekemää ja naisiin kohdistuvaa rikollisuutta, ulkomaalaisten rikollisuutta, rikosten pelkoa sekä alkoholin ja väkivaltarikollisuuden yhteyttä. Kontrollijärjestelmää koskeva pääjakso jakaantuu myös pysyvään perusosaan sekä vaihtuvateemaiseen ajankohtaisosaan. Jakso III.A kuvaa keskeisten kontrolliviranomaisten toimintaa rikosasian käsittelyn eri vaiheissa. Kunkin vaiheen alkuun on liitetty tilastotietojen tulkinnan kannalta tarpeellinen lyhyt normikuvaus. Jakso III.B sisältää kontrollijärjestelmän ja rikollisuuskontrollin kannalta ajankohtaisia erityisteemoja. Tässä katsauksessa erillistarkasteluun on valittu nuorten seuraamusjärjestelmä, huumausaineen käyttörikosuudistuksen vaikutukset seuraamuskäytäntöön, rangaistuskäytännön yhtenäisyys ja rikollisuuskontrollin kustannukset. Katsauksen liiteosassa rikollisuustilannetta koskevana perustauluna on poliisin tietoon tulleiden rikosten määrää koko maassa kymmenvuotiskautena ku-