14.11.2013 Riitta Koskinen



Samankaltaiset tiedostot
Kestävää kasvua ja työtä

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Rakennerahastokauden valmistelutilanne

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Rakennerahastokausi elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kilpailukykyä ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Kestävää kasvua ja työtä Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen. Tilanne

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

ESR tilannekatsaus PP:n maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Rahoituspäällikkö Riitta Ilola

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

ELSA-toimijatapaaminen Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR TILANNEKATSAUS. Lapin MYR

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

Ohjelmakausi käyntiin Suomessa

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

Kestävää kasvua ja työtä ESR

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Rakennerahastokauden valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Etelä- Savon valtuuskunta Helsinki, Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

ESR-hankkeiden hakuinfo

Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava. Lähtökohtia kaavan laadinnalle

Hämeen liiton rahoitus

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Rahoitusta Pohjois-Savon kehittämiseen

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

Ajankohtaista ESR-rahoituksessa. Verna Mustonen , Kajaani

Maaseudun kehittämisohjelman toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

Kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastokauden valmistelu

ESR-haku Hakuinfo Rahoitusasiantuntija Antti Hänninen Rahoitusyksikkö, Keski-Suomen ELY-keskus

Länsi-Suomen ESR-haku Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus)

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Hyvinvoinnin tukeminen ESR-rahoituksella

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus

ESR Rahoituksen hakeminen

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ Suomen rakennerahasto-ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma RAHOITUSINFO

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Transkriptio:

14.11.2013 Riitta Koskinen

14.11.2013 Riitta Koskinen

ETELÄ-SAVON MAAKUNTAPROFIILI (Osuus koko maasta, %) 14.11.2013 Riitta Koskinen Lähde: Tilastokeskus

Väestönmuutos Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutosten ennakkotilasto

Muuttoliike Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutosten ennakkotilasto

Lähde: Tilastokeskus, Väestötilasto

Lähde: Tilastokeskus, Väestötilasto

Kokonaisnettomuutto ikäryhmittäin Etelä- Savossa 2003-2012, keskimäärin / vuosi, 1.1.2013 aluejako Lähde: Tilastokeskus, Väestötilasto

Työllisen työvoiman ikärakenne 2010 Koko maa ja Etelä-Savo Lähde: Tilastokeskus

Työttömyysaste 30.9.2013 ELY-keskuksittain Lähde: Etelä-Savon ELY-keskus, työllisyyskatsaus

BKT maakunnittain 2010, /asukas BKT markkinahintaan, käyvin hinnoin Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito

Lähde: Tilastokeskus Ansio- ja pääomatulot

Puukauppa Etelä-Savo puukaupan kärjessä! Puukauppa vilkastui vuoden 2013 alkupuoliskolla erityisesti Etelä-Savossa, jossa puukauppoja tehtiin peräti 22% enemmän, kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Koko maassa puukaupat lisääntyivät samaan aikaan vajaat 10%. Etelä-Savo on monella mittarilla mitattuna metsätalouden kärkimaakunta. Muun muassa ainespuuvarojen käyttöaste on ollut vuosina 2007-2011 maan korkein eli 85,6% kestävästä hakkuusuunnitteesta. Tällöin noin 11% koko maassa ostetusta puusta oli peräisin Etelä-Savosta Nyt alkuvuonna Etelä-Savon osuus koko maan puukaupoista on noussut peräti 15%:iin, iloitsee aluejohtaja Antti Heikkilä. Metsäkeskus 16.8.2013

Metsähakkuiden bruttokantorahatulot 2012*, 1000 Lähde: Metla

Puutuoteteollisuuden osuus teollisuuden ja kaikkien toimialojen liikevaihdosta 2011 Etelä-Savo 8,9 30,7 Kainuu 5,0 29,7 Pohjois-Savo 5,4 16,3 Pohjois-Karjala 5,7 15,6 Päijät-Häme 4,6 12,9 Etelä-Pohjanmaa 3,7 9,3 Pohjois-Pohjanmaa 3,5 8,9 Ahvenanmaa 0,9 8,4 Keski-Suomi 3,1 7,9 Keski-Pohjanmaa 3,4 7,8 Etelä-Karjala 3,4 7,5 Kymenlaakso 1,9 4,9 Kanta-Häme 1,8 4,6 Lappi 1,8 3,7 Satakunta 1,8 3,7 Pirkanmaa 1,2 3,1 Pohjanmaa 1,3 2,4 Varsinais-Suomi 0,7 1,8 Uusimaa 0,1 0,6 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 %-osuus teollisuuden liikevaihdosta %-osuus kaikkien toimialojen liikevaihdosta Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri

Vapaa-ajan asunnot maakunnittain 2012 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 48 970 48 283 46 382 41 456 35 637 31 324 30 624 29 748 24 092 21 923 20 98520 864 20 20219 937 18 459 13 972 13 363 6 141 3 846 0 Lähde: Tilastokeskus, Rakennukset ja kesämökit

Yöpymisvuorokaudet Etelä-Savossa 2000-2012 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012* suomalaiset ulkomaiset Lähde: Tilastokeskus, Majoitustilasto

Yöpymisvuorokaudet tammi-syyskuussa 2012-2013 Koko maan yöpymiset tammi-syyskuussa vähenivät 0,51% edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna Lähde: Tilastokeskus, Majoitustilasto

Venäläisten yöpymisten lisäys (Tilastokeskus, Majoitustilasto) Koko maa Etelä-Savo, Etelä-Karjala, Kymenlaakso Yöpymisiä kpl Yöpymisiä kpl 2010 (tammi-heinäkuu) 636 465 165 251 2011 (tammi-heinäkuu) 781 815 209 880 2012 (tammi-heinäkuu) 930 396 267 266 2013 (tammi-heinäkuu) 991 851 332 785 Lisäys 2010-2013 56% 101%

1 000 Venäläisten ostamat kiinteistöt (Maanmittauslaitos, Kiinteistöjen kauppahintatilasto) 60000 Venäläisten ostamat kiinteistöt 2010-2012, 1000 50000 40000 30000 20000 10000 0 2010 2011 2012 Koko maa Etelä-Savo, Etelä-Karjala, Kymeenlaakso

Suhdanneindikaattori (liikevaihdon, työttömyyden ja nettomuuton muutos) Lähde: TEM alueosasto, Alueintegraattori-lehti 2/2013

Kauppalehti 12.11.2013

Aluekehityksen painopisteet vuonna 2014 Riitta Koskinen

Aluekehityksen visio Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta. Se tarjoaa vahvan osaamisperustan, hyvän toimintaympäristön elinkeinoelämälle ja viihtyisän ja turvallisen ympäristön ja sujuvan arjen asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Etelä-Savon väestökehitys on muuttovoittoinen ja sen aluetalous vahvistuu. 25.11.2013 Riitta Koskinen

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN TYÖKALUT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA EU-ohj.rahoitus TOTSU MAAKUNTAKAAVA KUNTAKAAVOITUS Kuntaraha Yksityinen rahoitus TOIMINNOT JA HANKKEET 25.11.2013 Riitta Koskinen

Aluekehitystyön painopisteet 2014 Aluekehityksen ennakointi lisävastuuta yleisessä ennakoinnissa Maakuntaohjelma valmiiksi mkvaltuusto kevät 2014 Maakuntaohjelman toimenpanosuunnitelma (ml. kaup.pol. ym. sopimukset sekä maakunnan yhteistyöasiakirjan) Rahoitusohjelmat liiton rooli laatijana, yhteistyökumppanina, rahoituksen ohjaajana, rahoittavana viranomaisena, hanketoimijana, edunvalvojana EU:n rakennerahastot nykyisen ohjelman päättäminen, uuden ohjelman käynnistäminen (ml. uudet menettelyt) ENPI / ENI uuden ohjelman laadinta, sen hankkeistuksen edistäminen Muut ohjelmat (Itämeri, Pohjoinen Periferia) sekä maakunnan kehittämisraha Aluekehityslain voimaan tulo uudet/päivitetyt menettelyt 25.11.2013 Riitta Koskinen

Aluekehityksen sisältöpainotukset Uusiutuva Etelä-Savo strategian valinnat, maakuntaohjelman toimintalinjat Menestyvä yritystoiminta Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö Laadukkaat hyvinvointipalvelut Hyvä toimintaympäristö Etelä-Savon vahvuuksia ja haasteita Luonnonvarat, luontoarvot; metsä ja puu, ruoka, Saimaa; Venäjän läheisyys Hyvä innovaatioympäristö, cleantech, ikääntyvä väestö, nuoret, hyvin palveleva infra Kilpailukyvyn edellytyksenä älykäs erikoistuminen Innovaatiokärjet: metsäbiomassan hyöd., ympäristöturvallisuus, materiaalitekniikka Nousevat: luomu, digi 25.11.2013 Riitta Koskinen

EU:n rakennerahastot Etelä-Savossa 2007 2013 tilanne 31.10.2013 EAKR ja ESR-tukirahoitus yhteensä n. 220 miljoonaa euroa Yritystuet 65 milj Yritysten investointi- ja kehittämishankkeet, toimitiloja yrityksiä varten Osaamiskärjet 54 milj Tutkimus- ja tuotekehityshankkeita, investointeja tutkimusympäristöihin Yrittäjyys 27 milj Konsultointi- ja neuvontapalveluja, yritys- ja yrittäjyyskoulutusta Alueen saavutettavuus, olosuhteet ja tunnettuus 23 milj Liikenneinfran parantamishankkeita, alueen markkinointia, vesihuoltohankkeita 25.11.2013 Riitta Koskinen Koulutus- ja osaamisrakenteiden kehittäminen 19 milj Uusien oppimismallien kehittämistä, investointeja oppimisympäristöihin Työmarkkinoiden toimivuus 30 milj Työllisyyttä tukevia hankkeita, työpajoja

EU:n rakennerahastot Etelä-Savossa 2007 2013 tilanne 31.10.2013 Osaamiskärjet ja hankekokonaisuudet n. 50 milj + niitä kiinteästi tukevat hankkeet n. 4 milj Matkailu- ja kulttuurirakentaminen 3,1 milj Sähköiset palvelut 4,2 milj Bioener gia 2,6 milj Matkailumarkkinointi 2,1 milj Hyvinvointi 7,6 milj Matkailun tuotekehitys ja verkostoituminen 3,0 milj Matkailuosaaminen 1,5 milj Elektroniikan 3K Savonlinna 1,1 milj Kuitu- ja prosessiteknologia Savonlinna 8,7 milj LUT vihreä kemia 6,7 milj LUT materiaalitekniikka 4,7 milj 25.11.2013 Riitta Koskinen MAMK muovi- ja komposiittiosaam inen 5,2 milj

Rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelu Yksi rakennerahasto-ohjelma (EAKR+ESR ) Alueelliset suunnitelmat ja valtakunnalliset teemat Alueilla rahoittajina maakuntaliitot ja elyt Maakunnan yhteistyöryhmä, maakunnalliset rahoituskehykset 25.11.2013 Riitta Koskinen

Rakennerahastojen alueellinen jako 2014-2020 Hanketoimintaan käytettävissä olevan rahoitus EU-rahoitus 2014-20 Itä- ja Pohjois-Suomi, perusrahoitus 476,3 milj. Harvaan asutun alueen erityisraha (NSPA) 296,1 milj. Itä- ja Pohjois-Suomi yhteensä 772,5 milj. Etelä- ja Länsi-Suomi yhteensä 316,6 milj. Ahvenanmaa 5 milj. Valtakunnalliset osiot 171 milj. Tekninen tuki 3 % (ohjelmahallinto) Yhteensä Lisäksi EAY (Euroopan alueellinen yhteistyörahoitus) Vähävaraisten avustus (uusi) 39 milj. 1304 milj. 161,3 milj. 23,0 milj. Alueiden välinen jako (TALPO): Itä- ja Pohjois-Suomi 70,61 % Etelä- ja Länsi-Suomi 28,94 % Ahvenanmaa 0,45 %

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien välinen rahoituksen jakoesitys EU-rahoitus Ohjelma-kaudella 2014-2020 yhteensä EU-rahoitus Ohjelma-kaudella 2007-2013 yhteensä muutos muutos % Ohjelma-kaudella 2014-2020 yhteensä /as./vuosi Ohjelma-kaudella 2007-2013 yhteensä /as./vuosi Muutos /as/v % Etelä-Savo 101 312 461 127 201 858-25 889 397-20 % 94 111-14,8 % Pohjois-Savo 148 820 822 195 924 867-47 104 045-24 % 86 111-22,9 % Pohjois-Karjala 109 759 906 132 157 245-22 397 339-17 % 95 111-15,0 % Kainuu 56 703 791 68 253 396-11 549 605-17 % 100 112-10,0 % Keski-Pohjanmaa 34 296 105 35 539 462-1 243 357-3 % 71 75-5,1 % Pohjois- Pohjanmaa 186 728 648 188 275 122-1 546 475-1 % 67 72-7,6 % Lappi 134 851 919 141 349 608-6 497 689-5 % 105 108-2,0 % Itä- ja Pohjois- Suomi 772 473 652 888 701 558-116 227 907-13 % 85 98-13,0 % Rahanarvon muutosta ei ole huomioitu 2014-2020 ja 2007-2013 summien vertailussa

Toimintalinjat ja niiden erityistavoitteet TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn edistäminen (EAKR) 41 % Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Yritysten energiatehokkuuden edistäminen PK -yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomi) TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 54 % Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittyminen kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 47 % Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 33 % Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 20 % Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen TL 6 Tekninen tuki (EAKR 6 %)

Aluesuunnittelun painopisteet vuonna 2014 Jarmo Vauhkonen

Aluesuunnittelun painopisteet Maakuntastrategia ja ohjelma Maakuntakaava 26.11.2013 37

Aluesuunnittelun painopisteet vuonna 2014 1. Maakuntakaavoitus - Tuulivoimamaakuntakaavan loppuun saattaminen - Uuden maakuntakaavan käynnistäminen luonnonvara kärjellä 2. Maakuntaohjelmatyö Hyvä toimintaympäristö 3. Pienten keskusten kehittämiskampanja (Pike kampanja) 2014-2016 4. Valtakunnallinen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvatyö (ALLI) 5. MRL:n toimivuusarviointi

Aluesuunnittelun painopisteet vuonna 2014 Maakuntakaavoitus - Luonnonvarateema Potentiaaliset turvetuotantoalueet ja soidensuojeluohjelman alueet Teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet Kiviainesalueiden päivitykset Arvokkaat kallio- ja moreenialueet Pohjavesialueiden päivitykset - Kaupan ja matkailun tarpeet - Lahti-Mikkeli oikorata ja Mäntyharjun kanava - Maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen päivitykset - Muut tarpeet Toteutuneet luonnonsuojelualueiden päivitykset Puolustusvoimien varasto-alueiden suoja-alueet Mahdolliset muut tarpeet

Aluesuunnittelun painopisteet vuonna 2014 Maakuntakaavoitus - Maakuntakaavan kokonaispäivitys yhdessä kaavaprosessissa - Osallistumis- ja arviointivaiheessa teemakohtaiset esittelyt selvitys- ja päivitystarpeista - Palautteessa osallisilta näkemys päivitystarpeista ja tavoista - Tavoitteena vuorovaikutteinen tavoitteenasettelu kaavoitustyön pohjaksi - Maakuntakaavan vireillepanopäätös mkhall 16.12.2013

Aluesuunnittelun painopisteet vuonna 2014 Tuulivoimakaavan (1. vaihemaakuntakaava) tilanne - Kaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla 2.9.-2.10.2013 - Viranomaisneuvottelu pidettiin 5.11.2013 - Saadun palautteen ja viranomaisneuvottelun perusteella kaavaehdotus tulee laittaa uudelleen nähtäville ennen hyväksymiskäsittelyä - Esitys mkhallitukselle 16.12.2013

Maakuntakaavan seurantaraportti 2013 (= maakuntakaavakatsaus) tiedoksi syysvaltuustolle - Keskeiset Saimaan maakunnan toimintaympäristön ja suunnittelutilanteen muutokset (maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen, mitä on tapahtunut) - Pohjana uudelle toimintasuunnitelmalle - Esiteltiin lokakuun maakuntahallitukselle

Vuoden 2014 resurssit Mervi Simoska

TALOUSARVIO 2014 KS TA TS TS Muutos (brutto) 2013 2014 2015 2016 2013 / 2014 % Luottamushenkilöhallinto toimintatuotot (brutto) 2 332 600 2 367 600 2 438 600 2 511 800 1,5 toimintakulut (brutto) -453 900-521 900-542 700-559 500 15,0 Virasto toimintatuotot (brutto) 53 700 53 700 52 000 52 000 0,0 toimintakulut (brutto) -1 910 600-1 931 900-1 948 200-2 004 600 1,1 Hankkeet toimintatuotot (brutto) 933 450 533 500 425 000 365 000-42,8 toimintakulut (brutto) -995 350-561 100-425 000-365 000-43,6 Yhteensä toimintatuotot (brutto) 3 319 750 2 954 800 2 915 600 2 928 800-11,0 toimintakulut (brutto) -3 359 850-3 014 900-2 915 900-2 929 100-10,3 rahoitustuotot 41 100 1 100 1 300 1 300-97,3 rahoituskulut -1 000-1 000-1 000-1 000 0,0 Tilikauden tulos 0-60 000 0 0

KUNTIEN MAKSUOSUUDET 2014 (alustava) lask.vero- 2014 tulot 2011(* maksuosuudet % m aksuosuus m uutos 1000 2013 Enonkoski 3 781 21 104 0,8914 20 792 312 Heinävesi 9 853 55 000 2,3230 54 187 813 Hirvensalmi 5 613 31 331 1,3233 30 868 463 Joroinen 14 063 78 500 3,3156 77 340 1 160 Juva 16 893 94 294 3,9827 92 901 1 393 Kangasniemi 14 086 78 626 3,3209 77 463 1 163 Mikkeli 159 152 888 371 37,5220 875 239 13 132 Mäntyharju 16 587 92 587 3,9106 91 218 1 369 Pertunmaa 4 244 23 691 1,0006 23 341 350 Pieksämäki 55 275 308 541 13,0318 303 980 4 561 Puumala 6 347 35 430 1,4965 34 907 523 Rantasalmi 9 195 51 326 2,1679 50 568 758 Savonlinna 102 257 570 787 24,1083 562 349 8 438 Sulkava 6 810 38 011 1,6055 37 449 562 YHTEENSÄ 424 157 2 367 600 100,0 2 332 600 35 000 muutos-% 1,5 *) Lähde: VM, Kuntaosasto 28.12.2012