LAUSUNTO 1 (5) Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTOPYYNTÖ 4.8.2011 (VM068:00/2011), sen täydennys 17.8.2011 sekä STM:n 10.8.2011 esittämät lisäykset 4.8.2011 lausuntopyyntömateriaaliin Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi veronumerorekisteristä sekä laeiksi väestötietojärjestelmästä ja väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 22 :n sekä työturvallisuuslain 52 a :n muuttamisesta. Lausunnon antajasta Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry edustaa kiinteistöjen ja infrastruktuurin ammattimaisia omistaja-, rakennuttaja-, käyttäjä-, sijoittajaja palveluntuottajaorganisaatioita. RAKLI toimii kiinteistö- ja rakentamisalan vaikuttajana, kehittäjänä, ammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana. Yleistä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi veronumerorekisteristä sekä laeiksi väestötietojärjestelmästä ja väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 22 :n sekä työturvallisuuslain 52 a :n muuttamisesta. RAKLI on jo vuosia ollut mukana kehittämässä jäsentensä kanssa vapaaehtoisia toimia, joilla rakennushankkeiden tilaajat voivat osaltaan estää talousrikollisuutta ja helpottaa viranomaisvalvontaa. RAKLI suhtautuu lakiesityksiin myönteisesti ja pitää tärkeänä saada viranomaisten ja myös muiden rakennusalan toimijoiden käyttöön nopeasti ja helposti tietoja julkisista tietopalveluista yhteiskuntavelvoitteiden hoitamisesta. Luonnos laiksi veronumerorekisteristä (lausuntopyynnön 3.8.2011versio) Lakiehdotuksen 2 :ssä viitattujen lakien ei tulisi rajoittaa verottajan ja viranomaisten mahdollisuuksia saada, vaihtaa ja tarkistaa keskenään valvonnassa tarvittavaa tietoa. Käytännössä on ollut huomattavissa, että tietojenvaihtoon on liittynyt merkittäviä rajoituksia, jotka ovat hankaloittaneet
LAUSUNTO 2 (5) tavoitteiden saavuttamista. Nyt lausunnolla olevan lakiehdotuksen osalta tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että tiedonvaihdon esteet poistetaan. Veronumeron käyttötarkoitusta koskevaan 3 :ään tulisi lisätä eläkevakuutusta koskevien velvoitteiden tarkistaminen. Rakennusalalla toimivan työntekijän veronumeroa voitaisiin hyödyntää jatkossa työnantajan ottamien eläkevakuutusten henkilömäärän tarkistamiseen, mikäli veronumerorekisteriin yhdistettäisiin myös tieto työnantajasta. Lisäystä koskevat tarkennukset tulisi tehdä myös perusteluteksteihin. Lakiehdotuksen 5 mukaan tietopalvelusta voidaan hakea tietoja ainoastaan yksittäisinä hakuina. Ehdotamme tämän rajoituksen poistamista, jotta verottajan tietojärjestelmistä voidaan hakea massa-ajona tietoa luotettavien tietojärjestelmäpalveluja tuottavien toimijoiden ja rakennusalan yritysten käyttöön. Tämä antaisi tilaajille ja rakennusalan yrityksille mahdollisuudet kehittää edelleen tietojärjestelmiin ja ajantasaiseen tietoon pohjautuvia hallinta- ja valvontatyökaluja. Rakennusalalla toimivan työntekijän veronumeroa voitaisiin hyödyntää myös jatkossa työnantajan ottamien eläkevakuutusten määrän tarkistamiseen, mikäli veronumerorekisteriin yhdistettäisiin myös tieto työnantajasta. 5 perustelumuistossa on mainittu, että tietojen hakeminen julkisesta palvelusta edellyttää kirjautumista Katsotunnistautumismenettelyllä. Vastustamme tätä liian jäykkänä ja rajoittavana vaatimuksena. Luonnos työturvallisuuslain 52 a :n muuttamisesta Lausuntopyynnön 4.8. lakiehdotustekstiin on STM:n työsuojeluosasto laatinut 10.8. täydennysehdotuksen, jossa 52 a :n huolehtimisvelvoitetta on laajennettu pääurakoitsijaan, päätoteuttajaan, työnantajaan sekä itsenäiseen työnsuorittajaan. Lisäksi tekstiehdotuksessa on hyvin täsmennetty huolehtimisvelvollisuutta tosiasiallisten vaikutusmahdollisuuksien mukaiseksi lisäämällä tekstiin maininta käytettävissään olevin keinoin. Tunnisteessa esitettävän veronumeron edellytetään myös olevan näkyvissä. 53 täsmentää
LAUSUNTO 3 (5) itsenäisen työnsuorittajan velvoitteita ja 63 laiminlyönnistä aiheutuvia seuraamuksia. Kannatamme STM:n esittämiä täydennyksiä, joilla huolehtimisvelvollisuutta täsmennetään ja laajennetaan kaikille yhteisellä rakennustyömaalla toimiville tahoille. Lisäksi esitämme harkittavaksi, tulisiko myös työntekijöitä velvoittaa pitämään näkyvillä henkilön yksilöivä kuvallinen tunniste. Erityisesti ulkomailla toimivien yritysten osalta tällä olisi merkitystä. Luonnos laiksi väestötietojärjestelmästä ja väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 22 :n muuttamisesta Perustelumuistiossa sivulla 17 on kerrottu, että henkilötunnuksen antaminen ulkomaalaiselle Suomeen tilapäisesti työskentelemään tulevalle henkilölle on tarkoitus järjestää niin, että ulkomainen työntekijä ilmoittautuisi verohallinnon toimipisteessä, joka tunnistaisi henkilön ja keräisi tarpeelliset tiedot. Tämän jälkeen henkilötunnus voitaisiin antaa hänelle samalla asiointikerralla, mikäli kaikki asiapaperit ovat kunnossa, ja siitä annettaisiin hänelle dokumentti. Suomalaisen henkilötunnuksen saamista varten ulkomaalaiselle työntekijälle tulisi antaa mahdollisuus täyttää tarpeelliset tiedot järjestelmään ennen Verohallinnon toimipisteessä käyntiä. Näin voitaisiin varmistaa, että kaikki henkilötunnuksen myöntämistä varten tarvittavat tiedot ja dokumentit ovat käytettävissä, kun henkilö asioi toimipisteessä. Tunnistautumista varten käynti Verohallinnon toimipisteessä on tarpeellinen, mutta edellä kuvatulla menettelyllä voitaisiin päästä siihen, että yksi käyntikerta riittää eikä veronumeroa jätettäisi hakematta hakumenettelyn hankaluuden vuoksi. Yhteisen rakennustyömaan käsite Yhteinen rakennustyömaa on rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 205/2009 2 :n 1 kohdassa määritelty koskevan työpaikkaa, jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja. Tämä määritelmä soveltuu hyvin uudis- ja korjausrakentamiseen ja kunnossapitoon, jossa työ on
LAUSUNTO 4 (5) projektiluonteista ja toteutetaan alueellisesti rajattuna työmaana sekä edellyttää toimenpide- tai rakennuslupaa. Pienet kunnossapitotyöt, kuten vikakorjaukset ja pienimuotoiset tilamuutokset sisältyvät kuitenkin 2 1 kohdan mukaiseen yhteisen työmaan määritelmään. Näiden osalta esimerkiksi turvallisuuskoordinaattorin nimeämiseen (205/2009) liittyvät tulkintakysymykset osoittautuivat käytännön toiminnassa hankaliksi ja tulkinnanvaraisiksi. Kiinteistön omistajilla on hyvin suuri määrä operatiivisesti nopealla aikataululla toimeksi annettavia pieniä kunnossapitotöitä, jotka eivät luonteeltaan ole rakennustyömaaksi katsottavaa toimintaa, mutta täyttävät yhteisen työmaan määritelmän. Toimeksiannot pohjautuvat vuosisopimuksiin tai pidemmäksi määräajaksi solmittuihin palvelusopimuksiin. Talousrikollisuuden torjuntaan suunnitellut jatkotoimenpiteet, kuten esimerkiksi urakoitsija- ja työntekijätietojen ilmoitusvelvollisuutta koskevat säännökset tulee täsmentää rakennustyömaita koskeviksi ja yhteisen työmaan määritelmää tulee viimeistään tässä yhteydessä täsmentää. Arvonlisäverolain mukainen rakentamispalvelujen määrittely ei myöskään ole tästä näkökulmasta riittävän täsmällinen, kuten käännetyn arvonlisäveron käyttöönottoon liittyvät ongelmat ja tulkintakysymykset osoittavat. Lopuksi Talousrikollisuuden torjunta on sen yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten vuoksi erittäin merkittävää. Olennaista on se, että lainsäädäntö mahdollistaa tehokkaat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. RAKLI kiinnittää huomiota siihen, että liian tiukat tietosuojasäännökset, esimerkiksi viranomaisten tietojen vaihdon välillä, saattavat estää tavoitteen saavuttamisen ja näitä olisi syytä lainsäädännöstä purkaa. Talousrikollisuuden torjumiseksi vaaditaan laaja-alaista yhteistyötä eri osapuolten kesken. Pidämmekin valitettavana sitä, että talousrikollisuuden torjuntaa koskevaa lainsäädäntövalmistelua on tehty ns. kolmikannassa viranomais- ja työmarkkinaosapuolten kesken ilman, että kiinteistön omistajien ja rakennuttajien edustaja on ollut mukana työssä. Tämä puute on tarpeen korjata mahdollisimman pian, sillä on ensiarvoisen tärkeää, että kiinteistön
LAUSUNTO 5 (5) omistajien ja rakennuttajien näkökohdat tulevat myös huomioon otetuksi valmistelussa. Näin voidaan varmistaa lainsäädännölle asetettujen tavoitteiden entistä tehokkaampi saavuttaminen ja välttyä mahdollisilta soveltamisongelmilta. Kiinnitämme erikseen huomiota siihen, että urakoitsijoita edustava Rakennusteollisuus RT ry ei voi toimia kiinteistön omistajien ja rakennuttajatahon edustajana, sillä rakennuttaja on urakoitsijan asiakas ja joissakin tilanteissa intressit ovat vastakkaiset. Tämä epäkohta on konkretisoitunut muun muassa siten, että aiemmissa lainsäädäntövalmisteluissa on rakennuttajalle asetettu sellaisia velvoitteita, joista rakennuttaja ei käytössään olevin keinoin voi suoriutua. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Ilpo Peltonen tekninen johtaja