Työryhmä piti yhteensä neljä työseminaaria.



Samankaltaiset tiedostot
MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Kaupunkistrategia

Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus

Kuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski

IISALMEN YLEISKAAVA strateginen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys Anne Korhonen

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

OSA A: TEEMANA ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT (SWOT-ANALYYSI) 1.1 Yleistä

Hyvinvointiraportti 2018 Kyyjärven kunta


Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

Viestintä ja materiaalit

Väestö Pinta ala as. 12. suurin kaupunki. maa 8017 km2 vesi 415 km2 suurin kaupunki

Kysely Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva Nettikyselyn tuloksia

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Perustietoa Sukevasta

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU Tomi Timonen

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Leader!

Tasa-arvoa terveyteen

Vasite -tiimi on Utajärven kunnan vapaan sivistystyön ja vapaa-aikapalveluiden henkilöstön tiimi.

PALVELUT KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISESSA. Talousarvio info Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia

Kajaanin kaupunki Sivistyspalvelut

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari , Pori

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi

Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille

Laukaan Ekokoulu uudenlaisena oppimisympäristönä Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät Sivistysjohtaja Juha Tolonen

MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien

Sosiaali- ja terveysyksikkö Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä

KUNTASTRATEGIA Hyväksytty valtuustossa / 65

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA LUONNOS

Kulttuurisote. slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA. Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna Pinta-ala km josta vesialuetta km Väestö Veroprosentti 20,5 %

Loimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl yhteisöllinen kunta

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Kuopion maaseutuohjelma

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE

NÄKÖKULMIA KULTTUURITOIMINTALAIN UUDISTAMISEEN

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Kajaanin kaupungin palvelukysely:

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta.

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

Palveluseteli ja asiakkaan valinnanmahdollisuudet

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Ajankohtaista maaseuturahastosta

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Transkriptio:

9 OSA C: TEEMANA OSAAMINEN JA PERUSPALVELUT Tehtävät Teemaryhmä tarkasteli osaamisen ja peruspalvelujen nykytilaa ja tulevaisuuden muutossuuntia Kajaanin maaseutualueella. Toiminnan alueiksi rajattiin koulutuspalvelut, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut, lasten päivähoito sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Työryhmä rajasi tarkastelusta pois kauppa- ja postipalvelut, koska ne eivät kuulu kaupungin toimialaan. Työskentely Työryhmä piti yhteensä neljä työseminaaria. Teemaryhmän jäsenet tarkastelivat maaseutuohjelman vaikutusta myös oman toimialueensa näkökulmasta, jolloin tuloksena saatiin kiteytettyjä ajatuksia Kainuun maakuntasuunnitelman, Kainuun maakuntaohjelman, Kainuun maaseutuelinkeinoohjelman, maaseutua koskevan ammatillisen koulutuksen, yleissivistävän koulutuksen, vapaan sivistystyön, kulttuuri- ja vapaa-ajan sekä perusturvan palvelujen osalta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT Maaseudun väestö on vähentynyt viime vuosikymmeninä ja samansuuntainen kehitys jatkuu edelleen. Osa maaseudun kylistä on kuitenkin elinvoimaisia. Erityisesti niillä kylillä, jotka sijaitsevat kaupunkien läheisillä maaseutualueilla, on menestymisen mahdollisuuksia. Muuttohalukkuus kaupunkialueilta näihin taajamien lähellä sijaitseviin kyliin on jossain määrin lisääntynyt. Toimivalla kyläkoululla on suuri merkitys muuttohalukkuuteen. Uusia asukkaita on hankala saada muuttamaan kylään, jossa ei ole toimivaa kyläkoulua. Kajaanin maaseutualueilla toimivia kyläkouluja on tällä hetkellä kuudella kylällä. Uhkana on, että näiden lukumäärä vähenee. Maaseudulla asuva väestö voidaan pääsääntöisesti jakaa kolmeen ryhmään: maalle muuttanut, etupäässä kaupunkitaajamassa työssä käyvä väestö, maaseudulla yritystoimintaa harjoittava väestö sekä maaseudulla asuva eläkkeellä oleva väestö. Ihmisiä muuttaa taajamasta maaseudulle väljempään asumismuotoon. Maaseutu tarjoaa heille mahdollisuuden toteuttaa itseään vapaa-aikanaan. Erilaisten tuotantoalojen yrittäjät ja maaseutuyrittäjät tarvitsevat tilaa ja toimintaympäristöä. Maaseudulla on ikääntyviä ihmisiä, joka tarvitsee hoivaa ja huolenpitoa, sosiaali- ja terveyspalveluja. He ovat asuneet ja tehneet työnsä maalla, joten he haluavat viettää myös vanhuutensa maaseudulla.

30 Keskeiset toimintaympäristön muutossuunnat vuoteen 008: Nykyinen tilanne Terveys- ja sosiaalipalvelut Perhepäivähoito Yksityisiä kpl Kunnallisia kpl Jormua Karankalahti Hevossuo Kunnallinen kiertävä päivätoiminta Mainua Vuoreslahti Jormua Paltaniemi Kirkkoaho Kerho Esikoulu 4H, Srk Hoivapalveluyrityksiä Yksityisiä Maaseutualueella 3 Koulutus- ja kulttuuripalvelut Peruskoulu Toiminnassa olevat maaseutukoulut Oppilaat 0.9.00 Jormuan koulu Kirkkoahon koulu Kuluntalahden koulu Mainuan koulu Paltaniemen koulu Vuoreslahden koulu 44 67 9 35 3 36 Lakkautetut maaseutukoulut Murtomäen koulu Lahnasjärven koulu Karsikkovaaran koulu Rasimäen koulu Halla-ahon koulu Koutaniemen koulu Kansalaisopisto Jormuan koulu Kuluntalahden koulu pianonsoitto erikoiskäsityö

3 Liikuntapalvelut Sisäliikunta Koulun liikuntasali Urheiluseura Kyläyhdistys Vanhempainyhdistys Seppälä 3 Mainua 0 Srk, tykytoim., jne Ulkoliikunta Liite 6 Maaseutualueen liikuntapaikat tummennettu Lähde: Kajaanin kaupungin Liikunta- ja kansainväliset palvelut SWOT-ANALYYSI HEIKKOUDET - Väestön ikääntyminen - Harvaan asutun alueen turvallisuusriskit VAHVUUDET - Kajaani-Sotkamo välisen asutuksen voimistuminen - Kajaanin kasvu aluekeskuksena - Tiedon merkitys tuotannontekijänä vahvistuu UHAT - EU:n laajeneminen ja sen seurauksena tukien väheneminen - Matalan jalostusasteen teollisuuden siirtyminen pois Kajaanista MAHDOLLISUUDET - Maaseutuväestön heterogeenisyyden kasvu - Maatilojen koon kasvu - Maaseudun elinkeinojen monipuolistuminen - Maaseudulla asuvien määrän kasvu - Langattomien yhteyksien laajeneminen - Ympäristötietoisuuden voimistuminen - Elämän laadullisten tekijöiden merkitys kasvaa - Vapaa-ajan merkitys työn vastapainona voimistuu VISIO v. 008 PÄÄTEEMAT: Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Peruspalveluiden hyvästä tasosta huolehditaan kylissä

3 TERVEYS- JA SOSIALIPALVELUT Strateginen tavoite vuoteen 008 Riittävät terveys- ja sosiaalipalvelut kylälle Haja-asutusalueen vanhusväestö ja lapsiperheet tarvitsevat terveys- ja sosiaalipalveluja voidakseen asua maaseudulla. Maaseudulle on perustettu hoivapalveluyrityksiä ja palvelukoteja vanhuksille. Lisäksi tarvitaan täydentävää, lähimmäis- ja naapuriapuun perustuvaa palvelutoimintaa tukemaan maaseudulla asuvien, ikääntyvien ihmisten itsenäistä selviytymistä ja viihtyvyyttä sekä ehkäisemään heidän syrjäytymistään. Riittävät tietoliikenneyhteydet mahdollistavat vanhusten terveydentilan säännöllisen seurannan joko kyläkoululla toimivan monipalvelukeskuksen terveys- ja hoitopalveluiden yksikössä tai kotona. *Vastaanottopalvelut kyläkoululla *Päiväkoti ja iltapäiväkerhot kyläkoululla *Hoivapalvelu *Perusturvalautakunta *Lainmukainen asiakasmaksu *Palveluseteli *Lähimmäis- ja naapuriapuun perustuva palvelutoiminta KOULUTUS- JA KULTTUURIPALVELUT Strateginen tavoite vuoteen 008 *Perusturvalautakunta/kolmas sektori *Palveluyritykset/perusturvalautakunta *Kylätoimikunnat/kolmas sektori Hyvä koulutus- ja kulttuuripalvelujen saatavuus *Lakisääteiset ja ei lakisääteiset palvelut. Palveluseteli *Omakustanteinen Perinteisen ala-asteen koulutuksen lisäksi maaseudun kyläkoulu on nuorten ja aikuisten vapaa-ajan kulttuuripalveluiden keskus. Kansalaisopiston lähiopetus voidaan toteuttaa monipalvelukeskuksena toimivalla kyläkoululla. Muuta koulutus- ja kulttuuripalvelujen tarjontaa on pääasiassa ydinkaupungin alueella. Etä- ja monimuoto-opetusta voidaan tarjota erilaisissa oppimisympäristöissä tietoverkkojen kautta joko kyläkoululla tai kotona. Tietoverkot mahdollistavat rajattoman opiskelumahdollisuuden eri oppilaitoksissa. Palvelujen saatavuus edellyttää hyviä tie- ja joukkoliikenneyhteyksiä sekä erilaisia tietoliikennejärjestelyjä. *Toimivat perusopetuspalvelut * *Koulutus- ja kulttuuripalvelut *Käyttäjät maksavat *Kansalaisopiston opintoryhmät kokoontuvat kyläkoululla *Kansalaisopiston opintoryhmät kokoontuvat muualla kuin kyläkoululla *Kirjastoautopalvelut Kylätoimikunta Kolmas sektori / kylätoimikunta *Opintoryhmässä vähintään 8 opiskelijaa. Opiskelija maksaa kurssimaksun *Opintoryhmässä vähintään 8 opiskelijaa. Opiskelija maksaa kurssimaksun. Tilakustannuksissa yhteistyö kylätoimikunnan kanssa *Maksuton. Pidetään yllä

33 LIIKUNTAPALVELUT Strateginen tavoite vuoteen 008 Liikuntapalvelut omalle kylälle Kyläkoulut toimivat myös liikuntapalveluiden keskuksina. Eri ikäryhmille tarkoitetut sisäliikuntamahdollisuudet koulun liikuntatiloissa sekä ulkoliikuntamahdollisuudet koulun liikuntakentillä ja ulkoilureiteillä. *Liikuntapalvelut kyläkouluilla *Liikuntaneuvosto / kylätoimikunnat / urheiluseurat *Liikuntaneuvosto avustaa järjestöjä VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Toimenpiteiden ansiosta palvelut kylillä monipuolistuvat. Kyläkoulun käyttö monipalvelukeskuksena lisää asukkaiden viihtyvyyttä ja elämänlaatua kylillä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja lähimmäisavun turvin iäkkäät ihmiset voivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Vireä kyläkoulukeskus houkuttelee myös uusia asukkaita kylälle. Tietoverkkojen kautta mahdollistutettu etä- ja monimuoto-opetus lisää eri oppilaitosten tarjoamia opiskelumahdollisuuksia kylillä. Toimenpiteiden ansiosta kylillä on paremmat mahdollisuudet säilyä elinvoimaisina ja asuttuina, jolloin kylämaisema säilyy maaseutumaisena. Esitettyjen toimenpiteiden johdosta yrittäjyys kylillä lisääntyy. Erityisesti hoivapalveluyritysten ja kolmannen sektorin yritystoiminta lisääntyy. Toimenpiteillä on vaikutuksia kuntatalouteen. Toimenpiteiden toteuttamiseksi tarvitaan resursseja kaupungin budjetista.