NRO 1 2010 SUOMI ÅSA EI VOI KUVITELLA ELÄMÄÄ ILMAN KIRJOJA. www.posten.ax

NRO 1 2010 SUOMI ÅSA EI VOI KUVITELLA ELÄMÄÄ ILMAN KIRJOJA www.posten.ax

AHVENANMAA+MACAO=TOTTA Kaksi pientä, itsenäistä aluetta eri puolilla maapalloa on löytänyt toisensa. Juuri ennen vuodenvaihdetta Ahvenanmaa ja Macao allekirjoittivat yhteistyösopimuksen. Tulevaisuudessa voit postimerkkien välityksellä tutustua elämään Macaossa. Ahvenanmaa esitellään samalla tavalla macaolaisille. Seuraava yhteistyön iso harppaus otetaan syksyllä, jolloin kumpikin pieni itsenäinen alue julkaisee oman postimerkin. Merkkien yhteisenä aiheena on kirkkointeriööri. Merkkejä myydään erikseen, mutta niistä julkaistaan myös yhteinen pienoisarkki. Maailma pienenee postimerkkien välityksellä. Anita Häggblom TOIMIALAJOHTAJA POSTEN ÅLAND FRIMÄRKEN TYÖNTEKIJÖITÄ Analysoin kampanjoiden tuloksia HEIDEMARIE ERIKSSON Yksikön päällikkö, myynti Vastaan ulkomaanmyynnistä ja vuosittain teen tarkkaan suunnitellun markkinointiohjelman Frimärkenille. Etsin uusia kanavia ja yhteistyökumppaneita, mikä onkin haaste keräilyalan vähetessä. Lisäksi analysoin kampanjoiden tuloksia ja olen Postin postimerkkiryhmän jäsen. NETTAN ISAKSSON-HJULSTRÖM Tuotanto, päävarasto Pidän huolta postimerkki- ja tuotevarastostamme. Toimitan postimerkkejä jälleenmyyjillemme ja Ahvenanmaan postikonttoreille ja postiasiamiehille. Lisäksi huolehdin erilaisten postimerkkituotteiden toteutuksista. Pidän yhteyttä kotityöntekijöihimme. Työni on monipuolista ja erityisesti pidän siitä, että saan olla yhteydessä kotityöntekijöihin, jälleenmyyjiin ja postikonttoreihin. Pidän huolta postimerkkivarastosta

POSTEN ÅLAND AB FRIMÄRKEN PB 1100 22111 MARIEHAMN PUHELIN 018 636 640 Tilaukset Suomesta: 020 340 020 Puhelinaika: ma pe 9.00 16.00 FAKSI 018 636 608 INTERNET www.posten.ax Pohjola-postimerkit: www.topoftheworld.nu SÄHKÖPOSTI frimarken@posten.ax KÄYNTIOSOITE Flygfältsvägen 10, Sviby, Jomala TOIMITUS Anita Häggblom Katja Rikberg Heidemarie Eriksson Björn Wennström Cecilia Mattsson TEKSTI Katja Rikberg KÄÄNNÖS Virpi Isaksson Samuel Miiros LAYOUT Cecilia Mattsson TUOTANTO Posten Åland Ab Waasa Graphics KANSIKUVA Leif Hansen Pidätämme oikeuden muutoksiin. 1 2010 Sisältö Ahvenanmaa+Macao=totta 2 Työntekijöitä 2 Postisoudun vuoro 4 Vuoden 2009 kaunein postimerkki 5 Kilpailun voittajat 5 Kronikka: Fred Forsell 5 Åsa ei väsy koskaan kirjoittamiseen 6 M/s Prinsessan, m/s Skandia 12 Värikkäitä muovileikkikaluja 16 Minna Rundberg 19 Yhteistyö Macaon kanssa 23 Yhteinen aihe: kirkkointeriööri 24 Posti aina perille! 26 Vauhdikasta purjehdusta Laserilla 28 Vietä joulua iloisten tätien seurassa 30 Eckerö ja Sund 32 Kalenteri 35 6 Europa-postimerkissä kuvataan kirjailija Åsa Lindin Sandvargensatuhahmo. 26 Post Postitie -postimerkissä on kuvattu postirenki. 30 Inge Löök ök on tehnyt vuoden joulupostimerkin. 32 Tänä vuonna maisemasarjassa ovat vuorossa Sundin ja Eckerön kunnat.

4 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN UUTISIA ROBERT JANSSON Postisoudun vuoro Postisoudun lähtö tapahtuu 19. kesäkuuta. Soutukilpailu järjestetään nyt 37:nnen kerran. Erikoisleimaus järjestetään tuttuun tapaan kilpailun yhteydessä. Lisäksi myynnissä on hieno muistopostikortti, jossa on erikoisleima ja erityinen muistoleima todisteena, että lähetys on todella kuljetettu meren yli postisoutuveneellä. Käsittelyn helpottamiseksi pyydämme sinua teke- mään tilauksesi alla olevalla tilauskupongilla. Jos haluat erikois- tai muistoleiman tai molemmat omiin lähetyksiisi, pyydämme sinua silloinkin täyttämään tilauskupongin ja liittämään sen tilaukseesi. Jotta varmasti saat erikloisleiman ja/tai muistopostikortin, tilauksesi tulee olla meillä viimeistään perjantaina 11. kesäkuuta. TILAUSKUPONKI Kyllä kiitos, haluan oheisiin lähetyksiini erikoisleiman, joka on ilmainen. Kyllä kiitos, tilaan kpl erikois- ja muistoleimalla varustettuja muistopostikortteja. Hinta: 2,50 /kappale. Kyllä kiitos, haluan muisto- ja erikoisleiman oheisiin valmiiksi nimi- ja osoitetiedoin sekä postimaksuin varustettuihin lähetyksiini. Hinta: 1,70 / lähetys. NIMI... OSOITE... POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA... ASIAKASNUMERO... MIES NAINEN PUHELINNUMERO... SÄHKÖPOSTI... Lähetä kuponki osoitteeseen: Posten Åland Frimärken, PB 1100, 22111 MARIEHAMN. Tilauksesi mahdollisten omien lähetyksiesi kanssa tulee olla meillä viimeistään 11. kesäkuuta. Voit myös kopioida kupongin.

Rakkaat postimerkki-ihmiset. Kuinka voitte oikeastaan? ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 5 KRONIKKA Vuoden 2009 kaunein postimerkki Ääntenlaskenta on suoritettu. Kauneimmiksi ahvenanmaalaisiksi postimerkeiksi 2009 valittiin ahvenanmaalaisia maisemia kuvaavat Saltvikin ja Föglön postimerkit. Postimerkit saivat äänestyksessä 191 annetuista 608 äänestä. Toiseksi sijoittui Ahvenanmaalaisia kirjailijoita kuvaava merkkisarja ja kolmanneksi Sukellus-postimerkki. Onnittelemme seuraavia henkilöitä, jotka saivat palkkinnon kaikkien äänestykseen osallistuneiden joukosta: Päivi Raunio, Kellokoski Anne-Marie Lillebuen, Kristiansand, Norja Jürgen Tandler, Wallerstein, Saksa Diana Sjöblom, Mariehamn, Ahvenanmaa Ethel Eriksson, Brändö, Ahvenanmaa Pierluigi Bertotti, Torino, Italia Kilpailun voittajat Ålands Posten Frimärken-lehden edellisessä numerossa oli kilpailu. Seuraavat henkilöt voittivat kilpailussa: Roger Blomqvist, Pietarsaari Olle Haraldsson, Arkelstorp, Ruotsi Manfred Tiltsch, Hagen, Saksa Palkinnot on postitettu voittajille. Oikeat vastaukset ovat: 1. Merenkulku 4. Alandia Cup 2. Martin Mörck 5. Västerås 3. Kantarelli FRED FORSELL Kronikoitsija, jonka sukujuuret ovat Ahvenanmaalla, Amelia-lehden toimittaja RAKKAAT FILATELISTIT. Rakkaat postimerkkiihmiset. Kuinka voitte oikeastaan? Älkää ymmärtäkö minua väärin. Kysymyksessä ei ole mikään pilkanteko. En esitä ylimielistä, tuulesta temmattua terävää ironiaa. Olen rehellisesti utelias tietämään, kuinka voitte. Sillä kuvittelen, että kirjeenkirjoittamisen ja postimerkkien käyttämisen väheneminen vaikuttaa teihin. Senhän täytyy tuntua jollakin tavoin, jossakin, teissä vai kuinka? Ilman mitään varsinaisia todisteita voisin ajatella, että te, rakkaat harrastajat, reagoitte maailmalla tapahtuneen postimerkkikiinnostuksen vähenemiseen jollakin seuraavista tavoista: ENSINNÄKIN, te jotka nyrkki taskussa huudatte HAHHAA! Hienoa! Nyt pääsemme amatööreistä, heistä jotka silmää räpäyttämättä nuolisivat ja yrittäisivät liimata itse Keltaisen Kummituksen siihen pakolliseen joulukorttiin tädille, jonka nimeä he eivät edes muista. HAHHAA! TOISEKSI, te jotka istuudutte mukaviin nojatuoleihin, otatte esille hienoimmat kokoelmanne ja ihailette niitä, samalla kun haikeasti pohditte, unohdetaanko postimerkit, aivan kuten teleksikone, 80-luvun tuoksuvat tarramerkit ja entisen povikuningattaren Samantha Foxin musiikkituotanto. JA KOLMANNEKSI, te jotka ette välitä. Teillä on kiinnostuksenne ja te vähät välitätte, käytetäänkö maailmalla kirjeitä, telepatiaa vai savumerkkejä kommunikointiin. Toivon, ettette pahastu, kun spekuloin. Asia on nimittäin niin, että vaikkakin olen varttunut Ahvenanmaalla, pikkuruisella saarella, jolla on omat eksoottiset postimerkkinsä, ja vaikka vähintään kolme tuntemaani henkilöä on suunnitellut niitä, olen sittenkin sellainen tyyppi, joka ei oikeastaan välitä, koristaako joku kansallisisä tai punkki seuraavaa ahvenanmaalaista juhlapostimerkkiä. Sitä vastoin olen utelias tietämään heistä, jotka välittävät. Sen takia kysyin.

6 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN LASTENKIRJOJA ÅSA EI VÄSY KOSKAAN KIRJOITTAMISEEN Kirjat ja lukeminen eivät voi muuttaa maailmaa. Mutta ne voivat saada meidät ottamaan pienen askeleen uuteen suuntaan, ja se on suurta. En voi kuvitellakaan elämää ilman kirjoja. Näin sanoo Åsa Lind. Hän on luonut suositun Sandvargen-hahmon, josta nyt tehdään postimerkki. Haastattelun tekeminen Åsa Lindin kanssa ei ollut ihan helppoa. Tavallisesti hän asuu Lappon saarella, joka sijaitsee Brändön saaristokunnassa. Mutta nyt hän on muuttanut miehensä kanssa puoleksi vuodeksi Berliiniin saadakseen uutta inspiraatiota ja uusia vaikutteita. En ole koskaan aikaisemmin ollut Saksassa. Minusta on erittäin mielenkiintoista nähdä, millaiselta maailma näyttää keskieurooppalaisesta näkökulmasta..

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 7 Åsa Lind on saavuttanut suurta suosioita Sandvargen-kirjoillaan. LEIF HANSEN

8 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN LEIF HANSEN ÅSA LIND Kirjailija Åsa Lind syntyi 1958 Ångermanlandissa Pohjois-Ruotsissa. Hän on opiskellut Nyckelviksskolan -oppilaitoksessa ja journalistikorkeakoulussa. Hän on työskennellyt mm. journalistina, ravintolapäällikkönä ja hoitoapulaisena. Vuodesta 1993 lähtien hän on asunut Lappossa Ahvenanmaan saaristossa ja työskentee kokopäiväisenä kirjailijana. Åsa kirjoittaa sekä fakta- että fiktiokirjoja lapsille ja nuorille. Sandvargen ja hänen kaverinsa Zackarina-sarja on käännetty noin 10 kielelle.

ERINOMAINEN KIRJOITUSKOULU Berliiniin poikkeamisesta huolimatta Åsa Lind pitää Lappoa kotinaan. Ahvenanmaalle päätyminen oli vain sattuma. Palaamme siihen tuonnempana. Åsa on syntynyt ja varttunut Ångermanlandissa Pohjois-Ruotsissa. Hän on koulutukseltaan journalisti ja työskentelikin journalistina jonkin aikaa. Rakastin haastattelujen tekemistä, mutta minulta kului aina liian kauan aikaa artikkelien kirjoittamiseen. En halunnut antaa itselleni tulkintamahdollisuutta, vaan halusin esittää asiat todenperäisinä. Hän hakeutui tietoisesti Utbildningsradionin palvelukseen Ruotsissa ja kirjoitti lapsille tarkoitettuja lyhyitä kertomuksia. Se oli erinomainen kirjoituskoulu. Opin, kuinka kirjoitetaan toisille, opin suvaitsemaan kritiikkiä ja näkemään tekstin sen oikeassa yhteydessä. ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 9 EI VÄSY KOSKAAN Juuri edellä mainituista syistä Åsasta tuli kirjailija. Hän on julkaissut useita lapsille tarkoitettuja kirjoja, jotka ovat sekä totta että tarua. Lapset tarvitsevat niin paljon kirjoja. Ajatelkaapa, että kirjoja lukeva 11-vuotias voi lukea 200 kirjaa vuodessa. Yksi kirjailija julkaisee korkeintaan kaksi kirjaa vuodessa. Tarvitaan siis 100 kirjailijaa, jotta 11-vuotiaalla olisi jotain luettavaa. Aiheeseen sopivan oikean kielen löytäminen onkin Åsan mielestä haastavaa. Juuri se vie kirjoittamistani eteenpäin. En väsy koskaan kirjoittamiseen. Välillä saattaa tuntua kamalalta, toivottomalta ja vaikealta, mutta pääsen aina sen ylitse. Åsa pitää mahdollisena, että hän tulevaisuudessa kirjoittaa kirjoja myös aikuisille. Mutta kirjoittaessaan hän ei oikeastaan ajattele ihmisen ikää. Hän esittää kuitenkin ajattelemisen arvoisen näkökannan: Lastenkirjat ovat kaikkien saatavilla, kun taas aikuistenkirjat ovat vain aikuisia varten. IDEA TYTTÄRELTÄ Åsa Lind on saavuttanut suurta menestystä Sandvargen-kirjojen myötä. Niitä on käännetty noin 10 kielelle ja nyt Sandvargen ja hänen kaverinsa Zackarina ovat kuvattuina ahvenanmaalaisessa postimerkissä. Idea Sandvargenista on lähtöisin tyttäreltäni ollessamme lomalla Mallorcalla. Olimme istuutumassa autoon oltuamme koko päivän rannalla, mutta tyttäreni kieltäytyi. Hänen mielestään autossa oli Sandvargen. Ensin en ajatellut asiaa juuri lainkaan. Tyttäreni oli hetken hiljaa, mutta tokaisi sitten: Nyt Sandvargen juoksee auton perässä. Silloin tajusin heti, että kirjoittaisin juuri tästä. Sandvargen on ystävä, jollaisen kaikki haluavat IKUINEN JA RAKASTAVAINEN Mutta kesti vuosia ennen kuin Åsa otti hoiviinsa Sandvargenin. Aluksi hän kirjoitti Sandvargenista radiokuunnelmia, sittemmin hän kirjoitti kirjoja. Sandvargen on varmaan tuttu monille, mutta heille, jotka eivät vielä ole lukeneet kirjoja, Åsa kuvailee Sandvargenia näin: Sandvargen on sellainen ystävä, jonka me kaikki haluaisimme saada. Hän on nähnyt maailmaa, hän on ikuinen ja rakastavainen. Åsa ei pysty vastaamaan, miksi sympaattinen Sandvargen on niin suosittu. Åsa on itsekin yllättynyt

10 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Hän on erinomainen kuvittaja kirjojen levinneisyydestä. Lapset ja aikuiset mm. Turkissa, Koreassa ja Saksassa ovat Sandvargenin pauloissa. TEKSTEJÄ VOI LUKEA ÄÄNEEN Kirjat käsittelevät monia erilaisia kysymyksiä ja asioita, usein sellaisia, joita juuri lapset pohtivat. Sandvargen miettii kaikkea mahdollista taivaan ja maan väliltä sinua, minua ja mustelmia. Ehkä juuri siksi niin monet ovat ihastuneet näihin kirjoihin, Åsa tuumii. Myös aikuiset pitävät Sandvargenista. Syynä saattaa olla, että useat teksteistä soveltuvat ääneen luettaviksi. Ääneen lukeminen luo hyvän tunnelman, ja kertomuksia on hauska kuunnella. KIEMURAISTA JA OMAPÄISTÄ Hyvän tekstin voi lukea kerta kerran jälkeen. Mutta kirjan onnistumiselle on yhtä tärkeää sen kuvitus ja muotoilu, Åsa toteaa. Kun ensimmäinen Sand vargen-kirja kuvitettiin, Åsa valitsi hyvin tarkkaan kuvittajan kustantamon esittelemien kuvittajien joukosta. Kun näin Kristina Digmanin tekemän pienen piirustuksen, tiesin heti, että hän voisi tehdä Sandvargenin. Kuvissa oli jotain kiemuraista ja omapäistä. Kristina on erinomainen kuvittaja! HEIKKONA KALLIOIHIN Mutta kuinka ruotsalainen kirjailija päätyi pienelle Lappon saarelle Ahvenanmaan saaristoon? Rakastuin Ahvenanmaahan, Åsa vastaa empimättä. Åsa kertoo tarkemmin, että asuessaan Portugalissa noin 20 vuotta sitten hän sai stipendin voidakseen oleskella Källskärin saarella Kökarissa neljän viikon ajan. Olen varttunut metsäympäristössä, mutta en ole koskaan tuntenut oloani kotoisaksi siellä. Sen sijaan olen aina ollut heikkona kallioihin ja tyrskyävään mereen. Källskärissä viettämieni viikkojen jälkeen kaipasin heti takaisin sinne. AHVENANMAA ON AINUTLAATUINEN Åsa kirjoitti miehensä kanssa kirjeen eräälle tuttavalleen, joka sattui asumaan Lappossa. Hän ilahtui ja toivotti meidät heti tervetulleiksi saarelle ja järjesti meille asunnon. Vuonna 1993 perhe muuttikin sitten ja Åsan rakkaudesta Ahvenanmaahan ei voi erehtyä. Ahvenanmaa on ainutlaatuinen paikka. Se on maailman loistokkaimpia paikkoja, mitä tulee luontoon, hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Täältä löytyy jännittävä metsästys- ja kalastuskulttuuri, läheisyys päättäjiin, ja täällä elävät jopa hirvet lähellä asutusta. Ahvenanmaa tarjoaa rauhaa, vapautta ja tasa-arvoa!

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 11 Ensipäivänleima kuvaa Sandvargenia. 266 EUROPA, LASTENKIRJOJA SANDVARGEN JULKAISUPÄIVÄ 19.4.2010 TAITEILIJA Kristina Digman PAINOSMÄÄRÄ 180 000 MAKSUARVO Europa (0,85 ) FDC:N HINTA 1,40 POSTIMERKKIEN KOKO 32 x 36,5 mm ARKKIKOKO 2 x 15 postimerkkiä HAMMASTE 13 per 2 cm PAPERI 105 g/m² PAINOMENETELMÄ 4-värioffset PAINO The Lowe Martin Group JARI VÄLITAALO Koko ensipäivänkuori kuvaa hiekkarantaa kotiloineen, ja kirjaimet F, D ja C on kirjoitettu hiekkaan. Postimerkkiarkin väliöparikeskilössä näemme hiekkaa kotiloineen ja meritähtineen. KRISTINA DIGMAN Kuvittaja Kristina Digman syntyi Göteborgissa Ruotsissa vuonna 1959 ja varttui Båstadissa. Opiskelujensa jälkeen eri taidekouluissa Tukholmassa ja Kööpenhaminan taideakatemiassa hän on tehnyt maalaus- ja veistostöitä, ollut graafinen muotoilija ja tehnyt restaurointitöitä. Nyt hän asuu perheineen vanhassa koulussa Halmstadin läheisyydessä. Hän debytoi lastenkirjojen kuvittajana vuonna 2001, jolloin julkaistiin Sanna Töringen kirja Vår hemliga trädgård. Hän on kuvittanut myös kaikki Åsa Lindin kirjoittamat Sandvargen-kirjat. Kristina debytoi tekstikirjailijana vuonna 2008, jolloin julkaistiin kirja Floras kulle. Tämä on Kristina Digmanin ensimmäinen ahvenanmaalainen postimerkki.

12 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 267 OCH 268 MATKUSTAJALAUTTOJA, M/S SKANDIA OCH M/S PRINSESSAN Ensipäivänleimassa on kuvattu m/s Prinsessan. JULKAISUPÄIVÄ 3.5.2010 TAITEILIJA Håkan Sjöström PAINOSMÄÄRÄ 2 x 200 000 MAKSUARVOT 0,75 och 3,50 FDC:N HINTA 4,80 POSTIMERKKIEN KOKO 35,4 x 26 mm ARKKIKOKO 2 x 20 postimerkkiä PAPERI 110 g/m² HAMMASTE 13 per 2 cm PAINOMENETELMÄ 4-värioffset PAINO Cartor Security Printing Kummankin postimerkkiarkin väliöparikeskilössä kuvataan samat alukset kuin postimerkeissä. HÅKAN SJÖSTRÖM Taiteilija Håkan Sjöströmin (s. 1933) katsotaan tänä päivänä olevan yksi Skandinavian etevimpiä merimaalareita. Maalaaminen on aina ollut tärkeää Håkanille. Suoritettuaan ekonomintutkinnon hän pääsi töihin turkulaiselle telakalle ja työskenteli siellä eläkkeelle siirtymiseen saakka. Työn ohella hän maalasi telakan uudisrakennuksia. Håkan on maalannut alusten kuvia myös useille varustamoille mm. Viking Linelle. Tämän lisäksi hän on tehnyt kuvituksia aikakauslehtiin ja kirjoihin. Hänellä on jäljellä vielä tiettyjä merimaalaustoimeksiantoja. Nyt Håkan on tehnyt kolmannen ja neljännen postimerkin Posten Ålandille. Ensipäivänkuorta koristaa Aranda-alus. Se oli ensimmäinen höyrylaiva, joka pystyi liikennöimään säännöllisesti vuoden ympäri Ahvenenmaan ja Turun välisellä reitillä. Alus rakennettiin vuonna 1920, ja se liikennöi aina vuoteen 1945 asti, jolloin se luovutettiin Neuvostoliitolle sotakorvauksena.

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 13 m/s Prinsessan ja m/s Skandia Tänä vuonna jatkuu matkustajalautta-aiheinen postimerkkisarja. Tällä kertaa postimerkeissä kuvataan Håkan Sjöströmin maalaamina Birka Linen m/s Prinsessan ja Silja Linen m/s Skandia. Posten Åland esittelee samalla uuden keräilytuotteen! Birka Line perustettiin Maarianhaminassa vuonna 1971. Sen myyntivalttina oli järjestää risteilyjä Ruotsin ja Suomen välillä ympäri vuoden. Samana vuonna marraskuussa ostettiin ensimmäinen matkustajalautta, tanskalainen Prinsessen. Alus alkoi liikennöidä Tukholman ja Maarianhaminan välillä 21. marraskuuta. NIMENVAIHTO MONTA KERTAA Prinsessan, johon mahtui 1 200 matkustajaa ja 35 autoa, rakennettiin Tanskassa vuonna 1957. Sen nimi oli alkujaan Prinsesse Margrethe. DFDS-varustamon omistama alus alkoi liikennöidä Kööpenhamina Oslo linjalla, mutta se liikennöi myös Kööpenhaminan ja Århusin sekä Esbjergin ja Newcastlen välillä. Vuonna 1968 se sai nimen Prinsessen, ja kun Birka Line vuonna 1971 osti aluksen, nimeä muutettiin jälleen. Tällä kertaa nimeksi tuli Prinsessan. NIMEKSI JÄI WID Vuonna 1977, vuotta ennen kuin Prinsessan myytiin, sen nimeä muutettiin jälleen. Se sai nimekseen Prinsen, koska sen seuraajan nimeksi tuli Prinsessan 2. Prinsen myytiin vuonna 1978 Saudi-Arabiaan. Alusta, joka oli saanut nimekseen Wid, käytettiin muutaman vuoden ajan pyhiinvaellusmatkoilla, kunnes se lopulta romutettiin vuonna 1987 Pakistanissa. ENSIMMÄINEN UUDISRAKENNUS Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö, Höyrylaiva Osakeyhtiö Bore ja Stockholms Rederi AB Svea perustivat Silja Linen vuonna 1957. M/s Skandia rakennettiin vuonna 1961 Wärtsilän telakalla Helsingissä. Skandia oli Silja Linen ensimmäinen uudisrakennettu autolautta. Se alkoi liikennöidä reitillä Turku Ahvenanmaa Tukholma. Lauttaan mahtui 1 200 matkustajaa ja 175 henkilöautoa.

14 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Cuba Gua, ja se purjehti reitillä Puerto la Cruz Margarita Island. Vuonna 1986 alus myytiin kreikkalaiselle varustamolle. Mutta alus upposi Atlantilla jo samana vuonna, kun sitä hinattiin Venezuelasta Kreikkaan. Skandiassa oli elokuva - teatteri, kampaamo ja lastenhuone HÖYRYLAIVA ARANDA Tämän vuoden ensipäivänkuoressa näemme vielä yhden aluksen, joka on Turussa vuonna 1920 rakennettu Aranda. Suomen valtio osti Arandan seuraavana vuonna Turun ja Ahvenanmaan väliseen ympärivuotiseen liikennöintiin. Höyrylaiva Aranda oli uranuurtaja; se oli jäävahvistettu ja pystyi liikennöimään myös talvisin. Laiva oli noin 45 metriä pitkä ja siinä oli suunnilleen 20 hyttipaikkaa, ruokasali, salonki ja kahvila. Matkoja tehtiin keskimäärin kaksi kertaa viikossa, lähinnä talvikuukausina. Kesäisin matkustajien valittavana oli useita muita aluksia, ja silloin Arandaa käytettiin risteilyliikenteessä. Aranda purjehti mm. Amsterdamin olympialaisiin vuonna 1928. LEIKKIHUONE JA ELOKUVATEATTERI Skandia oli ensimmmäinen autolautta, joka oli suunniteltu erityisesti ympärivuotiseen liikennöintiin. Mullistavinta oli se, että aluksessa oli sekä keula- että peräportti ja siten kokopitkä autokansi. Skandian kaikilla matkustajilla oli mahdollisuus käyttää myös kampaajan, elokuvateatterin, leikkihuoneen, ja näköalabaarin palveluksia. Skandian sisaralus Nordia laskettiin vesille samana vuonna. Se alkoi liikennöidä toukokuussa 1962 reitillä Turku Maarianhamina Norrtälje. LUOVUTETTIIN 1945 Aranda liikennöi säännöllisesti Turun ja Ahvenanmaan välillä koko 20- ja 30-luvun ajan ja vieläpä toisen maailmansodan aikana. Vuonna 1945 alus luovutettiin Neuvostoliitolle sotakorvauksena. UUSI KERÄILYTUOTE Posten Åland esittelee nyt uuden keräilytuotteen, joka liittyy matkustajalautta-aiheisiin postimerkkeihin. Se on kansio, jossa on keräilylehtiä. Lehdet sisältävät tietoa lautoista, vanhoja kuvia ja ensipäivänleimalla leimattuja postimerkkejä. Matkustajalauttaaiheinen postimerkkisarja ilmestyy vuosina 2009 2014. Kun teet näiden keräilylehtien kestotilauksen, saat ensimmäisellä kerralla matkustajalauttojen Newbuildning ja Viking (2009), Prinsessan ja Skandia (2010) keräilylehdet sekä lehdille tarkoitetun kansion. MYYTIIN VENEZUELAAN Joulukuussa 1973 Silja Line päätti poistaa sekä Skandian että Nordian liikenteestä lähinnä öljyn korkean hinnan vuoksi. Skandia jäi Turkuun, kunnes se myytiin vuonna 1974 eräälle varustamolle Venezuelaan. Siellä sille annettiin nimeksi Isla de KÄYTÄ KUPONKIA Seuraavina vuosina lähetämme sinulle kotiin kulloinkin julkaistavien postimerkeissä kuvattujen lauttojen keräilylehdet. Nämä lehdet voit sitten kätevästi säilyttää kansiossasi. Voit tehdä tämän uuden tuotteen kestotilauksen tilausesitteessä olevalla tilauskupongilla. Lähteet: Håkan Sjöström, www.birka.se, www.faktaomfartyg.se, www.tallinksilja. com ja Matts Dumellin Sjövägen till Sverige.

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 15 Tässä esimakua uusista matkustajalautta-aiheisista keräilylehdistä. Jokaisesta postimerkissä kuvatusta lautasta tehdään kaksi lehteä (neljä sivua). Lehdillä on mm. lisätietoa ja vanhempia kuvia lautoista. Lisäksi sivuilla on ensipäivänleimalla leimattu postimerkki. Sivujen tekstitys on ruotsiksi, suomeksi, englanniksi ja saksaksi.

16 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN EUROPA KJELL SÖDERLUND / C.M. 2010 Värikkäitä muovileikkikaluja Postimerkkivihko 2010 sisältää hauskoja postimerkkejä, joissa on kuvattu erilaisia muovileikkikaluja. Kuvatut leikkikalut ovat ahvenanmaalaisen Plasto-yrityksen valmistamia. Postimerkeissä on käytetty UV-lakkausta leikkikalujen muovisuuden korostamiseksi! Plasto perustettiin vuonna 1954. Aluksi se valmisti moottoripyörämerkkejä ja muita keräilymerkkejä, joita oli mm. keksipakkauksissa. Pian se alkoi valmistaa leikkikaluja. Jo 1950-luvulla Plasto osallistui kansainvälisille leikkikalumessuille, jotka järjestettiin Nürnbergissä Saksassa. VIHREITÄ JA KELTAISIA KUUELÄIMIÄ Postimerkkivihkossa on kuvattu kolme erilaista leikkikalua. Vihreitä kuueläimiä alettiin valmistaa 1960-luvulla, ja niiden valmistus jatkui aina vuoteen 1988 saakka. Niissä oli punaiset pyörät ja kädensijat, pirteät silmät ja punaiset tuntosarvet. Kuueläimiä oli pääasiassa vihreitä ja keltaisia. Niitä kutsuttiin usein kurkuiksi. Monet 1960- ja 1970-luvulla varttuneet lapset muistavatkin nämä suositut leikkikalut. USEITA KOKOJA Toisessa postimerkissä näemme punaisen kuormaauton, jossa on sininen lava. Kuorma-auto on Plaston suosituin leikkikalu. Autoja valmistetaan eri kokoisina. Autojen tuotanto aloitettiin vuonna 1973 ja jatkuu yhä edelleen. Kuorma-autoja on valmistettu punaisen, vihreän, sinisen ja keltaisen eri väriyhdistelmissä. ANKKOJA JA KIRPPUJA Kolmannessa postimerkissä kuvataan keltaista ja punaista ankkaa. Ankkojen valmistus alkoi vuonna 1975 ja jatkuu edelleenkin. Kjell Söderlund on valokuvannut vihkon kanteen eri värisiä hyppiviä kirppuja. Myös muovikirput ovat suosittuja leikkikaluja. Painettaessa niiden takaosaa ne hyppäävät

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 17 269 LEIKKIKALUJA AHVENANMAALTA JULKAISUPÄIVÄ 10.5.2010 Postimerkkivihkon kannessa ja ensipäivänleimassa näemme Plaston valmistamia muovikirppuja. VALOKUVAAJA Kjell Söderlund PAINOSMÄÄRÄ 95 000 MAKSUARVO Europa (9 x 0,85 ) FDC:N HINTA 3,10 POSTIMERKKIEN KOKO 52 x 23,83 mm VIHKON KOKO 56 x 176 mm, 3 x 3 postimerkkiä HAMMASTE 14 per 2 cm PAPERI 110 g/m² PAINOMENETELMÄ 4-värioffset + UV-lakkaus PAINO Österreichische Staatsdruckerei KJELL SÖDERLUND Ensipäivänkuoressa näkyy mustapilkullinen, valkoinen hevonen, jota alettiin valmistaa 1960-luvulla. Valokuvaaja Kjell Söderlund (s. 1968) työskentelee mainosvalokuvaajana, pääasiassa studiossa. Hän kiinnostui valokuvauksesta ja etenkin luontovalokuvauksesta jo opiskeluaikoinaan. Kiinnostus on edennyt harrastuksesta ammatiksi, ja nyt hän on työskennellyt kokopäiväisenä valokuvaajana 13 vuotta. Kjell on tehnyt Posten Ålandille mm. seuraavat merkit: Ahvenanmaalaisia maisemia, Minun postimerkkini 2006 ja Minun Ahvenanmaani 2008.

18 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Maksimikorttien erikoisleima kuvaa kolmea muoviankkaa. Tämän vuoden postimerkkikelloa koristaa kuueläin. Kelloja on valmistettu 1 100 kappaletta ja ne maksavat 17 /kpl. Ankkoja alettiin valmistaa vuonna 1975 eteenpäin. Kirppu on kuvattu myös ensipäivänleimassa. Kirppuja alettiin valmistaa 1970-luvulla. Ulkonäköä muutettiin 1990-luvulla, ja nyt niitä kutsutaan sammakoiksi. Ensipäivänkuoressa näkyy hevonen, jota alettiin valmistaa 1960-luvulla, mutta jonka valmistus on nyt lopetettu. EI PARISTOJA Plaston liikeideana on valmistaa värikkäitä, turvallisia ja kestäviä leikkikaluja, jotka houkuttelevat lapsia luoviin leikkeihin. Turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota, koska kohderyhmänä ovat 1 6 vuotiaat lapset. Plaston leikkikalut eroavat monista muista tämänpäivän leikkikaluista, koska niissä ei ole valo- eikä äänitehosteita. Niissä ei ole myöskään paristoja. Toukokuun 10. päivänä ilmestyy kolme uutta maksimikorttia, jotka postimerkkien tapaan kuvaavat kuueläintä, kuormaautoa ja ankkaa. VIENTIÄ KAIKKIALLE MAAILMAAN Postimerkkien leikkikalut ovat vain pieni valikoima Plaston myymistä muovileikkaluista. Yritys käy kauppaa liikeketjujen, leikkikalukauppojen ja tukkukauppojen kanssa mm. Pohjolassa, Euroopassa, Yhdysvalloissa, Australiassa ja Kanadassa. Plaston toimitilojen yhteydessä Maarianhaminassa sijaitsee myös tehtaanmyymälä. Varsinkin kesäisin myymälässä käy paljon turisteja. He käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja ostavat sieltä kestäviä ja suhteellisen edullisia leikkikaluja.

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 19 MINNA RUNDBERG: MINULLA ON VIELÄ PALJON ANNETTAVAA Taiteilija ja muotoilija Minna Rundberg kertoo, että uuden kuvion suunnittelu kestää noin vuoden. Kuvioita on kertynyt kymmenkunta vuodesta 2002 alkaen. Näitä kuvioita on tämän vuoden kolmessa ehiökortissa, joiden kokoelmanimi on Signum.

20 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN On tärkeää, että on voimakas imago TÄYTYY OLLA ASKELEEN EDELLÄ Minna on tullut tunnetuksi juuri graafisista kuvioistaan. Tuskin on yhtään ahvenanmaalaista, joka ei tunnistaisi Minnan tyypillisiä, graafisia kuvioita mm. verhoissa, tarjottimissa ja mukeissa. Vaikkakin uuden kuvion suunnittelu kestää vuoden, niin silti Minna on innokas saamaan palautetta ennen kuin hän haluaa kuvionsa markkinoille. Muotoilijan täytyy aina olla askeleen edellä luomassa trendejä. Täytyy uskaltaa luottaa vaistoonsa eikä ainoastaan varmoihin kortteihin. Mutta samalla on ymmärrettävä, että kestää aina jonkin aikaa, ennen kuin kuvio tekee toivotun läpimurron. Juuri kun on luopumaisillaan, niin sitten se tapahtuukin. Minna työskentelee monen eri kuvion parissa. Tässä hänellä on esillä Cocktail-kuvio. Vuodesta 2002 lähtien Minna Rundberg on työskennellyt omassa yrityksessään, jonka nimi on Minna Rundberg ARTDESIGN. Hän laajensi viime syksynä yritystään ottamalla uusia osakkaita ja palkkaamalla vientimyyjän. Tarvittiin muutosta, jottei luovuus kärsisi. Vuosien saatossa olen oppinut, missä olen hyvä ja missä tarvitsen apua. Nyt voin keskittyä enemmäm uusien kuvioiden luomiseen. ILMAVUUS ON OSA KUVIOITA Graafiset kuviot tekevät paluuta. En halua kangistua kaavoihin, siksipä yritän tietoisesti keksiä jotain uutta. Mutta perusta on aina sama, ja se on tärkeää. Minulla on vielä paljon annettavaa! Minna ajattelee usein laajemmin luodessaan uusia kuvioita. Sitten jälkikäteen korjailen niitä. Minusta myös ilmavuus on osa aihetta ja kuuluu kuvioihini. Kaikki tämä on osa itseäni ja muotoiluani. KÄSITYÖPERINNE Minnan työkokemus markkinoijan ammatista auttaa häntä oman yrityksen pyörittämisessä. On tärkeää, että on voimakas imago. Ymmärrän, ettei idea ole mitään, ennen kuin sillä voi viestittää, Minna sanoo. Hän kertoo, että myös hänen käsityöosaamisestaan on nyt suurta apua. Se on opettanut minulle laatutuntumaa ja antanut minulle tunteen käsityöperinteitä kohtaan.

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 21 EHIÖKORTIT, SIGNUM JULKAISUPÄIVÄ 10.5.2010 TAITEILIJA Minna Rundberg PAINOSMÄÄRÄ 3 x 13 000 HINTA 1,85 / ehiökortti 5,55 kolme ehiökorttia KOKO 150 x 150 mm PAPERI Silkki 300 g PAINOMENETELMÄ 4-värioffset + osittainen UV-lakkaus PAINO Waasa Graphics MINNA RUNDBERG Tänä vuonna ilmestyy kolme Minna Rundbergin suunnittelemaa ehiökorttia. Hän on valinnut sarjan kuviot seitsemän viime vuoden aikana suunnittelemiensa kuvioiden joukosta. Leima kuvaa Minna Rundbergin suunnittelemaa tyylipuhdasta kukkaa. Korttien kääntöpuolella näemme kolme erilaista Porto betalt-tunnusta, jotka kuvaavat hänen Cocktail-kuviotaan. Taiteilija ja muotoilija Minna Rundberg (s. 1965) Jomalasta Ahvenanmaalta aloitti mainosalan graafisena muotoilijana. Hän on työskennellyt myös markkinointialalla ja erään päivälehden palveluksessa. Hän on saanut puu- ja metallialan käsityökoulutuksen ja teki taonta töitä jonkin aikaa ennen kuin hän vuonna 2002 perusti oman yrityksen Minna Rundberg ARTDESIGN. Nyt hän luo kuvioita, joita painetaan mm. kankaisiin, tarjottimiin, mukeihin, laseihin ja liinoihin. Vuonna 2009 yritys sai useita uusia osakkaita, ja nyt Minnalla on mahdollisuus panostaa tuotteittensa vientiin Manner- Suomeen, Ruotsiin ja pian myös muualle Eurooppaan.

22 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Minnan kiinnekohta on kodin yhteydessä Jomalassa sijaitseva ateljee. Työskenneltyään monta vuotta yksin Minna on nyt palkannut vientimyyjän, joten hänelle jää enemmän aikaa keskittyä uusien kuvioiden suunnitteluun. En halua kangistua kaavoihin, siksipä yritän keksiä jotain uutta ANTOI VOIMAA Minnan mielestä ehiökorttien suunnitteleminen oli rikastuttavaa. Otin esille kaikki erilaiset kuvioni aina vuodesta 2002 lähtien ja aloin pohtia. Yhtäkkiä kokonaiskuva valkeni. Minna sai siitä uuden elämyksen ja oppi sitä kautta tiedostamaan uusia asioita. Ymmärsin, että kaikki kuvioni sopivat hyvin yhteen. Sain voimaa siitä, että kuvioni seuraavat suoraa ja rehellistä linjaa ilman poikkeamia. Sillä on helppoa tulla houkutelluksi eri suuntaan kuin mitä on ajatellut. Inspiroivia aiheita ja kuvioita on ylenmäärin. SIGNEERAA AINA Minna on antanut sarjalle nimen Signum. Kysymyksessä on tuntomerkkini. Olen aina signeerannut. Mielestäni on tärkeää, että asiakas näkee ostaneensa alkuperäiskappaleen. Nimikirjoituksesta on tullut myös tunnusmerkki, joka on nykyään osa tavaramerkkiäni. Ehiökorttisarja kuvastaa omaperäisyyttäni juuri tänä ajanjaksona. UUSI KUVIO Kaikkien ehiökortissa olevien kuvioiden joukossa on yksi kuvio, jota Minna ei ole vielä päästänyt markkinoille. Se on sinisessä kortissa oleva kiemura, johon olen saanut inspiraatiota taonnasta. Olen keskellä prosessia, jossa muokkaan kuviota juuri nyt, Minna kertoi, kun tapasimme hänet joulukuussa. Hän suunnittelee kuvion valmistuvan markkinoille kesän aikana.

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 23 Ainutlaatuista yhteistyötä Macaon kanssa Jo vuoden alusta alkaen olet Posten Ålandin asiakkaana voinut ostaa Macaon postimerkkejä suoraan Ahvenanmaalta. Macaon asiakkaat voivat samalla tavalla ostaa ahvenanmaalaisia postimerkkejä Macaossa. Yhteistyön myötä sekä Macaon että Ahvenanmaan postimerkit leviävät laajemmin. Postilaitokset löytävät uusia markkina-alueita, mikä onkin tärkeää nyt kun postimerkkien keräilyn kiinnostus on laskemassa. Macaon vuosilajitelmat ovat siis myynnissä tämän vuoden tilausesitteestä numero 2 alkaen. Sitäpaitsi voit ostaa ne Postin verkkokaupasta. Miksipä et tutustuisi uuteen keräilymaahan? 100 VUODEN ERO Macaon posti julkaisee vuosittain noin 50 postimerkkiä, jotka jakautuvat 11 13 pääaiheeseen. Ensimmäinen postimerkki, johon oli painettu teksti Macao, Kina, ilmestyi joulukuussa 1999 Macaon tultua jälleen osaksi Kiinaa. Sitä ennen se oli ollut portugalilainen siirtomaa. Mutta Macaolla on ollut postimerkkejä jo paljon aikaisemmin. Macaon posti perustettiin 1. maaliskuuta 1884, ja samana päivänä julkaistiin Macaon ensimmäinen postimerkki. Hauska sattuma tuo tapahtui täsmälleen 100 vuotta ennen ensimmäisten ahvenanmaalaisten postimerkkien julkaisua! MAANTIEDETTÄ JA KULTTUURIA Vuodesta 1887 lähtien Portugali vastasi postimerkkien julkaisusta Macaossa. Siksi postimerkit näyttivätkin usein samanlaisilta kuin muitten portugalilaisten siirtomaitten postimerkit, paitsi että Macaon merkkeihin oli painettu teksti Macao. Vuonna 1981 Macao Post alkoi vastata postimerkkien tuotannosta, ja aiheet kuvasivat usein paikallista maantiedettä ja kulttuuria. TIETOA Macao sijaitsee pienellä niemimaalla Etelä-Kiinassa 65 kilometriä Hongkongista länteen. Pääalue on Santa Nome de Deus de Macau. Macao on nykyään Hongkongin tavoin Kiinan erityishallintoalue. Macaon talous perustuu suurelta osin peli- ja kasinotoimintaan. Yhä useammat mannerkiinalaiset matkustavat Macaoon. Tämä on kasvattanut matkailu- ja peliteollisuutta niin, että Macaota voidaan kutsua Aasian Las Vegasiksi. Macaon viennistä on 85 prosenttiä tekstiilituotteita ja kenkiä. Macaon suurimmat kauppakumppanit ovat Kiina, Yhdysvallat, Hongkong ja Japani. Lähteet: www.macaunews.com ja http://sv.wikipedia.org/wiki/macao

24 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 272, 273 KIRKKOINTERIÖÖRI I JA II JULKAISUPÄIVÄ 30.8.2010 TAITEILIJA Ture Bengtz SUUNNITTELU Cecilia Mattsson VALOKUVAAJA Robert Jansson MAKSUARVOT 1,60 (pienoisarkki) 0,80 (postimerkki) FDC:N HINNAT 2,15 (pienoisarkki) 1,35 (postimerkki) POSTIMERKIN KOKO Ei tiedossa PIENOISARKIN KOKO Ei tiedossa HAMMASTE Ei tiedossa PAPERI Ei tiedossa PAINOMENETELMÄ 4-värioffset PAINO Ei tiedossa TURE BENGTZ Ture Bengtz syntyi Jomalassa Ahvenanmaalla vuonna 1907. Hän muutti 18-vuotiaana siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin ja asettui asumaan Medfordiin Massachusettsiin. Hän opiskeli taidetta ja perusti muiden opiskelijoiden kanssa The Boston Printmakers Associationin (Bostonin taidegraafikkojen yhdistys), josta tuli kansallisesti tunnettu järjestö. Ture Bengtz kuoli vuonna 1973. Posten Åland julkaisi vuonna 2007 Siirtolaisuus-postimerkin, joka kuvasi Ture Bengtzin litografiaa. Sekä pienoisarkin että postimerkin aihe on Jomalan kirkon lasimaalauksesta, joka kuvaa Pyhää Olavia. Maalaus on Jomalasta kotoisin olevan taiteilija Ture Bengtzin tekemä. Bengtzin lahjoittama lasimaalaus paljastettiin vuonna 1968.

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 25 Yhteinen aihe: kirkkointeriööri Posten Åland julkaisee elokuussa pienoisarkin ja postimerkin, joiden aiheena on kirkkointeriööri. Kysymyksessä on yhteisjulkaisu Macaon kanssa, joka tulkitsee aihetta omalla tavallaan. Elokuun 30. päivänä ilmestyy kaksi melkein samanlaista pienoisarkkia, mutta aivan eri puolilla maailmaa. Pienoisarkkien aihe on sama. Ahvenanmaalla julkaistavassa pienoisarkissa on ahvenanmaalainen hammastettu postimerkki, kun taas Macao julkaisee pienoisarkin, jossa heidän postimerkkikuvansa on hammastettuna. VUOSILAJITELMA JA KESTOTILAUS Tämän vuoden vuosilajitelma sisältää pienoisarkin Kirkkointeriööri I sekä postimerkin Kirkkointeriööri II. Ahvenanmaan postimerkkien kestotilaajat saavat automaattisesti sekä pienoisarkin että postimerkin kestotilauksiensa mukana. IKKUNA JOMALASTA Ahvenanmaan ja Macaon välisistä tietyistä yhtäläisyyksistä huolimatta maiden kulttuuri ja historia eroavat toisistaan. Sen huomaa pienoisarkissa, jossa kumpikin postilaitos esittelee kirkon ikkunan. Pienoisarkin Ahvenanmaan osa (Kirkkointeriööri I) kuvaa Jomalan kirkon ikkunamaalausta, joka on taiteilija Ture Bengtzin tekemä. KAKSI ENSIPÄIVÄNKUORTA Pienoisarkin lisäksi Posten Åland julkaisee samanaiheisen postimerkin (Kirkkointeriööri II), joka kuvaa saman ikkunan toista kohtaa kuin pienoisarkki. Elokuun 30. päivän julkaisujen yhteydessä ilmestyy kaksi ensipäivänkuorta, joissa kummassakin on samanlainen ensipäivänleima. PAKKAUS, JOSSA ERIKOIS-FDC:T Tämän lehden mennessä painoon pienoisarkki ja postimerkki eivät vielä olleet valmiit. Siksi näytämmekin vain kuvan julkaisuihin tulevasta ikkunasta. Suunnitteilla on myös yhteinen pakkaus, joka sisältää sekä Macaon että Ahvenanmaan pienoisarkit ja yhteisen ensipäivänkuoren. Kuoressa on Ahvenanmaan postimerkki Kirkkointeriööri II ja Macaon yksittäinen samanaiheinen postimerkki. LUE LISÄÄ KOTISIVULLA Lisää tietoa yhteistyön etenemisestä sekä pienoisarkin että postimerkin ulkonäöstä esitellään lehden seuraavassa numerossa ja kotisivulla osoitteessa www.posten.ax.

26 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Posti aina perille! Ahvenanmaalaisen postitalonpojan ja postirengin oli aina oltava valmiina, kun postitorven ääni kuului. Silloin tiesi, että posti oli kuljetettava edelleen seuraavalle tilalle, niin päiväsaikaan kuin öisinkin. Ahvenanmaa oli 1600-luvulla osa Ruotsin valtakuntaa, joka oli ripeasti kasvava suurvalta. Siksi tarvittiinkin tehokkaat liikenneyhteydet maan eri osien välille. Tämän seurauksena toteutettiin suuri postiuudistus vuonna 1636. Valtionjohto halusi varmistaa uudistuksella, että sekä posti- että henkilökuljetukset olivat tehokkaat rasittamatta valtiota suurilla palkkamenoilla. OLI OLTAVA LUKUTAITOINEN Vuonna 1638 Ahvenanmaan poikki avattiin postitie. Postiuudistus heijastui sitten postinkuljetuksissa Ahvenanmaan yli aina 1800-luvun lopulle saakka. Postia kuljetettiin kuin sanakapulaa toisistaan sopivan etäisyyden päässä asuvien postitalonpoikien välillä. Heillä oli paljon velvoitteita ja korvaukseksi he saivat erilaisia verohelpotuksia. Velvoitteisiin kuului, että talonpojan piti mieluiten olla luku- ja kirjoitustaitoinen. Hänellä piti olla kaksi renkiä, jotka auttoivat häntä, ja posti piti kuljettaa eteenpäin säästä ja vuorokauden ajasta riippumatta. JOUTUI VANKILAAN Huomioon ei otettu sairastumisia, väsymystä tai omien töiden hoitamisen tarvetta. Postin piti aina kulkea eteenpäin! Jos postirenki ei kulkenut peninkulman matkaa alle kahdessa tunnissa, hänet erotettiin virastaan. Lisäksi hänet tuomittiin vankilaan kahdeksaksi päiväksi vesileipärangaistukseen. Niinikään jos hän jäi matkalla jonnekin lörpöttelemään, hän sai neljä viikkoa vankeutta. POSTITALONPOJISTA EI TARVETTA Kuljetustekniikka pysyi samana lähes kolmensadan vuoden ajan, kun postinkuljetuksia tehtiin maitse ja meritse. Postitalonpojat soutivat, purjehtivat ja vetivät veneitään kaikissa sääolosuhteissa. Käyttöön otettiin 1800-luvun loppupuolella aluksia, jotka selviytyivät paremmin jäistä, ja pian vuorot tulivat säännöllisimmiksi. Tämä tarkoitti sitä, että postitalonpoikia ei tarvittu enää. Viimeinen postiruotu tehtiin 31. joulukuuta 1910 Vårdöstä Kumlingeen. Lähde: Jan Anderssonin Postvägen över Åland.

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 27 Ensipäivänleimassa on kuvattu sama postirenki kuin postimerkissäkin. 270 POSTITIE JULKAISUPÄIVÄ 12.6.2010 TAITEILIJA Tord Nygren PAINOSMÄÄRÄ 180 000 MAKSUARVO Inrikes (0,75 ) FDC:N HINTA 1,30 POSTIMERKKIEN KOKO 32 x 36,5 mm ARKKIKOKO 2 x 15 postimerkkiä HAMMASTE 13 per 2 cm PAPERI 105 g/m² PAINOMENETELMÄ 4-värisoffset PAINO The Lowe Martin Group TORD NYGREN FDC:n etupuolella on kuvattu postirenki, joka katselee merellä näkyvää venettä. Kuoren kääntöpuolella renki pitelee käsissään postilaukkua. Taiteilija Tord Nygren (s. 1936) on varttunut Borlängessä Ruotsissa. Nyt hän asuu Gnestassa, joka sijaitsee lähellä Tukholmaa. Viisitoistavuotiaana hän sai töitä somistajana ja somisti mm. näyteikkunoita. Vähitellen Tukholmasta tuli Tord Nygrenin kotiseutu, missä hän opiskeli kolme vuotta Konstfacks-oppilaitoksen mainoslinjalla. Tord on kuvittanut lasten- ja nuortenkirjoja jo vuodesta 1964 lähtien. Hän tekee niin hiili- ja tussi- kuin akvarelli-, gouache- ja pastellitöitäkin. Tord on myös kirjoittanut omia kuvakirjoja. Häntä on käytetty usein koulu- ja opintokirjojen kuvittajana. Tämä on Tordin ensimmäinen postimerkki Posten Ålandille. Ensipäivänkuorta koristavia kuvia on myös myös postimerkkiarkin väliöparikeskilössä.

28 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Vauhdikasta purjehdusta Laserilla Tämän vuoden Minun postimerkkini -postimerkki tarjoaa uutuuden liimoitetun arkin, jossa on kahdeksan postimerkkiä. Postimerkissä on vauhdikas kuva pojasta, joka purjehtii Laser Radialilla. Ahvenanmaalla on useita purjehdusseuroja, joista Mariehamns seglarförening r.f. ja Ålands segelsällskap r.f. sijaitsevat Maarianhaminassa. Kummallakin yhdistyksellä on vanhat perinteet; MSF perustettiin vuonna 1917 ja ÅSS vuonna 1897. TEKEE NUORISOTYÖTÄ Åländska segelsällskapet on Ahvenanmaan vanhin urheiluseura ja yksi Suomen ensimmäisistä purjehdusseuroista. Kumpikin seura tekee myös nuorisotyötä, ja monet ahvenanmaalaiset lapset ja nuoret ovatkin tutustuneet optimistijolliin ja muihin purjeveneisiin. RADIAL SOPII NUORILLE Daniel Eriksson on valokuvannut postimerkkiin Laser Radialin. Laser-veneitä on kolmea eri muunnelmaa: 4,7, Radial ja Standard. Radialissa on samanlainen runko kuin Standardissa, mutta pienempi masto ja purje, minkä vuoksi se soveltuu paremmin nuorille. Olympialaisissa naiset käyttävät Radialia, kun taas miehet purjehtivat Standardilla. Laser Radial on yhden hengen jolla, jonka purjeen pinta-ala on 5,76 m². LIIMOITETTU ARKKI Tästä vuodesta alkaen Minun postimerkkini-merkkien ulkonäköä on muutettu. Tarravihkojen sijaan merkkejä myydään nyt liimoitettuina arkkeina, joissa on kahdeksan postimerkkiä. Jos haluat tilata omia postimerkkejäsi, voit jatkossakin tilata ne osoitteesta www.posten.ax. Kuvasi sijoitetaan tavalliseen tapaan Postin viralliseen kehykseen. Vähimmäistilaus on kaksi arkkia. KOKO ARKKI VUOSILAJITELMASSA Ne näyttelypostimerkit, jotka tehdään 12. kesäkuuta jälkeen Nuorisopurjehdus -postimerkin ilmestyttyä, tehdään liimoitettuun arkkiin. Postimerkkejä myydään ainoastaan kokonaisina arkkeina (8 postimerkkiä/arkki), ja niinikään myös vuosilajitelmaan sisältyy kokonainen arkki. Lähteitä: www.msf.ax, www.segel.aland.fi ja http://sv.wikipedia.org/wiki/laser_radial.

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 29 Ensipäivänleima kuvaa Laseria 271 MINUN POSTIMERKKINI NUORISOPURJEHDUS JULKAISUPÄIVÄ 12.6.2010 VALOKUVAAJA Daniel Eriksson MAKSUARVO Europa (0,85 ) ARKIN HINTA 6,80 (8 postimerkkiä) FDC:N HINTA 1,40 POSTIMERKKIEN KOKO 28,8 x 43,2 mm ARKKIKOKO 144 x 105 mm 8 x 1 postimerkki HAMMASTE 13 per 2 cm PAPERI 135 g/m 2 PAINOMENETELMÄ 4-värioffset + UV paino PAINO The Lowe Martin Group Liimoitetut arkit sisältävät kahdeksan postimerkkiä, ja ne myydään vain kokonaisina arkkeina. DANIEL ERIKSSON Ensipäivänkuoressa näemme lähikuvan purjeesta. Valokuvaaja Daniel Eriksson (s. 1968) on syntynyt ja varttunut Ahvenanmaalla. Suoritettuaan ylioppilastutkinnon hän alkoi työskennellä valokuvaajana Tidningen Åland -lehdessä. Kiinnostus valokuvaamista kohtaan heräsi teini-iässä, jolloin hän työskenteli Tidningen Åland -lehden palveluksessa. Daniel työskentelee myös freelancevalokuvaajana. Hän on julkaissut joukon valokuvakirjoja mm. kirjan merilintujen metsästyksestä Ahvenanmaalla. Tämä on Danielin kolmas postimerkki Posten Ålandille.

30 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 276 JOULU 2010 JULKAISUPÄIVÄ 8.10.2010 TAITEILIJA Inge Löök PAINOSMÄÄRÄ 350 000 MAKSUARVO Julpost (0,65 ) FDC:N HINTA 1,20 POSTIMERKKIEN KOKO 35,40 x 26 mm ARKKIKOKO 2 x 20 postimerkkiä HAMMASTE 13 per 2 cm PAPERI 110 g/m² PAINOMENETELMÄ 4-värioffset PAINO Cartor Security Printing Ensipäivänleimassa näemme saman kuusen, jonka ympärillä tädit tanssivat ensipäivänkuoressa. INGE LÖÖK Taiteilija Inge Löök syntyi Helsingissä vuonna 1951 ja asuu nyt Perniössä. Hän alkoi piirtää jo neljävuotiaana ja voitti useita Allers-lehden järjestämiä kilpailuja. Aloitettuaan opinnot Ateneumissa hän vaihtoi alaa ja alkoi opiskella puutarhurikoulussa. Kuuden vuoden puutarhuriuran jälkeen piirtäminen voitti jälleen, ja hän on siitä lähtien piirtänyt kokopäiväisesti. Suositut tädit syntyivät vuonna 2003, kun Inge piirsi ystävänpäivän korttia. Parhaillaan Inge tekee kahta kirjaa. Toisessa kirjassa on historiallisia satuja ja toinen kirja käsittelee Itä-Uudenmaan museoita. Tämä on Ingen ensimmäinen postimerkki Posten Ålandille. Ensipäivänkuoressa tädit tanssivat kuusen ympärillä, ja maksimikortissa näemme heidän istuvan vanhassa kelkassa Lucia-pukimissaan. Erikoisleimassa tädit ovat piparkakunmuotoista taustaa vasten. Kuusen oksat levittäytyvät kauniisti postimerkkiarkin väliöparikeskilössä.

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 31 Vietä joulua iloisten tätien seurassa Joulupostimerkissä vuonna 2010 näemme suomenruotsalaisen taiteilija Inge Löökin iloisia tätejä. Useille nämä tädit ovatkin jo tuttuja. Inge antaa tätien tehdä kaikenlaisia hauskoja kepposia! Postimerkissä on kuvattu tädit Lucianviettoon pukeutuneina raahaamassa joulukuusta kotiin. Ensipäivänkuoressa heidät on kuvattu tanssimassa punaiset tonttulakit päässään koristellun kuusen ympärillä. Sisätiloissa koristellun joulukuusen pitäminen on peräisin 1400-luvun kauppiaspiireistä Keski-Euroopasta. Ensimmäisen joulukuusen kerrotaan tulleen Pohjolaan 1700-luvun puolivälissä. Kuusia oli linnojen tiloissa ja ne oli koristettu sahramirinkilöillä. JOULUKORTTEJA KUUSESSA Porvarikodeissa 1900-luvun alkupuolella kuusi koristeltiin paperikaramelleillä, piparkakuilla, paperista tehdyillä koreilla, omenilla ja kynttilöillä, kun taas työväen joulukuuset oli koristettu vaatimattomasti vanutupoilla, sokerikoristeilla ja karamelleillä. Ahvenanmaalla oli myös tapana ripustaa joulukuusi katosta, eikä kuusessa ollut paljon koristeita. 1920-luvulla alettiin postittaa värikkäitä joulukortteja, jotka sitten ripustettiin joulukuusiin. YLEINEN TAPA VUOSISADAN VAIHTEESSA Aluksi kuuset olivat pienikokoisia pöydillä pidettäviä, mutta 1800-luvun puolivälissä huoneenmittaiset kuuset yleistyivät yhä ennemmän. Vasta 1800- ja 1900-luvun taitteessa joulukuusen pidosta tuli yleinen tapa Pohjolassa. Jo alusta lähtien tapana oli ripustaa koristeita kuuseen, mutta koristeet olivat erilaisia eri yhteiskuntaluokissa. KÄSIN PUHALLETTUJA JOULUKUUSENPALLOJA Saksassa oli keksitty jo 1700-luvulla joulukuusen koristeiden materiaali. Joulukuusen koristeiden klassikko oli käsin puhallettu lasipallo, joka oli 1820-luvun keksintö. Joulukuusen kynttilöitä oli ostettavissa jo 1870-luvulla. Lähde: www.julgran.com

32 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Eckerö ja Sund Kohta kaikki Ahvenanmaan kunnat on esitelty ahvenanmaalaisia maisemia kuvaavassa postimerkkisarjassa. Vielä on kuitenkin jäljellä neljä kuntaa, joista Eckerö ja Sund esitellään tänä vuonna. Eckerö on sekä Ahvenanmaan että Suomen läntisin kunta. Eckerö Linen lautat liikennöivät sieltä Grisslehamniin Ruotsin puolelle. Eckerö on myös tunnettu filatelistien parissa perinteikkäästä postisoudustaan, joka joko alkaa Eckeröstä tai päättyy sinne. PALJON MÖKKIKYLIÄ Eckerössä on noin 900 asukasta, ja turismi on tärkeä tulonlähde. Siellä on parikymmentä leirintäaluetta ja mökkikylää ja lähes saman verran kahvioita ja ravintoloita. POSTI- JA TULLITALO Eckerössä sijaitsee myös mahtava vuonna 1828 rakennettu Posti- ja tullitalo, joka on arkkitehtien Carl Ludvig Engelin ja Carlo Bassin suunnittelema. Nykyään Posti- ja tullitalo on suosittu nähtävyys. Siellä on mm. kahvio ja postisoutumuseo, ja siellä järjestetään taidenäyttelyitä. Eckerön rannikon läheisyydessä sijaitsee Signhildskär -niminen saari. Ruotsin armeija hävisi saaren läheisyydessä 1800- luvun alussa jäällä käydyn lopputaistelun Suomesta, josta tuli Venäjän suurruhtinaskunta. POSTIMERKKI DEGERSANDISTA Torpin kylässä Eckerön eteläpuolella sijaitseva Degersandin hiekkaranta on sekä ahvenanmaalaisten että turistien suosima retkeilykohde. Degersandista löytyy Ahvenanmaan ainoa dyynimaisema, ja juuri siellä Andy Horner on ottanut postimerkissä nähtävän valokuvan. KULTTUURIHISTORIALLISIA YMPÄRISTÖJÄ Sund sijaitsee Manner-Ahvenanmaan itäpuolella noin 20 kilometriä Maarianhaminasta. Kunnassa on paljon

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 33 274 JA 275 AHVENANMAALAISIA MAISEMIA, ECKERÖ JA SUND JULKAISUPÄIVÄ 16.9.2010 Eckerön ensipäivänkuorta koristaa näkinkengät, ja Sundin ensipäivänkuoressa on kuva Skålbergetistä. VALOKUVAAJAT Andy Horner (Eckerö) Erkki Santamala (Sund) PAINOS 2 x 180 000 ARVOT 0,80 (Eckerö) Europa (0,85 ) (Sund) FDC:N HINTA 1,35 (Eckerö) 1,40 (Sund) POSTIMERKKIEN KOKO 31,75 x 36,51 mm ARKKIKOKO 2 x 15 postimerkkiä HAMMASTE 13 per 2 cm PAPERI 102 g/m² PAINOMENETELMÄ 4-värisoffset PAINO Cartor Security Printing ANDY HORNER Linnun höyhenet koristavat Eckerön postimerkkiarkin väliöparikeskilöä, ja Sundin postimerkkiarkin väliöparikeskilössä on kuvattuna korppeja. Valokuvaaja Andy Horner on syntynyt ja varttunut Pohjois- Englannissa. Hän on koulutukseltaan tekstiilitaiteilija ja kielitieteilijä. Hän muutti Ahvenanmaalle vuonna 1991 ja toimii nyt Ålands Folkhögsskolanin valokuvauslinjan pääopettajana. Lisäksi hän toimii freelance-luontokuvaajana. Andya kutstutaan usein pitämään esitelmiä eri puolille Pohjolaa, ja hän on myös julkaissut kolme kirjaa. Hän on yksi kolmesta valokuvaajasta, jotka ottavat valokuvia Ahvenanmaalaisia maisemia kuvaavaan postimerkkisarjaan.

34 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Degersand on suositttu retkeilykohde Eckerön leimassa on kuvattuna sulka ja Sundin leimassa kaksi korppia. kulttuurihistoriallisia paikkoja. Siellä on sekä Kastelholman linna että Bomarsundin linnakkeen rauniot. SUOSITUT MARKKINAT Kastelholman linnan läheisyydessä sijaitsee Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseo. Jan Karlsgårdenin rakennukset kuvastavat tyypillistä ahvenanmaalaista maalaistilaa 1800-luvun loppupuolelta. Alueella järjestetään juhannuksenviettoa ja ensimmäisenä adventtina suositut markkinat. ERKKI SANTAMALA Erkki (s. 1967) on toiminut valokuvaajana 1990-luvun alusta alkaen. Hän on julkaissut kolme valokuvakirjaa ja pitänyt seitsemän omaa näyttelyä. Hän asuu Lumparlandissa. Hän on työskennellyt Nya Åland-lehden lehtikuvaajana vuodesta 2000 alkaen. Ahvenanmaalaisia maisemia kuvaavan postimerkkisarjan julkaisu aloitettiin vuonna 2004, jolloin Erkki teki ensimmäiset potimerkkinsä. VITA BJÖRN Jan Karlsgårdenin ja Kastelholman linnan läheisyydessä sijaitsee vankila museo Vita Björn. Kastelholmassa on ollut vankila ja vankeinhoitoa linnan perustamisesta alkaen. Aluksi vankeja pidettiin itse linnassa, kunnes kruununvankila Vita Björn valmistui vuonna 1784. Vankila oli käytössä vuoteen 1975 saakka. KORKEA KALLIOTASANNE Erkki Santamala on ottanut postimerkissä nähtävän valokuvan Sundista Lillnäsbergetiltä. Kuvasta näkee luonnon monimuotoisuuden. Ylhäällä kalliotasanteella noin 60 metrin korkeudessa kasvaa vanhaa mäntymetsää. Kalliolta on pystysuora, jyrkkä pudotus. Jyrkänteen alapuolella kasvaa pähkinäpensaita ja luonnonniitty, joka niitetään vuosittain. Lähteet: www.eckero.ax, www.sund.ax, http://sv.wikipedia.org ja www.naturum.ax.