Suomen kirjainstituutin säätiö TOIMINTAKERTOMUS 2014 Suomen kirjainstituutin säätiön hallitus 10.2. ja 24.3.2015 Menneiden aikojen paikat, yhteiskunta ja elämänkohtalot nykyisyys, yhteiskunta, ympäristö ja minä. Draaman ja soveltavan teatterin keinoja hyödyntävä ja eri oppiaineita integroiva prosessi Samaa katua tarjosi yläasteen ja toisen asteen koulujen nuorille mahdollisuuden tutustua eri taidelajien menetelmiin ja yhdessä tuottaa esityksiä. Museon uudistamisessa halutaan kuulla eri yleisöjen ääntä ja rakentaa museo myös nuoria varten. Kuva Samaa katua esityksestä Sastamalan seudun museolla.
1. PERUSTIEDOT 2 2. HALLINTO 3 2.1. Hallituksen kokoonpano ja kokoukset 2.2. Kirjanpito ja tilintarkastajat 2.3. Vakuutusturva 3. TALOUDEN YHTEENVETO 4 3.1. Yhteenveto kustannuksista 3.2. Yhteenveto tuloista 3.3. Yhteenveto taloudesta 4. HENKILÖSTÖ, HENKILÖTYÖVUODET JA TOIMITILAT 8 5. TOIMINTA, PAINOPISTEET JA TULOKSET 9 5.1. Painopisteet 5.2. Kävijämäärät ja aukiolo 6. YLEISÖTYÖ 11 6.1. Yleisötyö, tapahtumakerrat ja osallistujamäärät 6.2. Pukstaavin opastukset 6.3. Pukstaavin työpajat 6.4. Pukstaavin tapahtumat 6.5. Sasmun yleisötyön käynnistäminen 6.6. Sasmun opastukset 6.7. Sasmun työpajat 6.8. Sasmun tapahtumat 6.9. Erityisryhmiä varten tuotettu lainattava aineistomateriaali 7. NÄYTTELYTOIMINTA 19 7.1. Pukstaavin näyttelytoiminta 7.2. Sasmun näyttelytoiminta 8. KOKOELMATOIMINTA 25 8.1. Pukstaavin kokoelmatoiminta 8.2. Sasmun kokoelmatoiminta 9. JULKAISUTOIMINTA 28 10. YHTEISTYÖ JA VERKOSTOITUMINEN 29 10.1. Pukstaavin kirja-alan museoiden yhteistyö 10.2. Sasmun paikallismuseoyhteistyö 10.3. Muu yhteistyö 11. MARKKINOINTI JA TIEDOTUS 32 11.1. Pukstaavin markkinointi ja tiedotus 11.2. Sasmun markkinointi ja tiedotus 12. HANKKEET 34 13. YHTEENVETO JA JATKONÄKYMÄT 35 LIITE HTV-laskelma, henkilöstö, nimikkeet, työsuhteet 36 Kansikuva ja sivun 34 kuva Elina Tiainen. Muut kuvat ovat henkilökunnan itse ottamia. 1
1. PERUSTIEDOT Suomen kirjainstituutin säätiö Suomen kirjainstituutin säätiö, Stiftelsen för Finlands bokinstitut. Y-tunnus 1913023-5. Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhteisö. Kotipaikka Sastamala. Perustettu 10.10.2003, perustamislupa saatu 26.2.2004, merkitty säätiörekisteriin 10.9.2004. Perustajajäsenet - Grafia ry., Kirjakauppaliitto ry., Suomen Kirjailijaliitto ry., Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Kustannusyhdistys ry., Suomen Näytelmäkirjailijaliitto ry., Tampereen yliopiston tukisäätiö, Tieteellisten seurain valtuuskunta, Kustannus Oy Aamulehti, Tyrvään Kirjakauppa Oy ja Tyrvään Sanomat Oy, Vammalan evankelisluterilainen seurakunta sekä Huittinen, Hämeenkyrö, Kiikoinen, Lavia, Mouhijärvi, Orivesi, Suodenniemi, Tampere, Urjala, Vammala ja Äetsä. Säännöt on vahvistettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 26.2.2004. Uudet säännöt, päiväyksellä 15.2.2012, on hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 10.1.2013. Tehtävänä on - ylläpitää ja vahvistaa suuren yleisön ymmärrystä kirjan ja kirjallisuuden ilmentämästä kulttuuriperinnöstä, kulttuurihistoriasta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä, - edistää ja vaalia suomalaista kirjakulttuuria ja kirjallisuutta, - olla yhteiskunnallisesti aktiivinen, osallistava ja vuorovaikutteinen toimija, - koordinoida ja kehittää kirjakulttuuriyksiköiden yhteistyötä ja verkostoitumista, - edistää lukemista, - harjoittaa valtakunnallisen Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin erikoisalaan liittyvää tallennus-, tutkimus-, tiedonvälitys-, näyttely-, julkaisu-, tapahtuma- ja koulutustoimintaa, - harjoittaa Sastamalan seudun museon erikoisalaan liittyvää tallennus-, tutkimus-, tiedonvälitys-, näyttely-, julkaisu-, tapahtuma- ja koulutustoimintaa. Tarkoituksena on - säilyttää suomalaista kulttuuriperintöä, - tukea tiedettä ja taidetta, edistää ja vaalia suomalaista kirjakulttuuria ja kirjallisuutta, - ylläpitää ja vahvistaa suuren yleisön ymmärrystä kirjan ja kirjallisuuden ilmentämästä kulttuuriperinnöstä, kulttuurihistoriasta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä, - harjoittaa kansainvälistä yhteistyötä suomalaisen kirjakulttuurin lujittamiseksi ja tunnettuuden lisäämiseksi. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan kolmen hallinnoimansa yksikön kautta: Suomen Kirjainstituutti Kirjallisuuskentän valtakunnallinen toimija, toiminta käynnistynyt vuonna 2004. Edistää lukemista, kirjallisuutta, kirjakulttuuria, kirjallisuuden alan tuntemusta, tutkimusta, koulutusta ja harrastamista. Kokoaa ja välittää tietoa. Avaa kirjan ja kirjallisuuden historian ja nykypäivän ilmiöitä sekä tieteen ja taiteen tuoreimpia saavutuksia hauskasti ja älykkäästi. Koordinoi ja kehittää kirja-alan yksiköiden ja toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi Museokentän valtakunnallinen toimija, toiminta käynnistynyt 1.7.2011. Suomalaisen kirjan kulttuurihistorian erikoismuseo. Vahvistaa ymmärrystä sekä lisää tietoisuutta kirjan kulttuurihistoriasta ja kirjallisuuden historiasta sekä niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä eri aikoina. Harjoittaa tallennusta, tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Edistää ja ohjaa museotoimintaa erikoisalallaan ja koordinoi ja kehittää kirja-alan museoiden keskinäistä yhteistyötä, myös kansainvälisesti. Sastamalan seudun museo Museokentän paikallinen toimija, perustettu vuonna 1932, siirtyi säätiön hallintaan 1.1.2012. Kulttuurihistoriallinen museo ylläpitää ja vahvistaa ymmärrystä seudun kulttuurihistoriasta. Harjoittaa tallennusta, tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Sastamalan kaupungin ja entisen Suoniemen kunnan alue sekä Vpl. Pyhäjärvi Profiloituu kirjaan. 2
2. HALLINTO Suomen kirjainstituutin säätiön toimintaa valvoo ja johtaa 9-jäseninen hallitus, joka noudattaa säätiölain ja -asetuksen sekä museolain ja -asetuksen määräyksiä ja sääntöjä. Sastamalan kaupungilla on oikeus nimetä hallitukseen kaksi jäsentä. Muut jäsenet hallitus nimeää perustajajäsenten, niiden yhteisöjen tai yhtiöiden edustajien tai yksityisten henkilöiden keskuudesta, jotka ovat mukana edistämässä säätiön tarkoitusta ja sen toteuttamista sen sääntöjen mukaisesti. 2.1. Hallituksen kokoonpano ja kokoukset Vuonna 2014 Suomen kirjainstituutin säätiön hallitus toimi seuraavassa kokoonpanossa: Annamari Arrakoski-Engardt, hallituksen puheenjohtaja, tutkija, hallituksen kutsumana jäsenenä, Matti Posio, hallituksen varapuheenjohtaja, Lännen median päätoimittaja, Aamulehden edustajana, Jari Andersson, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, rehtori, Sastamalan kaupungin edustajana, Maria Härkki-Santala, yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalipsykologi, Hämeenkyrön kunnan edustajana, Toimi Jaatinen, tuotantojohtaja, Tampereen kaupungin edustajana, Johanna Lilja, julkaisupäällikkö, Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Suomen Kulttuurirahaston edustajana, Hannu Nikkilä, hallintojohtaja, Sastamalan kaupungin edustajana, Arto Seppälä, kirjailija, Suomen Kirjailijaliitto ry:n ja Suomen Näytelmäkirjailijaliitto ry:n edustajana, Veikko Sonninen, kirjaporvari, Suomen Kustannusyhdistys ry:n edustajana. Hallitus kokoontui 5 kertaa: 6.3. Tampereella, 12.4. kevätkokous Tampereella, 22.6. Sastamalassa, 3.9. internet-kokouksena, syyskokous 22.10. Helsingissä. Sastamalan seudun museon neuvottelukunta on museon neuvoa-antava elin. Se kokoontui kaksi kertaa, 16.5. ja 28.11. Jäsenet olivat Sastamalan kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan nimeäminä puheenjohtaja kunnallisneuvos Mauri Tuominen ja kotiseutuneuvos Birgit P. Jaakola, Tyrvään seudun kotiseutuyhdistyksen nimeäminä maatalousyrittäjä Erkki Välimäki ja Veijo Mäkelä ja säätiön edustajina kaupunginhallituksen puheenjohtaja, rehtori Jari Andersson ja museoamanuenssi Emilia Heikkilä sekä marraskuussa va. museoamanuenssi Outi Lähteenlahti. 2.2. Kirjanpito ja tilintarkastajat Kirjapidon, palkanmaksun, viranomaisilmoitukset ja muun rahaliikenteen hoiti Tilitoimisto Scantilit Oy, Tampere. Vuoden 2014 tilintarkastajayhteisönä toimi PricewaterhouseCoopers Oy, PWC, päävastuullisena KHT-tilintarkastaja Markku Launis. Varamiehenä toimii KHT Janne Rajalahti. 2.3. Vakuutusturva Lakisääteinen tapaturmavakuutus, työntekijäin ryhmähenkivakuutus ja työttömyysvakuutus olivat Vakuutusyhtiö Pohjolassa ja TyEL-vakuutussopimus Ilmarisessa. Sopimus hallinnon ja säätiön vastuuvakuutuksesta on tehty Vakuutusyhtiö Pohjolan kanssa. Sastamalan kaupunki vastaa omaisuutensa vakuutuksista koskien kiinteistöjä ja kokoelmia. Sisäinen toimintaohje päivitettiin 12.4.2014. Se sisältää tarkennuksia nimenkirjoitusoikeuteen, hankinnoista päättämisestä, säätiön verkkopalveluoikeuksista, laskujen tarkastuksesta ja hyväksynnästä, budjettivastuusta, hankehallinnosta ja etätyöstä. 3
3. TALOUDEN YHTEENVETO 3.1. Yhteenveto kustannuksista Vuoden 2014 kulut olivat yhteensä 491 727. Henkilöstökustannukset sivukuluineen yhteensä 340 510,38 - Vakinainen päätoiminen henkilökunta, palkat 207 873,19, sivukulut 62 360,81, sisältää työterveyden ja lomajaksotukset, yhteensä 270 234,00 - Määräaikaiset ja hanketyötekijät, palkat 40 733,43, palkkatuki vähennettynä, sivukulut 8 146,69, yhteensä 48 880,12 - Tuntityöntekijät, palkat 14 705,30, sivukulut 2 941,06, yhteensä 17 646,36 - Keikkapalkat, palkkiot 3 124,92, sivukulut 624,98, yhteensä 3 749,90 Hallituksen jäsenille ei maksettu palkkioita. Kokoelmatoimintakustannukset 6 682 Näyttelytoimintakustannukset 10 858 Markkinointi- ja viestintäkustannukset 15 604 Muut kustannukset 101 969 Muut kustannukset muodostuvat muun muassa yleisötyön aineistohankinnoista 2 926, taloushallinnosta 11 110, toimistokuluista 11 093, koulutuksista 1 750, atk-kustannuksista 22 782, kaupan hankinnoista ja kassajärjestelmästä 9 748, jäsenmaksuista 1467, vakuutuksista 2 015 ja matkakuluista 6 273 Kiinteistökustannukset 266 204 - Summassa on mukana tilakustannukset, jotka eivät sisälly tilinpäätöstietoihin, koska Sastamalan kaupungin Tilakeskuksen ja Elämänlaatu-osaprosessin välillä on laadittu (kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 15.6.2011 57) vuokrasopimus, jolla käytössä olevat kiinteistöt on luovutettu Säätiön käyttöön. - Museotilojen tilakustannukset 2014 olivat yhteensä 250 100. Sastamalan seudun museonrakennuksen ja varastotilojen tilakustannukset olivat 74 700. Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin rakennuksen tilakustannukset olivat 175 400. - Siivouskustannukset 16 104 ovat tilinpäätöksessä näkyvät kiinteistömenot. 3.2. Yhteenveto tuloista Vuoden 2014 tulot olivat 480 548. Valtionosuus oli 110 697 Valtionosuus määritellään Museolaissa 729/1992 ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa 1705/2009. Valtionosuus on laskennallinen, ja säätiön saama valtionosuus sisältää neljä henkilötyövuotta. Säätiö hallinnoi kahta museota, ja valtionosuuden saajan hallinnollisena nimenä on Suomen kirjainstituutin säätiön museot. Valtionavustukset olivat yhteensä 109 000 Säätiön hallinnoiman Suomen Kirjainstituutin toimintaan saatiin opetus- ja kulttuuriministeriöltä avustusta kirjallisuuden, kirjakulttuurin ja lukemisharrastuksen edistämiseksi 95 000. Tätä avustusta ei käytetty museotoimintaan. 4
Arkea ja juhlaa -hankkeeseen saatiin opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustus (DNRO OKM/144/621/2013) 8 000 Sastamalan seudun museon kaitafilmien digitointiin. Hankkeelle haettiin jatkoaikaa maaliskuuhun 2015 saakka. Hanke esitellään tarkemmin kohdassa 12. Samaa katua -hankkeeseen saatiin Taiteen edistämiskeskukselta (DNRO307/2014) valtion erityisavustusta 6 000 euroa. Sastamalan seudun museon hankkeesta lisää kohdassa 12. Sastamalan kaupungin avustukset olivat yhteensä 459 547 Kaupungin yleisavustukset toimintaan olivat yhteensä 209 447, josta säätiön yleistoimintaan 111 210 ja Sastamalan seudun museon ylläpitämiseen 98 237. Säätiön hallitus päättää näiden yleisavustusten käytöstä. Kaupungin yleisavustukset perustuvat vuonna 2012 Sastamalan kaupungin ja Suomen kirjainstituutin säätiön kesken laadittuihin Yhteistoimintasopimuksiin. Pääsopimus Sastamalan kaupungin ja Suomen kirjainstituutin säätiön yhteistoiminnasta määrittää kaupungin ja säätiön välisen yhteistyön lähtökohdat, työnjaon ja vastuut yleisellä tasolla. Sopimuksella Sastamalan seudun museon palvelujen tuottamisesta kaupunki ja säätiö sopivat Sastamalan seudun museo hoidosta. Säätiö tuottaa museopalveluita sopimuksen liitteessä mainittujen periaatteiden ja suunnitelmien mukaisesti. Lisäksi kaupunki vastasi museotilojen tilakustannuksista, jotka olivat yhteensä 250 100. Sastamalan seudun museonrakennuksen ja varastotilojen tilakustannukset olivat 74 700. Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin rakennuksen tilakustannukset olivat 175 400. Kirjan ystävät -toiminta Yrityksille ja yhteisöille suunnattu ja vuonna 2013 käynnistetty varainhankintakampanja ei tuottanut vuonna 2014 tulosta. Yritys- ja yhteisökampanja perustuu verohallinnon 9.10.2013 tekemään päätökseen, jossa veroviranomainen on nimennyt säätiön vuosiksi 2014 2018 sellaiseksi tuloverolain 57 :n 1 mom 2 kohdassa tarkoitetuksi säätiöksi, jolle tehdyn vähintään 850 euron ja enintään 50 000 euron suuruisen rahalahjoituksen toinen yhteisö saa vähentää tulostaan verotuksessa päätöksessä määritellyin rajoituksin. Kirjan ystävät -varainhankintakampanjaa päätettiin kohdistaa myös yksityisille, ja tätä varten jätettiin vuoden lopussa rahankeräyslupahakemus ja avattiin sitä varten erillinen pankkitili. Kirjan ystävät -kampanjan tueksi tehtiin videoklippejä, joissa kirja-alan toimijat ja kirjailijat kertovat lukemisen ja suomalaisen kirjakulttuurin tärkeydestä. Turun kirjamessuilla Hannu Nikkilä videoi seuraavia henkilöitä: säätiön pj Annamari Arrakoski-Engardt, kirjailija Riikka Pulkkinen, kirjailija Kaari Utrio, kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva, pääsihteeri Reetta Kettunen, kirjailija Seita Vuorela ja kustantaja Erkki Kiviniemi sekä Helsingin kirjamessuilla: kirjailijat Sirpa Kähkönen, Jari Tervo, Katja Kettu, Tuula-Liina Varis, Karo Hämäläinen, Salla Simukka, Vilja-Tuulia Huotarinen sekä toimittaja Timo Harakka, Helsingin yliopiston tietokirjallisuuden ja -kirjoittamisen professori Pirjo Hiidenmaa ja kansainvälisen liiketoiminnan neuvonantaja Leena Majander-Reenpää. Oman varainhankinnan tulot olivat yhteensä 51 404. Suomen kirjainstituutin säätiön hallinnoimien kolmen yksikön, Suomen Kirjainstituutin ja Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin ja Sastamalan seudun museon, toiminta on pääosin avointa ja ilmaista. Pääsymaksutulot olivat 8 751. Pukstaavin pääsylipputulojen alv on 0%. Hinnat olivat aikuisille 6, eläkeläisille, opiskelijoille, varusmiehille ja työttömille 4. Vähintään 10-hengen ryhmille liput maksoivat 5 / hlö. Vuosikortin hinta oli 18. Alle 18-vuotiaat ovat ilmaiskävijöitä. Sastamalan seudun museoon oli kaikilla vapaa sisäänpääsy. 5
Tuotemyyntitulot olivat 26 898. Tuotemyyntitulot muodostuvat kirjamyynnistä 15 938 (alv 10 %) ja lahjatavaramyynnistä 9 639 (alv 24 %). Muu myynti oli Tiedekirjakaupan sopimusmyyntiä 1 321 (alv 0 %). Pukstaavin tuotteita myydään Pukstaavin kaupassa, Tiedekirjakaupassa Helsingissä sekä messuilla ja tapahtumissa. Pukstaavin museokaupan tuotteet liittyvät Pukstaavin näyttelyiden sisältöihin, Bäckmanin taloon tai kirjakulttuuriin. Kaupassa on myynnissä omia tuotteita ja myyntitilituotteita. Vuonna 2014 tuotetuista omista uusista tuotteista mainittakoon Pas päästäje -kirja, jonka myyntitulo oli 8 995 (alv 10 %). Palvelutuotemyyntitulot olivat yhteensä 7 580. Palvelutuotteina olivat opastukset, täydennyskoulutukset, luokkaretkiretkipaketit, maksulliset työpajat ja kiertonäyttely. Opastusten, luokkaretkipakettien ja maksullisten työpajojen myyntitulot olivat yhteensä 3 930 (alv 0 %). Tästä luokkaretkipakettien myyntitulot olivat yhteensä 420 (alv 0 %). Luokkaretkipakettien hinta oli 70. Maksullisia työpajoja toteutettiin erihintaisina 5 35. Opastusten hinnat olivat ryhmille 60 ja koululaisryhmille 35. Opastuskielinä ovat suomi, ruotsi ja englanti. Oman henkilöstön toteuttamien opastusten lisäksi opastuksia ostettiin ostopalveluna koulutetuilta oppailta. Palvelumyyntitulot olivat yhteensä 3 650. Täydennyskoulutuksen myyntitulot olivat yhteensä 2 150 (alv 0%). Museolehtori Sanna Asikaisen tuottamia opettajien täydennyskoulutuspalvelupaketteja toteutettiin 2 kpl (hinta 1 000 / päivä). Täydennyskoulutus tarjoaa draamalähtöisiä menetelmiä kirjallisuuskasvatukseen. Loppuvuodesta tehostettiin näiden paljon kiitosta saaneiden täydennyskoulutusten markkinointia. Lisäksi oli valtakunnallisen museopedagogisen yhdistyksen Pedaalin tilaama draamatyöpaja, 150. Museoamanuenssi Minna Honkasalon tuottaman kiertonäyttelyn, joka pohjasi näyttelyihin Jalmari Finne rikaslahjainen, kaikkineuvos, renessanssi-ihminen ja Hurjaa menoa Kiljusen herrasväen vallaton maailma, vuokratulona saatiin 1 500 (alv 0 %). Tilavuokratulot olivat 8 176. Jatkuvaa tilavuokratuloa (alv 24 %) saadaan kahvilasta ja kysynnän mukaan myös tapahtumatilojen vuokrauksesta. Tapahtumatilat ovat modernein av-laittein varustettu sali noin 50 hengelle, siihen liittyvät kaksi noin 10 hengen pienryhmätilaa sekä vaateja saniteettitilat. Tilavuokrausasiakkaina ovat olleet yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt. Tapahtumasalissa on järjestetty niin kokouksia, koulutuksia, syntymäpäiviä, ylioppilasjuhlia, häitä kuin sukukokouksiakin. Museon aukioloaikoina tapahtumatilan vuokra oli 28 / alkava tunti ja muina aikoina 50 / alkava tunti. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. 3.3. Yhteenveto taloudesta Säätiön tilikauden 2014 tulos oli +7 330,22, joka kirjataan voitto- ja tappiotappiotilille tasaamaan edellisten tilikausien tappiota. Säätiön omapääoma on 31.12.2014 suuruudeltaan 22 483,51. Kaupan varaston arvossa oli virhe vuodelta 2011. Tämä korjattiin tilintarkastajan ohjeiden mukaan oikaisemalla edellisten tilikausien voittovaroja. Varaston arvo aleni 25 914,51. Säätiön rahaliikenne on keskitetty Vammalan Seudun Osuuspankkiin. 6
Arvonlisävelvolliseksi Säätiö on merkitty 1.6.2011 alkaen. Savo-Karjalan yritysverotoimiston ennakkoratkaisun 11E119 päivämäärällä 15.6.2011 mukaisesti museokaupan myynti on katsottu korttien ja kirjanmerkkien myyntiä lukuun ottamatta elinkeinotoiminnaksi, josta on maksettava tuloveroa. Säätiön toiminta on yleishyödyllistä, ja se täytyisi katsoa kokonaisuudessaan tuloverovapaaksi, mutta asian valmistelu on vielä kesken. Toimintatalouden turvaaminen: Valtiovallan edustajille tarkoitettu kirje luovutettiin urheilu- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäelle 3.3. ja kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitaselle 24.11. Kirjeessä Suomen kirjainstituutin säätiön ja Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin toimintatalouden turvaaminen Suomen kirjainstituution säätiö esittää, että museolain edellytysten mukaista valtionosuutta lisätään neljästä kahdeksaan henkilötyövuoteen, opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää Suomalaisen kirjan museo Pukstaaville valtakunnallisen erikoismuseon statuksen ja kirjallisuusinstituuteille myönnettävä valtionavustus kirjallisuuden ja lukemisen edistämiseksi nostetaan 200 000 euroon. Kirje, allekirjoittajina puheenjohtaja ja asiamies, toimitettiin edunvalvontapäällikkö Jouni Koskelalle ja edelleen Pirkanmaan kansanedustajille toimitettavaksi, opetus- ja kulttuuriministeriöön ylijohtaja Riitta Kaivosojalle, kulttuuriasiainneuvos Päivi Saloselle, kulttuuriasiainneuvos Mervi Tiensuu- Nylundille sekä eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalolle, valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston puheenjohtaja Kauko Tuupaiselle. Vuoden 2014 kulttuurialan ministerit tutustuivat molemmat Pukstaaviin. Kuvassa urheilu- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki 3.3. rentoutuu Tornihuvilassa,Kiljusen herraväen näyttelyssä. Kuvassa kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen 24.11. Pukstaavin 1600-luvun käsipainimen ääressä, oppaana Sanna Asikainen. Kuvassa mukana myös vasemmalta Hannu Nikkilä, Ilmari Nurminen, Arto Satonen, Jarkko Malmberg ja Jari Andersson. 7
4. HENKILÖSTÖ, HENKILÖTYÖVUODET JA TOIMITILAT Henkilöstö, nimikkeet, työsuhteet, henkilötyövuodet, Vuoden 2014 henkilötyövuosien määrä on yhteensä 10,4, kun mukana ovat myös ostopalvelujen työtunnit. Valtionosuutta saatiin 4 henkilötyövuodelle. Kun valtionavustuksen ja palkkatuen avulla tehty työpanos vähennetään, valtionosuutta jäi edelleen puuttumaan kolmen henkilötyövuoden verran. Vakinaisen henkilökunnan määrä on 7. Tämän lisäksi on tuntityöntekijöitä, määräaikaisia ja free lancer henkilöitä sekä ostopalvelua. Liitteenä on henkilötyövuosilaskelma, josta ilmenee henkilöstö, nimikkeet, koulutus ja työsuhteen luonne ja pituus. Museoavustajana toimineen Elina Kokkoniemen henkilöstökuluihin saatiin palkkatukea 1.6. alkaen. Sastamalan seudun museolla oli kolme museoapulaista, joiden päätehtävänä oli valokuvien digitointi kokoelmanhallintaohjelmistoon ja asiakastietopalvelu liittyen valokuvakokoelmiin. Raija Lemmetty oli Sastamalan kaupungin palkkaamana työntekijänä palkkatuella 4.4.2014 saakka. Maila Paajanen oli myynnin ammattitutkintoon kuuluvassa palkattomassa harjoittelussa yhteensä 16 viikkoa, ja 22.12. alkaen hän oli kaupungin palkkaamana työntekijänä palkkatuella. Petri Välimäki oli työkokeilussa 16 viikkoa ja jatkoi sitten kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella kaupungin sijoittamana 21.10.2014 alkaen. Vapaaehtoistyötä teki kolme henkilöä. Tietopalvelusihteeri Raija Lemmetty osallistui Pas päästäje -kirjan toimituskuntaan, FM Heikki Laakso kokoelmatyöhön ja exlibriskokoelman säätiölle lahjoittanut Erkki Tuominen kartutti kokoelmaansa ja esitteli sitä. Henkilöstön kouluttautuminen on ollut aktiivista osallistuen koulutustilaisuuksiin yhteensä 64 työpäivän verran. Koulutuksista mainittakoon museolehtorin suorittama Yleisötyön ytimessä -täydennyskoulutus 30 op. Taideyliopiston ja Sibelius-Akatemian järjestämässä täydennyskoulutuksessa syvennyttiin muun muassa yleisötyön strategioiden rakentamiseen ja yleisötyöprojektien johtamiseen. Museolehtori ohjasi koulutuspäiviä myös omalle henkilökunnalle. Näissä linjattiin Sastamalan seudun museon missiota, visiota ja tavoitetiloja ja rakennettiin Pukstaavin ja Sasmun kävijäprofiilit. Draamaharjoituksin testattuja kävijäprofiileja hyödynnetään jatkossa muun muassa kehitettäessä palvelutuotteita ja -paketteja, markkinointia ja tiedotusta. Henkilöstön viikkopalavereita järjestettiin 34 ja suunnittelupäiviä 6. Lisäksi eri kokonaisuuksia työstävät tiimit kokoontuivat tarvittaessa. Kehityskeskustelut toteutettiin huhtikuussa. Työterveyshuolto: Säätiö ostaa työterveyshuollon Akaasia Liikelaitokselta (Y0144411-3), joka sisältää lakisääteisen, ennaltaehkäisevän työterveyshuollon, yleisen tason mukaisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon. Henkilöstölle tarjottiin mahdollisuus ottaa influenssarokote, testauttaa kuntonsa ja osallistua juoksutestiin. Keväällä tehtiin työhyvinvointikysely, ja jatkettiin työilmapiirin kehittämistä. Käytössä on varhaisen puuttumisen malli. Työnohjauspäivä toteutettiin 11.6. professori (emer.) psykoterapeutti Marita Paunonen-Ilmosen ohjauksessa. Työehtosopimus: Säätiö on Avaintyöantajat Avainta ry:n jäsen ja noudattaa sen työehtosopimusta. Toimitilat: Kaikki kiinteistöt ovat Sastamalan kaupungin omistuksessa. Kaupunki vastaa omaisuutensa ylläpidosta ja on sitoutunut kehittämään ja uudistamaan kiinteistöjä. Suomalaisen kirjan museo Pukstaavissa sijaitsee osoitteessa Marttilankatu 12, 38200 Sastamala. Sastamalan seudun museon näyttely- ja toimistotilat sijaitsevat osoitteessa Jaatsinkatu 2, 38210 Sastamala. Vuonna 2014 oli käytössä kolme erillistä varastoa. Tornihuvila, joka sijaitsee Pukstaavin pihapiirissä, toimi vaihtuvien näyttelyiden tilana helmikuun loppuun saakka. Säätiön käsikirjasto- ja työtilaa on väliaikaisesti Sastamalan kaupunginkirjaston yhteydessä osoitteessa Sillankorvankatu 1, 38210 Sastamala. 8
5. TOIMINTA, PAINOPISTEET JA TULOKSET 5.1. PAINOPISTEET Suomen kirjainstituutin säätiön toiminnan painopistealueina olivat kolmen yksikön toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen ja julkaisun Pas päästäje Sastamalan kansan lauluja tuottaminen. Turun kirjamessuilla Sastamala oli kotimainen teemakaupunki, joten messuohjelmaan panostettiin erityisesti. Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin painopisteinä oli valtakunnallisten kirja-alan museoiden yhteistyön käynnistäminen, aktiivinen yleisötyö ja palveluiden tuotteistaminen. Sastamalan seudun museon painopisteenä oli uuden osallistavan museokonseptin konkreettisen toiminnan käynnistäminen, erityisesti kohderyhmänä nuoret, sekä valokuvakokoelmien digitointi. Suomen Kirjainstituutin painopisteenä oli lukemisen ja kirjallisuuden edistäminen, opettajille suunnattujen draamalähtöisten kirjallisuuskasvatuksen täydennyskoulutuspakettien suunnitteleminen ja toteuttaminen. Lisäksi vuonna 2014 oli käynnissä kaksi hanketta, Arkea ja juhlaa ja Samaa katua, joista tarkemmin kappaleessa 12. 5.2. KÄVIJÄMÄÄRÄT JA AUKIOLO Kävijämäärät Säätiön kolmen yksikön toiminnan kohteena oli vuonna 2014 yhteensä 13 710 henkeä sisältäen myös omien tilojen ulkopuolella toteutetun toiminnan. Kävijämäärä oli yhteensä 10 321 museoiden omissa tiloissa toteutetuissa näyttelyissä ja tapahtumissa. Pukstaavissa, joka oli avoinna koko vuoden, vieraili 8739 henkeä ja Tornihuvilassa, joka oli avoinna kaksi kuukautta, vieraili 539 henkeä, yhteensä 9278 henkeä. Sastamalan seudun museossa, joka oli avoinna vain osan vuotta, vieraili 1043 henkeä, kaikki ilmaiskävijöitä. Pukstaavin museokävijöiden kokonaismäärästä 9278 henkeä oli maksaneita 1824 henkeä ja ilmaiskävijöitä 7454 henkeä, joista päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmäkävijöitä oli 4174 henkeä Ilmaiskävijöihin kuuluvat alle 18-vuotiaat, median edustajat, OAJ-kortilla opettajat, muiden museoiden henkilöstö, oppaat, ryhmämatkailijoiden ryhmänjohtajat ja autonkuljettajat sekä liikuntarajoitteisten avustajat. Lisäksi ilmaiskävijöitä vierailee vapaalipuilla. Pukstaavin ja Sastamalan seudun museon ilmaiskävijöiden lukumäärä oli yhteensä 8497. Ulkomaisten kävijöiden lukumäärä 132 henkilöä. Muut käynnit Ulkopuoliset järjestivät Pukstaavin tiloissa yhteensä 84 tapahtumaa, joihin osallistui yhteensä 1670 henkeä. Erilaisia tilaisuuksia järjestivät muun muassa yritykset, yhdistykset, yksiköt ja kaupunki. Yksityishenkilöt järjestivät syntymäpäiviä, sukukokouksia, häitä, ylioppilasjuhlia ja muistotilaisuuksia. Lisäksi Pukstaavin muita kävijöitä, jotka eivät sisälly edellisiin lukuihin, olivat kahvilan asiakkaat. Pukstaavin kahvilapalvelut tuotti huhtikuuhun 2014 saakka Huittisten Wanha Pappila. Ravintola Patruuna otti kahvilan hoitoonsa huhtikuun 2014 aikana ja jatkaa edelleen. 9
Asiantuntijapalvelukäyntejä oli yhteensä 99 kpl. Näissä ovat mukana tietopalveluasiakkaat liittyen kokoelmien, valokuvien ja arkistoaineistojen käyttöön sekä asiantuntijaapu, jota on annettu näyttelyiden suunnittelussa ja museopedagogisessa toiminnassa. Aukiolo Säätiön museoiden aukiolopäiviä oli yhteensä 440 päivää ja tunteja yhteensä oli 2619. Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi oli avoinna 291 päivää / 1873 tuntia, Tornihuvila oli avoinna 1.1. 8.2.2014 42 päivää / 248 tuntia ja Sastamalan seudun museo 107 päivää / 498 tuntia. Pukstaavi oli avoinna kesäkaudella 1.6. 10.8. - ma pe klo 10 17 ja - la su ko 10 16 talvikaudella - ti pe klo 10 16 ja - la klo 10 15 lisäksi avoinna tilauksesta Sastamalan seudun museo avattiin toukokuussa museoiden yönä 17.5. Se oli avoinna kesäkaudella 10.8. saakka - ke klo 12 18 ja - to su klo 12 16 syyskaudella 10.8. 31.11. - ke klo 12 18 ja - to pe klo 12 16 talvikaudella 1.12. 28.2 ja muina aikoina avoinna tilauksesta 10
6. YLEISÖTYÖ 6.1. Yleisötyö, tapahtumakerrat ja osallistujamäärät Suomen kirjainstituutin säätiö toteutti aktiivista yleisötyötä Suomen Kirjainstituutissa, Suomalaisen kirjan museo Pukstaavissa, tammi-helmikuun Tornihuvilassa ja toukokuusta alkaen Sastamalan seudun museossa. Yleisötyön tapahtumakertoja oli yhteensä 269 kpl, joista lapsille ja nuorille suunnattuja oli 157 kpl, ikääntyneille suunnattuja 41 kpl, maahanmuuttajille 6, muille erityisryhmille 2 ja muuta yleisötyötä 63 kpl. Yleisötyötapahtumiin osallistui yhteensä 4885 henkeä, joista lapsia ja nuoria oli 1973 ja senioritalojen asukkaita 469. Yleisötyö jaotellaan museoittain opastuksiin, työpajoihin ja luokkaretkipaketteihin sekä muihin yleisötapahtumiin, joita olivat muun muassa teematapahtumat ja luento- ja keskustelutilaisuudet. Näiden lisäksi on Pukstaavissa ja Sastamalan seudun museossa ollut muiden tahojen toteuttamia tapahtumia, joiden luku- ja osallistujamäärä eivät sisälly edellä mainittuihin lukuihin. 6.2. Pukstaavin opastukset Opastuksia toteutettiin yhteensä 82 kpl, joista päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaopastusten lukumäärä oli 26. Näyttelyopastuksiin osallistui yhteensä 1587 henkeä, joista 554 oli lapsia, nuoria tai opiskelijoita. Tapahtumissa oli tarjolla myös päänäyttelyn Outoja opastuksia ja Rupatteluopastuksia. 6.3. Pukstaavin työpajat Työpajoja järjestettiin yhteensä 101 kpl ja niihin osallistui yhteensä 1488 henkeä. Näistä päiväkoti-ikäisille, koululaisille ja opiskelijoille suunnattuja oli 57 työpajaa, ja niihin osallistui 1250 lasta ja nuorta. Työpajoista mainittakoon Tunnetko tyypin? 4. 9.-luokkalaisille suunnatussa seitsemässä ilmaisessa työpajassa osallistujat tutustuivat Mennään museoon viikolla näyttelyssä kirjaintyyppien merkilliseen maailmaan ja työpajoissa kirjapainotaitoon. Käsinykäsimellä itse tehdyn eri aikakausien kirjasintyyppejä esittelevän kortin sai mukaansa. Vedosprässillä ladottiin ja painettiin oma nimi vanhoilla puukirjasimilla. Vasemmassa kuvassa Tyrvään kylän 4 6-luokkalaisia painamassa käsinykäsimellä kortteja ohjaajana Outi Lähteenlahti. Oikealla koululaiset kokeilevat vedosprässlä ja vanhoilla puukirjasimilla painamista kirjaltaja Raimo Rajalan ohjauksessa. 11
Työpajoissa työstettiin kirjaa monesta eri näkökulmasta. Aiheina olivat muun muassa Kadonneiden kirjaharvinaisuuksien kannet, Hemulin perhospaja, Niiskuneidin helmityöpaja ja Nuuskamuikkusen tutkimusseikkailu. Kulttuuriosuuskunta Uulu ohjasi vanhojen suomalaisten soitinten kokeilun lisäksi Loitsupajan, jossa kävijät saivat tehdä voimaannuttavat loitsut. Satutiistait ja Touhutorstait toteutettiin Pukstaavin kesäisessä pihapiirissä tai sisätiloissa, teemoina olivat suomalaisen satuaarteiston siivekkäät olennot sinilinnusta keijukaisiin. Muista työpajoista mainittakoon Tornihuvilassa tammi-helmikuussa järjestetyt Kiljusen herrasväen aarteenetsintätyöpajat, Kiljus-Sanomien toimituspajat, Kouluelämää Kiljusten tapaan, Kiljusaakkoset ja äänenkäyttö, Kiljusen poikien kepposet ja Vauvojen värikylpypajat. Luokkaretkipaketteja on tarjolla kolme erilaista. Vuonna 2014 näitä toteutettiin 6 kpl. Esikouluikäisille sekä 1. 2.-luokkalaisille suunnatuissa Merkillinen muodonmuutos - sanataidetyöpajoissa paneudutaan tietokirjan ja satukirjan tarkoitukseen sekä faktan ja fiktion eroihin, innostetaan etsimään tietoa ja tuottamaan omia tarinoita. Kuvassa Pohjois-Hervannan koulun 2. luokka Tampereelta toukokuisella luokkaretkellä Pukstaavissa tutkimassa tutkivan oppimisen työpajassa miettimässä tieto- ja satukirjojen sisältöä. He tekevät yllättävän löydön, joka johtaa harvinaisen toukkalajikkeen jäljille. 3-6-luokkalaisille suunnatussa Vampyyrien varjot sanataidetta ja varjoteatteria luokkaretkipaketissa tutkitaan kauhutarinoiden hahmoja ja tehdään pienimuotoinen varjoteatteriesitys itse luoduilla hahmoilla. Kuvassa Marttilan koulun 4. luokan oppilaat esittävät varjoteatterina omia kauhutarinoitaan sanomalehtipaperista muotoilemillaan hahmoilla. 12
Yläkoulu- ja lukioikäisille suunnatussa Yxi kelwollinen keksintö työpajassa tutustutaan perusnäyttelyyn kirjapainotaidon historian näkökulmasta, pohditaan kirjapainotaidon käänteentekevää vaikutusta eri ihmisryhmien kannalta ja saadaan tietoa 1600-luvun puolivälin Suomen historiasta ja kirjallisesta kulttuurista eläytymällä tuon ajan tapahtumineen Kiljusten poikien synttärikiertue vieraili neljässä päiväkodissa. Kaukaisempiin päiväkoteihin järjestettiin myös teatterikiertue, jossa Mökön ja Lurun syntymäpäivillä tutustuttiin Kiljus-kirjoihin. Kiljusten kissa Susanna (Sanna Asikainen) ja koira Pulla (Outi Lähteenlahti) kertovat Mökön ja Lurun kommelluksista ja Marttilan, Varilan ja Harjukadun päiväkodin lapset ovat riemulla mukana. Muistelukiertueella poikettiin kahdessa vanhainkodissa, joissa katseltiin ja kokeiltiin vanhoja esineitä, luettiin, kuunneltiin ja muisteltiin lapsuusaikoja. Lukupiiri kokoontui 9 kertaa ja osallistujia oli yhteensä 54 henkeä. Kevään kuudessa lukupiirissä aiheina olivat esikoisrunot, mies ja mieheys, nainen ja naiseus, kirjojen rakenne ja uudet suomalaiset dekkarit. Syksyn kolmessa lukupiirissä aiheina olivat muun muassa novellit, hakukonerunous ja uusi suomalainen skifi-kirjallisuus. Vetäjänä toimi Pama Alavilo. 6.4. Pukstaavin tapahtumat, kurssit ja luennot Muita yleisötapahtumia järjestettiin yhteensä 73 kpl, joihin osallistui yhteensä yli 3 000 henkeä. Kevään yleisötapahtumia olivat helmikuussa Sanomalehtiviikko ja Ystävänpäiväkonsertti 14.2. Pukstaavin kahvilassa, jossa kuultiin VP Bäckmanin lauluja rakkaudesta ja ystävyydestä. Pirkkaset-viikon runsaaseen tapahtumatarjontaan osallistui yli 600 henkeä. Toukokuisessa Museoiden yössä oli mukana Nuorten teatteriryhmä Taikan improshow, Kynäniekka ja Nuotti, V-P Bäckman ja hänen oudoimmat biisinsä, Kirjaston lukumarsu hellittävänä ja kirjaston pelisalkku käytettävissä. Kesän tapahtumatarjontaa olivat Sastamala Gregorianan kanssa yhteistyössä tuotettu lastenkonsertti Pukstaavin takapihalla 17.7. Esitettävänä oli Heinrich Hoffmannin teos Prinsessa ja Taika-aasi, käännös Veikko Pihlajamäen ja sävelet ja dramatisointi V-P Bäckmanin. Konserttiin osallistui yli 100 henkeä. Elokuinen Lasten lystit -tapahtuma 9.8. järjestettiin Tove Janssonin hengessä. Syksyn yleisötapahtumia olivat Kirjaset -tapahtumapäivä 14.11. Lokakuussa oli Museoviikko ja Satupäivä. Ihmefilmi-iltojen yli 15-vuotiaille nuorille suunnattuina elokuvina olivat tarjolla muun muassa Nuori kapinallinen, Luokka, 400 kepposta ja Pojat. 13
Kiljusen herrasväen riemuläksiäisjuhlat 28.2. olivat riehakkaat ja suloiset, iloiset ja haikeat. Näyttelyä jäivät kaipaamaan laaja ystäväpiiri ja kaikki Mökön, Lurun, Plätän ja Pullan ihailijat. Kiljusia eivät jääneet kaipaamaan tiukkapipoiset lähinaapurit, poikien opettajat eikä virkavalta. Tornikaupungin virkavallan yliviranomainen tarkastaja Tarkiainen (Minna Honkasalo) oli paikalla kertomassa mitä kaikkia järjestyssääntöjä Kiljusen herraväki oli paikkakunnalla asuessaan rikkonut. Kiljusten poikien opettaja Alli Nissisen (Sanna Asikainen) kuulusteli viimeisen kerran aakkoset ja entinen opettaja, nykyinen hysteerikko Erkki Mielonen (VP Bäckman) soittaa helpottuneena jäähyväislaulua. Iiris ja Emil lumpsahtivat Kolera-altaaseen. Kiljusten siivooja (Outi Lähteenlahti) pölytti varmuuden vuoksi kaikki juhlavieraat ja saman kohtalon sai myös Plätän ystävä Joonatan, joka on hyvästelemässä kellarin kummitusta. Sisäministeriön kansanrauha-asioiden ylin puolustustarkastaja Sotamaa (Leena Aaltonen) rauhoitti villiintyneitä juhlijoita. Jalmari Finnen ystävillä, Pariisista saapuneilla Dupondilla (Emilia Heikkilä) ja Dupontilla (Pama Alavilo) oli mukanaan taitelijatarvikkeensa, ja he halusivat käyttää maalausalustoinaan juhlavieraiden kasvoja. 14
KIRJAILIJAVIERAAT Kevään kirjailijavieraina olivat kirjailijat Tomi Kontio, Riikka Ala-Harja ja Kari Levola. Syksyn kirjailijavieraat olivat Lukuinto -hankkeen juhlavuoden kunniaksi suosittuja lastenkirjailijoita ja lastenkirjojen ja oppikirjojen kuvittajia: Sami Toivonen ja Aino Havukainen, Tuula Kallioniemi ja Katri Kirkkopelto.. Kirjailijahaastatteluista vastasi Pama Alavilo LUENTO- JA KESKUSTELUTILAISUUKSIA Eläköön Tove Jansson! -keskustelutilaisuudessa 28.6. olivat mukana Tove Janssonin elämäkerran Tee työtä ja rakasta kirjoittaja Tuula Karjalainen sekä toimittaja ja sarjakuvaneuvos Juhani Tolvanen, muumipeikkosarjakuvan historiaan pureutuvan Muumisisarukset kirjoittaja. Lukemiskasvatuksen keinot, luento- ja keskustelutilaisuudessa 14.11. FT Juli-Anna Aerila kertoi lukemiskasvatuksen keinoista ja toi esiin uusimpia tutkimuksia ja kokeiluja lukuinnon kasvattamiseksi. Sannukka Tuomisto kertoi kahdeksasluokkalaisten nuorten lukumieltymyksistä. Magdaleena Hai oli kirjailijavieraana. Tapahtuma järjestettiin osana Kirjaset Lasten ja nuorten kirjatapahtumaa. Hyvää mieltä kirjallisuudesta -paneelikeskustelussa 23.5. Mari Käki, Pirjo Möller, VP Bäckman, Mikko Jokinen ja Tiina Jokinen keskustelivat siitä, mikä heille on lukemisessa ja kirjoittamisessa tärkeää. Tilaisuus oli osa valtakunnallista Hyvää mieltä kulttuurista toimintaviikkoa, Mental Health Art Week ja se järjestettiin yhteistyössä Suomen mielenterveysseuran ja Sastamalan seudun mielenterveysseuran kanssa. Kuka muka lukee? Suomen kirjainstituutin säätiön pj. Annamari Arrakoski-Engardt, Pukstaavin museolehtori Sanna Asikainen, koulunjohtaja Mirka Järvinen ja luokanopettaja Sirpa Isolauri keskustelivat Turun kirjamessuilla 3.10. 15
Mailis Sarka kohtaa murhaajia oli otsikkona, kun kirjailija Pirjo Tuominen ja Leena Aaltonen keskustelivat Turun kirjamessuilla 3.10. Exlibriksiä ja kirjanmerkkejä toi esiin keräilijän näkökulman kirjakulttuuriin. Aiheesta keskustelivat keräilijä Erkki Tuominen ja Leena Aaltonen Turun kirjamessuilla 3.10. Kravatteja ja taskumatteja oli otsikkona, kun antikvaari Anssi Arohonka ja kamarineuvos Kari Rahiala keskustelivat omista keräilijöiden näkökulmistaan kirjakulttuuriin Turun kirjamessuilla 3.10. Rudolf Koivu 125 vuotta 2015. Sadun mahdista keskustelivat tietokirjailija Ervo Vesterinen ja Rudolf Koivu-palkittu kuvittaja ja kirjailija Anne Vasko museolehtori Sanna Asikaisen johdolla Turun kirjamessuilla 3.10. Exlibrisesitelmiä. Erkki Tuominen piti exlibris-esitelmiä Vantaan aikuisopistolla 29.1., säätiön henkilökunnalle 17.2. koulutuspäivän otsikolla Exlibristen historia, symboliikka ja tallennustyö, Elisan seniori-insinööreille 15.4. Sasmun Museoiden yö -tapahtumassa otsikolla Kotiseutu exlibrisaiheena 17.5. ja Stadin ammattiopistolla 17.9.2014. Ajattelijoiden klubit ovat Sastamalan seurakunnan kanssa yhteistyössä järjestettyjä avoimia keskustelukerhoja. Aiheina olivat messu, talviset juhlapyhät, tarinoiden voima, Mikael Agricolan päivä, yhteislaulu, bibliofiilin kirjahyllynäyttelyssä oleva Terho Hämeenkorven raamattukokoelma ja saattohoito. Sastamalalainen kirjallisuus luentosarja järjestettiin yhteistyössä Sastamalan opiston kanssa, ja vetäjänä toimi FT Mikko Lahtinen. Käsiteltävinä olivat Kaarlo Sarkia, Lasse Heikkilä, Daniel Skogman, Heikki Ojansuu, Niilo Ikola ja Johannes Bäck. Pas päästäje! Sastamalan kansan lauluja -lauluiltaan 7.11.osallistui yli 60 innokasta laulajaa Matti Valtteri Lehtisen vetämänä. 6.5. Sastamalan seudun museon yleisötyön käynnistäminen Sastamalan seudun museon aktiivinen yleisötyö käynnistyi toukokuussa 2014 Museoiden yössä, jolloin Olotila avattiin. Lehtori laati suunnitelman Sasmun yleisötyön kehittämisestä osana koko vuoden kestävää opiskeluprojektiansa Yleisötyön ytimessä. Olotilan toimintaperiaatteena on paikallishistorian rakentaminen asukkaiden kanssa. Lähtökohtana on ajatus, että kokonaiskuva paikallishistoriasta rakentuu yksittäisten ihmisten elämänhistorioista ja virallisesta historiankirjoituksesta yhdessä. 6.6. Sasmun opastukset Olotilan opastuksia järjestettiin tilauksesta 4 ryhmälle, joista 3 oli koululais- ja opiskelijaryhmää. Osallistujia oli yhteensä 41, joista lapsia ja nuoria yhteensä 30. 16
6.7. Sasmun työpajat Työpajoja oli tarjolla yhteensä 86. Työpajatoiminta oli kaikenikäisille suunnattua ja niihin osallistui yhteensä noin 400 henkeä. Nuorille suunnattuja työpajoja oli yhteensä 44, joihin osallistui 120 nuorta. Hankkeessa Samaa katua nuoret pääsivät itse tuottamaan paikallishistoriaan pohjautuvia taiteiden välisiä työpajoja ja niiden pohjalta esityksiä. Seniorit olivat aktiivisia muistelupiirien osallistujia. Lapsille suunnattuja työpajoja oli yhteensä 31 kpl, joihin osallistui yhteensä 220 henkeä. Kesällä oli Puuhakeskiviikot ja Perinneperjantait. Syksyllä käynnistyi Terhokerhotoiminta, joka kokoontui 12 kertaa. Suomen Kulttuurirahaston rahoittama 3-vuotinen, valtakunnallinen hanke Koko Suomi leikkii Terhokerhotoiminta kutsuu mukaan eri sukupolvia edustavia ihmisiä leikkimään ja toimimaan yhdessä. Yhteistyössä Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Suomen Punaisen Ristin paikallistoimistojen kanssa syksyllä toteutetut kerhot kokoontuivat Sastamalan seudun museolla. Kuvat Olotilan avajaisista Museoiden yönä 17.5., jolloin viriteltiin kotiin ja ruokaa liittyviä muistoja. Museovieraat kirjoittavat lapuille omien lempi- ja inhokkiruokiensa nimet. Muistelua, sanataidetta ja askartelua yhdistäviä työpajoja olivat Runosoppaa ja reseptejä, Isoäidin suosikkireseptit, Keittokirjat ja Maukkaat muistikuvat, Leipää ja sirkushuveja lapsille, Omia juhannustaikoja ja Omiin nimiin liittyvät tarinat ja runot sekä Kuvasta tarinaksi. Sastamala Gregorianan aikana järjestetyssä työpajassa askarreltiin omat kruunut, miekat ja kilvet. 17
Muistojen työpajoista mainittakoon Muistelua nonstoppina. Eri aikojen suosikkinimet, Museon kuva-aarteet, Millaista oli elämä keskiajalla, Kaikki elämäni kodit, Lapsuuden leikit ja leikkipaikat, Koulukäynti ennen vanhaan ja nyt, Leikitään vanhan ajan koulua sekä Lempikirjani. Muistelupiiri Pas muistelle! kokoontui 8 kertaa, ja niissä oli yhteensä 72 osallistujaa. Vetäjinä toimivat tarinankertoja ja murretaituri Armi Hohko ja museolehtori Sanna Asikainen. Yhteistyössä Sastamalan Opiston kanssa toteutettujen muisteluiden lähtökohtina olivat Olotilan teemat sekä aiheina henkinen ja fyysinen hyvinvointi. Muistelupiiri Marttilankatu kokoontui yhteensä 3 kertaa, osallistujia yhteensä 43. Yhteistyössä Sastamalan opiston kanssa toteutetussa muistelupiirissä katsottiin Marttilankatuun liittyviä kuvia ja muisteltiin rakennuksia, ihmisiä ja tapahtumia Marttilankadun varrella. Vetäjänä toimi Outi Lähteenlahti. 6.8. Sasmun tapahtumat Tapahtumia järjestettiin yhteensä 24 kpl, joihin osallistui yhteensä 342 henkeä. Tapahtumat suunnattiin pääasiassa perheille. Tapahtumista mainittakoon Museoiden yö toukokuussa, Martan päivän tapahtuma heinäkuussa ja kolme Tapahtumalauantaita sekä Mennään museoon -viikko lokakuussa. Samaa katua -hankkeen yläkouluikäisten esityksiä oli 8 kpl ja katsojia yhteensä 172. Luentotilaisuuksia oli 2 kpl. Erkki Aaltonen piti Sastamalan opiston perinteisen sotahistorialuennon 3.11. aiheena Naisten sota. Luennolle osallistui 80 henkilöä. Erkki Tuominen kertoi kotiseutuaiheisista exlibriksistä toukokuussa. 6.9. Erityisryhmiä varten tuotettu lainattava aineistomateriaali Vuonna 2013 tuotettuja aineistopaketteja lainattiin vuonna 2014 5 kertaa. Vuonna 2014 käynnistettiin kahden aineistopaketin Lääkärinlaukun ja Viihdeveskan suunnitteleminen, ja ne valmistuvat vuoden 2015 puolella 18
7. NÄYTTELYTOIMINTA 7.1. Pukstaavin näyttelytoiminta Pukstaavin päänäyttely, tuotettu vuonna 2011, kertoo suomalaisen kirjan tarinan inkunaabelista sähkökirjaan. Tarina alkaa 1400-luvun lopulta ja jatkuu tähän päivään. Kirja on 2000-luvulla tullut tienhaaraan, mutta ei päätepisteeseen. Kirjan historian tunteminen auttaa ymmärtämään myös sen nykypäivää ja tulevaisuutta. Pukstaavissa mennyt ja nykyinen kirjakulttuuri kohtaavat ja elävöittävät toinen toisiaan. Näyttelyyn voi tutustua haluamassaan laajuudessa ja syvyydessä. Tietoa on tarjolla, mutta ei tyrkyllä. Kolme ja puoli vuotta avoinna ollut päänäyttely on kestänyt aikaa hyvin. Kuvan lastenkirjallisuuden keskeisten satuhahmojen juna puksuttaa edelleen. Oikean puoleisessa kuvassa eriaikaisia kirjakkeita tilassa, jossa esitellään kirjaa esineenä. Vaihtuvat näyttelyt / yhteistyönäyttelyt Tuotettiin kaksi yhteistyönäyttelyä. Yhtä juhlaa! Suomen taiteilijaseuran 150-vuotisjuhlan kunniaksi Emigranttitarha ja muita taiteilijakirjoja tuotettiin yhteistyössä Suomen taiteilijaseuran kanssa. Näyttely oli esillä 6.6. 6.9.2014 levittäytyen Pukstaavin Galleriaan, Tapahtumasaliin, päänäyttelyyn ja puutarhaan kertoen ruukkupuutarhan ja taiteilijakirjojen avulla juurtumisesta ja maamme kulttuurin ja kasviston monimuotoisuudesta. Suomen taiteilijaseuran 150-vuotissyntymäpäivien kunniaksi taidenäyttelyitä järjestettiin valtakunnallisissa erikoismuseoissa ympäri maan. Gallerian näyttely rakentui Kalle Hammin ja Dzamil Kamangerin taiteilijakirjaan perustuvan Paperittomien puutarhan ympärille, jossa kasvit ovat ihmisten tapaan kertovat matkoistaan. Samaan kulkeutumiseen liittyivät myös Dzamil Kamangerin perinteisellä iranilaisella helmikirjontatekniikalla toteuttamat passit. 19
Kuvat Galleriasta. Vasemmanpuoleisessa kuvassa Hammin kasvit kertoivat matkoistaan. Oikeanpuoleisessa kuvassa Kamangerin helmikirjailtu EU-matkustusasiakirja. Tapahtumasalissa oli esillä video Working in the Rose Garden, jossa Dzamil Kamanger tekee käsitöitä perinteisellä iranilaisella helmikirjontatekniikalla. Kuva puutarhasta, missä oli esillä taiteilijaparin Hamm-Kamanger Emigranttitarha. Puutarhassa saattoi tutustua koriste- ja hyötykasveihin, jotka ovat kotoutuneet puutarhoihimme Aasiasta, Etelä- ja Pohjois-Amerikasta sekä Afrikasta. Tuttujen kasvien joukosta löytyy monia yllätyksiä, kuten kaukaa kotiutuneet raparperi ja sipuli. Näyttelyssä oli mahdollista kuulla myös äänitettyjä kasvien ääniä Näyttelyvieraat pystyivät lainaamaan infosta tabletin kasvien äänien kuunteluun. Päänäyttelyssä oli esillä Tatjana Bergeltin, Tizzi Fibin, Melek Mazicin ja Alexander Reichsteinin taiteilijakirjoja. Kirjat heijastavat paitsi taiteilijoiden erilaisia taustoja myös heidän tulkintojaan uudesta kotimaastaan. Taiteilijakirjat ovat käsin tehtyjä taideteoksia tai pienen painoksen painotuotteita, jotka saavat innoituksensa kirjasta tai kirjamuodosta. Kuvassa tilataideteostaitelijakirjaa pystyttävät istumassa oleva Emilia Heikkilä ja tikkailla seisova Elina Kokkoniemi. 20
Tunnetko tyypin? Kirjaintyyppien merkillinen maailma - näyttely avautui galleriatilassa 2.10.2014. Pukstaavin, Päivälehden museon ja Mediamuseo Rupriikin yhteisesti tuottamassa näyttelyssä kurkistetaan kirjainten taakse, tutustutaan kirjaintyyppien historiaan ja ihmetellään typografian nykytyylejä. Tait. tri Markus Itkosen käsikirjoittama näyttelyn sisältönä on kirjainten merkillinen maailma, kirjainmuotoilu, kirjaintyyppien käyttö ja typografiset merkit. Tarkoituksena on herättää pohdintaa kirjaintyyppien valinnan merkityksestä ja tulkinnasta. Konkreettisten esimerkkien avulla näyttely avaa kirjaintyyppien käyttötarkoitusten. Se kertoo myös niistä työvaiheista, joita kirjainten suunnittelussa on ja esittelee muutaman suomalaisen nykypäivän kirjainmuotoilijan. Kävijöillä on myös mahdollisuus kokeilla kirjainten painamista paperille myös omin käsin Pukstaavin käsinykäsimellä. Muistoksi saattoi tehdä postikortin, joka esittelee erityylisiä kirjaintyyppejä. Lisäksi näyttelyssä on Marttilankoulun kolmosluokkalaisten näkemyksiä typografisesta maailmasta koulupäivän aikana otetuista typografisista kuvista syntyy kollaasi, joka kertoo miten paikalliset lapset kirjainten viestiä tulkitsevat. Vaihtuvat näyttelyt / oma tuotanto Tuotettiin kolme omaa vaihtuvaa näyttelyä. Bibliofiilin kirjahylly sijaitsee päänäyttelyn Kirja kotona -teemaosastossa. Vitriiniin tuotetaan vaihtuvia näyttelyitä, jotka pohjaavat erilaisten kirjankeräilijöiden kokoelmiin. Näitä tuotettiin kaksi, jotka raportoidaan Museotilastoon yhtenä vaihtuvana näyttelynä. Raamattuja Terho Hämeenkorven kokoelmasta oli avoinna 1.11.2014 saakka. Rovasti emeritus Terho Hämeenkorpi on kerännyt erikielisiä Raamattuja 1970-luvulta saakka. Kokoelmassa on Raamattuja 169 eri kielellä, joista Pukstaavissa oli esillä kaksi eri kokonaisuutta. Kiellettyjä kirjoja Timo Lappalaisen kokoelmasta näyttely koostui toisen maailmansodan aikaan ja sen jälkeen sensuroiduista kirjoista koulukirjoista laulukirjoihin. Näyttely avattiin marraskuussa, ja se jatkuu vuoden 2015 puolelle. Neuvostoliitolla vihamielisinä sensuroituja nimikkeitä oli vajaa 2000, joista Lappalaisen kokoelmassa on vajaa 300 yleisistä kirjastoista poistettua nimikettä. Kuvassa näyttelyn Kielletyt kirjat muutama kirja. Näyteikkunanäyttelyt ovat tapahtumasalin isoihin näyteikkunoihin rakennettavia näyttelyitä, jotka ovat nähtävissä sisätiloista ja ulkoa Marttilankadulta. Nämä näyttelyt raportoidaan Museotilastoon yhtenä vaihtuvana näyttelynä. Keräilijöiden aarteita -näyttelyssä oli esillä Vanhan kirjallisuuden päivien aikana 26.6. 6.7.2014. Esillä oli keräilijöiden erilaisia kirjaan liittyviä esineitä kuten kravatteja ja taskumatteja. 21
Kirjakaupungin lukijoita -näyteikkunanäyttelysarjassa ensimmäisenä oli 21.10. 29.11.2014 esillä Tyrvään Sanomien päätoimittaja Hannu Virtasen ja hänen haastamansa Aamulehden päätoimittajan Jouko Jokisen kirja-hyllyjen aarteita. Kuva päätoimittaja Hannu Virtasen kokoelmasta. Virtanen on intohimoinen lintuharrastaja, joka näkyi näyttelystä. Jouluseimi on perinteinen kaupungin keskustan toimijoiden yhteistyönäyttely, kun joulun ajaksi näyteikkunoihin rakennetaan erilaisia jouluseimiä. Pukstaavin oman väen tekemä seimikuvaelma koostui kirjasivuilla päällystetyillä silueteista sekä tyrväänkielisistä jouluevankeliumeista. Vaihtuvat näyttelyt / näyttelyt omien tilojen ulkopuolella Hilpeitä kirjailijakuvia Pekka Vuoren kynänjälki oli esillä Turun kirjamessuilla 3. 5.10. Yleisö osallistui aktiivisesti myös näyttelyyn liittyvään Tunnistatko kirjailijat? -kirjailijavisaan. Exlibrisaiheisia näyttelyitä, joiden aineisto pohjaa säätiön exlibris-kokoelmaan, oli esillä yhteensä 7 kpl. Nämä olivat exlibriskokoelman lahjoittaja ja kartuttaja Erkki Tuomisen tuottamia. - Tunnistettavia kukkakasveja -exlibrisnäyttely avattiin Floran-päivänä 13.5. Helsingin Kasvitieteellisellä puutarhalla. Näyttely on avoinna vuoden 2015 puolelle. - Vanhan kirjallisuuden päivät 30 vuotta -exlibrisnäyttely oli esillä Sastamalassa Vanhan kirjallisuuden päivillä 28. 29.6.2014 ja sen jälkeen pääkirjastossa heinä-elokuun ajan. - Kirjaan eri tavalla liittyvät exlibrikset -näyttely oli esillä Stadin ammattiopiston Käpylän toimipisteen painoviestinnän osaston avajaisissa 16. 18.9. ja Helsingin kirjamessuilla Suomen exlibrisyhdistyksen messuosastolla 23. 26.10. - Ranska suomalaisissa exlibriksissä -näyttely oli esillä Turun kirjamessuilla 3. 5.10.2014. - Erkin merkki - exlibriksiä 50 vuotta Erkki Tuomisen kynästä Herttoniemen sairaalan galleriassa 1. 31.12.2014. Esillä oli lähes 200 exlibristä Tuomisen omasta noin 300 exlibriksen tuotannosta. Edellä mainitut vaihtuvat näyttelyt raportoidaan Museotilastoon yhtenä vaihtuvana näyttelynä. Kravatteja ja taskumatteja oli otsikkona, kun Leena Aaltonen rakensi pop-up-näyttelyn Turun kirjamessuilla 3.10. Samanaikaisesti, kun antikvaari Anssi Arohonka ja kamarineuvos Kari Rahiala keskustelivat omista keräilijöiden näkökulmistaan kirjakulttuuriin, Leena Aaltonen rakensi piennäyttelyn keskustelijoiden ympärille käyttäen näyttelyesineinä kirja-aiheista kravatteja ja kirjaa muistuttavia esineitä. Kiertonäyttelyt Hurjaa menoa! Kiljusen herrasväen hulvaton maailma- ja Jalmari Finne rikaslahjainen, kaikkineuvos, renessanssi-ihminen -näyttelyt olivat esillä soveltuvin osin Kangasalan kunnan kirjastossa. Kangasalan kirjasto- ja kulttuuripalvelut vuokrasi näyttelyt osaksi kirjasto- ja kulttuuripalveluiden tuottamaa Jalmari Finne 140 v. -näyttelyä kirjaston Taidetila Terrassa 3. 28.11. 22