Salometsä. Puutavara-autojen kasvanut koko vaatii metsätieverkon kunnostamista. Metsänhoitoyhdistys Salometsän asiakaslehti 2/2014 31.10.

Salometsä Metsänhoitoyhdistys Salometsän asiakaslehti 2/2014 31.10.2014 Halikko, Kuusjoki, Muurla, Pertteli, Perniö, Salo, Somero, Särkisalo Sivu 4 Mhy Salometsä laajentaa toimintaansa: metsäautotiet ja ojitukset omasta yhdistyksestä Sivu 6 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys 2015 kysymyksiä ja vastauksia Sivu 9 Sähkölinjoja levennetään Salometsän alueella Sivu 11 Männyn voimakas ruska herätti ihmetystä Puutavara-autojen kasvanut koko vaatii metsätieverkon kunnostamista PEFC/02-21-15

2 Salometsä 2/2014 Puheenjohtajan tervehdys Portaita kerrakseen Meidän metsänomistajien edunvalvontamme on ollut kolmiportaista: oma metsänhoitoyhdistys on ollut paikallinen toimija, Metsänomistaja-liitto on ollut maakunnallinen toimija ja MTK:n metsälinja on hoitanut valtakunnan ja kansainvälisen tason. Kaikilla tasoilla on ollut omat tehtävänsä ja omat organisaationsa. Metsänhoitoyhdistys on alueensa metsänomistajien yhteenliittymä, josta muodostuu mielikuva alueneuvojan tai saadun palvelun kautta. Alueneuvojan kanssa me metsänomistajat olemme yhteistyössä omissa metsissämme. Metsänomistajaliitot ovat edunvalvonnan lisäksi vastanneet jäseniensä eli alueensa metsänhoitoyhdistysten kehittämisestä. Tämä liittotaso on jäänyt metsänomistajille etäiseksi eikä sitä ole tunnettu. Metsänomistajaliitot ovat olleet MTK:n jäseniä ja metsälinja MTK:ssa on vastannut kotimaisen ja kansainvälisen metsäpolitiikan edunvalvonnasta. Kolmiportaisuudesta ollaan karsimassa väliporras pois eli Metsänomistajaliitot lakkaavat ensi vuoden alussa. Miksi? Syitä Metsänomistajaliittojen lopettamiseen on varmasti monia. Itse näen metsänhoitoyhdistysten erilaistumisen olevan liittojen kannalta hankalaa. Miten voi kehittää 30 40 toimihenkilön yhdistystä samoilla opeilla kuin 1 2 toimihenkilön, varsinkin jos yhdistysten toimintatapa on hyvin erilainen. Metsänomistajaliiton hallinto syö toimihenkilöiden aikaa edunvalvonta- ja kehittämistyöstä. Varmasti on byrokratiaa, jota voidaan karsia. Mitä menetetään? Tietysti pala metsäedunvalvontahistoriaa metsänomistajaliittojen kadottua. Mitä saadaan? Uusi alueellinen edunvalvontamalli tuo MTK:n metsälinjan lähemmäksi metsänhoitoyhdistyksiä, tuleehan yhdistyksistä suoraan MTK:n jäseniäkin. Maakuntaan sijoittuvat metsälinjan alueasiantuntijat ovat suurelta osin tuttuja, liiton kokeneita toimihenkilöitä. Aluevastuiden lisäksi osa henkilöistä saa oman erikoisosaamisalueensa, josta vastaa koko valtakunnan alueella. Näin saadaan erikoisosaamista koko valtakunnan alueelle. Vuodelle 2015 on saatu MTK- jäsenmaksuumme jopa pieni pudotus verrattuna Metsänomistajaliiton jäsenmaksuun tänä vuonna. Miten kyseinen organisaatiomuutos vaikuttaa Mhy Salometsän jäseneen? Tuttu alueneuvojasi on edelleenkin valmiina palvelemaan sinua metsääsi liittyvissä asioissa. Ulospäin organisaatiomuutos ei näy, mutta mahdollisuus alueasiantuntijoiden erikoisosaamisen hyödyntämiseen sinun hyväksesi on mahdollista, vaikka asiantuntijan toimisto olisi Rovaniemellä. Heikki Sariola Toiminnanjohtajan katsaus Vuoden vaihteessa tulee voimaan uuden metsänhoitoyhdistyslain tuomat muutokset. Uudessa laissa metsänhoitomaksu poistuu ja tilalle tulee jäsenmaksu, jonka suuruus päätetään syksyn valtuuston kokouksessa. Kaikki nykyiset jäsenyydet jatkuvat normaalisti. Metsänhoitoyhdistys pysyy metsänomistajien omana yhdistyksenä ja toimintaa ohjaavat jatkossakin jäsenistöstämme valittu valtuusto ja hallitus. Alueneuvojien lisäksi erikoistehtäviä on hoitamassa metsäkiinteistöjen kiinteistövälittäjä sekä uusimpana toimihenkilönä metsäteiden ja ojien teon ammattilainen. Myös koko metsänomistajajärjestön erikoisosaajat ovat yhdistyksen jäsenten käytettävissä. Tästä esimerkkinä on muun muassa metsälakimiehen palvelu. Metsien hakkuissa tehtiin ennätys ja ennusteetkin ovat myönteisiä tutkimus ennustaa metsäteollisuuden näkymiä ensi vuodelle kohtuullisen myönteisiksi, sillä sellu, kartonki ja sahatavara käyvät kaupaksi. Puukauppaa käydään jatkuvasti Kesän jälkeen puukauppa on hiipunut hieman. Monella ostajalla on puuta varastossa riittävästi. Kauppaa käydään kuitenkin koko ajan. Yhdistys on lisännyt eri tavoilla käyttäjille toimittaman puun osuutta. Viimeisen vuoden aikana erityisesti tukkipuun toimituksille on avautunut uusia mahdollisuuksia. Tänä syksynä ostajilla on vielä rajoitetusti ostomahdollisuuksia talvileimikoille ja lisäksi metsänhoitoyhdistyksen toimitussopimuksissa on tilaa erityisesti harvennuspuulle syksyllä tehtyjen kuitu- ja energiapuusopimusten vuoksi. Yhdistyksen korjuupalvelun kautta voidaan etsiä eri puutavaralajeille sopivin puun jalostaja. Olavi Pitkänen Mhy Salometsä on valmistutunut hyvin metsänhoitoyhdistyslain tuomiin muutoksiin Mhy Salometsä on pitkäjänteisesti kehittänyt toimintaansa. Olemme tehneet töitä toimintamme tehostamiseksi ja turhien kustannusten karsimiseksi. Perustehtäviä hoitavat entiseen malliin metsänomistajille tutut alueneuvojat. Metsien kaupalliset hakkuut nousivat viime vuonna yli 65 miljoonaan kuutioon. Metsäteollisuustuotteiden kysynnän elpyminen ja tuotannon kasvu nostivat hakkuumäärän suuremmaksi kuin koskaan aiemmin. Metsäteollisuuden suunnittelemat investoinnit lisäävät teollisuuden puuntarvetta vielä kymmenellä miljoonalla kuutiolla. Investointien toteutuessa Suomen metsät olisivat täyskäytössä. Pellervon talous- Ota suunnaksi Metsänomistajat! kun metsäsi on hoidon tarpeessa. Me teemme kaikkia metsänhoitotöitä - metsänuudistamisesta hakkuisiin. Hyvin hoidettu metsä kasvaa! KUVA: MARKUS LAUKKANEN Perniön Hakelämpö Oy metsästä energiaa 0400 7420889 089 Metsänomistajat Salometsä Metsänhoitoyhdistys Salometsä Turuntie 22 B 19 24240 Salo www.mhy.fi/salometsa salometsa@mhy.fi www.metsanomistajat.fi Minna Kauppi Salometsä METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Salometsä Vastaava päätoimittaja Olavi Pitkänen Etusivun kuva: Tiina Lietzen Sivunvalmistus: SSS Oy Painopaikka Salon Lehtitehdas 2014

Salometsä 2/2014 3 Jäsenenä omassa metsänhoitoyhdistyksessä Lakisääteinen metsänhoitomaksu kerätään tänä syksynä viimeisen kerran. Jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä jatkuu toki katkeamattomana vuoden vaihteessa, mutta jatkossa metsänomistaja päättää, onko oman mhy:n toiminta yhdistyksen valtuuston päättämän jäsenmaksun arvoista. Kannattaako jäsenenä jatkaa? Oman metsäneuvojan jäsenhintaiset palvelut, maksuton neuvonta ja tiedotus sekä metsänhoitoyhdistyksen monipuolinen palveluvalikoima ovat jäsenyyden kulmakiviä. Vahva rooli puumarkkinoilla on metsänhoitoyhdistyksen ykkösvahvuus. Valtakirjakaupan ympärille rakentuva puukaupan kilpailutus sekä katkonnan ja korjuun valvonta ovat yhdistysten edunvalvonnallisia kärkituotteita. Katkonnan ja korjuun valvonnan merkitys on 2000 -luvulla korostunut. Parikymmentä vuotta sitten kuusi kuidun ja tukin hinta suhde oli yhden suhde puoleentoista. Nyt se on yhden suhde kolmeen. Tässä on metsänhoitoyhdistysten vahvuus. Tällä tehdään metsänomistajalle tili. Toki hinnalla ja markkinatiedollakin on väliä. Keneltäkään muulta ei saa yhtä reaaliaikaista hintatietoa, kuin omalta metsäneuvojalta, vaikka valtakirjan antamiseen ei päädykään. Aivan varmasti myös metsätalouden harjoittamisen perusedellytyksiin vaikuttavat asiat paikallistasolla, kuten kaavoitus-, ympäristö- ja suojeluasiat nousevat jatkossa entistäkin merkittävämpään rooliin. Metsänhoitoyhdistys puolustaa metsänomistajaa näissä asioissa. Erityisesti etäällä metsistään asuville metsänomistajille nämä palvelut ovat elintärkeitä Uusi MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten Metsänomistajat -jäsentuote antaa metsänomistajalle enemmän kuin vanhan mhy -lain aikainen jäsenyys. Se tuo metsänhoitoyhdistyksen jäsenelle myös laajan kirjon valtakunnallisia jäsenetuja, joiden arvo voi ylittää metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun määrän. Jäsenyyteen rakennetaan myös valtakunnalliset palvelut kuten esimerkiksi metsäsertifiointipalvelut ja kattava valtakunnallinen jäsenverkkopalvelu aina puumarkkinatiedosta maanomistajan oikeusturvaan liittyviin asioihin asti. Uudessa mhy -laissa metsänhoitoyhdistyksen perustehtäviin on lisätty metsänomistajien edunvalvonta. Metsänomistajien edunvalvonta puun juurelta Brysseliin asti onkin se ydin, millä yhdistykset erottuvat kilpailijoistaan metsäpalvelumarkkinoilla. Olipa metsänomistaja paikallinen maanviljelijä tai kaupunkilainen opettaja on Brysselin ja Helsingin edunvalvonta yhtä tärkeä. Tätä edunvalvontaa tehdään entistäkin tiiviimmin yhteisen Metsänomistajat brändin alla. Mikään muu metsäpalveluja tarjoava taho ei aja metsänomistajien etuja olipa kyse metsäverotuksesta, maanomistajan oikeusturvasta tai metsäelinkeinon toimintaedellytysten turvaamisesta Suomessa tai EU:ssa. Jäsenyys omassa metsänhoitoyhdistyksessä tulee entistä houkuttelevammaksi. Jäsensuhteestakin tulee aidompi, kun lakisääteisyys poistuu. 15.9.2014 Mikko Tiirola metsävaltuuskunnan puheenjohtaja MTK r.y. Soidensuojelun täydennysohjelmassa pohditaan vapaaehtoista toteutusta Uusi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen haluaa selvittää Soidensuojelun täydennysohjelman jatkoa. Hän on kiinnostunut mahdollisuudesta toteuttaa suojelu maanomistajien aidon vapaaehtoisuuden myötä. Ministeri kertoo ohjelman jatkosta selvitysten jälkeen marraskuun lopussa. Maanomistajien kuuleminen asiasta ei käynnisty ainakaan ennen tuota hetkeä, eivätkä maanomistajat saa kirjettä suojelukohteiksi valituista soista. Aiemmin markkinoituja metsänomistajien liittojen tiedotustilaisuuksia suojeluohjelmasta ei myöskään järjestetä loka-marraskuussa. Vapaaehtoisuus vai pakko? Soidensuojelun täydennysohjelma toteutetaan luonnonsuojelulain (LSL) nojalla. Lain mukaan ohjelmassa edetään lähtökohtaisesti maanomistajien vapaaehtoisten neuvotteluiden myötä. Jos neuvottelut eivät kuitenkaan johda suojeluun, voi ELY-keskus joko määrätä kohteelle yksityisen suojelualueen pakolla (pakkorauhoitus) tai viimeisenä keinona kohde voidaan pakkolunastaa. Pakkokeinot ovat siis totta. Täytyykin ihmetellä tiettyjen tahojen ärtymystä ministerin ansiokkaan selvityshalun johdosta. Tulee huomata, ettei ministeri eikä mikään muukaan taho ole vaatinut suojelusta luopumista, pakkokeinoista luopumista vain selvitetään. Soidensuojelun täydennysohjelmaan otetaan mukaan myös puustoisia soita. Kuvassa luonnontilaista korpea Kankaanpäästä. Suot tarpeen suojella kokonaisuuksina Ministerin päätöksessä kovaa kritiikkiä on kerännyt myös vapaaehtoisen suojelun toimiminen suoluonnossa. Suot ovat vesitaloudellisia kokonaisuuksia: jos osa arvokkaasta suokohteesta esimerkiksi ojitetaan, voivat ojittamattomankin suon luontoarvot heikentyä. Soiden suojelulle kokonaisuuksina on siis varsin hyvät ekologiset perusteet. Soilla on usein myös useita maanomistajia. Mahdollisimman monen maanomistajan lähteminen mukaan suojeluun on toivottavaa. Ojittamattoman suon muuttaminen euroiksi muuten kuin suojelun kautta on hankalaa. Vuonna 2012 tehdyn soiden käyttöä koskevan Valtioneuvoston päätöksen mukaan vain jo ihmisen muuttamille, eli käytännössä ojittamille soille voi tehdä uutta ojitusta. Kannustimena suojelulle voisi toimia esimerkiksi kasaamisbonus: jos kaikki suon maanomistajat tekevät suojelusopimuksen, kaikille maksetaan hieman enemmän korvausta. Samalla hyväksytään, että kaikki eivät suojeluun halua sitoutua. Tämä on yksi selvitettävänä oleva malli. Vapaaehtoinenkin suojelu onnistuu Nyt selvityksessä olleiden soiden maanomistajille voitaisiin markkinoida vapaaehtoista suojelua. Alkuperäinen suojelutavoite 100 000 ha täyttyisi varmasti myös maanomistajien aidolla omalla päätöksellä, koska tutkittua suoalaa on runsaasti yli 200 000 ha. Tässä on maanomistajilla erinomainen paikka näyttää toteen, että vapaaehtoinen suojelu onnistuu myös muualla kuin metsissä. Nyt odotetaan rauhassa, millaiseen lopputulokseen ministeri pohdinnoissaan päätyy. Markus Nissinen ympäristöpäällikkö Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

4 Salometsä 2/2014 Metsänhoitoyhdistys Salometsä laajentaa toimintaansa - myös tiet ja ojat kuntoon Metsätalousinsinööri Mauno Pakkala aloittaa metsänhoitoyhdistys Salometsän palveluksessa 24.11.2014. Hänen vastuullaan ovat tie- ja ojitusasiat. Niiden parissa hän on työskennellyt jo vuodesta 1985 alkaen päästyään töihin Helsingin metsänparannuspiiriin, entiseen Tapioon. Alueena oli silloin Salo. Liki 30 työvuoden aikana karttunut erityisosaaminen tie- ja oja-asioissa tulee Pakkalan myötä täydentämään myös metsänhoitoyhdistyksen muiden toimihenkilöiden ammattitaitoa. Pakkala on viihtynyt työssään. Tiekokousten pitäminen, metsänomistajien kanssa neuvotteleminen, tieurakoista sopiminen, töiden suunnittelu ja valvonta ovat olleet sopivalla tavalla vaihtelevia ja haastavia. Parasta on tietenkin ollut töiden valmistuminen. Tulevaisuuteen metsänhoitoyhdistyksessä Mauno Pakkala suhtautuu innostuneesti: Odotukset ovat kyllä hyvin positiiviset. Pääsen näkemään metsänhoitoyhdistyksen työn sisältäpäin. Salometsässä on oma hankintapalvelu ja kun sen kautta saadaan tehtyä tarvittavat hakkuut, päästään siihen, että ojitukset myös valmistuvat kohtuullisessa ajassa. En näe, että metsänhoitoyhdistysten asema olisi heikkenemässä. Päinvastoin täyden palvelun talona uskon tulevaisuuteen. On pitkälti nimenomaan metsänhoitoyhdistysten ansiota, että metsien hoidon taso on näinkin korkea, sanoo Pakkala. Etukäteen arvioiden tiet tulevat työllistämään enemmän kuin ojat. Ojituksia on osin käyty kahteenkin kertaan läpi tällä alueella ja puusto on jo niin suurta, että vesitalous laitetaan seuraavan kerran kuntoon vasta päätehakkuun yhteydessä. Metsänhoitoyhdistys Salometsän alueella on noin 500 kilometriä metsänparannusvaroilla rakennettuja metsäautoteitä. Näistä on ehditty kertaalleen peruskunnostaa noin puolet. Arviolta 200 metsäautotiekilometriä olisi vielä kunnostuksen tarpeessa. Kemera-tuki pienenee Uuden Kemera-lain myötä valtion tuki teiden perusparannukseen pienenee. Tähän asti töiden suunnittelu on ollut metsänomistajille maksutonta, mutta uudistuvan lain mukaan suunnittelu sisältyy koko hankkeen toteutukseen. Tiehankkeet tulevat kallistumaan 10 20 % riippuen tien pituudesta, tietoimitusten ajantasaisuudesta ja osakkaiden lukumäärästä. Tämänhetkisen tiedon mukaan Metsäkeskukseen 20.3.2015 mennessä toimitetut tiehankkeet rahoitetaan vanhan lain mukaan, jolloin suunnittelu on metsänomistajille siis maksutonta. Muutama tiehanke ehditään valmistella hyväksymiskuntoon, jos niitä päästään tekemään heti. Suurin este metsäteiden Mauno Pakkala muistuttaa, että uuden Kemera-lain lopullinen sisältö on vielä auki. kunnostamiselle taitaa olla se, että omistajat ovat tottuneet hyväksymään hiukan kehnon tien. Ei ehkä tiedosteta sitä, miten kunnollinen tieverkko vaikuttaa leimikon hintaan ja kaupaksimenoon. Hiljaisina puukauppavuosina huonojen teiden takana oleviin leimikoihin ei välttämättä edes tehdä tarjouksia. Kelirikkokelpoisen tien varresta puu käy kaupaksi käytännössä aina ja ajankohdan parhaaseen mahdolliseen hintaan. Kuljetuskalusto on muuttunut. 1970-luvun tiellä ei saada kuljetettua puuta 2010-luvun kalustolla. Kuljetuskaluston suhteen paluuta vanhaan ei varmasti tule siksi tiet pitää kunnostaa, muistuttaa Pakkala. Metsätie kerralla kuntoon Kemera-varoilla Metsätien perusparannukseen on mahdollista saada Kemeratukena 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Tukea voi saada, jos edellisestä metsänparannusrahoituksesta on kulunut vähintään 20 vuotta. Tien käytöstä tulee olla metsätalouden käyttöä vähintään 40 %. Kunnostus tulee ajankohtaiseksi, kun tien pinnan kantava kerros on loppumassa. Lanausta ei pääse enää tekemään, kun lanattavaa ainesta ei tien pinnassa ole. Rumpujen kohdalle syntyy reikiä ja tien reunoille nousseet 30 vuotta sitten rakennettu metsätie on rummun kohdalta kaventunut alle 3-metriseksi. palteet estävät sadeveden pääsyn ojiin. Tiellä alkaa sateiden jälkeen seistä lätäköissä vesi ja maakiviä nousee pintaan. Jos vesi jää makaamaan sammaloituneisiin ojiin, ei tien runko pysy kuivana ja samalla menetetään tien kantavuutta. Jos tietä ei ole aikoinaan perustettu riittävän hyvin, hyväkään hoito ei sitä pelasta. 1970-luvulla tiet rakennettiin kestämään 40 45 tonnin kuormia. Uusien normien mukaan ympäri vuoden liikennöitävän metsäautotien kantavuus on 74 tonnia. Kääntöpaikat ovat vanhoilla teillä nykykalustolle alamittaisia. Nyt pyritään tekemään ympyräkääntöpaikka aina kun se on maastossa mahdollista. Ympyrän halkaisijan pitäisi olla 30 metriä + ojat eli kaikkiaan kunnollinen kääntöpaikka on 0,1 hehtaarin kokoinen. Tiekunnan omana työnä vai Kemera-hankkeena? Tiekunta ei voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi eli kun tiekunta ajattaa tielle itse soraa, 24 % arvonlisäveroa ei voi vähentää, vaan se jää suoraan tiekunnan kuluksi. Kemera-hankkeessa arvonlisäverot saadaan osakkaille vähennyksiksi, soran hinnasta pystytään kilpailuttamalla saamaan 5 10 % alennus ja kun Kemera-tuki on 40 %, niin joka toinen sorakuorma on käytännössä ilmainen. Metsätien peruskunnostus maksaa 10 000-13 000 euroa kilometriltä. Osakkaille jää Kemera-tuen jälkeen maksettavaa 6000 8000 euroa kilometriltä. Summa on verotuksessa vähennyskelpoinen. Kunnostuksen jälkeen tie on ympäri vuoden liikennöitävissä. Ylläpitohoidoksi pitkäksi aikaa riittää lanaus 1 2 kertaa vuodessa ja vesakoiden niitto vähintään neljän vuoden välein. Kunnollinen kääntöpaikka nostaa kaikkien tieosakkaiden leimikoiden hintaa. Sorakerros on kulunut loppuun ja maakiviä nousee esiin tien rungosta.

PEFC/02-44-02 Salometsä 2/2014 5 Puukaupan kilpailutukseen on syytä panostaa Pitkään jatkunut hyvä veto puumarkkinoilla hiipui hieman kesän aikana. Ostajaa ei aivan kaikille kohteille ole löytynyt. Monella ostajalla on puuta varastossa runsaasti. Lisäksi talouden ja politiikan epävarmuus on lisännyt yhtiöiden varovaisuutta. Huolellisella, metsänhoitoyhdistyksen kautta tehdyllä, puukaupan kilpailutuksella puille löytyy ostaja. Metsätalouden näkymät tulevina vuosina ovat hyvät. 35 30 25 20 15 10 5 0 Uusia, puuta käyttäviä investointeja on tulossa ja biotalousyhteiskunnassa puuperäisillä materiaaleilla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita. Ennen tulevan menestyksen muuttumista euroiksi, on kuitenkin päästävä tämän hetken vaikeuksien yli. METSÄTEOLLISUUDEN VIIKKO-OSTOT 2010-2013, VIIKOT 1-43/2014 Lähde: Metsäteollisuus ry MTK metsälinja 28.10.2014 Z:\Keskusliitto\Metsä\Kuvat\PMARK\OSTOT\mtvkoostkum.pr4 2010 2011 2012 2013 2014 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 viikko Huom! Vuosien alkuviikoille on tehty laskennallinen tasaus. Tilasto kattaa 85 % kaikista puukaupoista Suomessa. 35 30 25 20 15 10 5 0 Vaikka talouden epävarmuudet saattavat leikata terävimmän kasvun metsäteollisuuden markkinoilta tänä syksynä, ovat teollisuuden tuotanto ja puunkäyttö rohkaisevalla tasolla. Teollisuudella on puun ostotarpeita edelleen loppuvuonnakin. Ei kuitenkaan yhtä paljon kuin normaaleina syksyinä. Sahateollisuuden kohtuullisen myönteinen kehitys viime vuosina näkyy kasvaneena tukkipuuosuutena puukaupoissa. Kuusisahatavaran vaikea markkinatilanne tällä hetkellä vaikeuttaa havutukin myynnin lisäämistä. Hakkuumahdollisuuksia on runsaasti kotimaan nuorissa metsissä. Suomalaisille myönteistä on se, että havusellu on pitänyt pintansa lehtisellua paremmin. Mäntykuitupuun tulevaisuus näyttää hyvältä. Kysynnän piristymistä odotellaan Kesän jälkeen Länsi-Suomen puumarkkinoilla on ollut lievää puun ylitarjontaa. Puukauppaa valmisteltaessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mistä puutavaralajista on kysyntää. Kysynnän ollessa alamaissa on puukaupan tarkka suunnittelu entistä tärkeämpää. Tällä hetkellä mäntytukkipuulle ostaja löytyy huomattavasti helpommin kuin kuusitukille. Kuitupuulajien kysynnässä ei ole suuria eroja. Osalla alueista ostajien kuitupuuvarastot ovat täynnä. Metsäenergian tilanne jatkuu edelleen hankalana. Kotimaisen metsäenergian kilpailukyky kaipaa vetoa niin markkinoilta kuin poliitikoiltakin. Vaikka viikoittaiset puukauppamäärät ovat lähteneet hienoiseen kasvuun syksyn edetessä, eivät kaikki ostajat vielä ole liikkeellä. Puukauppaa suunnittelevan metsänomistajan kannattaa kysyä oman alueensa puumarkkinatilannetta omasta metsänhoitoyhdistyksestä. Metsänhoitoyhdistys metsänomistajan tukena Paikalliset erot puun kysynnässä ovat tällä hetkellä todella suuria. Tilanteessa, jossa ostajien välillä on suuria eroja, voi puukaupan kilpailutus tuoda todella suuren lisän puukauppatiliin. Isossa puukaupassa saatava hyöty voi olla jopa henkilöauton hinnan verran. Metsänomistaja hyötyy metsänhoitoyhdistyksestä monella tavoin: 1) Ainoastaan metsänhoitoyhdistys tietää samanaikaisesti kaikkien alueen puun ostajien tilanteen ja pystyy löytämään puille parhaan ostajan 2) Metsänhoitoyhdistys tuntee eri ostajien puun katkonnan ja voi huomioida kilpailutuksessaan myös puun katkonnan merkityksen. Hyvä katkonta tuo metsänomistajalle useita euroja kuutiometrejä kohden. 3) Vaikka puun kysyntä olisi vaimeaa, on useimmilla metsänhoitoyhdistyksillä pitempiaikaisia puun toimituskohteita suoraan tehtaalle saakka. Metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelu tarjoaa hyvän vaihtoehdon metsänomistajalle puukauppatulojen maksimoimiseksi, kun jokaisesta hakkuukohteesta jokainen eri puutavaralaji pystytään ohjaamaan parhaan maksukyvyn omaavalle jalostajalle. Marko Mäki-Hakola johtaja Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Metsävaralisuudenasiantuntija Osuuspankkionmaammeparasmaataloudenpankki-javakuutuspalveluidenosaaja. Meiltä saat asiantuntija-apuakaikissamaataloudenrahoitusasioissa, pankkipalveluissasekä vakuutuksissa.astusistuttuunlähikonttorisijatoteaitse:saat laajantarjonnankaikistafinanssipalveluistasekä parhaanasiantuntemuksen-aina paikalisesti.tarjontaammekuuluvat mm.maksulike,rahoitus,varainhoito, vahinkovakuutukset,lainopiliset palvelut sekä henkilövakuutukset. TulekäymäänOsuuspankissatailuelisää osoitteestaop.fi/maatalous. Yhdessä hyvä tulee. JOKAINEN RETKI ON MAHDOLLISUUS INNOSTUA METSÄN MONIPUOLISUUDESTA. NIINA NUPPONEN Metsäneuvoja METSASAATIO.FI T A I M I A, J O T K A K E S T Ä V Ä T Meillä on ollut tapana selviytyä. Suomen Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta esimerkiksi osallistumalla koululaisten metsäpäivien järjestämiseen ja 4H-liiton metsäisten hankkeiden toteuttamiseen. Tee lahjoitus, maksa metsäsäätiömaksu puukaupan yhteydessä. Teollasi puhut metsänomistajien ja koko metsäalan puolesta. METSÄELINKEINO LUPA KUKOISTAA

6 Salometsä 2/2014 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys 2015 - Kysymyksiä ja vastauksia Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys ja järjestäytyminen muuttuvat ensi vuoden alusta lähtien. Jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä säilyy, joten jos olet jäsenyyteesi ja yhdistyksen toimintaa tyytyväinen, sinun ei tarvitse tehdä mitään. Kannattaa kuitenkin lukea nämä kysymykset ja vastaukset, jos jäsenyysasia askarruttaa. Kuvat Sanna Vornanen Mitä hyötyä metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä on? Yhdistyksellä ei enää ole lakisääteistä velvoitetta palvella kaikkia metsänomistajia tasapuolisesti kuten metsänhoitomaksun aikaan. Yhdistys voi siis halutessaan tarjota metsäpalveluita vain jäsenille tai tarjota jäsenilleen palveluita edullisempaan hintaan kuin muille. Lisäksi yhdistys voi tehdä yhteistyökumppaneittensa (kaupat, pankit, muut palveluntarjoajat) yhteistyösopimuksia, joiden kautta jäsenet saavat rahanarvoisia jäsenetuja. Yhdistyksen jäsenet saavat jäsenpalveluna myös metsiensä PEFC -sertifioinnin. Lisäksi jäsenet saavat myös käyttöönsä MTK:n tarjoamat valtakunnalliset jäsenedut ja -palvelut. Kaikista muista metsäpalveluiden tarjoajista poiketen metsänhoitoyhdistys on ainoa paikka, josta metsänomistaja saa apua myös silloin, kun kaavoitus uhkaa rajoittaa maankäyttöä, sähkölinja halkoo metsää tai kuntapoliitikot säätävät erilaisia vaatimuksia metsänomistajille. Metsänhoitoyhdistys vaikuttaa suoraan paikallisella tasolla käyttäen tarvittaessa apunaan MTK:n asiantuntemusta. Miten jäsenmaksu määräytyy ja kuka siitä päättää? Metsänhoitoyhdistyksen jäsenellä on velvollisuus suorittaa yhdistykselle vuosittain valtuuston syyskokouksen päättämää jäsenmaksua, joka voi olla porrastettu metsän pinta-alan perusteella. Metsänhoitoyhdistyksen hallitus tekee siis valtuuston syyskokoukselle esityksen jäsenmaksun määrästä. Olen yhteismetsän osakas. Yhteismetsä on yhdistyksen jäsen. Pitääkö minun vielä liittyä ja maksaa erikseen? Jäsenmaksu on lähtökohtaisesti metsätilakohtainen. Yhteisomistuksessa olevalta tilalta jäsenmaksu on maksettava koko tilan osalta ja jäsenkortti toimitetaan yhteisomistuksen valtuutetulle asianhoitajalle. Muilta mahdollisilta mhy:n jäseniksi hyväksytyiltä osakasjäseniltä kuin asianhoitajalta voidaan lisäksi periä henkilökohtainen jäsenmaksu. Osakasjäsenillä ei ole erillistä äänioikeutta. Jos siis osakkaana haluat myös jäsenkortin ja jäsenedut käyttöösi, sinun pitää erikseen liittyä yhdistyksen jäseneksi. Olen MTK:n tuottajayhdistyksen jäsen. Maksanko MTK:n jäsenmaksua nyt kahteen kertaan? Mitä saan siitä vastineeksi? Metsänomistaja maksaa jäsenmaksunsa metsänhoitoyhdistykselle. Yhdistys maksaa jäsenmaksua MTK-keskusliitolle. Valtaosa maksamastasi jäsenmaksusta menee mhy:lle, MTK:lle siitä menee noin 5-10 %. MTK:n jäsenmaksulla yhdistys saa käyttöönsä MTK:n edunvalvonta-, viestintä ja asiantuntijapalvelut, sekä esim. pääsee mukaan PEFC -ryhmäsertifiointiin. Jäsenmaksutuloilla MTK taas tuottaa nämä metsäedunvalvonnan palvelut. Lisäksi yhdistyksen jäsenet saavat käyttöönsä Metsänomistajat -jäsenkortin, joka oikeuttaa käyttämään MTK:n lukuisia jäsenetuja. Asun eri paikkakunnalla kuin missä metsäni sijaitsevat. Pitääkö minun maksaa myös asuinpaikkani metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu, jos haluan osallistua tilaisuuksiin? Jos etämetsänomistaja haluaa käyttää asuinpaikkakuntansa metsänhoitoyhdistyksen neuvontapalveluita, osallistua tilaisuuksiin ja koulutuksiin, suositellaan, että hän liittyy kyseisen yhdistyksen kannatusjäseneksi sen lisäksi, että on metsätilan sijaintikunnan metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Minulla on metsää usean metsänhoitoyhdistyksen alueella. Pitääkö minun maksaa kaikkien jäsenmaksu erikseen? Kyllä. Jos haluat, että kaikki metsäsi esimerkiksi ovat mukana PEFC -sertifioinnissa tai jos haluat käyttää yhdistyksen jäsenhintaisia palveluita ja esim. saada yhdistyksen lehden, sinun pitää maksaa kunkin yhdistyksen jäsenmaksu erikseen. Omistan metsää sekä kuolinpesän jäsenenä että yhdessä puolisoni kanssa. Riittääkö yksi jäsenmaksu? Metsänomistajat, jotka omistavat metsää useassa eri kunnassa, tai yksin sekä yhtymässä/ kuolinpesässä tai puolisot omistavat erikseen metsää, joutuvat maksamaan jäsenmaksun perusmaksun tai tasamaksun tapauksessa koko maksun useaan kertaan, jos haluavat olla usean yhdistyksen jäseniä. Koska päällekkäisiä maksuja ei voida valtakunnallisesti huomioida, suositellaan, että moninkertaisista perusmaksuista voisi saada vapautuksen, mikäli maksajina ovat puolisot ja jäsenyydet ovat samassa yhdistyksessä. Vapautusta haettaisiin hallitukselta kirjallisesti. Tämä tulee kyseeseen, jos asia on kirjattu yhdistyksen sääntöihin. Jokaisella metsänomistajalla, myös yhtymien ja kuolinpesien sekä yhteismetsien osakkailla tulee olla yksilöllinen jäsennumero ja jäsenkortti, mikäli hän on erikseen liittynyt oman metsäkiinteistön tai toisen yhteisomistuksen kautta jäseneksi. Koonnut: Anne Rauhamäki, MTK

Salometsä 2/2014 7 Kuka puolustaa metsänomistajaa Varsinais-Suomessa Metsänomistajajärjestö käy läpi historiansa suurinta uudistusta. Metsänomistajien omaa organisaatiota trimmataan entistä paremmaksi. Metsänhoitoyhdistykset ovat Varsinais-Suomessakin panostaneen tulevaisuuteen ja pystyvät entistä paremmin auttamaan jäseniään. Samaan aikaan myös etujärjestön muut osat MTK sekä metsänomistajien liitot yhdistävät voimansa. Varsinaissuomalaisten metsänomistajien etua ajanut Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi sekä muut Suomen Metsänomistajien liitot yhdistävät toimintansa MTK:n metsälinjan kanssa. Muutoksen avulla metsänomistajajärjestö on yhtä vahvana läsnä kaikkialla Suomessa. Varsinais-Suomessa metsänomistajilla on oman MHY:nsä lisäksi tukenaan useita metsänomistajajärjestön muita asiantuntijoita. Päävastuu alueen edunvalvonnasta tulee vuonna 2015 olemaan kenttäpäällikkö Lasse Lahtisella. Hän vastaa mm. yhteistyöstä alueen sidosryhmien kanssa. Lassen vastuulla on seurata esimerkiksi kaavoituksen maanomistajalähtöisyyttä, alueen ohjelmatyön suuntaamista metsätaloutta edistävästi sekä puolustaa yleisesti metsätalousyrittäjien toimintaedellytyksiä. Järjestön erityisosaaminen Mhy Salometsän jäsenten käytettävissä Organisaatiomuutoksessa MHY Salometsäkin liittyy Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton jäseneksi. Jäsenyyden kautta koko järjestön voima ja asiantuntemus on tarvittaessa käytettävissä myös Salometsän alueella. MTK:ssa tulee olemaan yli kaksikymmentä metsäasiantuntijaa. Näistä 13 on sijoitettu ympäri Suomea, kenttäpäälliköiksi maakuntakeskuksiin. Oman alueen yleisvastuun lisäksi kukin kenttäpäällikkö erikoistuu tiettyyn tehtävään. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi puutavaran mittaukseen liittyvissä asioissa Jyväskylään sijoittunut kenttäpäällikkö Pauli Rintala tukee Varsinais-Suomea edunvalvontatarpeissa. Kaavoitus- ja maankäyttöasioissa Länsi-Suomen ykköstykki on Satakunnan kenttäpäällikkö Markus Nissinen. Metsänomistajaorganisaation kehittämisellä metsänomistajien edunvalvonta vahvistuu. Ollakseen mukana turvaamassa oman edunvalvontansa metsänomistajan ei käytännössä tarvitse tehdä mitään uutta. Jäsenyys omassa metsänhoitoyhdistyksessä riittää. Kun metsänomistajien oven takana on runsaasti kavereiksi haluavia, on hyvä muistaa, että ainoastaan metsänhoitoyhdistykset sekä MTK ovat puolueellisesti metsänomistajan puolella. Muilla kavereiksi haluajilla on myös muita isäntiä, joiden tavoitteet on täytettävä. Tämä on hyvä muistaa myös Varsinais- Suomessa. Marko Mäki-Hakola Metsätilojen kauppa käy taantumassakin Metsänhoitoyhdistys Salometsän kiinteistövälittäjä Rauno Hakala on tehnyt päätoimenaan metsätilakauppoja kohta puolentoista vuoden ajan. Seutukunnan talousvaikeudet eivät ole näkyneet kiinteistövälityksessä: kauppa on käynyt koko ajan tasaiseen tahtiin eikä tiloja ole pantu myyntiin pakon edessä. Metsäpalstoja tulee myyntiin kattavasti kaikilta omistajaryhmiltä. Suurimpina myyjäryhminä ovat ikääntyneet metsänomistajat sekä kuolinpesät. Myös ostajat ovat säilyneet ennallaan eli palstoja halutaan metsätalouteen keskittyville tiloille lisämaaksi, polttopuun keräyspalstoiksi ja erilaisiksi puuhapalstoiksi. Moni tahtoo käydä sienessä, marjassa ja ulkoilemassa nimenomaan omilla mailla. Myös tietoisuus siitä, ettei koiria saa ulkoiluttaa irrallaan missä tahansa metsässä, on tuonut ostajia markkinoille, kertoo Rauno Hakala. Metsä koetaan edelleen turvalliseksi sijoituskohteeksi, vaikka hintataso on noussut laskennallisten käypien arvojen yläpuolelle. Metsätien kunto ja palstan tieyhteydet näkyvät suoraan tilan hinnassa ja kiinnostavuudessa. Verotusta kannattaa miettiä ennen tilakauppaa Verottaja ottaa osansa sekä leimikon myynnistä että tilakaupasta. Ensi vuoden alusta puun myynnistä maksettava pääomaveroprosentti on 30 %. Jos puukaupan koko ylittää 30 000 euroa, veroprosentti on 33%. Kun metsäpalstasta tehdään kiinteistökauppa, verotuksessa saa vähentää hankintamenon tai hankintamenoolettaman. Useimmat myyntiin päätyvät palstat ovat olleet yli 10 vuotta omistajillaan, jolloin hankintameno-olettamana vähennetään 40 % myyntihinnasta. Näin 30 000 euron metsäpalstan myynnistä myyjä joutuu maksamaan veroa 5400 euroa, 30 000 euron puukaupastamaksuun tulevan veron määrä on 9000 euroa. Verotuksenkin takia on järkevää pidättäytyä suurista puukaupoista ennen koko metsäpalstan myyntiin tuloa. Runsaspuustoinen palsta saa myös paljon enemmän ostajaehdokkaita. Palstan hinta nousee kilpailun myötä korkeammaksi ja kaupanteko on nopeaa. Yksinkertaisesti: kun tilalla on puuta ja hakkuumahdollisuuksia, se kiinnostaa ostajia, toteaa Hakala. Metsäpalstan uusi omistaja saa verotuksessa käyttöönsä metsävähennyksen. Vähennyksellä näyttää olevan tilakauppahintoja nostava vaikutus. Jos metsäpalstan omistaja näkee palstansa myymisen lähivuosina yhtenä vaihtoehtona, kannattaa tarkkaan harkita, lähteekö myymään lainkaan leimikoita vai tulouttaako metsään sitoutuneen pääoman kerralla pois, muistuttaa Rauno Hakala. Metsän omistamiseen liittyvä tunneside saattaa olla esteenä palstojen myyntiin laittoon. Kun metsä on ollut saman suvun hallussa usean sukupolven ajan, myyntipäätöksen teko voi olla vaikeaa. Rauno Hakala huomasi alueneuvojana toimiessaan, että myös metsäneuvontaa tekevät toimihenkilöt varovat ottamasta asiaa esiin pelätessään loukkaavansa asiakasta. Jos metsien hoito ei kiinnosta omistajaa tai metsästä on tullut jonkinlainen rasite, myynti pitäisi voida nostaa keskusteluun. Kauppa-ajat ovat tyypillisesti 2 3 kuukauden luokkaa, mikä on todella lyhyt aika verrattuna esimerkiksi omakotitalojen kauppa-aikaan. Kuutiota kohti maksetut kauppahinnat ovat Varsinais-Suomessa koko maan huippuluokkaa. Heti kun lähdetään pohjoisen suuntaan, metsätilojen hinnat alenevat. Ruuhka-Suomi vaikuttaa tässäkin, sanoo Rauno Hakala. Turvallinen metsän ammattilainen välittää. Salo, Kisko, Tiekmäki, 14,5 ha m-ala metsää, puusto 1187 m³. Hp. 49 000 /tarjous 6.11. menn. Salo, Muurlan Kaukola, 13,0 ha:n metsätilat, puusto 1538 m³. Lähtöhinta 33 760 /tarjous 10.11. menn. Salo, Bergvik, 0,586 ha tontti, vaunupaikaksi tms. puusto 192 m³. Hp. 10 000 /tarjous Katso kohteiden tarkemmat tiedot osoitteesta www.metsatilat.fi. Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV Turuntie 22 B 19, 24240 Salo Rauno Hakala, LKV, p. 0400 124 832 etunimi.sukunimi@metsatilat.fi

Salometsä 2/2014 8 Mhy Salometsän ammattilaiset palveluksessasi Salon toimisto Somerniemen toimisto Someron toimisto Turuntie 22 B 19, 24240 SALO Puh. 0400 957 919. Sähköposti: salometsa@mhy.fi Joensuuntie 35, 31400 SOMERO Perniön toimisto Salontie 20, 25500 PERNIÖ Helsingintie 1957, 31470 SOMERNIEMI Sylvänä Pitkäjärvi Olavi Pitkänen Toiminnanjohtaja puh. 040 767 2701 olavi.pitkanen@mhy.fi Teija Lehto Marjo Eino Toimistonhoitaja, puh. 0400 957 919 Salon toimisto salometsa@mhy.fi SOMERO Salkolanjärvi Alueneuvoja: Somero puh. 040 525 3075 teija.lehto@mhy.fi Painio Somerniemi Raatala Oinasjärvi Kuusjoki Vaskio Halkijärvi Kurajoki Uskelanjoki Märy 6 8 Km Halikko Hajala Alueneuvoja: Kuusjoki, Häntälä, Mäenala ja Perttelin pohjoisosa puh. 040 529 0668 antti.rantanen@mhy.fi 4 Pertteli Halikonjoki Antti Rantanen 0 1 2 SALO Pernjärvi Kuisma Munter Ylisjärvi Alueneuvoja: Somerniemi puh. 0400 220 735 kuisma.munter@mhy.fi Muurla Vartsala Tuohittu Kirjakkala Timo Järvinen Perniön as. Perniö Strömma Rami Kallio Alueneuvoja: Halikon pohjoisosa puh. 0400 184 248 rami.kallio@mhy.fi Finnarinselkä Särkisalo Förby Alueneuvoja: Muurla, Pertteli ja Salo puh. 0400 184 245 timo.jarvinen@mhy.fi Ylikulma Matilda Mathildedal Finby Erkki Rinne Alueneuvoja: Perniö ja Särkisalo puh. 0400 184 250 erkki.rinne@mhy.fi Lakipuhelin päivystää ma klo 9 16 puh. 0600-393 959 (4,01e min + pvm/mpm) Petri Pikkarainen Alueneuvoja: Halikon eteläosa puh. 0400 124 831 petri.pikkarainen@mhy.fi Mauno Pakkala Tiet ja ojat puh. 040 176 3596 mauno.pakkala@ mhy.fi Rauno Hakala Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 0400 124 832 rauno.hakala@mhy.fi Tuomo Pesälä Metsälakimies tuomo.pesala@mhy.fi

Salometsä 2/2014 9 Sähkö kulkee pian entistäkin leveämpää linjaa pitkin Jorma Käkösen mailla Someron Ylöpirtin kylässä asuva Jorma Käkönen sai tiedon tulevasta linjahakkuusta kirjeessä. Hän osallistui myös Someron Seurahuoneella lokakuussa järjestettyyn Carunan tiedotustilaisuuteen: Siellä taisi olla paikalla yhtä paljon sähköyhtiön edustajia kuin meitä maanomistajia eli vähäinen oli osallistujamäärä. Ilmoituksen olisi pitänyt olla aikaisemmin kuin yhtä päivää ennen tilaisuutta ja mielellään Somero-lehdessä, niin kutsu olisi tavoittanut paremmin, pohtii Käkönen. Käkösen maita halkoo suurjännitelinja, joka parhaillaan on 26 metriä leveä. Maastoon on punaisin kuitunauhoin merkitty 10 metrin linjanlevennys eli reunavyöhykekäsittelyn jälkeen linjan leveys liki kaksinkertaistuu 46 metriin. Käköstä mietityttää linjan koko: Linjalla on pituutta minun osaltani 600 metriä eli maata menee 1,2 hehtaaria vielä lisää linjan alle. Kai siihen vain pitää sopeutua, että sähkön pitää kulkea. Metsänomistajan kannalta ei ole oikein tolkullista, kun kuitupuun kokoista metsää hakataan paljaaksi, mutta kai se nyt on järkevämpää tehdä näin, kun kaato järjestyy yhteishankkeena. Eniten askarruttaa se, kuinka tiheä vesakko alueelle nousee ja miten linjayhtiö Jorma Käkönen ei muista, että suurjännitelinjan päälle olisi vielä koskaan kaatunut puita. Somerolla Tapaninpäivän sähkökatkot johtuivat keskijännitelinjojen tuulikaadoista. saa sen pidettyä kurissa. Samoin huolestuttaa se, kuinka levennetyn linjan uudet reunapuut pysyvät pystyssä. Vanhat reunapuut olivat jo kestäneet monet tuulet, pohtii Jorma Käkönen. Käköstä harmittaa se, ettei verkkoyhtiö hyvitä millään lailla sähkölaskuissa niitä maanomistajia, joiden mailla linjat kulkevat. Kun sähkö saatiin näillekin kulmille joskus sotien jälkeen, se oli kylän yhteinen ponnistus. Linja hyödytti kylää, ei siitä silloin edes haluttu korvauksia. Ajan myötä kylien sähköyhtiöt on myyty ja yhdistetty aina vain suurempiin yhtiöihin ja lopullinen niitti oli koko verkkotoiminnan myynti ulkopuolisille sijoittajille. Sähkönsiirron tuotto on oikein lailla taattu tietylle tasolle, mutta kukaan ei muista maanomistajia, joiden mailla linjat kulkevat. Vaikka korvaus olisi vain muutaman euron alennus siirron kuukausilaskutuksessa, niin se olisi edes ystävällinen ele. Maksetaanhan tuulivoimaloidenkin alueista maanomistajille korvauksia. Reunavyöhykekäsitelty eli levennetty suurjännitelinja vie Käkösen metsäpinta-alasta melkein 3 hehtaaria. Pellolla sähköpylväät vaikeuttavat viljelyä, kun pylväitä pitää väistellä. Herrojen kukkarossa ei paljon tuntuisi, jos edes pieni korvaus maksettaisiin. Nyt on muutamien maanomistajien vastuulla se, että kaupunkeihin sähkö kulkee. Sähkölinjoja levennetään Salometsän alueella Viime vuoden syyskuussa voimaantullut sähkömarkkinalaki velvoittaa ylläpitämään sähköjakeluverkkoa niin, että se toimii mahdollisimman luotettavasti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että verkkoyhtiöt saavat kaataa puita sähkölinjojen läheisyydestä jopa ilman maanomistajan lupaa. Linjatöitä tehdään melkein 2000 maanomistajan mailla Someron, Salon, Perniön ja Halikon suunnalla. Valmista pitäisi olla ensi vuoden loppuun mennessä. Maanomistajille on tarjolla kolme vaihtoehtoa. Suosituin on osallistuminen yhteismyyntiin, jolloin Caruna maksaa hakkuun sekä metsäajon kustannukset ja maanomistaja saa puistaan hankintapuun hinnan. Omistaja voi halutessaan pitää puunsa itse, jolloin urakoitsija toimittaa katkotut ja karsitut puut tien varteen. Maanomistaja voi myös itse poistaa sähkönjakelua uhkaavat puut määräaikaan mennessä. Stora Enson ostopäällikkö Jarmo Reiman arvioi puita kertyvän Salon Hämeenkylästä Halikon kautta Lietoon ulottuvalta linjalta noin 5000 kuutiota. Puukaupan keskikoko jää hyvin pieneksi, alle 25 kuutioon. Kauppasumaa hoitaa 2 ostoesimiestö, jotka tekevät käteiskaupat kunkin maanomistajan kanssa erikseen. Hakkuun ja metsäajon hoitaa Carunan laskuun Linjahuolto oy. Melkoiset toimistosulkeiset ovat menossa, kun jokaisesta myyjästä ja puuerästä tallennetaan tiedot yhtiön järjestelmiin. Normaalisti puukaupan keskikoko lienee yli 300 motin, toteaa Reiman. Somerolla työt tekee Metsäpalvelu Kärkkäinen ja Metsäkonepalvelu Oy. Työt on aloitettu syyskuussa ja niitä jatketaan ensi vuoden loppuun asti. Puut ostaa yhteismyyntinä UPM Kymmene. Noin puolet linja-alueiden metsänomistajista on päätynyt myymään puunsa, kertoo UPM Silvestan projektivastaava Juho Salmi. Mikä on vierimetsä? Keskijännitteisen sähkölinjan vierimetsällä tarkoitetaan sitä puustoa, joka sijaitsee johtokadun ulkopuolella ja joka voi lumikuorman, voimakkaan tuulen tai muun syyn seurauksena koskettaa sähköjohtimeen tai kaatua sen päälle. Vierimetsän leveydelle ei ole virallista määritelmää, mutta yleensä vierimetsän käsitetään ulottuvan 10 20 metriä johtokadun reunasta. Suurjännitelinjojen reunavyöhykekäsittely Reunavyöhykepuuston käsittelyn tarkoitus on sähkömarkkinalain mukaisesti pitää suurjännitteisen jakeluverkon johdot häiriöttöminä ja puuvarmoina. Tämä tehdään pääsääntöisesti hakkaamalla kaikki ainespuu, tukki-, kuitu- ja energiapuu, 10-20 metriä leveiltä reunavyöhykkeiltä johtokadun molemmin puolin, sekä poistamalla reunavyöhykkeen ulkopuolelta sähköturvallisuuden kannalta uhkaavat ylipitkät puut. Muutoksia toimihenkilöiden vastuualueissa Erkki Rinne siirtyy palvelemaan koko Perniön ja Särkisalon aluetta. Antti Rantasen toimialuetta ovat Kuusjoki, Somerolta Häntälän suunta, Salosta Mäenala sekä Perttelin pohjoinen osa. Teija Lehdon toimialue on Someron pohjoisosa. Uutena toimihenkilönä aloittaa 24.11.2014 metsätalousinsinööri Mauno Pakkala. Hän vastaa tie- ja ojitusasioista koko metsänhoitoyhdistys Salometsän alueella. Kiinteistövälittäjä Rauno Hakalan toimialue on koko metsänhoitoyhdistyksen alue. Metsänhoitoyhdistys Salometsän asiakkailla on mahdollista saada metsäasioihin erikoistuneen lakimiehen palveluita. Metsälakimies Tuomo Pesälä vastaa metsään liittyviin lakikysymyksiin maanantaisin klo 9 16, puh. 0600-39 39 59. Palvelun hinta on 4,01 /minuutilta sekä paikallisverkkomaksu tai matkapuhelinmaksu.

10 Salometsä 2/2014 Metsänhoitoyhdistyksen palvelut Puukaupalliset palvelut Puunmyyntisuunnitelma haetaan metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti kilpailua puukauppaan ajankohtaisen puumarkkinatilanteen selvitys hakkuukohteiden kartoitus ja tarvittavat maastomerkinnät puumäärä- ja hinta-arvio markkinoinnista sopiminen metsänhoitotöistä sopiminen, kustannusarvio ja asiapapereiden laadinta Puukaupan toimeksianto tarjouspyynnöt, tarjousten vertailu ja esittely metsänomistajalle ajankohtainen hinta-, erikoispuu- ja tukkirunkojen katkontatieto kauppaehdoista sopiminen ja kaupan teko puun korjuun, katkonnan ja mittauksen valvonta puutavaran luovutus ja mittaustodistuksen hyväksyminen Asiantuntijapalvelut Koulutus, neuvonta ja tiedotus henkilökohtainen neuvonta ja työnopastus koulutustapahtumat ja retkeilyt, tiedotteet Metsäsuunnittelu tilakohtaiset metsäsuunnitelmat ja ajan tasalla pito Metsäarviot ja lausunnot verottajalle, lahja- ja perukirjoihin, perinnönjakoon, sukupolven vaihdoksiin, tilan myyntiin tai ostoon metsätuho/vahinkoarviot Metsäveropalvelut Kiinteistörajojen selvityspalvelut Kiinteistönvälitys palvelut LKV-palvelut metsäkiinteistöjen välitys Kauppa- ja lahjakirjat Kaupan vahvistukset Puun hankinta-/korjuupalvelu puunkorjuun suunnittelu, puiden markkinointi ja korjuu Metsänhoitopalvelut Suunnitelmat, asiapaperit, tuet metsänhoitoon Metsän uudistaminen kulotus, raivaus, maanmuokkaus, heinäntorjunta materiaalit kylvö, istutus, jatkoseuranta Taimikonhoito, nuoren kasvatusmetsän harvennus, pystykarsinta, energiapuun korjuu Kunnostusojitus, metsätien teko Metsän kasvatus- ja terveyslannoitukset Taimien, siementen, työvälineiden, ym. Materiaalien välitys www.mhy.fi/salometsa puh. 0400 957 919 salometsa@mhy.fi

Salometsä 2/2014 11 Männyn ruska oli tänä syksynä poikkeuksellisen voimakas Kellastuneet ja puista irtoavat neulaset ovat olleet tämän syksyn ilmiö mäntymetsissä. Neulaskato on paikoitellen niin merkittävä, että sen on pelätty vaikuttavan ensi kesän puiden kasvuun. Metsäntutkimuslaitoksen metsätuhotietopalvelun tutkijat Antti Pouttu ja Risto Jalkanen kertovat ilmiön kuitenkin mahtuvan luonnon normaaliin vaihteluun. Männyt pudottavat neulasensa samaan tyyliin kuin lehtipuutkin eli yhdellä kertaa loppusyksystä. Tänä vuonna on kerralla pudonnut useampia neulasvuosikertoja. Puut ovat kuitenkin varastoineet neulasten hajoamistuotteet runkoonsa seuraavaa kasvukautta varten. Neulasten putoamisen syyksi on arveltu kuumaa ja kuivaa heinäkuuta. Tärkeämpi syy lienee alkukesän kylmyys. Männyt olisivat tarvinneet enemmän lämpöä pystyäkseen yhteyttämään Maahan karisseet neulaset ovat olleet paikoin metsän pohjassa keltaisena mattona. kunnolla. Säätekijöiden yhteisvaikutus on näkynyt erityisesti nuorissa männiköissä. Ilmiöstä ei välttämättä seuraa kasvutappiota. Tutkijat puhuvat mieluummin kasvun vaihtelusta, joka pääosin liittyy ilmastollisiin tekijöihin. Nuorissa männyissä on viime vuosina ollut yleensä 1 2 neulaskertaa harvemmin enemmän. Nämä männyt lähtevät ensi kesänä kasvuun yhden neulaskerran turvin. Kirjanpainajat jatkavat tuhoaan Somerniemellä Jorma ja Liisa Lemberg joutuivat viime kesänä kaatamaan yli hehtaarin järeää tukkikuusikkoa kirjanpainajatuhon takia. Tuhohyönteisten alkukodiksi arvioitu valtiolle lunastettu vanhojen metsien suojelukohde näkyy edelleen koskemattomana Lembergien keittiön ikkunasta. Luonnonsuojelulain mukaan alueelta ei saa käydä korjaamassa hyönteistä edelleen levittäviä puita pois. Tuho ei meilläkään pysähtynyt viime vuotiseen avohakkuuseen. Hyönteisiä jäi talvehtimaan tuhoja aiheuttava määrä. Onneksi metsä on sellaisessa paikassa, että siitä tulee kuljettua ohi usein ja seurattua sen kuntoa. Metsässä tuli käytyä paljon senkin takia, että alkuperäinen tuhoalue piti kulottaa kesällä, ja aluetta valmisteltiin polttoa varten. Kulotukseen ei kuitenkaan voitu ryhtyä, koska aluehälytyskeskuksen päällikkö ei antanut lupaa Somerniemen VPK:n yksiköille lähteä avustamaan kulotuksessa. Suunniteltu kulotus ajoittui kesän kuivimpaan hetkeen ja yksiköt haluttiin pitää lähtövalmiina, jos muualla mahdollisesti syttyisi tulipaloja, muistelee Jorma Lemberg. Alkukevään ja kesän viileys ja sateisuus antoivat toivoa siitä, että hyönteisepidemia olisi saatu selätettyä. Heinäkuun kuivan hellejakson jälkeen kirjanpainajat pääsivät vauhtiin. Heinäkuussa ei vielä näkynyt mitään, mutta heinäelokuun vaihteessa kuusi alkoi ruskettua. Kun puun kasvukyky on heikentynyt, se vaan ei kestä kirjanpainajien syöntiä. Puut ovat olleet jostakin syystä heikompikuntoisia, ja niihin pääsivät hyönteiset iskeytymään. Nyt aukkoa laajennettiin vajaalla puolella hehtaarilla. Onneksi Westasin koneet olivat lähellä ja saatiin suurin osa rungoista tukkina talteen, kertoo Lemberg. Lembergien toiveena on nyt kova ja lumeton pakkastalvi, jolloin maassa talvehtivat kirjanpainajat menehtyisivät. Tuhoalue on rajattu kolmelta suunnalta mahdottomaksi hyönteisen enää levitä, mutta edelleen yhdellä suunnalla kasvaa varttunut kuusimetsä. Sen kohtaloa täytyy sitten vain ensi kesänä taas tarkkailla. Samalla tavalla pitäisi kaikkien metsänomistajien kulkea metsissään ja huomata tarpeeksi ajoissa tuhot. Somerniemellä on paljon isoja metsäalueita ja siellä vanhoja kuusikoita. Kun purojen varsiltakaan ei saa monimuotoisuuden nimissä käydä tuulikaatoja hakemassa, kirjanpainajasta voi tulla näille metsille valtava ongelma. Metsälakeja pitäisi muuttaa niin, ettei suojelluille alueille pääse muodostumaan naapurustoon tuhoa levittäviä pesäkkeitä, sanoo Jorma Lemberg. Kirjanpainajan kuivattamat puut kelpaavat enää energiapuuksi. Leimikko rajattiin yhdeltä sivultaan niin nuoreen metsään, ettei kirjanpainaja pysty sinne suuntaan leviämään.

12 Salometsä 2/2014 Bioenergiamessut vetivät väkeä Tuorlaan Ammattiopisto Livian Tuorlan toimipisteessä järjestetyt Bioenergiaratkaisut ja innovaatiot messutapahtuma keräsi mittavan joukon sekä näytteilleasettajia että osallistujia lokakuun viimeisenä lauantaina. Samassa yhteydessä vihittiin käyttöön Tuorlan uusi hakelämpölaitos. Opettajat Matleena Lindström ja Osmo Haataja kertoivat messuidean syntyneen jo noin vuosi sitten. Varsinais-Suomessa on paljon bioenergiaan liittyviä toimijoita, joita haluttiin esitellä yleisölle. Kävijöiksi odotettiin maa- ja metsätalouden yrittäjiä, taloyhtiöitä, omakotiyhdistyksiä sekä kaikkia energiansäästämisestä kiinnostuneita. Opiston oppilaille messutapahtuma oli merkittävä hanke. Kymmeniä opiskelijoita oli hoitamassa liikenteenohjausta, kahvitusta, letunpaistoa sekä muita järjestelyjä. Toiveena on, että opiskelijat saavat täältä myös jo työelämäyhteyksiä ja ainakin näkemystä siitä, miten tällaisia tapahtumia hoidetaan. Koulu ei voi olla mikään yhteiskunnan ulkopuolinen sisäänlämpiävä lintukoto. Meidän on oltava tiiviissä yhteydessä tuleviin työnantajiin, toteaa Osmo Haataja. Pertti Hemmilä toivoo lisää uusia hakelämpölaitoksia ja järkeä Kemeraan Tuorlaan valmistuneen Suomen Megawatin toimittaman hakelämpölaitoksen vihkiäispuheessa kansanedustaja Pertti Hemmilä muistutti Suomen ulkomailta ostaman energiamäärän arvon olevan 13 miljardia euroa. Hänen mielestään seuraavan hallituksen olisi tehtävä poliittinen päätös, jolla puolitettaisiin energian tuonti. Hemmilä toivoi Tuorlan lämpölaitoksen olevan esimerkkinä lähiseudun julkisille ja yksityisille toimijoille heidän harkitessaan lämmitysjärjestelmiensä uusimista. Hakelämpölaitoksen vihkiäiset huipentuivat koivurangan katkaisuun. Sahan varressa kansanedustaja Pertti Hemmilä, rankaa pitelemässä maaseutuopiston rehtori Ilkka Harkkila sekä projektijohtaja Timo Jurvelin Suomen Megawatista. Hemmilä muistutti myös oppilaitoksen kasvatuksellista tehtävästä: puun käyttäminen on sekä järkevää koulun kannalta että oivallinen tapa vaikuttaa opiskelijoiden myönteisiin asenteisiin. Kemera-lain uudistaminen on Hemmilän mukaan edelleen pahasti kesken. Hallinnollisten kulujen osuus kaikista Kemera-varoista on laskutavasta riippuen 26 47%. Byrokratiasta on päästävä eroon, eurot on suunnattava metsään ja siellä tapahtuvaan työhön. Helpoin tapa tasapainottaa kauppatasetta on luopua ulkomaisen energian käytöstä ja keskittyä kotimaiseen tuotantoon. Tämä toisi työtä ja toimeentuloa maaseuduille. Ammattiopisto Livian toimintaa olivat esittelemässä koulutussuunnittelija Mia Jokinen sekä lehtori Raija Salmi. Turkulainen metsäenergiatuottajalinjan toisen vuosikurssin oppilas Joonas Soini esitteli hakkuukonesimulaattoria. Paimion toimipisteen opiskelijat esittelivät messuilla haketusta. Opiskelijoiden vastuulla on oman koulun lämpölaitoksessa poltettavan puun haketus. Määrä on noin 600 700 kiintokuutiota vuodessa.

Salometsä 2/2014 13 Hirvenmetsästys hiertää yhä Teijon kansallispuistossa Lakiesitys Teijon kansallispuistosta on edelleen lausuntokierroksella eduskunnassa. Hallituksen pohjaesityksen mukaan metsästystä ohjaisi luonnonsuojelulaki, jolloin hirviä saisi metsästää vain poikkeusluvilla. Maa- ja metsätalousvaliokunnan mielestä metsästys voisi jatkua entisellään. Ympäristövaliokunta ei ole saanut omaa lausuntoaan vielä valmiiksi. Kirjakkalan-Mutaisten Hirvenmetsästäjien 1600 hehtaarin pinta-alasta noin 900 hehtaaria kuuluu tulevaan kansallispuistoon. Seuran puheenjohtaja Lasse Kurppa on ollut maa- ja metsätalousvaliokunnan kuultavana asiasta: Kansallispuistoksi tuleva alue on vuodesta 1991 lähtien ollut retkeilyaluetta, joten metsästyksessä on jo totuttu väistämään alueen tärkeimpiä virkistyskohteita. Puiston hoitosuunnitelmalla voidaan säädellä metsästykseen käytettäviä alueita. Vain noin 10 % pinta-alasta on ns. pyssyaluetta, jonne hirvet ajetaan. Kun tiedetään hirvien käyttämät reitit, voidaan ajomiehillä ja koirilla ohjata hirvet turvallisille ampumapaikoille. Tälle on edellytyksenä, että voidaan toimia luonnonsuojelulain estämättä metsästyslain mukaan. Retkeilyalueen hirvet ovat tottuneita ihmisiin ja hakeutuvat mieluusti myös asutuksen lähettyville tehden samalla vahinkoa viljelyksille ja puutarhoille. Kirjakkalan-Mutaisten hirvimiehet käyttävät saamansa hirviluvat ensisijaisesti häiriötä aiheuttaviin hirviin. Syksyn ensimmäisenä jahtisunnuntaina saimme soiton Vilniemen kaava-alueella omenatarhaa tuhonneesta emä-vasa kaksikosta. Ei mennyt kuin pari tuntia, kun molemmat oli saatu ajettua turvalliseen paikkaan retkeilyalueelle ja kaadettua, kertoo Kurppa. Syntyykö kansallispuistoon hirvireservaatti? Jos kansallispuisto etenee hallituksen esityksen mukaan, normaali hirvenmetsästys koko Kirjakkalan-Mutaisten hirviporukka kokoontuu jahtiaamuina omalle laavulle. Metsästyksellä on myös suuri sosiaalinen merkitys. Vasemmalla Esa Piispa Hugo-koirineen, oikealla Lasse Kurppa. 3500 hehtaarin alueella loppuu. Ongelmahirvien poistamiseksi pitäisi yksitellen hakea luonnonsuojelulain mukaisia poikkeuslupia. Niiden pohjalta hirvikannan hoito ei enää olisi suunnitelmallista. Kansallispuistoalueen naapurustossa sijaitsevan Perniön yhteismetsän osakaskunnan puheenjohtaja Esa Piispa on huolissaan: Uhkana on, että Teijolle muodostuu reservaatti, jossa hirvikanta elää ja voi hyvin sekä lisääntyy hallitsemattomasti. Koska aitoja ei ole ja hirvillä on jalat, ne levittäytyvät myös lähimetsiin sekä ovat iso riski liikenteessä. Yhteismetsän alueella on jo nyt ollut taimikoissa hirvituhoja. Mikään ei ole niin turhauttavaa kuin tehdä istutuksia ja taimikonhoitoja uudelleen ja uudelleen 10 vuoden välein. Metsän kehitys ottaa takapakkia, kun aina palataan lähtötilanteeseen. Perniön yhteismetsän useassa palstassa sijaitseva noin 700 hehtaarin metsäpinta-ala on vuokrattu hirvenmetsästykseen viidelle seurueelle. Puhtaasti metsätalouden kannalta ajateltuna hirvikanta on alueella liian suuri. Esa Piispan mielestä maanomistajien, riistakeskuksen ja metsästäjien on lupamäärien suhteen päästävä kaikkien osapuolten hyväksymään kompromissiin: Talvehtimisalueet tulevat aina olemaan ongelmallisia. Hirvet etsivät alueen, jossa on suojaa ja ravintoa. Tuhot keskittyvät toistuvasti samoihin metsiköihin. Yhteismetsän etu on siinä, että metsiä hoidetaan ammattimaisesti eli tuhot huomataan ajoissa ja taimikot myös laitetaan kuntoon. Metsästäjille pitää antaa kiitosta siitä, että he hoitavat hirvikantaa riistakeskuksen suositusten mukaan. Nyt, kun lakiesitystä vielä käsitellään, pitäisi kaikin keinoin vaikuttaa siihen, että hirvenmetsästys sallitaan myös tulevassa kansallispuistossa. Uusi Kemera lähti eduskuntaan Hallituksen esitys uudeksi Kestävän metsätalouden rahoituslaiksi lähti syyskuussa eduskunnan käsittelyyn. Esityksen mukaan rahoitettavista työlajeista poistuvat pellonmetsitys, kantojen nosto ja pystykarsinta sekä metsän uudistaminen vajaatuottoisilla ja tuhoalueilla. Energiapuun korjuun tuki muuttuu euroa per hehtaari maksettavaksi tasatueksi energiapuun keräämisestä. Taimikonhoitoon on tulossa kaksi erillistä työlajia taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoito. Järjestelmän yksinkertaistamiseksi lainarahoitus poistuu ja kaikki myönnettävä rahoitus on prosenttitukea kokonaiskustannuksiin. Vaikka lakiuudistuksen tavoitteena oli yksinkertaistaa järjestelmää, on siinä myös muutos, joka monimutkaistaa sitä. Taimikonhoidosta ja nuoren metsän hoitotöistä on tehtävä ilmoitus ennen töiden aloittamista, kun nykylain aikaan tuen on voinut hakea jälkikäteen ilman ennakkotoimia. Eduskuntakäsittelyn jälkeen lakiesitys lähetetään EU:n notifioitavaksi. Voimaan uusi laki tulee mahdollisesti ensi kesänä.

14 Salometsä 2/2014 Somerolla luotetaan kotimaiseen biopolttoaineeseen Parhaan tuoton Parhaan saa hoitamattomasta tuoton saa metsästä. hoitamattomasta Parhaan tuoton metsästä. Eihän se nyt niin mene! saa hoitamattomasta Hoidettu tuottaa jopa 50 % enemmän. metsästä. Eihän se nyt niin mene! Metsänhoitoyhdistyksestä saat kaikki metsänhoitopalvelut. Ammattimaiset maanmuokkaus-, istutus- Hoidettu ja taimikonhoitopalvelut metsä tuottaa jopa takaavat 50 % vahvan enemmän. metsän Eihän Metsänhoitoyhdistyksestä tulevaisuudessa. se nyt niin saat mene! kaikki metsänhoitopalvelut. Ammattimaiset maanmuokkaus-, istutusja Kun taimikonhoitopalvelut metsäsi tarvitsee hoitoa, takaavat ota yhteyttä vahvan metsän Hoidettu metsä tuottaa jopa 50 % enemmän. tulevaisuudessa. Metsänhoitoyhdistyksestä metsänhoitoyhdistykseen. saat Yhteystiedot kaikki metsänhoitopalvelut. osoitteesta Ammattimaiset www.mhy.fi maanmuokkaus-, ja www.metsänomistajat.fi. istutuslöydät Kun metsäsi tarvitsee hoitoa, ota yhteyttä ja taimikonhoitopalvelut takaavat vahvan metsän metsänhoitoyhdistykseen. Yhteystiedot löydät tulevaisuudessa. osoitteesta www.mhy.fi ja www.metsänomistajat.fi. Kun metsäsi tarvitsee hoitoa, ota yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Yhteystiedot löydät osoitteesta www.mhy.fi ja www.metsänomistajat.fi. Metsänomistajat Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. METSÄOPETUSTA LIVIASSA Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. Maaseutuopistossa Paimiossa voit opiskella metsäalan perustutkintoa, jossa on valittavissa: - Metsätalouden koulutusohjelma/metsuri-metsäpalvelujen tuottaja - Metsäenergian tuotannon koulutusohjelma/ metsäenergian tuottaja Käyttöpäällikkö Rauno Kasvi rakenteilla olevan lämpökeskuksen pihassa. Joensuuntien varren tontille on kuluneen kesän ja syksyn aikana noussut Someron keskustan maamerkiksi uuden lämpökeskuksen 35 metrin korkeuteen ulottuva savupiippu. Noin 6 miljoonan euron investoinnilla turvataan yli 300 kiinteistön lämmön saanti. Someron keskusta-alueen kiinteistöille ryhdyttiin rakentamaan kaukolämpöverkkoa 1970-luvun lopulla. Alkuun käytettiin öljyä, mutta vuonna 1997, öljyn hinnan dramaattisesti noustessa, siirryttiin käyttämään puuta. Nykyään lähes 85 % Someron Lämpö Oy:n kaukolämmöstä tuotetaan kotimaisilla biopolttoaineilla. Öljyä käytetään ainoastaan kuormitushuippujen tasaamiseen ja laitehuoltojen aikana. Uuden lämpökeskuksen on tarkoitus valmistua vielä tämän vuoden puolella. Joulukuussa pitäisi päästä tekemään koeajoja ja lopullisesti laitoksen on suunniteltu olevan valmiina ensi helmikuun puoleen väliin mennessä, kertoo käyttöpäällikkö Rauno Kasvi. Valtaosan energiapuusta laitokselle toimittaa koskelainen Westas Bioenergia Oy. Puu tulee alle 100 kilometrin säteeltä Somerolle. Jonkin verran käytetään myös kaupungin omista metsistä ja esimerkiksi puistojen raivaamisesta kertyviä puita. Laitoksen käydessä täydellä teholla talviaikaan puun kulutus on 1,5 rekkakuormaa päivässä. Kesällä yksi rekkakuorma riittää 3 4 päivää. Kaukolämpö on käyttäjälle vaivaton Kaukolämpöverkoston kokonaispituus on noin 30 kilometriä. Taajamaalueen kaikki kerros- ja rivitalot sekä julkiset rakennukset ovat kaukolämmön piirissä. Yksittäisiä omakotitaloja varten runkoverkko on liian kallista tehdä, mutta runkoverkkojen varrella oleville taloille kaukolämpö on varteenotettava vaihtoehto: Someron Lämpö Oy on sitoutunut siihen, että lämpöä tulee ja myös ennakolta sovittuun hintaan. Kaukolämpö on käyttäjälle tosi helppo ja vaivaton. Vain suorasähkö on helpompi, mutta kaukolämpö on käyttäjälle edullisempi. Pitää muistaa myös ympäristöarvot: jos jokaisella kiinteistöllä olisi oma lämpökattila ja matala savupiippu, Someronkin taajama voisi pahimmilla keleillä muistuttaa savusumuista Pekingiä, toteaa Rauno Kasvi. Lisätietoja: www.livia.fi ja Osmo Haataja 050 3039 826 Maaseutuopisto Taatilantie 110, 21530 Paimio Tamperelaisen Laatukattila Oy:n toimittama kaasutuspolttokattila saatiin paikoilleen elokuun alussa.

Salometsä 2/2014 15 Rahasto sijoittaa metsään Uusi OP-Metsänomistaja-rahasto sijoittaa metsäomaisuuteen, pääasiassa suomalaisiin metsäkiinteistöihin. Se voi sijoittaa myös yhteismetsäosuuksiin ja toisiin metsärahastoihin. Metsärahasto syntyy tarpeeseen. Suomessa ei ole aiemmin ollut tarjolla yksityishenkilöille metsään sijoittavaa rahastomuotoista tuotetta. Korot ovat edelleen matalalla, joten vakaata tuottoa tarjoava ja reaaliomaisuuteen sijoittava vaihtoehto kiinnostaa, kertoo sijoituspäällikkö Jiri Väinölä Lounaismaan Osuuspankista. Rahasto tulee markkinoille loppuvuoden aikana. Merkinnän minimimäärä on 10.000 euroa ja lisämerkintöjä voi tehdä rajoituksetta. Rahastoon voi jatkossa tehdä merkintöjä kaksi kertaa vuodessa. Rahasto tarjoaa ensimmäisenä rahastona Suomessa ammattimaisen metsäsijoittamisen hyödyt myös yksityishenkilöille. Tuotto-odotus 4 % Rahasto-osuuden tuottoodotus kulujen jälkeen pitkällä aikavälillä on neljä prosenttia. Tuotto syntyy pääosin metsävarannon arvonkehityksestä ja puun myyntituloista. Lisätuottoa pyritään saamaan mm. mahdollisista maa-alueiden myynneistä, kaavoituksesta ja vapaa-ajan arvojen hyödyntämisestä. Rahasto jakaa osuudenomistajilleen tuotto-osuutena vähintään kolme neljännestä vuotuisesta toteutuneesta tuloksestaan. Metsää ei ole myynnissä rajattomasti, eikä rahasto aio sitä ostaa hinnalla millä hyvänsä, mikä sekoittaisi metsämarkkinoita. Ostot tehdään yksityismetsänomistajilta, metsäyhtiöiltä ja julkisyhteisöiltä. Rahasto-osuuden omistaja hyötyy myös suuruuden eduista metsänhoidossa, korjuussa ja myynnissä. Tehokkuutta haetaan siis metsän ostamisen, hoidon ja puukaupan keskittämisellä, sillä suurempina kauppoina puulle saadaan parempi hinta ja hankinnoissa pienemmät kustannukset. Rahasto tuottaa myös yhteiskunnallista hyötyä, sillä sen avulla voidaan vähentää metsäomistusten pirstoutumista ja muodostaa tehokkaampia metsäalueita metsänhoidon ammattimaisuuden ja metsätalouden kannattavuuden lisäämiseksi. Rahasto sopii erityisen hyvin pitkäjänteiselle sijoittajalle, joka on kiinnostunut metsäsijoittamisesta, mutta karttaa suoraa metsänomistamista vaadittavan osaamisen tai ajankäytön vuoksi. Reaaliomaisuuskohteet sekä metsäkiinteistöistä saatavien puunmyyntitulojen tasainen tuotto-odotus sopii hyvin sijoitussalkun hajauttamiseen, toteaa varainhoitopäällikkö Matti Sirva. Taksvärkkipäivä kului metsäalaan tutustuen Moision koulun 7-luokkalainen Tapio Rantanen osallistui syyskuussa taksvärkkipäivään tutustuen Salometsän metsänhoitoyhdistyksen toimintaan. Päivä alkoi toimistolla taimikonhoidon tukipapereiden täyttämisellä ja jatkui Kuusjoen suunnassa leimikoiden rajalinjoja merkaten. Metsässä oli ihan mukavaa, vaikka iltapäivällä alkoi kävely jo väsyttää. Päivässä parasta oli sienien keruu, suppilovahveroita oli melko paljon ja vielä löytyi kantarellejakin, totesi Tapio. Salometsän metsänhoitoyhdistyksessä on ollut vuosittain työelämään tutustuvia peruskoululaisia ja lukiolaisia. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun taksvärkkiin keräyspäivää tekevä koululainen kävi tutustumassa metsäalaan. Voisin kuvitella metsäalaa myös tulevaisuuden ammattina, mutta yhden päivän aikana ei ehtinyt vielä kovin paljon ammatista saada käsitystä. Jääkiekko kiinnostaa ainakin vielä huomattavasti enemmän, kertoo Tapio Rantanen. Tapio Rantasen tekemän Taksvärkkipäivän tuotolla rahoitetaan mm. työtä koulukiusaamisen estämiseksi. Kuvateksti: Uusi OP-Metsänomistaja-rahasto sopii erinomaisesti pitkäjänteiselle sijoittajalle ja tarjoaa ammattimaisen metsäsijoittamisen hyödyt myös yksityishenkilölle, lupaavat sijoituspäällikkö Jiri Väinölä ja varainhoitopäällikkö Matti Sirva Lounaismaan OP:sta. Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Ostoalue: Salo, Somero Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. www.taimitapio.fi

Salometsä 2/2014 16 OSTAJISSA ON EROJA lla onnistut aina! Puunhankinnassa korostuvat kokemus, kokonaisvaltaisuus, ammattitaito ja korjuujälki. Haluathan parhaan kokonaisratkaisun metsällesi ja itsellesi? usqvarna 545 FX / 555 FX makas raivaussaha on tehty kokopäiväiseen, tivaan metsänraivaustyöhön. Myy siis Alk. 40 545 Vahva ja monipuolinen saha ammattiominaisuuksia arvostavalle. puusi meille. 50 %:n 615 alennus Technical-raivausasusta 500-sarjan raivaussahan ostajalle.* WESTAS GROUP www.westas.fi %:n alennus Technical ausasusta (pusero ja housut) en 545 FX, 545 FXT, FX tai 555 FXT -raivausn ostajalle. Voimassa niin n kuin varastoa riittää, enkin enintään 31.12.2014 saakka. 543XP / 543 XP G Ketterä ja tehokas 543 XP /XP G on tehty metsäammattilaisille ja vaativaan maatilakäyttöön. Näkemyksiä puusta. 595 /665 Kesän mallikoneet edullisesti, lla onnistut aina! lla onnistut aina! kysy omalta kauppiaaltasi! 545 FX / 555 FX 94 cm pöydällä Rider Voimakas raivaussaha on545 tehty kokopäiväiseen, FX / 555 FX 435 Vahva ja monipuolinen saha545 545 Alk. Alk. 840 840 615 299 615 5 250 vaativaan metsänraivaustyöhön. Voimakas raivaussaha on tehty kokopäiväiseen, 216 AWD vaativaan metsänraivaustyöhön. 50 %:n ammattiominaisuuksia Erittäin helposti Vahva käynnistyvä ja monipuolinen saha arvostavalle. jahallittava saha. ammattiominaisuuksia KAMPANJA3 kw, 4,2 kg. 40,9 cm, 1,6 arvostavalle. HINTA!* alennus 103 cm pöydällä Erinomaisilla 50 %:n Technical-raivaushallintaalennus asusta ominaisuuksilla Technical-raivaus500-sarjan varustettuasusta nelive- raivaussahan toinen Ridet tekee Riderit alk. 2 490 500-sarjan ostajalle.* puutarhatyöstä * 50 %:n alennus Technical raivaussahan (Rider 111B5) -raivausasusta (pusero ja housut) helpompaa ostajalle.* uuden 545 FX, 545 FXT, * 50 %:n alennus ja Technical hauskempaa. 555 FX tai 555 FXT -raivaus- 5 370 (norm. 360 ) varnalla onnistut aina! -raivausasusta (pusero ja housut) sahan ostajalle. Voimassa niin uuden 545 FX, 545 FXT, kauan kuin varastoa riittää, 555enintään FX tai 555 FXT -raivauskuitenkin 31.12.2014 saakka. sahan ostajalle. Voimassa niin kauan kuin varastoa riittää, kuitenkin enintään 31.12.2014 saakka. traktori 545 LTH 154 Ketterässä traktorissa on sivullepuhalvahva ja ja monipuolinen monipuolinen saha saha Vahva tava leikkuulaite ja hydrostaattinen ammattiominaisuuksia ammattiominaisuuksia arvostavalle. voimansiirto. Lisälaitteina mm. peräarvostavalle. 543XP / 543 XP G Ketterä ja tehokas 543 XP /XP G 543XP / 543 XP G on tehty metsäammattilaisille ja vaativaan maatilakäyttöön. Ketterä 439 ja tehokas 543 XP /XP G on tehty metsäammattilaisille ja vaativaan 439 kevyt saha luokan maatilakäyttöön. 595 /665 595 /665 tehopakkaus! 35,2cc X-TORQ moottori, 1,5kW, paino 3,9kg, KAUPAN PÄÄLLE terävarustus 12, 3/8, 1,3mm. Kesän mallikoneet edullisesti, kärry, ruohonkerääjä ja lumilevy. 435 kysy kauppiaaltasi! Kesän mallikoneet edullisesti, 615 omalta 2 199 kysy omalta kauppiaaltasi! Huippu 94 cm pöydällä Rider 435 KAUPA UUTUUS 5 250 5 250 299 5 370 299 5 370 Traktorit alk. 1 499 (LT131) KAUPAN PÄÄLLE KAUPAN PÄÄLLE KAUPAN PÄÄLLE KAUPA KAUPAN PÄÄLLE KAUPA KAUPAN PÄÄLLE Erittäin helposti käynnistyvä 94 cm pöydällä jahallittava saha. Rider 435 216 AWD KAMPANJA 543XP / 543 XP G 40,9 cm3, 1,6 kw, 4,2 kg. HINTA!* 103 cm pöydällä Erinomaisilla Erittäin helposti käynnistyvä Ketterä ja tehokas 543 XP /XP G Ketterä ja tehokas 543 XP /XP G 216 AWD hallintajahallittava saha. KAMPANJA on tehty tehty metsäammattilaisille metsäammattilaisille ja ja vaativaan vaativaan on ominaisuuksilla 40,9 cm3, 1,6 kw, 4,2 kg. HINTA!* maatilakäyttöön. 103 cm pöydällä Erinomaisilla maatilakäyttöön. varustettu nelive (norm. 360 ) 125B toinen hallintaridet tekee Riderit alk. 2 490 ominaisuuksilla puutarhatyöstä Helppokäyttöinen kotipihan puhallin. (Rider 111B5) varustettu nelivehelsingintie 24, SALO PUH. 02-731 8466 helpompaa (norm. 360 ) Saatavana myös räystässarja. toinen Ridet tekee Riderit alk. 2 490 ja hauskempaa. puutarhatyöstä (Rider 111B5) 439 helpompaatraktori ja hauskempaa. 439 kevyt saha luokan LTH 154 tehopakkaus! 35,2cc X-TORQ 439 Salo Somero moottori, 1,5kW, paino 3,9kg, Ruunalantie 5, 31400 Somero, p. (02) 748 9300 Ketterässä traktorissa on sivullepuhal traktori ma-pe 9-18 ja la 9-14 terävarustus 12, 3/8, 1,3mm. 439 kevyt saha luokan tava leikkuulaite ja hydrostaattinen usqvarna 356BTX LTH 154 tehopakkaus! 35,2cc X-TORQ voimansiirto. Lisälaitteina mm. perällä lä 435 moottori, 1,5kW, paino 3,9kg, kärry, ruohonkerääjä ja lumilevy. 530BT utlaatuisen hiljainen ja Ketterässä traktorissa on sivullepuhal- terävarustus 12, 3/8, 1,3mm. Erittäin helposti helposti käynnistyvä käynnistyvä Erittäin tava leikkuulaite ja hydrostaattinen onominen tehopuhallin. :n 595 /665 puhallinorkesteri! ti,! 229 435.fi