Ympäristöraportti 2010 PELASTUSLAITOS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain VASTAUSTEN LAATIJOIDEN YHTEYSTIEDOT: Pelastuslaitos Marja-Liisa Paananen, riskienhallinnan osasto, puh. 310 31212, Jorma Raita, tekninen osasto 1. Ympäristöjohtaminen Yksittäisiä asioita on vastuutettu kuten kaupunkitason öljyntorjunnan prosessi, kemikaalitorjunnan prosessi, polttoaineiden jakeluasemat, jätehuolto, kiinteistöjen energiankulutus jne. Ympäristöasioiden koordinointiin on nimetty uusi sivutoiminen henkilö. Ei ole toteutettu ympäristöjohtamisen osa-alueita. Toimitilojen energiansäästösuunnitelma on päivitetty syksyllä 2010. Pelastuslaitoksen operatiivista henkilöstöä on koulutettu systemaattisesti vuodesta 2005 alkaen öljyntorjuntatehtäviin. Koulutusta on annettu lisäksi öljyntorjuntaan vastuutettujen muiden virastojen ja laitosten henkilöstölle, jotka osallistuvat meritoimintaan. He ovat osallistuneet myös harjoituksiin. Ekotukihenkilöitä ei ole nimetty. 2. Omaan ydintoimintaan liittyvät merkittävät ympäristönsuojelun tavoitteet Helsingin pelastuslaitos on ottanut toiminnassaan huomioon Helsingin kaupungin kestävän kehityksen ohjelman laitoksen perustehtävästä lähtien. Laitoksen tehtävänä on kokonaisvaltaisen turvallisuuden ja terveyden vahvistaminen tuottamalla pelastustoimen palveluita toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaalla tavalla ympäristönäkökulmat huomioiden. Pelastuslaitoksen ympäristöön kohdistuvat tavoitteet voidaan jakaa kolmeen eri osa-alueeseen: 1. Onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen tiedotus-, valistus- ja tarkastustoiminnan avulla. 2. Ympäristöhaittojen minimoiminen torjumalla jo mahdollisesti sattuneet onnettomuudet tehokkaasti ja laadukkaasti. 3. Ympäristöasioiden huomioiminen laitoksen materiaali-, kiinteistö- sekä muissa toiminnoissa. Pelastuslaitos ilmoittaa ympäristöön liittyvät tiedot ja tunnusluvut Helsingin kaupungin ympäristöraporttia varten kaupunginhallituksen ohjeiden mukaisesti.
Pelastuslaitos vaikuttaa eniten ympäristönsuojeluun ehkäisemällä onnettomuuksia sekä pelastustoiminnalla. Keskeisessä asemassa ovat vaarallisten kemikaalien aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy ja torjunta. Kemikaalien haittojen torjunnassa panostettiin tarkastuksiin, koulutukseen ja ohjeistuksen kehittämiseen. Lisäksi vuonna 2010 otettiin käyttöön raskas kemikaalintorjuntayksikkö, joka hankittiin Uudenmaan alueen neljän aluepelastuslaitosten yhteishankintana. Laitoksen öljyvahinkojen torjuntavalmiuden sekä meripelastustoiminnan kehittämistä jatkettiin. Kesäkuussa 2010 otettiin käyttöön kaksi F-luokan öljyntorjuntavenettä. Toinen veneistä tuli pelastuslaitoksen, toinen Staran käyttöön. Aluksissa on kiinteät ja tehokkaat öljynkeräysjärjestelmät ja alukset kohottavat Helsingin kaupungin öljyntorjuntavalmiutta merkittävästi. Öljyntorjunnan suunnitelmakaudella 2009 2013 keskeinen tavoite on voimassaolevan Helsingin pelastustoimen alueen öljyntorjuntasuunnitelman mukaisen öljyntorjuntavalmiuden kohottaminen ja toimeenpano. Kaluston hankinta- ja käyttökustannusten osio on laadittu vuosille 2009 2013, jona aikana kalustoinvestoinnit ovat yhteensä noin 10 600 000 euroa. Vuosaaren satama ja Sipoon lounaisosan alueliitos on huomioitu öljyntorjunnan strategiassa ja kaluston hajasijoitussuunnitelmassa. Helsingin kaupunki on osallisena SÖKÖ II-hankkeessa, jolla luodaan laajamittaisen alusöljyvahingon torjuntaan toimintamalli öljyisten jätteiden käsittelyyn ja logistiikkaan Helsingin pelastustoimen alueelle vuoteen 2011 mennessä. 3. Energiankulutukseen ja ilmastoasioihin liittyvät tavoitteet Pelastuslaitos on tehnyt energiasäästön edistämissuunnitelman 2004. Pelastuslaitoksen toimitilojen keskimääräinen lämmön, sähkön ja veden kulutuksen säästötavoite on ollut 2 prosenttia. Pelastuslaitos on tehnyt energiaa säästävät toimenpiteet aikaisempina vuosina, mistä johtuen energiatehokkuus on jo kiitettävällä tasolla. Energiansäätösuunnitelma päivitettiin lokakuussa 2010. Talousarviossa 2011 on mainittu pelastusasemien 2 prosentin energiansäästötavoite. Rakennusautomaatiojärjestelmässä on automaattinen energiankulutusseuranta, joka päivittyy joka kuukausi. Epäkohdat voidaan huomata varhaisessa vaiheessa. Urakoitsijoille on laadittu LVIS-suunnitteluohjeet. Huoltokirja on otettu käyttöön. Kiinteistöyksikkö hoitaa itsenäisesti kiinteistöjen hoito- ja ylläpitotehtävät. Laitoksen oma varallaolo-organisaatio hoitaa vikatapaukset työajan ulkopuolella. Ylläpitosopimukset pyritään minimoimaan. Peruskorjausten yhteydessä uusitaan rakennusautomaatiotekniikka sekä valitaan rakennukseen energiaystävälliset ratkaisut esimerkiksi lämmön talteenotto, ikkunoiden vaihto, lämmöneristyksen parantaminen ja työhuoneiden valojen ohjausjärjestelmä liikeilmaisimin. Kodinkoneet valitaan energiasäästömallistosta. Käytetään energiansäästölamppuja.
Pelastuslaitoksen käytössä olevissa kiinteistöissä on tehty energiakatselmuksia, joissa on löydetty säästöpotentiaalia keskimäärin seuraavasti: Seurantakatselmuksia on tehty 10 prosentissa katselmoiduista kiinteistöistä. Katselmuksissa ehdotetuista toimenpiteistä on toteutettu 40 kappaletta. Toteutetut toimenpiteet ovat olleet takaisinmaksuajaltaan alle 2 vuotta. Tyypillisimmät toteutetut toimenpiteet ovat ilmanvaihdon käyntiajan muutos ja vesikalusteiden virtaamarajoitus. Muut tehdyt energiansäästötoimet Pelastuslaitos on aiemmin parantanut energiatehokkuutta tiloissaan ja kiinteistöissään seuraavilla tavoilla: energiansäästösuunnitelmat IV-järjestelmien uusiminen, IV-käyntiaikojen tarkistaminen rakennusosien, kuten ikkunoitten ja ovien, korjaus, tiivistys ja uusiminen huonelämpötilojen tarkistus valaistuksen energiatehokkuuden parantaminen (energiansäästölamput) vesikalusteiden korjaus, uusiminen (vettä säästävät suuttimet ja vesilaitteet) huoltokirjojen teko, huoltokirjoja on laadittu 50 kpl peruskorjaukset, uudisrakentaminen kehitystyö, rakennusautomatiikkaa hyväksi käyttäen 4. Jätehuolto ja jätteen synnyn ehkäisy Toimitiloille on laadittu jätehuoltosuunnitelmat. Lajiteltavia jätteitä ovat sekajäte, biojäte, paperi, pahvi, ongelmajäte, öljyntorjunnan jäte, tartuntavaarallinen jäte, viiltävä jäte, tietosuojattu paperi, tietosuojatut levykkeet ja rakennusjäte. Valtakunnallinen virkavaateuudistus sisäasiainministeriön asetuksen (687/2007) mukaiseksi saatettiin loppuun vuonna 2010. Suurin osa käytöstä poistetuista virkavaatteista lahjoitettiin Helsingissä toimivalle 15 sopimuspalokunnalle. Pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun aiheuttamana suurimpana ympäristön kuormitustekijänä voidaan pitää potilaan hoidosta aiheutuvaa kertakäyttöistä jätettä. Ensihoidossa käytetään paljon kertakäyttöisiä hoito- ja suojavälineitä. Hyvä aseptiikka vaatii, että osa tuotteista pakataan steriilisti kertakäyttöisiin suojapakkauksiin. Lisäksi suuri osa käytettävistä hoitovälineistä on kertakäyttöisiä, koska niiden peseminen on mahdotonta ja osassa tapauksissa huomattavasti kalliimpaa kuin uuden hankkiminen. Peseminenkin kuormittaa ympäristöä, joten tietyissä tapauksissa on järkevämpää käyttää kertakäyttöisiä tuotteita. Pääsääntöisesti, jos on mahdollista ja taloudellisesti järkevää, niin käytetään monikäyttöisiä tuotteita. Ensihoitoympäristö on myös haasteellinen jätteen lajittelun suhteen, koska toimintapaikkana voi olla potilaan koti, julkinen paikka tai ambulanssi, jossa lajittelumahdollisuutta ei aina ole. Pelastuslaitoksen lääkintäyksikkö kuitenkin pyrkii
vaikuttamaan kertakäyttöisen jätteen määrään ja laatuun niin, että se hankkii tuotteita vain tunnetuilta toimittajilta, joilla on ympäristöasiat kunnossa. Erityispiirteen jätteen hallinnalle tuo viiltävä jäte, eli käytetyt neulat, jotka huonosti käsiteltynä saattavat aiheuttaa veritartunnan omalle henkilöstölle tai ulkopuoliselle taholle, joka vastaa viiltävän jätteen hävittämisestä. Veritartuntariskin minimoimiseksi viiltävä jäte pakataan aina huolellisesti erillisiin neulapulloihin, jotka ovat sijoitettu hoitolaukkuihin ja ambulansseihin. Henkilöstölle on annettu koulutusta veritartuntatautien ehkäisemisestä ja viiltävän jätteen käsittelystä. 5. Hankinnat ja kuljetukset Hankinnoissa pelastuslaitos huomioi ympäristönäkökulman aina kun mahdollista. Hankinnoissa hyödynnetään Hankintakeskuksen kilpailuttamia toimittajia sekä henkilö- ja pakettiautojen osalla Staran kilpailuttamia toimittajia. Pelastuslaitos kilpailuttaa hankinnat kaupungin hankintaohjeiden mukaisesti. Yhteishankintamenettelyä kaupungin virastojen ja laitoksien sekä pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten kesken jatketaan. Kaupungin sisältä hankitaan pääosin siivous- ja ruokapalvelut, rakentamis- ja rakennuttamispalvelut, taloushallintopalvelut, työterveyshuolto sekä toimitilat. Ostot ulkopuolisilta toimittajilta ovat noin 33 prosenttia pelastuslaitoksen hankinnoista. Vuonna 2010 otettiin käyttöön raskas kemikaalintorjuntayksikkö, joka hankittiin Uudenmaan alueen neljän aluepelastuslaitoksen yhteishankintana. Yksikön sijoituspaikka on Keski-Uudenmaan aluepelastuslaitoksella. Päivittäistarvikkeet kuten siivoustarvikkeet, -aineet ja toimistotarvikkeet tilataan pääosin Hankintakeskukselta, jonka tuotevalikoimassa ympäristöasiat on huomioitu. Muiden tuotteiden hankinnassa pyritään valitsemaan ympäristöystävällinen tuote, mikäli sellainen vaihtoehto on valittavissa. Kalustolle on laadittu määräaikaishuolto-ohjelma. Muu kunnossapito hoidetaan ajallaan ja nopeasti omana työnä. Kuljettajat tekevät kaluston päivittäistarkastukset. Oman kuljetuksen ajojärjestys suunnitellaan taloudelliseksi ja tehokkaaksi. Lääkintäyksikön materiaalihallinnasta vastaavat ovat tehneet ympäristöystävällisiä ratkaisuja liittyen laitehankintoihin. Monitori-defibrillaattori hankinnan yhteydessä vanhat laitteet menivät uusiokäyttöön toiselle ensihoitopalvelulle. Merlot Medi päätelaitehankinnan yhteydessä vanhat tietokoneet lahjoitettiin kehitysvammaliiton tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskukselle, joka edistää puhevammaisten ihmisten kommunikointia ja osallisuutta yhteiskunnassa sekä vammaisten ihmisten tietotekniikan käyttöä. Materiaalihankinnoissa otetaan huomioon välineiden ja varusteiden korkea laatu, millä taataan tuotteiden pitkä käyttöikä. Ambulanssien osalta toteutetaan kierrätystä niin, että Helsingin pelastuslaitoksen käytöstä poistuvat ajoneuvot huutokaupataan edelleen ambulanssikäyttöön muille ensihoitopalvelun tuottajille. Ambulanssien kilpailutuksessa kiinnitetään huomiota myös polttoaineen kulutukseen ja laatuun.
6. Ympäristöriskit Pelastuslaitos pyrkii ennaltaehkäisemään onnettomuuksia tiedotus-, valistus- ja tarkastustoiminnan avulla. Samalla pyritään ehkäisemään suuria ympäristölle vaarallisia onnettomuuksia sekä päästöjä. Pelastuslaitos pyrkii minimoimaan ympäristöhaittoja torjumalla jo mahdollisesti sattuneet onnettomuudet tehokkaasti ja laadukkaasti. Pelastuslaitos pyrkii huomioimaan ympäristöasiat laitoksen materiaali-, kiinteistö- sekä muissa toiminnoissa. Pelastuslaitoksella jätteet lajitellaan ja käsitellään turvallisella ja asianmukaisella tavalla. Kemikaalit ja lääkkeet säilytetään asianmukaisella tavalla. Alkusammutuskoulutuksessa käytetään nestekaasukäyttöistä alkusammutusharjoitusallasta ja on luovuttu palavien nesteiden käytöstä.