Sosiaali- ja terveysvirasto Terveysvalvonta Elintarvikevalvontasuunnitelma 2015-2019 Päivitys 2017 (liite 1)
Sisältö 1. YLEISTÄ... 1 2. PAINOPISTEET... 1 3. TARKASTUKSET... 2 3.1 Tarkastusten sisältö... 3 3.2 Kohteiden tarkastustiheys, riskiluokitus ja kohderekisteri... 4 3.3 Pakkokeinot... 4 4. NÄYTTEENOTTO JA ANALYSOINTI... 4 5. SUUNNITTELEMATON VALVONTA... 5 6. RESURSSIEN TARVE... 5 Liiteluettelo Liite 1.1 Elintarvikevalvonnan suunnitelmalliset tarkastukset 2017 2019 Liite 1.2 Näytteenottosuunnitelma 2017
1. YLEISTÄ Elintarvikevalvonnan tavoitteena on elintarviketurvallisuuden varmistaminen elintarvikkeiden tuotannossa, jalostuksessa, valmistuksessa ja muussa käsittelyssä sekä välttää kuluttajan altistuminen elintarvikkeiden aiheuttamille terveysriskeille. Lisäksi valvonnan avulla varmistetaan elintarvikkeiden jäljitettävyys sekä se, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista. Valvonta perustuu EU-asetuksiin ja kansalliseen elintarvikelakiin sekä sen perusteella annettuihin asetuksiin. Kunnan tulee laatia hyväksyttyjen ja ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen säännöllistä valvontaa koskeva suunnitelma. Kunnan valvontasuunnitelmassa on otettava huomioon elintarvikevalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma (elintarvikelain 48 ). Tarvittaessa valvotaan myös säännöllisen valvonnan ulkopuolelle jääviä kohteita esim. valitusten perusteella. Kunnallisen viranomaisen velvollisuudet elintarvikevalvonnassa: - elintarvikealan toimijoiden valvonta (tarkastukset, näytteenotot) - elintarvikehuoneistoja koskevien ilmoitusten käsittely ja elintarvikehuoneistojen (laitosten) hyväksyminen - hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen omavalvontasuunnitelmien arviointi - elintarvikealan toimijoille ja kuluttajille suunnattu neuvonta ja tiedottaminen - alkutuotantopaikkojen valvonta - asiakasvalitusten ja ruokamyrkytystapausten/-epidemioiden selvittely - elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien ja tarvikkeiden valmistajien ja maahantuojien valvonta - elintarvikehuoneistoja koskevat lausunnot ja piirustusten tarkastaminen - näytteenotto vieraiden aineiden tutkimiseksi valtion toimeksiannosta - ilmoitusten ja raporttien laatiminen aluehallintovirastolle ja elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle - toiminnan kehittäminen, esim. laatujärjestelmän laatiminen ja yhteistyö muiden kuntien kanssa 2. PAINOPISTEET Elintarvikevalvonnan painopisteiden avulla voimavarat kohdennetaan suunnitelmallisesti ja riskiperusteisesti. Myös lainsäädännön muutoksista johtuvat valvonnan haasteet otetaan huomioon asettamalla ne etusijalle painotuksissa. Terveysvalvonta valitsee painopisteet vuosien 2015 2019 valtakunnallisen valvontaohjelman mukaisesti (Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015 2019, päivitys vuosille 2016 2017 VASU). Painopisteitä ei ole päivitetty vuodeksi 2017. Painopisteet on kuvattu seuraavassa. 1
Kohdetyyppi Elintarvikevalvonnan painopisteet 2016-2017 2016 2017 Yhteiset KUTI-kokonaisuuden Uuden riskiluokituksen toimeenpano käytön varmistaminen, tietojen käyttö ja päivitys. Elintarvikkeiden alkutuotanto Elintarvikkeiden valmistus Hygieniavalvonta tiloilla, joiden raakamaitoa toimitetaan kuluttajien käyttöön Valvonnan yhdenmukaistaminen OIVA:n käyttöönoton jälkeen Patogeenihanke (juustot) Kuljetus Valvonnan yhdenmukaistaminen OIVA:n käyttöönoton jälkeen Alkutuotannon hygieniavalvonta tiloilla, joiden raakamaitoa toimitetaan kuluttajien käyttöön Valvonnan yhtenäistäminen OIVA:n käyttöönoton jälkeen Reseptivalvontahanke Patogeenihanke Valvonnan yhdenmukaistaminen OIVA:n käyttöönoton jälkeen Myynti ja tarjoilu Valvonnan yhdenmukaistaminen OIVA:n käyttöönoton jälkeen Sisämarkkinakauppa Patogeenihanke (juustot) Jäljitettävyysvalvontahanke Valvonnan yhdenmukaistaminen OIVA:n käyttöönoton jälkeen Patogeenihanke Vienti Vientivalvontajärjestelmien kehittäminen Tuonti Tuontilihan vierasaineiden valvonta Vientivalvontajärjestelmien kehittäminen Vuonna 2017 etusijalla ovat valtakunnallisessa suunnitelmassa mainitut painopisteet. Ympäristöterveydenhuollon päällikkö varmistaa, että painopisteiden huomioiminen valvonnassa toteutuu käytännössä. Painopisteet kirjataan terveysvalvonnan omiin työsuunnitelmiin, joissa selkiytetään tavoitteet ja kuvataan konkreettiset toimintasuunnitelmat. 3. TARKASTUKSET Hyväksyttyjen ja ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen valvonnan tarkoituksena on selvittää, voiko toiminta aiheuttaa elintarviketurvallisuusriskejä tai terveysriskejä, sekä antaa tarvittavia määräyksiä ja ohjeita elintarvikeriskien ja muiden haittojen ehkäisemiseksi. Yleensä tarkastukset käsittävät aistinvaraisen tarkastuksen ja arvioinnin sekä mahdolliset näytteenotot jatkotutkimuksia varten. Tarkastustilaisuudessa kohde voidaan tarkastaa myös esim. tupakkalain mukaisesti. 2
3.1 Tarkastusten sisältö voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan: OIVA-tarkastuksiin ja muihin tarkastuksiin. OIVA-tarkastusten koko sisällön määrittelee Evira ja ne suoritetaan Eviran ohjeiden mukaisesti. Ohjeet ovat verkkosivuilla www.oivahymy.fi välilehdillä Yrityksille ja Tarkastusohjeet alla. tehdään pääasiassa ilmoittamatta. Eräitä kohteita ja seikkoja tarkastettaessa saattaa olla tarpeen ilmoittaa tarkastuksesta etukäteen. Saattaa esim. olla tarpeen, että suurten elintarvikehuoneistojen omavalvonnan avainhenkilöt ovat läsnä omavalvontarkastuksissa. pyritään tekemään pääasiassa silloin, kun valvontakohteessa on toimintaa, jotta voidaan tarkastaa myös työhygienia. Tarkastuksia ja näytteenottoja suoritetaan eräissä tapauksissa myös muina aikoina, esim. aamulla ennen toiminnan alkamista. Tarvittaessa tarkastuksia tehdään myös iltaisin ja viikonloppuisin, esim. myynnin tarkastaminen suurissa yleisötilaisuuksissa. Suunnitelmallinen tarkastus Suunnitelmallisella tarkastuksella tarkoitetaan valvontasuunnitelmaan kuuluvaa tarkastusta. Seurantatarkastus kirjataan tietokoneohjelmassa suunnitelmalliseksi, jos se perustuu valvontasuunnitelman mukaiseen tarkastukseen. Seurantatarkastukset sisältyvät liitteen 1.1 taulukkoon 30 henkilötyöpäivän arviona. Seurantatarkastus Seurantatarkastuksella tarkoitetaan tarkastusta, jossa tarkastetaan, onko aikaisemmassa tarkastuksessa todetut puutteet korjattu annetussa määräajassa. Projektitarkastus Projektitarkastus tarkoittaa tarkastusta, joka sisältyy valvontaprojektiin, jonka tarkoituksena on tietyn valvonta-alan selvittäminen tai edistäminen. Projektit voivat olla valtakunnallisia valvontaprojekteja tai omia paikallisia projekteja ja ne voivat sisältyä valvontasuunnitelmaan. Elintarvikehuoneiston (laitoksen) hyväksyntään liittyvä tarkastus Ennen elintarvikehuoneiston hyväksymispäätöstä tehdään myös huoneiston tarkastus. Tarkastusmaksu sisältyy päätösmaksuun. Tarkastus käsittää tilojen ja suunnitellun toiminnan perusteellisen läpikäynnin. Tämäntyyppinen tarkastus tehdään myös toiminnan muuttuessa olennaisesti. Hyväksymisen jälkeen toimipaikka on hyväksytty elintarvikehuoneisto. Ennakkotarkastus Ennakkotarkastus voidaan tehdä toiminnanharjoittajan pyynnöstä jo ennen terveydensuojelulain 13 :n mukaisen ilmoituksen tekemistä. Ennakkotarkastuksen tarkoituksena on yleensä viranomaisen konsultointi huoneiston rakenteita ja varustusta koskevissa asioissa. Muu tarkastus Muita elintarvikevalvontaan kuuluvia tarkastuksia ovat esim. asiakasvalituksen tai ruokamyrkytysepäilyn perusteella tehtävät tarkastukset, pakkotoimien seuranta ja asiakirjatarkastukset. Tähän ryhmään kuuluvat RASFF-ilmoitusten p- erusteella tai Eviran pyynnöstä suoritettavat tarkastukset. 3
3.2 Kohteiden tarkastustiheys, riskiluokitus ja kohderekisteri Valvontakohteet kirjataan Digia Tarkastaja -ohjelmaan ja valtakunnalliseen KU- TI-tietojärjestelmään. Ohjelmaan kirjataan myös suoritteet, kuten tarkastukset ja näytteenotot sekä kulunut työaika. Kaikissa elintarvikehuoneistoissa on tehty kohdekohtainen riskinarviointi vuonna 2016. Riskinarvioinnissa käytetään Eviran riskiluokitustaulukkoa (Eviran ohje 10503). Liitteessä mainitsemattomissa kohdetyypeissä suoritetaan tarkastuksia ja muita valvontatoimenpiteitä vain 13 :n mukaisten ilmoitusten tai valitusten perusteella. 3.3 Pakkokeinot Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään elintarvikevalvonnassa silloin, kun elintarvikealan toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin elintarvikemääräysten noudattamiseksi, eivätkä muut valvontatoimenpiteet elintarvikealan toimijan velvoittamiseksi noudattamaan elintarvikemääräyksiä ole riittäviä. Puutteita todettaessa annetaan ensiksi kaksi kehotusta määräaikoineen. Ellei kehotuksia noudateta, ryhdytään elintarvikelain 7. luvun mukaisiin pakkokeinoihin. Pakkokeinoja ovat mm. erilaiset määräykset ja kiellot, uhkasakko sekä teettämis- ja keskeyttämisuhka, haltuunotto sekä elintarvikehuoneiston hyväksynnän peruuttaminen. Hallinnollisia pakkokeinoja koskevat päätökset tekee valvontajaosto lukuun ottamatta elintarvikelain 55 :n mukaisia määräyksiä elintarvikemääräysten vastaisuuden poistamiseksi, jotka on siirretty viranhaltijoille. Vaikka toimivaltaa hallinnollisten pakkokeinojen käyttöön ei ole siirretty viranhaltijoille kaikilta elintarvikelain sallimilta osin, on viranhaltija kiireellisissä tapauksissa aina oikeutettu antamaan määräyksiä epäkohdan poistamiseksi, asettamaan kieltoja sekä tekemään haltuunottoa koskevan päätöksen. Tällainen terveystarkastajan/hygieenikkoeläinlääkärin/ympäristöterveydenhuollon päällikön tekemä päätös on saatettava viipymättä valvontajaoston käsiteltäväksi. Jos katsotaan, että pakkokeinopäätös on mahdollisista valituksista huolimatta tarpeen panna heti täytäntöön, tämä täytyy päätöksessä nimenomaisesti todeta. Elintarvikealan toimija vastaa niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat viranomaisen pakkokeinopäätöksistä, esim. pakkokeinojen noudattamisen valvomiseksi tehtävistä tarkastuksista. Elintarvikevalvonnan pakkokeinojen käyttöä kuvataan tarkemmin Eviran oppaassa 100011/1. Kuulemis- ja päätösasiakirjojen mallit on laadittu. 4. NÄYTTEENOTTO JA ANALYSOINTI Terveysvalvonta voi tehdä pistokokeita omavalvonnan toimivuuden osoittamiseksi yksittäisissä laitoksissa ja suurissa elintarvikehuoneistoissa, jotka valmistavat vihannesperäisiä ja yhdistelmäelintarvikkeita valtakunnalliseen jakeluun. Näytteenoton ja analyysien laajuus määräytyy yrittäjän omavalvontasuunnitelman, suunnitelman toimivuuden, omavalvontanäytteiden tulosten sekä aikaisempien vuosien viranomaisnäytteiden tulosten perusteella. Viranomaisnäyttei- 4
den tulokset ovat olleet viime vuosina enimmäkseen hyviä. Viranomaisnäytteet eivät korvaa omavalvontanäytteitä. Liitteessä 1.2 on näytteenottosuunnitelma. Näytteet ottaa hygieenikkoeläinlääkäri, terveystarkastaja tai terveystarkastajan sijainen. Terveysvalvonta käyttää elintarvike- ja vesianalyysien suorittamiseen seinäjokelaista SeiLabia. 5. SUUNNITTELEMATON VALVONTA Kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän säännöllisen ja suunnitelmallisen valvonnan lisäksi on huomioitava muu kunnan tehtävänä oleva EU-asetuksissa tai elintarvikelaissa tarkoitettu valvonta sekä siihen varattavat henkilöresurssit ja työaika. Suunnittelematonta valvontaa on esimerkiksi: ilmoitusten ja hakemusten käsittely erityistilannesuunnitelman laatiminen epidemiaselvitykset asiakirjatarkastukset asiakasyhteydenotot sekä niihin liittyvät selvitykset ja valvontatoimet (reaktiivinen valvonta) lausunnot muille viranomaisille toimiminen terveydensuojeluasioiden asiantuntijana, neuvojana ja ohjaajana (esim. koulutustilaisuudet, konsultaatiot) tietojärjestelmien ja kohderekisterin ylläpitäminen tietojen kirjaaminen keskitettyyn KUTI-tietojärjestelmään toiminnan kehittäminen: (näkyvyys, riskinarviointi, vaikuttavuus) valvonnan laadun kehittäminen 6. RESUSSIEN TARVE Valituksista johtuva valvonta on etusijalla suunnitelmalliseen valvontaan nähden, koska nämä tapaukset perustuvat yleensä epäilyyn elintarvikelain määräysten rikkomisesta. Suunnitelmallisen valvonnan resurssitarve on laskettu kohdekohtaisen riskiluokituksen sekä vastaaviin tarkastuksiin vuonna 2016 käytetyn keskimääräisen ajan mukaan. Ks. liitteen 1.1 tarkastussuunnitelma. Liitteen 1.2 näytteenottosuunnitelmassa mainittu näytteenoton resurssitarve on arvioitu neljäksi henkilötyöpäiväksi näytteenottoon vuonna 2016 kuluneen ajan perusteella Digia Tarkastaja -ohjelmaan kirjatun ajan mukaisesti. Myös suunnittelemattoman valvonnan työaikatarve otetaan huomioon resurssitarvetta laskettaessa. Resurssitarvetta koskeva kooste on suunnitelman yleisessä osassa, taulukko 2. 5
Elintarvikelain mukainen kohdetyyppi Kuti-koodi Toimintatyyppi Kohteiden määrä Aika/ tarkastus (t) 2017 Liite 1.1 Elintarvikevalvonnan suunnitelmalliset tarkastukset 2017 2019 2018 2019 Maitoala E1000.10 Maitonesteiden valmistus 0 0 0 0 0 E1000.20 Juuston valmistus 0 0 0 0 0 E1000.30 Voin ja ravintorasvojen valmistus 0 0 0 0 0 E1000.40 Jäätelön valmistus 1 4,7 2 2 2 E1000.50 Jauheiden valmistus 0 0 0 0 0 E1000.60 Muu maitoalan valmistus 0 0 0 0 0 Liha-ala E1001.10 Pienteurastus 0 0 0 0 0 E1001.20 Teurastus 0 0 0 0 0 E1001.30 Lihaleikkaamo 0 0 0 0 0 E1001.50 Jauhelihan valmistus 0 0 0 0 0 E1001.60 Raakalihavalmisteiden valmistus 1 4,25 6 6 6 Kala-ala E1001.70 Lihavalmisteiden valmistus (kypsä) 2 4,7 11 11 11 E1001.80 Mekaaninen lihan erottaminen 0 0 0 0 0 E1001.90 Pakkaaminen 0 0 0 0 0 E1001.100 Muu liha-alan valmistus 0 0 0 0 0 Tuoreiden kalastustuotteiden E1002.10 käsittely 4 4,28 6 6 6 E1002.30 Kalajalosteiden valmistus 3 5,63 9 9 9 Muna-ala E1003.10 Munapakkaamo 0 0 0 0 E1003.20 Munatuotteiden valmistus 0 0 0 0 0
Elintarvikelain mukainen kohdetyyppi Kuti-koodi Toimintatyyppi Kohteiden määrä Aika/ tarkastus (t) 2017 2018 2019 Vilja- ja kasvisala E1004.10 Myllytoiminta 0 0 0 0 0 E1004.20 Leipomotuotteiden valmistus 8 3,8 5 5 5 E1004.30 Ruoka- ja kahvileipien valmistus 5 3,5 1 3 3 Vilja- ja kasvisala Muu elintarvikkeiden valmistus Elintarvikkeiden myynti Vienti ja tuonti Elintarvikkeiden tarjoilu Elintarvikkeiden kuljetus E1004.40 E1004.50 E1004.60 Muiden viljatuotteiden valmistus 0 0 0 0 0 Kasvis-, marja- ja hedelmätuotteiden valmistus 8 3,75 3 4 3 Pakkaamotoiminta (vihannekset, marjat ja hedelmät) 1 3 1 0 0 E1005.10 Yhdistelmätuotteiden valmistus 1 3 1 1 1 E1005.20 Makeisten valmistus 0 0 0 0 0 E1005.30 Juomien valmistus 0 0 0 0 0 Muu valmistus (esim. E1005.40 kahvinpaahto) 5 3,25 3 2 2 E1006.120 Tukkumyynti 6 2,9 1 4 2 E1006.130 Vähittäismyynti 108 2,6 41 46 47 E1006.90 Tori 0 0 0 0 0 E1007.10 Elintarvikkeiden maastavienti 0 0 0 0 0 E1007.20 Elintarvikkeiden maahantuonti 1 3,5 1 1 1 E1008.10 Ravintolatoiminta 51 3,2 49 49 49 E1008.20 Grilli- ja pikaruokatoiminta 9 1,9 5 4 8 E1008.30 Kahvilatoiminta 41 2,75 16 22 38 E1008.40 Pubitoiminta 6 0 0 0 0 E1008.50 Suurtalous, laitoskeittiö 49 3 33 35 33 Suurtalous, keskuskeittiö, E1008.60 2,6 pitopalvelu 19 25 23 25 E1008.70 Suurtalous, tarjoilukeittiö 60 2,3 15 28 17 E1009.10 Elintarvikkeiden kuljetus 7 2,3 0 0 7 E1009.20 Elintarvikkeiden pakkaskuljetus 0 0 0 0 0 E1009.30 Elintarvikkeiden kuljetus 1 2 0 0 1
E1009.40 jäähdytettynä Elintarvikkeiden kuljetus lämpimänä 0 0 0 0 0 Elintarvikelain mukainen kohdetyyppi Elintarvikkeiden varastointi ja pakastaminen Elintarvikkeiden varastointi ja pakastaminen Kontaktimateriaaliyritykset Alkutuotanto Kuti-koodi E1010.10 E1010.20 Toimintatyyppi Kohteiden määrä Aika/ tarkastus (t) 2017 2018 2019 Eläinperäisten elintarvikkeiden varastointi 2 3,5 2 2 2 Muiden kuin eläinperäisten elintarvikkeiden varastointi 3 2 3 0 0 E1010.30 Elintarvikkeiden pakastaminen 0 0 0 0 0 E1010.40 Elintarvikkeiden pakkaaminen 0 0 0 0 0 E1011.10-180 Kontaktimateriaali 10 6,6 7 0 6 E1013.10 Itujen tuotanto 0 0 0 0 0 E1013.20 Maidontuotanto 115 2,4 38 39 38 E1013.3 Hunajantuotanto 1 2 0 0 0 Alkutuottaja, lihakarjan kasvatus, kalastus ja vesiviljely n. 160 2 32 32 32 Muu alkutuotanto n. 500 2 50 50 50 Summa (kpl) 366 384 404 Käytetty aika (htp) 143 134 144 Arvioitu seurantojen määrä (htp) 30 30 30
VIRANOMAISNÄYTTEIDEN OTTOSUUNNITELMA 2017 Liite 1.2 Elintarvikealan toimijalla on ensisijainen vastuu elintarviketurvallisuudesta, joten näytteenotto ja analyysit toteutetaan lähinnä toimijan vastuulla osana omavalvontaa. Terveysvalvonta tekee tarvittaessa pistokokeita selvittääkseen, miten omavalvonta toimii yksittäisissä tuotantolaitoksissa ja suurissa elintarvikehuoneistoissa, jotka valmistavat kasvisperäisiä ja koostettuja elintarvikkeita jaeltaviksi koko maahan. Viranomaisnäytteet eivät korvaa omavalvontanäytteitä. Näytteenotto suoritetaan lähinnä suunnitelmallisten hankkeiden muodossa, jotta saadaan virheetöntä tietoa elintarvikkeisiin liittyvistä riskeistä vähittäiskauppavaiheessa. Näytteenotto epäilyn yhteydessä, esim. ruokamyrkytysepidemian syyn selvittämiseksi, suoritetaan erityistilanteiden suunnitelman mukaisesti ja tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Mikrobien lisäksi on otettava huomioon myös eräiden bakteerien muodostamien toksiinien analysoinnin tarve. Viranomaisnäytteet analysoidaan seinäjokelaisessa SeiLabissa, joka on Eviran viranomaisnäytteiden tutkimista varten hyväksymä laboratorio. Suunnitelmalliset viranomaisnäytteet otetaan toiminnanharjoittajan kustannuksella. Kalankäsittelylaitokset Kalankäsittelylaitoksissa on tutkittu usean vuoden ajan patogeeneja viranomaisnäytteinä sekä elintarvikkeista että pinnoilta. Näytteiden tulokset ovat olleet enimmäkseen hyviä ja ne on dokumentoitu sähköisesti. Toiminnanharjoittajat ottavat säännöllisesti omavalvontanäytteitä, ja vastaukset lähetetään viranomaiselle tiedoksi sähköisesti. Näytteitä otetaan tarvittaessa ja ne otetaan toiminnanharjoittajan kustannuksella, jos epäillään epäkohtia tai ellei yrityksen omavalvontanäytteenottoa ole suoritettu suunnitelman mukaisesti. Laitos Strandis Fiskboden Analyysit Epäilyn perusteella / pintapuhtausnäyte, vähintään joka kolmas vuosi 6-10 pinnalta Epäilyn perusteella / Listeria monocytogenes, 2 pintanäytettä vähintään joka kolmas vuosi Ådön keskuskalasatama Ahlön kalasatama Vexalan perkaamo Epäilyn perusteella / pintapuhtausnäyte, vähintään joka kolmas vuosi 6-10 pinnalta Epäilyn perusteella / pintapuhtausnäyte, vähintään joka kolmas vuosi 6-10 pinnalta Epäilyn perusteella / pintapuhtausnäyte, vähintään joka kolmas vuosi 6-10 pinnalta Monäsin perkaamo Epäilyn perusteella / pintapuhtausnäyte, vähintään joka kolmas vuosi 6-10 pinnalta
Sushi House Epäilyn perusteella / pintapuhtausnäyte, vähintään joka kolmas vuosi 6-10 pinnalta Lihankäsittelylaitokset Sekä elintarvikkeista että pinnoilta on tutkittu usean vuoden ajan patogeeneja. Näytteiden tulokset ovat olleet aina hyviä ja ne on dokumentoitu sähköisesti. Koska kaikki laitokset ottavat lisäksi runsaasti omavalvontanäytteitä ja näytevastaukset lähetetään suoraan viranomaiselle, ei vuonna 2017 oteta viranomaisnäytteitä riskinarvioinnin perusteella. Epäilyn perusteella tai omavalvontanäytteiden suuntauksen ollessa negatiivinen voi viranomainen ottaa näytteitä toiminnanharjoittajan kustannuksella. Pintanäytteitä otetaan vastaisuudessa enintään kolmen vuoden välein. Laitos Oy Snellmanin Kokkikartano Oy Korv-Görans Kebab Ab Oy Oles Fast Food Ab Analyysit Epäilyn perusteella / pintapuhtausnäyte, vähintään joka kolmas vuosi 10 20 pinnalta Epäilyn perusteella / pintapuhtausnäyte, vähintään joka kolmas vuosi 10 20 pinnalta Epäilyn perusteella / pintapuhtausnäyte, vähintään joka kolmas vuosi 10 20 pinnalta Maitoalan laitos Pietarsaaressa on uusi pieni maitoalan laitos, Glassverket. Laitos Analyysit Glassverket i Jakobstad 1-2 jäätelönäytettä, enterobakteerit & Listeria monocytogenes Vihannesten käsittelylaitokset Terveysvalvonnan alueella on suuri vihannesten käsittelylaitos, jonka tuotteita toimitetaan koko maahan ja jonka tuotteille ei tehdä bakteereja tuhoavaa lämpökäsittelyä valmistuksessa tai ennen tuotteiden nauttimista. Tuotteet on suunnattu yleiseen kulutukseen, myös riskiryhmille, lapsille ja vanhuksille. Terveysvalvonnan useana vuonna ottamissa tuote- tai pintanäytteissä ei ole todettu patogeenisia bakteereja. Näytevastaukset ovat olleet aina hyviä ja ne dokumentoidaan sähköisesti. Laitos ottaa paljon omavalvontanäytteitä. 1.1.2016 lukien omavalvontanäytevastaukset lähetetään tiedoksi suoraan viranomaiselle. Epäilyn perusteella tai omavalvontanäytteiden suuntauksen ollessa negatiivinen voi viranomainen ottaa näytteitä toiminnanharjoittajan kustannuksella. Suunnitelmallisina viranomaisnäytteinä otetaan ensisijaisesti pintapuhtausnäytteitä. Vuodeksi 2017 suunnitellaan vähintään kahta näytteenottokertaa.
Laitos Fresh Servant Ab Analyysit Listeria monocytogenes, 6 pintanäytettä Salmonella spp, 4 pintanäytettä Yersinia pseudotuberculosis, 2 pintanäytettä Bakreerien kokonaismäärä Hygicult TPC:llä, 30 pintaa Hankenäytteet Hankkeiden näytteenotolla tarkoitetaan tarkemman suunnitelman mukaisesti kohdennettua näytteenottoa mahdollisten ongelma-alueiden selvittämiseksi. Vuodeksi 2017 on suunniteltu kaksi valtakunnallista hanketta, Vihannesten ja hedelmien alkuperän valvonta 2017 ja Nimisuojattujen elintarvikkeiden valvonta. Terveysvalvonta osallistuu tarpeen mukaan hankesuunnitelmien valmistuttua, hankkeet sisältävät mahdollisesti myös näytteenottoja. Terveysvalvonta voi osallistua myös muihin valtakunnallisiin hankkeisiin, jos sellaisia on suunnitteilla. Tutkimustulosten arviointi Arvio perustuu asetukseen elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista (EY n:o 2073/2005) sekä julkaisuun Elintarvikkeiden mikrobiologinen näytteenotto ja analyysit, ohjeet elintarvikeviranomaisille (EVIRA 10502/1) Tauteja aiheuttaviin (patogeenisiin) mikro-organismeihin, joiden esiintymistä valvotaan elintarvikkeissa rutiininomaisesti, kuuluvat - Listeria monocytogenes - Salmonella - Koagulaasipositiiviset stafylokokit - Bacillus cereus - Clostridium perfringens Lisäksi voidaan tutkia E colin esiintyvyyttä, joka viittaa välittömään tai välilliseen ulostekontaktiin, sekä bakteerien tai enterobakteerien kokonaismäärää, joka antaa viitteitä yleisestä hygieniasta. Niiden esiintyminen elintarvikkeissa ei kuitenkaan välttämättä merkitse suoranaista terveysriskiä. Mikrobiologisia vaatimuksia koskevaan asetukseen sisältyy kahdentyyppisiä raja-arvoja: alempi raja (m) ja ylempi raja (M). Patogeenisen bakteerin esiintyvyyden tai esiintymättömyyden osoittamiseen käytetään kaksiluokkaista asteikkoa ja bakteeripitoisuuden osoittamiseen kolmiluokkaista asteikkoa. Kaksi luokkaa (m = M): - tyydyttävä, jos kaikki tulokset ovat m = M - epätyydyttävä, jos yksi tulos on > m = M Kolme luokkaa: (m M) - tyydyttävä, jos kaikki tulokset ovat m - hyväksyttävä huomautuksen kera, jos sallittu määrä näytteitä on m:n ja M:n välillä ja loput ovat m - epätyydyttävä, jos yksi tulos on > M tai sallittua useampi näyte on m:n ja M:n välillä
Mikrobiologisia vaatimuksia koskeva asetus sisältää elintarviketurvallisuusvaatimuksia, joissa määritellään ehdot tuotteen tai elintarvike-erän turvallisuudelle. Sitä sovelletaan yleensä markkinoille laskettuihin elintarvikkeisiin. Salmonellan suhteen noudatetaan nollatolerassia (sitä ei saa esiintyä). Jos Salmonella todetaan, tuotetta ei saa laskea markkinoille/tuote on vedettävä markkinoilta. Tuotantotiloissa on tehtävä saneeraussiivous, jonka jälkeen otetaan uusintanäytteet. Kun yhtään positiivista tulosta ei ole todettavissa, tuotannon saa aloittaa uudestaan. Salmonellan esiintyvyyttä tuotteissa ja tiloissa valvotaan tavallista tehokkaammin jonkin aikaa jälkeenpäin. Listeria monocytogenesin suhteen noudatetaan nollatoleranssia (sitä ei saa esiintyä) sellaisenaan syötäville elintarvikkeille ennen kuin ne lähtevät valmistajalta, sekä myös myyntiaikana imeväisille ja erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetuille sellaisenaan syötäville tuotteille. Jos L monocytogenesia todetaan laadullisesti 25 grammassa edellä mainittuja tuotteita, ei tuotteita saa laskea markkinoille. Jos Listeria monocytogenesin ylempi määrällinen raja-arvo M (=100 cfu/g) ylittyy jo markkinoilla olevissa tuotteissa, on tuotteet vedettävä markkinoilta. Molemmissa tapauksissa tuotantotiloissa on tehtävä saneeraussiivous, jonka jälkeen otetaan uusintanäytteet. Kun yhtään positiivista tulosta ei ole todettavissa, tuotannon saa aloittaa uudestaan. L monocytogenesin esiintyvyyttä tuotteissa ja tiloissa valvotaan tavallista tehokkaammin jonkin aikaa jälkeenpäin. E colin esiintyvyyttä on pidettävä hälyttävänä, koska se viittaa fekaaliseen saastumiseen. Bakteerin esiintymisen syy on selvitettävä ja lisäksi otetaan uusintanäyte. Mikrobiologisia vaatimuksia koskevan asetuksen mukaan osalle tuotteita on raja-arvot ja kolmiluokkainen luokitusasteikko. m:n ja M:n raja-arvot vaihtelevat tuotteesta riippuen. E colin esiintyvyyden yhteydessä tuotetta valvotaan tavallista tehokkaammin, kunnes saavutetaan taso m. Koagulaasipositiivisten stafylokokkien esiintyvyyttä on pidettävä hälyttävänä, koska se viittaa virheelliseen käsittelyyn, säilytykseen, huonoon käsihygieniaan jne. Stafylokokkienterotoksiinin analysointia on harkittava tapauskohtaisesti. Jos näytteenoton tarkoituksena on elintarvikevälitteisen taudinpurkauksen selvittäminen, voi stafylokokkien esiintyvyys olla sairauden syynä. On selvitettävä bakteerien esiintyvyyden syy ja otettava uusintanäyte. Mikrobiologisia vaatimuksia koskevan asetuksen mukaan koagulaasipositiivisten stafylokokkien ja enterobakteerien esiintyvyys luokitellaan kolmiluokkaisen asteikon mukaan. m- ja M-arvot vaihtelevat tuotteittain ja ne on ilmoitettu vain muutamille tuotteille. Koagulaasipositiivisten stafylokokkien ja enterobakteerien esiintyvyyttä valvotaan tavallista tehokkaammin, kunnes saavutetaan taso m. Mikrobiologisia vaatimuksia koskevassa asetuksessa eräiltä patogeenisilta bakteereilta, kuten B cereus ja Cl perfringens, puuttuvat vaatimukset. Kyseisten bakteerien tehokkaamman valvonnan sijasta on tarkastettava eri valmistusvaiheiden lämpötilat. Hygienian varmistamiseksi otetaan uusintanäyte.