Alkuperäinen

ENERGIAMARKKINAVIRASTO Liite 1 Valvontamenetelmät sähkön jakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden arvioimiseksi 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä kolmannella valvontajaksolla Alkuperäinen 23.11.2011 Muutettu 3.7.2013 Menetelmissä on rajattu keskeytyskustannusten vaikutus tehostamiskannustimessa markkinaoikeuden päätösten (nro 427 501/2012) mukaisesti lisäämällä tehostamiskannustinta koskevaan menetelmään kappale 6.6.5.1 Muutettu 29.11.2013 Menetelmissä on otettu huomioon sähkömarkkinalain (588/2013) uusien sähkönjakeluverkon toimitusvarmuutta koskevien vaatimusten perusteella sähkönjakeluverkon haltijoille aiheutuvat vaikutukset lisäämällä valvontamenetelmiin menetelmä toimitusvarmuuskannustin (kappale 6.8). Tätä menetelmää sovelletaan vain valvontajakson vuosia 2014 ja 2015

ENERGIAMARKKINAVIRASTO Sisällysluettelo: 1 YLEISTÄ SÄHKÖVERKONHALTIJAN VERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONNASTA... 1 1.1 Valvontajakson aikana tehtävät laskelmat... 1 1.2 Valvontajakson jälkeen annettava valvontapäätös... 2 1.3 Muutoksenhaku vahvistus- ja valvontapäätöksiin... 2 2 KOHTUULLISEN TUOTON JA TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKENTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ... 4 2.1 Inflaatiokorjaus... 4 2.2 Vuokraverkkojärjestelyn purkaminen valvontamenetelmissä... 6 2.3 Sähköverkkotoiminnan eriyttäminen... 8 3 MENETELMÄT VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEEN PÄÄOMAN OIKAISEMISEKSI... 9 3.1 Verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisu ja arvon määrittäminen... 9 3.1.1 Sähköverkkoon sitoutuneen pääoman oikaisu... 9 3.1.1.1 Sähköverkon jälleenhankinta-arvon laskeminen... 11 3.1.1.2 Sähköverkon nykykäyttöarvon laskeminen... 12 3.1.1.3 Valvontajakson aikana ostetut ja myydyt sähköverkot... 14 3.1.2 Pysyvien vastaavien muut oikaisut... 14 3.1.3 Vaihtuvien vastaavien arvostusperiaatteet... 15 3.1.3.1 Rahoitusomaisuus... 15 3.1.3.2 Muu vaihto-omaisuus ja muut saamiset... 16 3.2 Sitoutuneen oikaistun pääoman jakaminen omaan ja vieraaseen pääomaan... 16 3.2.1 Oman pääoman oikaisut... 16 3.2.2 Vieraan pääoman oikaisut... 17 3.2.2.1 Korollinen vieras pääoma... 17 3.2.2.2 Koroton vieras pääoma... 17 3.2.3 Tilinpäätössiirrot ja pakolliset varaukset... 19 3.3 Yhteenveto taseen oikaisusta ja verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman laskennasta... 19

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 4 MENETELMÄ VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEELLE OIKAISTULLE PÄÄOMALLE HYVÄKSYTTÄVÄN KOHTUULLISEN TUOTTOASTEEN MÄÄRITTÄMISEKSI... 22 4.1 Kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä käytettävä menetelmä... 22 4.2 Oman pääoman kohtuullinen kustannus... 22 4.2.1 Reaalinen riskitön korkokanta... 23 4.2.2 Beeta-kerroin... 24 4.2.3 Markkinoiden riskipreemio... 25 4.2.4 Likvidittömyyspreemio... 25 4.2.5 Pääomarakenteen vaikutus... 25 4.3 Vieraan pääoman kustannus... 26 4.4 Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen... 27 5 KOHTUULLISEN TUOTON LASKENTA... 28 6 MENETELMÄT VERKKOTOIMINNAN TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKEMISEKSI... 31 6.1 Verkkotoiminnan tuotot... 31 6.2 Verkkotoiminnan kustannukset... 33 6.3 Verkkotoiminnan rahoitukseen liittyvät kustannukset... 35 6.4 Investointikannustin... 37 6.4.1 Investointikannustimen poistomenetelmä... 37 6.4.2 Investointikannustimen riittävän investointitason seuranta... 39 6.4.3 Investointikannustin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa... 39 6.5 Laatukannustin... 40 6.5.1 Keskeytysten aiheuttaman haitan arvostaminen ja vuosittaisen toteuman laskenta.. 40 6.5.2 Keskeytysten aiheuttaman haitan vertailutason määrittäminen... 44 6.5.3 Laatukannustin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa... 45 6.6 Tehostamiskannustin... 45 6.6.1 Jakeluverkonhaltijan tehokkuuden mittaaminen... 46 6.6.2 Yrityskohtainen tehostamistavoite... 46 6.6.2.1 Lähtötiedot... 47 6.6.3 Yleinen tehostamistavoite... 50 6.6.4 Siirtymäaika... 50 6.6.5 Verkonhaltijakohtainen tehostamistavoite, vertailutaso ja vuosittainen toteuma sekä keskeytyskustannusten vaikutuksen rajaaminen... 51 6.6.5.1 Tehostamiskannustimen keskeytyskustannuksen rajaamisessa käytettävä menetelmä ja rajaamisen suuruuden määrittäminen... 53 6.6.6 Suurjännitteisen jakeluverkon haltijan tehokkuuden mittaaminen... 56

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 6.6.7 Tehostamiskannustin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa... 59 6.7 Innovaatiokannustin... 60 6.7.1 Tutkimus- ja kehityskustannukset... 60 6.7.2 Etäluettavien enintään 63 A pääsulakkeilla varustettujen käyttöpaikkojen tuntimittausten kustannukset... 60 6.7.3 Innovaatiokannustin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa... 61 6.8 Toimitusvarmuuskannustin... 62 6.8.1 Ennenaikaiset korvausinvestoinnit sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseksi... 62 6.8.2 Uudet kunnossapito- ja varautumistoimenpiteet sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseksi... 63 6.8.3 Toimitusvarmuuskannustin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa... 64 7 TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKENTA... 65 8 VERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTA... 67 9 RAPORTOINTI ENERGIAMARKKINAVIRASTOLLE... 70 LÄHDELUETTELO... 72 LIITE A VERKKOKOMPONENTIT, YKSIKKÖHINNAT JA PITOAJAN VAIHTELUVÄLIT... A-1 LIITE B VALVONTAMENETELMIEN KUVAUS... B-1

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 1 YLEISTÄ SÄHKÖVERKONHALTIJAN VERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONNASTA Tässä asiakirjassa esitetään sähkön jakeluverkonhaltijoiden ja suurjännitteisen jakeluverkon haltijoiden sähköverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmät, joita Energiamarkkinavirasto soveltaa kolmannella valvontajaksolla 1.1.2012-31.12.2015. Siltä osin kuin suurjännitteisen jakeluverkon haltijoiden valvontamenetelmät poikkeavat jakeluverkonhaltijoiden valvontamenetelmistä, on asia mainittu ja sovellettavat poikkeavat menetelmät kuvattu erikseen. Eroavaisuudet ovat toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa käytettävissä kannustinmenetelmissä: laatukannustin (jota käsitellään tämän asiakirjan luvussa 6.5), tehostamiskannustin (6.6) ja innovaatiokannustin (6.7). Hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmät on laadittu Energiamarkkinavirastossa virkamiestyönä. Perusteet tässä asiakirjassa esitetyille valinnoille on johdettu sähkömarkkinalaista (386/1995) 1, hallituksen esityksestä sähkömarkkinalaiksi (138/1994) ja sähkömarkkinalain muutoksista perusteluineen sekä sähkömarkkinalain nojalla annetuista säädöksistä. Valintoja tehtäessä on otettu huomioon myös hallituksen esityksistä sähkömarkkinalaiksi ja sen muuttamiseksi annetut perustuslaki- ja talousvaliokuntien mietinnöt. Lisäksi valmistelussa on otettu huomioon markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökset valituksista, jotka koskevat Energiamarkkinaviraston antamia verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnan vahvistuspäätöksiä toiselle valvontajaksolle 2008-2011. Valmistelussa on myös soveltuvin osin otettu huomioon 14.1.2011 ja 6.5 päivätyistä suuntaviivaluonnoksista saadut lausunnot. Suuntaviivojen valmistelun tausta-aineistona on käytetty myös ulkopuolisia asiantuntijaselvityksiä ja -lausuntoja. 1.1 Valvontajakson aikana tehtävät laskelmat Valvontajakson aikana Energiamarkkinavirasto laskee vuosittain lokakuun loppuun mennessä verkonhaltijan sähköverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton ja toteutuneen oikaistun tuloksen sekä riittävän investointitason toteutumisen ja voitonjakoluonteisten erien toteuman sekä ilmoittaa nämä verkonhaltijalle tiedoksi. Laskenta tehdään noudattaen tässä asiakirjassa kuvattuja valvontamenetelmiä ja periaatteita sekä käyttäen verkonhaltijan raportoimia edellisen vuoden tilinpäätöstietoja, verkon rakennetietoja ja muita taloudellisia ja teknisiä tietoja. Edellä esitetyn aikataulun edellytyksenä on se, että verkonhaltija toimittaa Energiamarkkinavirastolle tarvittavat tiedot siinä muodossa ja aikataulussa kuin kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetussa asetuksessa (KTMa 79/2005) 2 ja Energiamarkkinaviraston sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista 1 Sähkömarkkinalaki (386/1995) 2 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus sähköliiketoimintojen eriyttämisestä (KTMa 79/2005)

2 ENERGIAMARKKINAVIRASTO ja niiden julkaisemisesta antamassa määräyksessä (EMV 963/002/2011) 3 sekä tässä asiakirjassa on määritetty. Lisäksi tietojen on oltava laskennan tekemiseksi riittävän luotettavia. Energiamarkkinaviraston valvontajakson aikana tekemät vuosittaiset laskelmat eivät sisällä verkonhaltijaa koskevia velvoitteita eivätkä siten ole hallintopäätöksiä, joista asianosaisella verkonhaltijalla olisi muutoksenhakuoikeus. Koko valvontajaksoa koskevat laskelmat vahvistetaan vasta valvontajakson päätyttyä annettavien valvontapäätösten (ks. tämän asiakirjan luku 1.2) yhteydessä. Toimittaessaan vuotuisen laskelman verkonhaltijalle tiedoksi, Energiamarkkinavirasto pyytää samalla verkonhaltijaa tarkastamaan ja ilmoittamaan mahdollisesti havaitsemistaan virheistä. Tarvittaessa Energiamarkkinavirasto toimittaa verkonhaltijalta saamansa palautteen perusteella verkonhaltijalle uuden laskelman. Vuotuisia laskelmia koskevien huomautusten tekemättä jättäminen välittömästi laskelmien tiedoksisaannin jälkeen ei estä verkonhaltijaa lausumasta asiasta myöhemmin ennen lopullisen valvontapäätöksen antamista. Valvonnan ennakoitavuuden takia Energiamarkkinavirasto pitää kuitenkin suositeltavana, että vuotuisia laskelmia koskevat huomautukset toimitetaan Energiamarkkinavirastolle ensisijaisesti jo valvontajakson aikana ja mahdollisimman pian sen jälkeen, kun Energiamarkkinavirasto on toimittanut laskelmat verkonhaltijalle tiedoksi. 1.2 Valvontajakson jälkeen annettava valvontapäätös Valvontajakson päätyttyä Energiamarkkinavirasto vahvistaa sähkömarkkinalain 38 c nojalla annettavalla päätöksellä jokaisen verkonhaltijan osalta erikseen, kuinka suurella euromäärällä verkonhaltijan koko valvontajakson aikana toteutunut oikaistu tulos ylittää tai alittaa kohtuullisen tuoton määrän (valvontapäätös). Valvontapäätöksessä Energiamarkkinavirasto laskee vahvistuspäätöksessä vahvistettuja menetelmiä soveltaen valvontajakson eri vuosien toteutuneet oikaistut tulokset yhteen ja vähentää tästä summasta vastaavien vuosien kohtuullisten tuottojen summan (8). 1.3 Muutoksenhaku vahvistus- ja valvontapäätöksiin Ennen valvontajakson alkua annettava vahvistuspäätös ja valvontajakson päätyttyä annettava valvontapäätös ovat hallintopäätöksiä, joihin voi hakea muutosta sähkömarkkinalain 51 mukaisesti. Energiamarkkinaviraston antamaan vahvistuspäätökseen ja valvontapäätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Markkinaoikeuden antamaan päätökseen on mahdollisuus hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Myös Energiamarkkinavirasto voi hakea muutosta markkinaoikeuden päätökseen valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos markkinaoikeus on päätöksellään muuttanut Energiamarkkinaviraston antamaa vahvistus- tai valvontapäätöstä. 3 Energiamarkkinavirasto, Määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta (dnro 963/002/2011)

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3 Sähkömarkkinalain 52 mukaan vahvistus- ja valvontapäätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, ellei Energiamarkkinavirasto päätöksessään toisin määrää. Lisäksi muutoksenhakutuomioistuimella on oikeus antaa määräyksiä päätösten täytäntöönpanosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Valvontajakson aikana Energiamarkkinavirasto voi muuttaa ennen valvontajakson alkua antamaansa vahvistuspäätöstä uudella päätöksellä sähkömarkkinalain 38 b säädetyissä tilanteissa.

4 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 2 KOHTUULLISEN TUOTON JA TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKENTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 2.1 Inflaatiokorjaus Energiamarkkinavirasto ottaa vuotuisen rahanarvon muutoksen, eli inflaation vaikutuksen, huomioon kolmannella valvontajaksolla kohtuullisen tuoton laskennassa ja toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa seuraavassa kuvatulla tavalla. Inflaatiokorjaus kohtuullisen tuoton laskennassa Verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskennassa keskeinen inflaatiokorjaus tehdään päivittämällä verkkotoimintaan sitoutunutta oikaistua pääomaa. Inflaatiokorjaus tehdään vuosittain päivittämällä rakennuskustannusindeksin avulla, myöhemmin tässä luvussa kuvatulla tavalla, sähköverkon verkkokomponenttien standardiyksikköhinnat, joiden avulla muodostetaan sähköverkon jälleenhankinta-arvo (ks. tämän asiakirjan luku 3.1.1). Muun sitoutuneen oikaistun pääoman arvostuksen osalta käytetään verkonhaltijan kyseisen vuoden eriytetyn taseen mukaisia arvoja ilman rahanarvon korjausta, koska nämä erät ovat tilinpäätöshetkellä jo kyseisen vuoden rahanarvossa. Koska verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma päivitetään verkonhaltijan kohtuullista tuottoa laskettaessa vuosittain, se sisältää edellä esitetyn inflaatiokorjauksen jälkeen vuotuisen inflaation vaikutuksen. Tällöin verkonhaltijan kohtuullista tuottoa laskettaessa kohtuullisen tuottoasteen osana oleva riskitön korko otetaan huomioon reaalisena eli siitä poistetaan inflaation vaikutus, jotta inflaatiota ei otettaisi valvontamenetelmissä huomioon kahteen kertaan. Kohtuulliseen tuottoasteeseen (4.2.1) inflaatiokorjaus tehdään laskennassa yhtenä parametrina olevaan, vuosittain päivitettävään, riskittömään korkokantaan, jona käytetään Suomen valtion kymmenen vuoden obligaation korkoa. Riskitön korkokanta lasketaan reaalisena poistamalla siitä inflaation vaikutus. Energiamarkkinavirasto on teettänyt Sigma-Hat Economics Oy:llä selvityksen 4, jossa on käsitelty tätä kysymystä. Mikäli inflaation vaikutuksen poistamiseen valtion kymmenen vuoden obligaatiokorosta olisi käytetty rakennuskustannusindeksiä, olisi tämä vuodesta 2005 lähtien johtanut kolmena vuotena siihen, että reaalinen riskitön korkokanta olisi saanut negatiivisen arvon. Tämän perusteella voidaan katsoa, että inflaation vaikutuksen poistamisessa on hyvä noudattaa varovaisuutta. Kolmannella valvontajaksolla nimellisestä riskittömästä korkokannasta poistettavan inflaatiokomponentin arvona käytetäänkin kiinteää arvoa 1,0 %. 4 Sigma-Hat Economics Oy / Kuosmanen Timo, Pursiainen Heikki (2011), Inflaatiokorjaus ja siihen sovellettavat hintaindeksit sähköverkkotoiminnan valvontamallissa, 16.6.2011

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 5 Inflaatiokorjaus toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa Verkonhaltijan toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa inflaatiokorjaus tehdään laatukannustimeen ja tehostamiskannustimeen. Inflaatiokorjauksessa käytetään kuluttajahintaindeksiä siten kuin jäljempänä tässä luvussa on kuvattu. Laatukannustimessa inflaatiokorjaus tehdään vuoden 2005 rahanarvossa esitettyihin hintoihin, joita käytetään sähköntoimituksessa tapahtuneiden keskeytysten aiheuttaman haitan laskennassa (6.5). Keskeytyksestä aiheutuvan haitan arvostamisessa käytettävät hinnat korjataan valvontajakson jokaiselle vuodelle sekä keskeytyksestä aiheutuneen haitan vertailutasoon että vuosittaisen toteuman laskentaan. Tehostamiskannustimessa inflaatiokorjaus tehdään laskettaessa tehostamistavoitteen mukaisia vuosittaisia kohtuullisia tehostamiskustannuksia, joiden lähtötaso on esitetty vuoden 2010 rahanarvossa (6.6). Rakennuskustannusindeksin ja kuluttajahintaindeksin käyttö inflaatiokorjauksessa Vuosittain sähköverkkoon sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan (standardiyksikköhintoihin) tehtävässä inflaatiokorjauksessa käytetään rakennuskustannusindeksin (1995=100) kokonaisindeksin muutosta. Vuosittain laatukannustimeen ja tehostamiskannustimeen tehtävässä inflaatiokorjauksessa käytetään kuluttajahintaindeksin (1995=100) kokonaisindeksin muutosta. Kunkin vuoden indeksilukuna käytetään kyseistä vuotta edeltävän vuoden rakennuskustannusindeksin huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvoa. Esimerkiksi vuoden 2012 rahanarvoa vastaavana indeksinä käytetään rakennuskustannusindeksin vuoden 2011 huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvoa. Tällöin eri vuosina inflaatiokorjauksessa käytettävät luvut ovat verkonhaltijan tiedossa jo etukäteen. Rakennuskustannusindeksin muutos vuodelle t on esitetty kaavassa 1. RKI t RKI 1 t 1 (1) RKI missä t 2 RKI t = rakennuskustannusindeksin muutos vuodelle t RKI t1 = rakennuskustannusindeksin (1995=100) huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna t-1 t2 RKI = rakennuskustannusindeksin (1995=100) huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna t-2

6 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Kuluttajahintaindeksin muutos vuodelle t on esitetty kaavassa 2. KHI t KHI 1 t 1 (2) KHI missä t 2 KHI t = kuluttajahintaindeksin muutos vuodelle t KHI t 1 = kuluttajahintaindeksin (1995=100) huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna t-1 KHI t2 = kuluttajahintaindeksin (1995=100) huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna t-2 2.2 Vuokraverkkojärjestelyn purkaminen valvontamenetelmissä Valvontamenetelmissä käsitellään verkonhaltijaa, joka on vuokrannut osittain tai kokonaan hallinnassaan olevan sähköverkon eli toimii vuokraverkossa, täysin yhdenmukaisesti sellaisen verkonhaltijan kanssa, joka omistaa hallinnassaan olevan sähköverkon. Sähkömarkkinalainsäädännön perusteella verkonhaltijan sähköverkkotoiminnan kannalta keskeistä on verkkolupa ja sen mukaisesti verkonhaltijan hallinnassa oleva sähköverkko. Verkonhaltijan hallinnassa olevaa sähköverkkoa on käsiteltävä verkonhaltijan omana verkkona riippumatta siitä omistaako verkonhaltija verkon vai onko verkonhaltija vuokrannut sen itselleen. Mikäli verkonhaltija toimii vuokraverkossa, niin valvontamenetelmissä vuokrausjärjestely puretaan. Vuokraverkkojärjestely puretaan sekä tasetta että tuloslaskelmaa oikaistaessa. Verkonhaltijan, joka toimii vuokraverkossa, on kirjattava kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetun asetuksen 6 mukaisesti suoraan sähköverkkotoiminnalle kohdistettavissa olevat saman asetuksen 2 mukaiset tuotot ja kustannukset (6.1 ja 6.2) sekä varallisuus- ja pääomaerät (3.1) suoraan sähköverkkotoiminnan eriytettyyn tilinpäätökseen. Vuokratussa verkossa toimivaa verkonhaltijaa koskevat myös kaikki sähköverkkoliiketoiminnan eriyttämistä (2.3) koskevat säädökset, määräykset ja velvoitteet. Verkkotoimintaan sitoutunutta oikaistua pääomaa määritettäessä vuokrausjärjestely puretaan, jolloin vuokratun sähköverkon verkkokomponentit sisällytetään mukaan verkonhaltijan verkko-omaisuuteen (3.1.1). Koska verkonhaltijan eli vuokralle ottajan hallinnassa oleva verkko-omaisuus sisällytetään verkkotoimintaan sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan ja pääomalle määritetään kohtuullinen tuotto, on yhdenmukaisuuden perusteella vastaavasti toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa liikevoittoon (liiketappioon) palautettava eriytettyyn tuloslaskelmaan kirjatut verkonhaltijan maksamat verkkovuokrat (6.1).

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 7 Verkon rakentaminen eli investointitoiminta kuuluu sähköverkkotoimintaan, kun se kohdistuu verkonhaltijan omaan sähköverkkoon. Kyseinen investointitoiminta on osa verkkoluvan mukaisen verkon rakentamista. Verkonhaltija ei siis voi eriyttää kyseistä toimintaa sähköverkkotoiminnan ulkopuolelle, vaikka verkkoluvan mukaisen vastuualueen mukainen sähköverkko olisi vuokrattu, eikä verkkoluvan haltijan omistuksessa. Verkon rakentamisesta aiheutuneet tuotot ja kustannukset kuuluvat verkkoluvan mukaiseen verkkotoimintaan ja ne otetaan huomioon verkonhaltijan oikaistussa taseessa ja oikaistussa tuloslaskelmassa. Verkkotoiminnan kontrolloitavia operatiivisia kustannuksia määritettäessä verkkoluvassa määritellyllä vastuualueella olevaan vuokrattuun verkkoon tehtävästä verkonrakentamisesta (investoinneista) tai muusta verkkotoimintaan kuuluvasta toiminnasta verkonhaltijalle aiheutuneita operatiivisia kustannuksia, jotka verkonhaltija sähköverkon omistaessaan voisi aktivoida taseeseen, ei oteta huomioon niiltä osin, kuin kustannukset eriytetyssä tuloslaskelmassa sisältyvät kontrolloitavissa olevien operatiivisten kustannusten eriin (6.2). Verkon rakentamisesta aiheutuneet kyseiset kustannukset eliminoidaan kohtuullisen tuoton laskennassa kontrolloitavissa olevista operatiivisista kustannuksista. Mikäli sähköverkonhaltija on vuokrannut sähköverkkonsa, on sähköverkonhaltijan tarvittaessa raportoitava Energiamarkkinavirastolle myös verkon omistajan liiketoimintaa koskevia tietoja siltä osin kuin ne koskevat verkonhaltijan verkkoluvan mukaista sähköverkkotoimintaa ja verkkoluvan mukaisen vastuualueen mukaista sähköverkkoa. Muilta osin vuokratun verkon haltijaa käsitellään hinnoittelun kohtuullisuuden valvontaa koskevissa laskelmissa samoin kuin verkon omistavaa verkonhaltijaa. Vuokraverkossa toimivan verkonhaltijan oikaistun taseen ja tuloslaskelman käsittelyä selvennetään tarpeen mukaan tämän asiakirjan muissa luvuissa. Lainsäädännöllinen tausta vuokraverkkojärjestelyn purkamiselle Sähkömarkkinalain 1 luvun 3 mukaan verkonhaltijalla tarkoitetaan yhteisöä tai laitosta, jolla on hallinnassaan sähköverkkoa ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa. Kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetun asetuksen (KTMa 79/2005) 2 mukaan sähköverkkotoimintaan kuuluvat muun muassa sellainen sähköverkon suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja käyttö, asiakkaiden sähkölaitteiden liittäminen verkkoon, sähkön mittaus ja muut sellaiset sähkön siirtoon tarvittavat toimenpiteet, jotka ovat tarpeen verkonhaltijan omassa verkossa tapahtuvaa sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja varten. Omassa verkossa tapahtuvaa sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja määrittää olennaisesti verkonhaltijan sähköverkkoluvassa määritetty verkko. Kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetun asetuksen (KTMa 79/2005) perustelumuistiossa 5 todetaan asetuksen 2 mukaan verkonhaltijalla tarkoitettavan 5 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus sähköliiketoimintojen eriyttämisestä (79/2005), perustelumuistio 31.1.2005

8 ENERGIAMARKKINAVIRASTO yhteisöä tai laitosta, johon sovelletaan sähkömarkkinalain verkonhaltijaa koskevia säännöksiä. Yritykselle myönnetty sähköverkkolupa on muistion mukaan verkonhaltijan keskeinen tunnusmerkki. Vuokraverkossa toimivaan verkonhaltijaan sovelletaan niin ikään samoja periaatteita. Kun sähköliiketoimintoja eriytetään muista liiketoiminnoista, merkitykseltään vähäisiksi ei katsota verkonhaltijan harjoittamaa sähköverkkoliiketoimintaa tai sähköverkkotoiminnan osatoimintoa. Vuokratussakaan verkossa toimiva verkonhaltija ei siis voi sähköverkkotoiminnastaan eriyttää sähköverkkotoimintaa tai sen osatoimintoa. Verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnassa vuokraverkossa toimivaa verkonhaltijaa käsitellään samoin kuin verkonhaltijaa, joka omistaa hallinnassaan olevan sähköverkon. Tästä syystä vuokraverkkojärjestely puretaan valvontamenetelmissä. 2.3 Sähköverkkotoiminnan eriyttäminen Sähkömarkkinoilla toimivan yrityksen on sähkömarkkinalain 28 mukaan eriytettävä sähköverkkotoiminta muista sähköliiketoiminnoista. Verkonhaltijan verkkotoiminta voi olla laskennallisesti tai oikeudellisesti eriytetty. Eriyttämisellä tarkoitetaan sähkömarkkinalain 29 mukaan sitä, että eriytettäville sähköliiketoiminnoille on vuosittain laadittava yrityksen kirjanpidosta johdettavissa olevat tuloslaskelma ja tase. Sähkömarkkinalain 3 6 kohdan mukaan sähköverkkotoiminnalla tarkoitetaan sähköverkon asettamista vastiketta vastaan sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja tarvitsevien käyttöön. Sähköverkkotoimintaan kuuluvat saman lainkohdan mukaan myös sellainen sähköverkon suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja käyttö, asiakkaiden sähkölaitteiden liittäminen verkkoon, sähkön mittaus ja muut sellaiset sähkön siirtoon tarvittavat toimenpiteet, jotka ovat tarpeen sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja varten. Kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetun asetuksen perustelumuistiossa todetaan verkonhaltijalla tarkoitettavan yhteisöä tai laitosta, johon sovelletaan sähkömarkkinalain verkonhaltijaa koskevia säännöksiä. Yritykselle myönnetty sähköverkkolupa on verkonhaltijan keskeisin tunnusmerkki. Vuokraverkossa toimivaan verkonhaltijaan sovelletaan niin ikään samoja sääntöjä ja periaatteita. Energiamarkkinaviraston sähkö- ja maakaasuliiketoimintojen laskennallisesta eriyttämisestä annetussa suosituksessa 6 on tarkennettu eriyttämiseen liittyvien asioiden käsittelyä valvontamenetelmissä. Energiamarkkinavirasto käyttää verkonhaltijan verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontaa koskevien laskelmien perustana oikeudellisesti eriytetyn verkonhaltijan sähköverkkotoiminnan vahvistettua virallista tilinpäätöstä tai laskennallisesti eriytetyn verkonhaltijan sähköverkkotoiminnan eriytettyä tilinpäätöstä. 6 Energiamarkkinaviraston suositus, Sähkö- ja maakaasuliiketoimintojen laskennallinen eriyttäminen (dnro 549/002/2011), 17.6.2011

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 9 3 MENETELMÄT VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEEN PÄÄOMAN OIKAISEMISEKSI Verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskennassa käytettävässä verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman arvostamisessa lähtökohtana on verkonhaltijan eriytetyn tilinpäätöksen mukainen sähköverkkotoiminnan tase, jota oikaistaan tässä luvussa esitetyillä menetelmillä. Oikaistaessa eriytetyn taseen vastaavaa-puoli tämän asiakirjan luvussa 3.1 esitetyillä menetelmillä, saadaan oikaistun taseen loppusummana verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman määrä, jota käytetään verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskelmissa. Oikaistaessa eriytetyn taseen vastattavaa-puoli tämän asiakirjan luvussa 3.2 esitetyillä menetelmillä, saadaan määritettyä verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman määrän jakautuminen omaan pääomaan sekä korolliseen ja korottomaan vieraaseen pääomaan, joita käytetään verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskelmissa. 3.1 Verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisu ja arvon määrittäminen Verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman arvo määritetään vuosittain. 3.1.1 Sähköverkkoon sitoutuneen pääoman oikaisu Sähköverkko on verkonhaltijan suurin yksittäinen, joskin useista eri komponenteista koostuva, käyttöomaisuuden osa. Sähkömarkkinalain 3 1 kohdan mukaan sähköverkolla tarkoitetaan toisiinsa liitetyistä sähköjohdoista, sähköasemista sekä muista tarvittavista sähkölaitteista ja sähkölaitteistoista muodostettua kokonaisuutta, joka on tarkoitettu sähkön siirtoon tai jakeluun. Verkonhaltijan sähköverkkoon sitoutuneen pääoman arvo oikaistaan valvontamenetelmissä vastaamaan markkina-arvoa siten, että kohtuullisen tuoton laskennassa verkonhaltijan eriytetyn taseen mukaisen arvon sijaan käytetään myöhemmin tässä luvussa kuvatulla tavalla määritetystä sähköverkon jälleenhankinta-arvosta laskettua sähköverkon nykykäyttöarvoa. Verkonhaltijan sähköverkon jälleenhankinta-arvo ja nykykäyttöarvo määritetään valvontajakson aikana vuosittain kunkin vuoden tammikuun ensimmäisen päivän tilannetta vastaavana arvona. Sähköverkon jälleenhankinta-arvon laskennassa käytetään lähtökohtaisesti eri verkkokomponenteille määriteltyjä verkkokomponenttikohtaisia yksikköhintoja eli standardiyksikköhintoja, jotka on esitetty tämän asiakirjan liitteessä A. Standardiyksikköhinnat perustuvat pääosin Energiateollisuus ry:n verkostosuosituksessa 7 esitettyihin yk- 7 Energiateollisuus ry (2010), Verkostotöiden kustannusluettelo, Verkostosuositus KA 2:10

10 ENERGIAMARKKINAVIRASTO sikköhintoihin. Niiltä osin kuin sähköverkkoon sitoutuneen pääoman oikaisussa käytettävät verkkokomponentit eivät sisälly edellä mainittuun verkostosuositukseen, perustuvat yksikköhinnat Energiamarkkinaviraston Empower Oy:llä teettämään selvitykseen 8 sekä Energiamarkkinaviraston käytössä oleviin muihin selvityksiin. Lisäksi sähköverkon jälleenhankinta-arvon ja nykykäyttöarvon määrittämisessä otetaan huomioon verkkokomponenttien ryhmittelyssä tapahtuneet tämän asiakirjan liitteen A mukaiset muutokset. Sähköverkon arvonmäärityksessä otetaan huomioon rahanarvon muutoksesta aiheutuva verkkokomponenttien yksikköhintojen muutos. Liitteessä A esitetyt yksikköhinnat vastaavat vuoden 2012 rahanarvoa. Kolmannen valvontajakson muille vuosille (2013 2015) inflaatiokorjaus tehdään standardiyksikköhintoihin rakennuskustannusindeksillä tämän asiakirjan luvun 2.1 mukaisesti. Kolmannella valvontajaksolla eri verkkokomponenteille sovelletaan lähtökohtaisesti verkonhaltijan ensimmäisen ja toisen valvontajakson aikana valitsemia ja Energiamarkkinavirastolle ilmoittamia pitoaikoja. Verkonhaltijan on mahdollista valita kolmannelle valvontajaksolle pitoajat niille verkkokomponenteille, joille se ei ole valinnut pitoaikoja ensimmäisen tai toisen valvontajakson aikana. Pitoajat ja niiden vaihteluvälit eri komponenteille on esitetty tämän asiakirjan liitteessä A. Verkonhaltijan valvontamenetelmissä valitsema teknis-taloudellinen pitoaika ei voi olla lyhyempi kuin verkonhaltijan kirjanpidossa soveltama taloudellinen pitoaika. Eri verkkokomponenteille sovellettavat pitoaikavälit perustuvat pääsääntöisesti Energiamarkkinaviraston Lappeenrannan teknillisellä korkeakoululla teettämään selvitykseen 9 ja tämän lisäksi Energiamarkkinavirasto on muuttanut joidenkin ilmajohtoverkon verkkokomponenttien pitoaikojen vaihteluvälejä. Kolmannella valvontajaksolla sähköverkon nykykäyttöarvo (3.1.1.2) lasketaan jälleenhankinta-arvosta käyttäen aiemmista valvontajaksoista poiketen verkonhaltijan verkkokomponenttien ikä- ja pitoaikatietoja. Mikäli verkonhaltija saa esimerkiksi kansallisia tukia tai EU-tukia sähköverkkoomaisuuteen tehtäviin investointeihin, eliminoidaan verkonhaltijan sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvojen laskennassa näitä tukia vastaava osuus verkonhaltijan sähköverkkoon sitoutuneesta oikaistusta pääomasta. Eliminointi tehdään siten, että tuella rahoitetuille verkonosille ei sallita kohtuullista tuottoa. Nämä verkonosat huomioidaan kuitenkin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa jälleenhankintaarvosta lasketussa tasapoistossa tämän asiakirjan luvun 6.4.1 mukaisesti samalla tavalla kuin muukin sähköverkko. Verkkotoimintaan sitoutunutta oikaistua pääomaa määritettäessä verkonhaltijan hallinnassa olevaa sähköverkkoa käsitellään samalla tavoin riippumatta siitä, onko kyseinen verkko verkonhaltijan omistama vai vuokraama. Mikäli verkonhaltija on vuokrannut osittain tai kokonaan hallinnassaan olevan sähköverkon, niin vuokrausjärjestely 8 Empower Oy (2010), Sähköverkkokomponenttien yksikköhintojen määrittely, 17.11.2010 9 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu / Partanen Jarmo, Lassila Jukka, Viljainen Satu (2002), Investoinnit sähkön siirron hinnoittelussa, 24.1.2002

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 11 puretaan, jolloin vuokratun sähköverkon verkkokomponentit sisällytetään mukaan verkonhaltijan verkko-omaisuuteen ja edelleen verkkotoimintaan sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan. Verkonhaltijakohtaiset erityistapaukset ja muutokset Perustelluista syistä voidaan verkkokomponenttien standardiyksikköhintojen sijasta huomioida verkonhaltijakohtaisia, poikkeavia yksikköhintoja. Tällaisten verkonhaltijakohtaisten yksikköhintojen käyttö on perusteltua ainoastaan hyvin poikkeuksellisista sähköverkon rakenteista aiheutuvien kustannusten takia. Lisäksi verkonhaltija voi todelliseen tekniseen käyttöikään perustuvasta poikkeuksellisesta syystä muuttaa aiemmilla valvontajaksoilla valitsemiaan pitoaikoja niiden ilmajohtoverkon verkkokomponenttien osalta, joiden maksimipitoaikoja on valvontamenetelmissä muutettu kolmannelle valvontajaksolle. Muutosesitykset verkonhaltijakohtaisiksi yksikköhinnoiksi ja pitoaikojen muuttamiselle on tehtävä valvontajakson alussa. Verkonhaltijan on esitettävä Energiamarkkinavirastolle 31.3.2012 mennessä pätevästi perusteltu ehdotus muutosten tekemiselle. Energiamarkkinavirasto arvioi verkonhaltijalta saamansa esitykset ja hyväksyy tai hylkää niiden perusteella verkonhaltijakohtaisten yksikköhintojen käyttöönoton ja tason sekä verkonhaltijan pitoaikojen muutoksen. 3.1.1.1 Sähköverkon jälleenhankinta-arvon laskeminen Verkonhaltijan sähköverkon jälleenhankinta-arvo lasketaan valvontajakson kaikille vuosille kunkin vuoden tammikuun ensimmäisen päivän tilannetta vastaavana arvona. Jälleenhankinta-arvo lasketaan verkonhaltijan ilmoittamien, hallinnassaan ja tosiasiallisessa käytössään olevien sähköverkon eri verkkokomponenttien määrätietojen ja tämän asiakirjan liitteen A mukaisten, inflaatiolla korjattavien yksikköhintojen perusteella. Esimerkiksi varastoidut muuntajat ja muut varastoidut verkkokomponentit eivät ole tosiasiallisessa käytössä eli verkonhaltija ei voi ilmoittaa niitä verkkokomponenttien määrätietoihin. Verkonhaltijan koko sähköverkon jälleenhankinta-arvo saadaan kertomalla ilmoitetut määrätiedot vastaavilla yksikköhintatiedoilla sekä laskemalla näin saadut verkkokomponenttikohtaiset jälleenhankinta-arvot yhteen. Maakaapeloinnin jälleenhankinta-arvon laskeminen Maakaapeloinnin jälleenhankinta-arvo muodostuu kolmannella valvontajaksolla pääosin samalla periaatteella kuin toisella valvontajaksolla. Poikkeuksena aikaisempaan määritykseen on se, että kaivuasteet määritetään vuosittain ja olosuhdemäärityksessä käytetään sanallisten määritysten lisäksi myös karttapohja-aineistoa. Karttapohja-aineisto, jota voidaan käyttää maakaapelien kaivuolosuhteiden määrityksessä, on Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä maankäyttöä ja -peitettä kuvaava ilmainen aineisto. Karttapohja-aineistoa voidaan käyttää sellaisenaan tai osana verkonhaltijan verkkotietojärjestelmää. Verkonhaltija voi hyvin perustelluista syistä tehdä

12 ENERGIAMARKKINAVIRASTO muutoksia karttapohja-aineiston ja sanallisten määritelmien määrittämiin alueisiin. Energiamarkkinaviraston perustelumuistiossa (nro 1 (versio 3) / 2011) 10 on esitetty sekä sanalliset että karttapohja-aineiston määritykset eri kaivuolosuhteille. Maakaapeloinnin kaapeliojan pituus määritetään jakamalla kunkin eri kaivuolosuhteen maakaapelipituudet kaivuolosuhdetta vastaavalla taulukon 1 mukaisella yhteiskäyttöosuuskertoimella. Tietyn kaivuolosuhteen maakaapeloinnin kokonaispituus muodostuu laskemalla yhteen kertoimilla lasketun keskijänniteverkon ja pienjänniteverkon maakaapeliojien pituudet. Mikäli verkonhaltijalla on kaikki sähköverkkonsa todelliset maakaapeliojapituudet tiedossa, on verkonhaltijalla mahdollisuus käyttää kertoimilla laskettujen maakaapeliojapituuksien sijaan todellisia ojapituuksia. Tällöin verkonhaltijan maakaapeloinnin kaapeliojien kaikki pituudet lasketaan todellisia maakaapeliojapituuksia käyttäen eikä verkonhaltijalla ole mahdollisuutta käyttää ollenkaan yhteiskäyttöosuuskertoimia. Taulukko 1. Yhteiskäyttöosuuskertoimet Kaivuolosuhde Yhteiskäyttöosuus (maakaapelipituus / kaapeliojapituus) 20 kv 0,4 kv Helppo (esim. haja-asutusalue) 1,1 1,5 Tavallinen (esim. taajama) 1,2 1,75 Vaikea (esim. kaupunki) 1,3 2,0 Erittäin vaikea (esim. suurkaupungin ydinkeskusta) 2,0 3,0 Verkonhaltijan on valvontajakson jokaisena vuonna jaoteltava pienjännite- ja keskijännitemaakaapelit sanallisten määritysten ja karttapohja-aineiston avulla neljään eri kaivuolosuhteeseen sekä ilmoitettava Energiamarkkinavirastolle verkonrakennetietojen toimittamisen yhteydessä tiedot prosentteina vuoden ensimmäisen päivän tilannetta vastaavina arvoina. 3.1.1.2 Sähköverkon nykykäyttöarvon laskeminen Verkonhaltijan sähköverkon nykykäyttöarvo lasketaan valvontajakson kaikille vuosille kunkin vuoden tammikuun ensimmäisen päivän tilannetta vastaavana arvona. Nykykäyttöarvo lasketaan jälleenhankinta-arvosta verkonhaltijan verkkokomponenttikohtaisten keski-ikä- ja pitoaikatietojen avulla. Jotta keski-ikä voidaan laskea, niin jokaiselle verkkokomponentille pitää selvittää ikätieto. Verkonhaltijan on ensisijaisesti selvitettävä verkkokomponenttien todelliset ikätiedot. Todellisella ikätiedolla tarkoitetaan lähtökohtaisesti verkkokomponentin valmistusvuodesta laskettua ikää. Sille osalle verkkokomponenteista, joille ei ikätietoja löydy, syöttävä lähiverkko määrittää 10 Energiamarkkinavirasto (2011), Maakaapelien kaivuolosuhteiden käyttö sähköverkon jälleenhankinta-arvon määrityksessä, Perustelumuistio nro 1 (versio 3) / 2011 asiakirjalle: Sähkön jakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmien suuntaviivat vuosille 2012-2015, 22.11.2011

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 13 puuttuvan ikätiedon. Mikäli ikätietoa ei saada määritettyä syöttävän lähiverkon avulla, niin niille verkkokomponentin osille, joille ikätietoa ei ole pystytty selvittämään, käytetään ikätietona seitsemääkymmentä prosenttia verkkokomponentin pitoajasta. Yksittäisen verkkokomponentin, jonka keski-ikä ylittää pitoajan, keski-ikä voi olla enintään verkonhaltijan valitseman enimmäispitoajan suuruinen. Keski-ikätiedot on ilmoitettava Energiamarkkinavirastolle verkonrakennetietojen ilmoittamisen yhteydessä. Tarkempi määrittely keski-ikätietojen selvittämiseen löytyy Energiamarkkinaviraston perustelumuistiosta (nro 2 (versio 3) / 2011) 11. Sähköverkon nykykäyttöarvon laskenta verkkokomponenttikohtaisesti, keski-ikä- ja pitoaikatietojen avulla jälleenhankinta-arvosta, on esitetty kaavassa 3. keski ikä t, i NKA t, i 1 JHAt, i pitoaikai (3) missä NKA t, i = verkkokomponentin i kaikkien komponenttien nykykäyttöarvo vuonna t vuoden t rahanarvossa. t i JHA, = verkkokomponentin i kaikkien komponenttien yhteenlaskettu jälleenhankinta-arvo vuonna t vuoden t rahanarvossa. pitoaika i = verkkokomponentin i pitoaika. Pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka verkkokomponentti todellisuudessa on toiminnallisessa käytössä ennen sen uusimista eli teknistaloudellista valvontamenetelmissä käytettyä pitoaikaa keski ikä t, i = verkkokomponentin i määrätiedolla painotettu ikätieto vuoden t alussa Poikkeuksen keski-ikäperusteiseen nykykäyttöarvon laskentaan muodostavat tietojärjestelmät, perushuolletut päämuuntajat, 400 kv ja 110 kv johtokadut sekä sähköasematontit. Tietojärjestelmien keski-ikä on järjestelmien päivittämisen johdosta valvontajakson jokaisena vuotena puolet pitoajasta. Päämuuntajan perushuolto lisää päämuuntajan käyttöikää kahdellakymmenellä vuodella kerran sen elinkaaren aikana. Johtokaduille ja sähköasematonteille ei määritellä pitoaikaa, joten näiden verkkokomponenttien nykykäyttöarvot säilyvät jälleenhankinta-arvon suuruisena. 11 Energiamarkkinavirasto (2011), Keski-iän huomiointi sähköverkon nykykäyttöarvon laskennassa, Perustelumuistio nro 2 (versio 3) / 2011 asiakirjalle: Sähkön jakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmien suuntaviivat vuosille 2012-2015, 22.11.2011

14 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3.1.1.3 Valvontajakson aikana ostetut ja myydyt sähköverkot Yrityskaupassa, jossa osa verkonhaltijan sähköverkosta siirtyy uudelle omistajalle, lasketaan muodostuvien sähköverkkojen jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvo seuraavasti. Ostajan sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvoihin lisätään ostettava sähköverkko verkkokomponenttimäärien ja keski-ikätietojen perusteella. Vastaavasti myyjän sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvoista vähennetään myyty sähköverkko verkkokomponenttimäärien ja keski-ikätietojen perusteella. Verkkokomponenttien pitoaika määräytyy ostajana olevan verkonhaltijan kullekin verkkokomponentille aiemmin valitseman pitoajan mukaan. Sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvojen määrittämisessä ostot ja myynnit huomioidaan kaupan kohteena olevan sähköverkon hallinnan siirtymistä seuraavan vuoden alussa. 3.1.2 Pysyvien vastaavien muut oikaisut Pysyvien vastaavien muiden hyödykkeiden kuin sähköverkon hyödykkeiden osalta ei verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisun yhteydessä oikaista eriytetyn taseen mukaisia kirjanpitoarvoja. Mikäli verkonhaltijan sähköverkon oikaisuun sisältyviä omaisuuseriä kuitenkin on eriytetyssä taseessa muualla kuin sähköverkon hyödykkeissä, eliminoidaan ne pois verkonhaltijan oikaistusta taseesta ja ne korvataan sähköverkon nykykäyttöarvolla siten kuin tämän asiakirjan luvussa 3.1.1 on esitetty. Vastaavasti sellaiset sähköverkon hyödykkeisiin kirjatut erät, joita ei oteta huomioon sähköverkon nyky- tai jälleenhankinta-arvon laskennassa, tulee ilmoittaa tilinpäätöksen liitetietona. Nämä erät otetaan huomioon kirjanpitoarvossaan ja kohtuullisena poistotasona sallitaan kirjanpitoon perustuva suunnitelman mukainen poisto. Vastaavasti pysyvien vastaavien muiden hyödykkeiden kuin sähköverkon hyödykkeiden ja liikearvon osalta käytetään kohtuullisena poistotasona verkonhaltijan eriytettyyn tuloslaskelmaan perustuvia suunnitelman mukaisia poistoja muista pysyvistä hyödykkeistä (6.2). Talousvaliokunnan hallituksen esityksestä sähkömarkkinalaiksi antamassa mietinnössä (TaVM 56/1994) 12 otetaan kantaa yrityskauppoihin, joissa sähköliiketoiminnoista maksetaan omaisuuden käypää arvoa enemmän. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan liiketaloudellinen ajattelu sähköalalla ei saa merkitä sitä, että sähkönkäyttäjiltä vaaditaan toistamiseen korvausta ennestään olemassa olevan sähköverkon pääomakustannuksista. Valiokunta piti lausunnossaan tärkeänä, että sähkömarkkinalain mukainen hinnoittelun kohtuullisuusvalvonta perustuu yritysten käyttöomaisuuden todellisiin markkina-arvoihin eikä mahdollisesti keinottelunomaisesti paisuteltuihin arvopaperiarvoihin. Talousvaliokunnan mietinnön (TaVM 56/1994) perusteella voidaan katsoa, että yrityskaupan yhteydessä syntynyt yrityksen goodwill-arvo, eli eriytetyn taseen liikearvo, 12 Talousvaliokunnan mietintö n:o 56 hallituksen esityksestä sähkömarkkinalaiksi (TaVM 56/1994)

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 15 kuvaa sellaista aineetonta arvoa, jota ei ole pystytty kohdistamaan muille omaisuuserille. Verkonhaltijan eriytetyn taseen mukainen sähköverkko-omaisuus oikaistaan tämän asiakirjan luvussa 3.1.1 kuvatun mukaisesti nykykäyttöarvoon, joka kuvaa verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman markkina-arvoa hinnoittelun kohtuullisuusvalvonnassa. Tästä syystä verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisun yhteydessä eliminoidaan verkonhaltijan eriytetyn taseen mukainen kohdistamaton liikearvo. Vastaavasti toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa palautetaan verkkotoiminnan liikevoittoon (liiketappioon) eriytetyn tuloslaskelman mukaiset liikearvosta tehdyt poistot (6.4.2). Verkonhaltijan taseen oikaisun yhteydessä eliminoidaan eriytetyn taseen mukaiset pysyvien vastaavien sijoitukset. Pysyvien vastaavien sijoituksiin kuuluu mm. sijoituksia, joilla tavoitellaan voittoa tai liiketoiminnan laajentamista. Tällaisia sijoituksia ei voida pitää varsinaisen sähköverkkotoiminnan harjoittamisen kannalta välttämättöminä, minkä vuoksi niitä ei myöskään ole perusteltua miltään osin lukea siihen verkkotoimintaan sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan, jonka perusteella verkonhaltijan kohtuullinen tuotto muodostuu. Verkonhaltijan taseen oikaisussa eliminoidaan siis kaikki eriytetyn taseen mukaiset sijoitukset. Vastaavasti verkonhaltijan verkkotoiminnan toteutunutta oikaistua tulosta laskettaessa eliminoidaan sijoituksia vastaavat rahoitustuotot (6.1). 3.1.3 Vaihtuvien vastaavien arvostusperiaatteet 3.1.3.1 Rahoitusomaisuus Kirjanpitolain (1336/1997) 13 4 luvun 4 mukaan rahoitusomaisuutta ovat rahat, saamiset sekä tilapäisesti muussa muodossa olevat rahoitusvarat. Rahoitusomaisuuden hallinta ei ole rahoitusteoreettisesti varsinaista sähköverkkotoimintaa, minkä vuoksi sitä ei myöskään ole perusteltua pääosin lukea siihen verkkotoimintaan sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan, jonka perusteella verkonhaltijan kohtuullinen tuotto muodostuu. Vastaavasti rahoitustuotot eliminoidaan verkonhaltijan toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa verkkotoiminnan tuotoista (6.1). Siten verkonhaltijan saamat rahoitustuotot eivät vaikuta hinnoittelun kohtuullisuuden valvontaan. Määritettäessä verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutunutta oikaistua pääomaa, eliminoidaan verkonhaltijan eriytettyyn taseeseen kirjattu rahoitusomaisuus. Eliminoitavaan rahoitusomaisuuteen luetaan verkonhaltijan eriytetyn taseen vastaaviin kuuluvat erät lyhyt- ja pitkäaikaiset saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset sekä niihin rinnastettavissa olevat erät. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (KHO:2010:86) 14 mukaisesti myyntisaamisia ei eliminoida. Verkkotoiminnan harjoittamisen turvaamiseksi välttämättömästä rahoitusomaisuudesta aiheutuvat kustannukset otetaan toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa huomioon luvun 6.3 mukaisesti. 13 Kirjanpitolaki (1336/1997) 14 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 86/2010 (KHO:2010:86), 31.12.2010

16 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3.1.3.2 Muu vaihto-omaisuus ja muut saamiset Määritettäessä sitoutunutta oikaistua pääomaa, käytetään muun vaihto-omaisuuden ja muiden saamisten osalta näistä varallisuuseristä verkonhaltijan eriytettyyn taseeseen kirjattuja arvoja. Näistä arvoista eliminoidaan erikseen toisille liiketoiminnoille, konserniyhtiöille tai omistajille annetut laina- ja sijoitusluonteiset saamiset, jotka otetaan huomioon rahoitusomaisuutena tämän asiakirjan luvun 3.1.3.1 mukaisesti. 3.2 Sitoutuneen oikaistun pääoman jakaminen omaan ja vieraaseen pääomaan Verkonhaltijan oikaistun taseen vastattavaa-puoli määritetään jakamalla verkonhaltijan sähköverkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma omaan pääomaan sekä korolliseen ja korottomaan vieraaseen pääomaan. 3.2.1 Oman pääoman oikaisut Oikaistussa taseessa omaksi pääomaksi katsotaan verkonhaltijan eriytetyn taseen mukainen oma pääoma sellaisenaan. Oikaistussa taseessa omaksi pääomaksi katsotaan myös verkonhaltijan eriytetyn taseen tilinpäätössiirtojen kertymään ja pakollisiin varauksiin kuuluvia eriä tämän asiakirjan luvun 3.2.3 mukaisesti. Lisäksi oikaistussa taseessa omaan pääomaan lisätään tasauserä. Tasauserää käytetään tasaamaan oikaistun taseen vastaavaa- ja vastattavaa-puolet. Oikaistun taseen vastattavaa-puolen omaan pääomaan kirjattavana tasauseränä käytetään oikaistun taseen vastaavaa- ja vastattavaa-puolten erotusta. Konserniavustus Annettuja ja saatuja konserniavustuksia käsitellään seuraavassa kuvatulla tavalla, jotta konsernirakenteella ja ilman konsernirakennetta toimivia verkonhaltijoita kohdellaan tasapuolisesti. Oikaistussa taseessa omaksi pääomaksi katsotaan myös annettu konserniavustus, joka on voitonjaon luonteinen erä ja joka ilman konsernirakennetta toimivalla verkonhaltijalla kirjautuisi eriytettyyn taseeseen kohtaan tilikauden voitto. Annettu konserniavustus, joka tilinpäätöshetkellä on päätetty antaa, mutta jota ei vielä ole maksettu, jaetaan taseen oikaisussa oman pääoman ja laskennallisen verovelan osuuksiin. Konserniavustuksen oman pääoman osuus lisätään oikaistun taseen vastattavaa-puolen omaan pääomaan ja vastaavasti se vähennetään oikaistun taseen vastattavaa-puolen korottomista veloista. Oikaistun taseen korottomiin velkoihin jää tällöin konserniavustuksesta laskennallisen verovelan osuus. Annettu konserniavustus, joka on tilinpäätöshetkellä päätetty antaa ja on myös maksettu, luetaan taseen oikaisussa omaksi pääomaksi voitonjaon luonteisena eränä siltä osin, kuin se ylittää maksetun yhteisöveron osuuden. Oman pääoman osuus lisätään

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 17 oikaistun taseen vastattavaa-puolen omaan pääomaan ja vastaavaa-puolen rahoitusomaisuuteen eli kassaan. Vastaavasti myös saatu konserniavustus on voitonjaon luonteinen erä, joka vähentää tilikauden tappiota. Ilman konsernirakennetta tappio kirjautuisi verkonhaltijan eriytetyn taseen kohtaan tilikauden tappio. Saadut konserniavustukset vähennetään yhtiön oikaistussa taseessa omasta pääomasta ja vastaavasti saatujen konserniavustusten määrä vähennetään yhtiön saamisista tai kassasta, riippuen siitä onko saatu konserniavustus suoritettu rahassa eli maksettu kassaan. Saamiset eliminoidaan kohtuullisen tuoton laskennassa tämän asiakirjan luvussa 3.1.3.1 esitetyn mukaisesti ja eliminoinnissa otetaan huomioon saatujen konserniavustusten määrä. 3.2.2 Vieraan pääoman oikaisut Taseen oikaisussa verkonhaltijan vieras pääoma jaetaan korolliseen ja korottomaan vieraaseen pääomaan seuraavassa esitetyn menetelmän mukaisesti. 3.2.2.1 Korollinen vieras pääoma Verkonhaltijan eriytettyyn taseeseen merkitty korollinen vieras pääoma otetaan huomioon sellaisenaan verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman määrittämisessä. Korollisen vieraan pääoman eriä ovat esimerkiksi pitkäaikaiset pankki-, eläke- ja muut lainat sekä näiden lyhennyserät, jotka on esitetty eriytetyssä taseessa lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa. Verkonhaltijan sitoutuneen oikaistun pääoman määrittämisessä käsitellään mahdollisia pääomalainoja sekä verkonhaltijan omistajilta otettuja muita lainoja korollisena vieraana pääomana. 3.2.2.2 Koroton vieras pääoma Verkonhaltijan eriytettyyn taseeseen merkitty lyhytaikainen vieras pääoma (esimerkiksi ostovelat, siirtovelat, muut lyhytaikaiset velat) on luonteensa mukaisesti korotonta vierasta pääomaa myös oikaistussa taseessa. Oikaistussa taseessa korottamaksi vieraaksi pääomaksi katsotaan myös eriytetyn taseen tilinpäätössiirtojen kertymään ja pakollisiin varauksiin kuuluvia eriä tämän asiakirjan luvun 3.2.3 mukaisesti. Liittymismaksut Kirjanpitolautakunnan sähköliittymismaksujen kirjaamisesta antaman lausunnon (1650/2001) 15 mukaan sähkön jakeluverkon liittymismaksuista ne, jotka ovat siirto- ja palautuskelpoisia, merkitään eriytetyn taseen vastattavien ryhmään vieras pääoma sisältyvään erään muut velat. Tase-erälle suositellaan käytettäväksi nimikettä liittymismaksut ja muut velat. Liittymismaksujen erillinen esittäminen joko eriytetyssä tasees- 15 Kirjanpitolautakunnan lausunto sähköliittymismaksujen kirjaamisesta (1650/2001)

18 ENERGIAMARKKINAVIRASTO sa tai sen liitetiedoissa on perusteltua oikean ja riittävän kuvan antamiseksi ja taseerien selventämiseksi. Liittymismaksut, jotka ovat siirtokelpoisia mutta eivät palautuskelpoisia, on kirjattava eriytettyyn tuloslaskelmaan tuotoiksi. Liittymismaksu tuloutetaan siinä vaiheessa, kun liittymissopimus on tullut voimaan ja johtanut sähköntoimituksen aloittamiseen. Lisäliittymismaksua käsitellään kirjanpidollisesti samalla tavalla kuin varsinaista liittymismaksua. Kirjanpitolautakunnan sähköliittymismaksujen kirjaamisesta antaman lausunnon (1650/2001) perusteella liittymismaksu on liittyjän osalta asiakassuhteeseen perustuva suoritus eikä omistussuhteeseen liittyvä pääomasuoritus. Muodollinenkin palautusehto tekee liittymismaksuista velan luonteisia, vaikka palautustapahtumat käytännössä ovat harvinaisia yksittäistapahtumia. Erotukseksi muista pitkäaikaisista veloista liittymismaksuilta puuttuu korkoseuraamus, eli ne ovat luonteeltaan korotonta vierasta pääomaa. Energiamarkkinavirasto on teettänyt sekä Pöyry Management Consulting Oy:llä 16 että KPMG Oy:llä 17 selvitykset, joissa on pohdittu liittymismaksujen käsittelyä eriyttämisen ja kirjanpidon säännösten mukaisesti sekä niiden käsittelyä valvontamenetelmissä. Aiemmilla valvontajaksoilla sovelletun menetelmän perusteella verkonhaltija on kuitenkin tasavertaisessa asemassa riippumatta siitä, kirjaako se liittymismaksut eriytettyyn taseeseen siirto- ja palautuskelpoisiksi liittymismaksuiksi vai eriytetyn tuloslaskelmaan tuotoksi. Liittymismaksujen käsittelyä valvontamenetelmissä ei muuteta kolmannella valvontajaksolla. Valvontamenetelmissä käsitellään vuoden 2004 loppuun mennessä eriytettyyn taseeseen kirjattujen siirto- ja palautuskelpoisten liittymismaksujen kertymää korottomana vieraana pääomana. Uudet taseeseen kirjatut siirto- ja palautuskelpoisten liittymismaksujen lisäykset eivät kasvata korotonta vierasta pääomaa. Sen sijaan eriytetyn taseen liittymismaksukertymän nettomuutosta vastaava verkonarvon muutos kirjautuu omaksi pääomaksi oikaistun taseen tasauserän kautta. Liittymismaksukertymä lasketaan vähentämällä eriytetyn taseen liittymismaksujen lisäyksestä eriytetyn taseen liittymismaksujen palautukset. Mikäli verkonhaltijalla ei 31.12.2011 ole lainkaan siirto- ja palautuskelpoisia liittymismaksuja eriytetyssä taseessaan tai omistajan muiden yhtiöiden taseissa ja verkonhaltija on siirtynyt pelkästään siirtokelpoisten liittymismaksujen käyttämiseen, toimitaan seuraavalla tavalla. Verkonhaltijan oikaistussa taseessa ei tällöin ole lainkaan siirto- ja palautuskelpoisten liittymismaksujen kertymää ja liittymismaksut käsitellään siirtokelpoisina. Mikäli verkonhaltija aloittaa uudelleen siirto- ja palautuskelpoisten liittymismaksujen käyttämisen, niin tällöin ne kasvattavat oikaistun taseen korotonta vierasta pääomaa vuosittain kirjatulla määrällä ja niiden vuosittainen nettomuutos palautetaan toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa verkkotoiminnan tuotoksi. 16 Pöyry Management Consulting Oy / Mäkinen Sami, Aaltonen Päivi, Päivärinta Joonas, Saarnio Kaj (2010), Liittymismaksujen ja siirtohäviöihin kuluvan energian hankinnasta syntyneiden kustannusten käsittely valvontamallissa, 29.11.2010 17 KPMG Oy / Pajamo Pekka(2011), Liittymismaksujen käsittelyä valvontamallissa koskeva lausunto, 4.5.2011