Elämässä mukana muutoksissa tukena

Elämässä mukana muutoksissa tukena

Kaikkien Kela Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kaikki Suomessa asuvat ovat jossakin elämänsä vaiheessa Kelan asiakkaita. Myös ulkomailla asuvat voivat kuulua Suomen sosiaaliturvan piiriin ja saada Kelalta etuuksia. Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan kuuluvat lapsiperheiden tuet, asumistuet, opintotuki, sotilasavustus, sairausvakuutus, kuntoutus, vammaisetuudet, työttömän perusturva ja vähimmäiseläkkeet. Kelan maksamat etuudet ovat noin 22 % Suomen sosiaalimenoista. Vuosittain Kelassa ratkaistaan yli neljä miljoonaa etuushakemusta. Palveluverkko kattaa koko maan. Toimistoja ja yhteispalvelupisteitä on yli 300. Toimistoissa, puhelimitse ja verkossa asioidaan vuosittain yhteensä yli 12 miljoonaa kertaa. 3

Eläkelaitoksesta Kelaksi Kansaneläkelaitos perustettiin vuonna 1937. Aluksi se oli nimensä mukaisesti eläkelaitos, joka huolehti pelkästään kansaneläkkeiden maksamisesta. Vähitellen toiminta laajeni. Vuonna 1964 astui voimaan sairausvakuutuslaki, jonka toimeenpano tuli Kelan tehtäväksi. 1980-luvulla Kela sai hoidettavakseen työttömän perusturvan ja 1990-luvulla mm. lapsilisät, opintotuen ja asumistuen, 2000-luvulla elatustuen ja vammaisten tulkkauspalvelun. Kela on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat 12 valtuutettua. Kelan asema on vahvistettu perustuslaissa ja Kansaneläkelaitoksesta annetussa laissa. Kelan toimintaa johtaa hallitus, jonka valtuutetut valitsevat kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Valtio rahoittaa yli 60 % Kelan menoista. Loput rahoitetaan vakuutettujen, työnantajien ja kuntien maksuilla. Kelan vuosittaiset kokonaismenot ovat 12,2 miljardia euroa. Tästä etuuksiin kuluu 11,8 miljardia euroa, yli 2 200 euroa asukasta kohden. Toimintaan kuluu 3,5 % kaikista menoista. 4

Monipuolinen sosiaaliturvan palvelutalo Kelan KULUT 2009 milj. 16 % 8 % 7 % 0 % 4 % 4 % 27% 17 % Kelan toiminta-ajatus on Elämässä mukana muutoksissa tukena. Kela turvaa väestön toimeentuloa, edistää terveyttä ja tukee itsenäistä selviytymistä. Kela kehittää aktiivisesti sosiaaliturvaa ja sen toimeenpanoa. Tavoitteena on, että Kelasta saatava sosiaaliturva on tasoltaan koh tuullista, laadukasta ja selkeää. Kelan tehtävistä sosiaaliturvan hoitajana sekä sosiaaliturvan sisällöstä säädetään eri etuuksia koskevissa laeissa. 17 % Kulut yhteensä 12 214 milj. Kansaneläkevakuutus 3 355 Sairausvakuutus, työtulovakuutus 2 106 Sairausvakuutus, sairaanhoitovakuutus 2 042 Työttömyysturvaetuudet 975 Lapsiperheiden etuudet 1 945 Opintotukietuudet 833 Yleinen asumistuki 482 Muut etuudet 48 Toimintakulut 428 Kelan tehtävänä on myös tiedottaa etuuksista ja palveluista harjoittaa sosiaaliturvan kehittämistä palvelevaa tutkimusta laatia etuuksien ja toiminnan ennakoinnissa ja seurannassa tarvittavia tilastoja, arvioita ja ennusteita tehdä ehdotuksia sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön kehittämisestä. Toimintatietoja Kelasta 2009 2008 2007 2006 2005 Kokonaiskulut, mrd. 12,2 11,5 10,9 10,8 10,7 Etuuskulut, mrd. 11,8 11,1 10,5 10,5 10,4 Toimintakulut/kokonaiskulut, % 3,5 3,2 3,2 3,3 3,1 Etuuskulut/BKT, % 6,9* 6,0* 5,9* 6,3 6,6 Etuuskulut/sosiaalimenot, % 23,3* 22,9 23,1 23,9 24,7 Etuuskulut/asukas, /v 2 202 2 087 1 984 1 984 1 977 Henkilöstö 31.12. 6 042 5 864 5 756 5 973 6 095 *Arvio 6

Kela-kortti on Kelan asiakaskortti. Kortti annetaan jokaiselle Suomen sairausvakuutuksen piiriin kuuluvalle.

Äitiysavustuksesta eläkkeeseen Tyypillisiä tilanteita, joissa asiakkaat ottavat Kelaan yhteyttä, ovat lapsen syntymä, opintojen aloittaminen, sairastuminen, työttömyys tai eläkkeelle siirtyminen. Lapsiperheet Lapsen vanhemmilla on oikeus äitiysavustukseen sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan. Tukea voi saada myös kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin. Jokaisesta alle 17-vuotiaasta lapsesta Kela maksaa kuukausittain lapsilisää. Yksinhuoltaja saa lapsilisän korotettuna. Pienten lasten hoitoa Kela tukee kotihoidon tai yksityisen hoidon tuella. Kela maksaa elatustukea esimerkiksi silloin, kun elatusvelvollinen vanhempi ei ole maksanut vahvistettua elatusapua tai kun avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu. Äitiyspakkaus on suomalainen erikoisuus. Lasta odottava äiti voi valita joko pakkauksen tai rahasumman. Äitiysavustuksen saa myös adoptiolapsesta. Asumisen tuet Pienituloiset voivat saada Kelasta asumistukea osaan asumismenoistaan. Asumistukea saa sekä vuokra- että omistusasunnon menoihin. Osa asumiskustannuksista on kuitenkin maksettava aina itse. Opiskelijat Kela maksaa opiskelijalle kuukausittain opintorahaa ja asumislisää. Opintorahaa voi saada lukio- ja ammatillisista opinnoista aina korkeakouluopintoihin saakka. Sekä opiskelijan omat että nuorempien opiskelijoiden kohdalla vanhempien tulot vaikuttavat opintorahan määrään. Opintotukeen kuuluu myös opintolaina, jonka valtio takaa. Asevelvolliset Kela maksaa sotilasavustusta varusmiespalveluksessa tai siviilipalveluksessa olevalle asevelvolliselle sekä hänen puolisolleen ja lapsilleen. Sotilasavustuksena voi myös saada vakinaisen asunnon kohtuulliset asumismenot ja opintolainojen korot. Sairastaminen Yleinen sairausvakuutus korvaa sairaudesta aiheutuvia kuluja. Potilaalla on mahdollisuus valita, käyttääkö hän julkisia vai yksityisiä terveyspalveluita. Sairausvakuutuksesta Kela korvaa potilaalle osan yksityislääkärien palkkioista ja yksityisten hoitopaikkojen tutkimus- ja hoitokuluista. Myös yksityisestä hammashoidosta saa korvausta. Lisäksi Kela maksaa korvausta omavastuuosuuden ylittävistä matkakuluista sekä lääkärin määräämistä lääkkeistä. Kun sairastunut ei voi tehdä työtään, sairauspäiväraha korvaa hänen ansionmenetystään. Jos työnantaja maksaa palkkaa sairausajalta, Kela maksaa sairauspäivä rahan työnantajalle. Suomen sairausvakuutukseen kuuluvilla henkilöillä on oikeus sairaanhoitoon oleskellessaan tilapäisesti toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä. Oikeus sairaanhoitoon osoitetaan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla, jonka saa maksutta Kelasta. 9

Kuntoutus Kuntoutus säilyttää ja parantaa sairastuneen tai vammautuneen henkilön työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua. Kela korvaa ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen kuluja. Kela tukee myös muuta kuntoutusta, jota toteutetaan eduskunnan vuosittain myöntämän määrärahan turvin. Kuntoutusajan toimeentuloa turvaa kuntoutusraha. Vammaistuet ja vammaisten tulkkauspalvelu Vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille Kela maksaa vammaistukea tai eläkettä saavan hoitotukea, jotta heidän olisi helpompi selviytyä jokapäiväisestä elämästään. Tuen määrät on porrastettu sairauden aiheuttaman haitan ja kustannusten perusteella. Kela vastaa myös vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluiden järjestämisestä. Työttömät Kelasta saavat perusturvan ne työttömät, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan tai joilta kassan maksama päiväraha on päättynyt. Kelan hoitamaa työttömyysturvaa ovat peruspäiväraha ja tarveharkintainen työmarkkinatuki. Eläkeläiset Kela maksaa peruseläketurvana kansaneläkettä silloin, kun henkilön työeläke tai yrittäjätoimintaan perustuvat eläkkeet jäävät pieniksi tai hän ei saa niitä lainkaan. Eläkkeiden vähimmäistasoa turvaa takuueläke 1.3.2011 alkaen. Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen lisäksi Kelan hoitamaa eläketurvaa ovat eläkkeensaajan asumistuki, lapsikorotus sekä rintamalisät. Niitä voi saada, vaikka ei saisikaan Kelasta eläkettä. Omaisen kuolema Kun puoliso tai lapsen isä, äiti tai muu huoltaja kuolee, lakisääteiset perhe-eläkkeet turvaavat lesken ja lasten toimeentuloa. Perhe-eläkkeitä saa sekä Kelasta että vainajan työeläkelaitoksesta. Myös tapaturma- ja liikennevakuutuksesta maksetaan perhe-eläkkeitä. Pienituloinen leski voi saada Kelasta myös eläkkeensaajan asumistukea tai yleistä asumistukea. Muutto Suomeen tai muutto ulkomaille Kelan hoitaman sosiaaliturvan piiriin kuulumisen edellytyksenä on yleensä, että hakija asuu vakinaisesti Suomessa. Suomeen muuttavan henkilön katsotaan asuvan Suomessa maahan tulosta lähtien, jos hänen tarkoituksenaan on jäädä tänne vakinaisesti asumaan. Suomesta ulkomaille muuttanut henkilö ei kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Ulkomailla tilapäisesti, enintään vuoden, oleskelevaa pidetään Suomessa asuvana ja Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvana henkilönä. 10

Palvelua helposti ja läheltä Kela tarjoaa asiakkailleen palveluja verkossa, toimistoissa, puhelimitse ja postitse. Asiakas voi valita itselleen parhaiten sopivan palvelukanavan. Periaatteena on, että asiakkaan hakemus ratkaistaan nopeasti, yhdenmukaisesti ja oikein. Hyvä palvelu edellyttää Kelalta toimivia tietojärjestelmiä sekä tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten, eläkelaitosten ja rahalaitosten kanssa. verkossa Asiakas voi hyödyntää Kelan verkkopalveluja hänelle parhaiten sopivana aikana. Verkkopalvelut ovat internetosoitteessa www.kela.fi. Asiointipalvelussa asiakas voi tarkistaa omia etuustietojaan ja hakea useimpia etuuksia. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Kirjautumisella varmistetaan asioinnin turvallisuus. Laskureiden avulla asiakas voi arvioida, onko hänellä tulojensa perusteella oikeus etuuteen ja kuinka paljon sitä maksettaisiin. toimistossa Kela palvelee eri puolilla maata yli 200 omassa toimistossa. Lisäksi Kela on mukana yli 100 yhteispalvelussa. Asiakas voi asioida missä tahansa Kelan toimistossa. Toimistosta voi myös varata ajan, jolloin voi perusteellisemmin keskustella tilanteestaan. Tietojärjestelmien ja sähköisen asiakirjahallinnan ansiosta hakemus on käsiteltävissä missä päin maata tahansa. Ruuhkautuneista toimistoista siirretään töitä muihin toimistoihin. puhelimessa Kelan asiakkaiden puhelinpalvelua hoitaa valtakunnallinen Yhteyskeskus. Palvelunumerossa asiakasta neuvoo hänen elämäntilanteeseensa sopiviin etuuksiin perehtynyt asiakaspalvelija. postitse Asiakas voi toimittaa hakemuksensa tai sen liitteen Kelaan postitse. Kelan palvelupisteistä saa palautuskuoria, joten asiakkaan ei tarvitse itse maksaa postimaksua. suorakorvauksena Useita Kelan etuuksia voidaan maksaa asiakkaalle suoraan, ilman että hän erikseen hakee niitä. Korvaus vähennetään suoraan asiakkaan lääkelaskusta, yksityisen sairaanhoidon kustannuksista sekä sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tehdyn matkan kustannuksista. Suorakorvaus on asiakkaalle helpoin tapa asioida Kelan kanssa, ja se vähentää myös työtä Kelassa. 13

Yhteystiedot Päätoimitalo Nordenskiöldinkatu 12 PL 450, 00101 HELSINKI Puhelin 020 634 11 Pitäjänmäen toimitalo Höyläämötie 1a B PL 78, 00381 HELSINKI Puhelin 020 634 11 Kelan Jyväskylän toimitalo PL 371, 40101 Jyväskylä Puhelin 020 634 11 www.kela.fi Kelan aluekeskukset Pohjois-Suomen aluekeskus Sepänkatu 18 PL 190, 90101 OULU Puhelin 020 635 4211 Länsi-Suomen aluekeskus Kalevankatu 17 A PL 361, 60101 SEINÄJOKI Puhelin 020 635 5221 Itä-Suomen aluekeskus Suokatu 40 A, 2. krs PL 188, 70101 KUOPIO Puhelin 020 635 7211 Lounais-Suomen aluekeskus Eerikinkatu 26 PL 365, 20101 TURKU Puhelin 020 635 9611 Etelä-Suomen aluekeskus Kirkkokatu 8 PL 149, 15141 LAHTI Puhelin 020 635 1511

Elämässä mukana muutoksissa tukena Erweko, Helsinki 08/2010. Recommended