YK:N YLEISSOPIMUS LAPSEN OIKEUKSISTA

YK:N YLEISSOPIMUS LAPSEN OIKEUKSISTA 1

Vuonna 2009 vietetään YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 20-vuotisjuhlavuotta Yleissopimus lapsen oikeuksista hyväksyttiin pitkän valmistelun jälkeen YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista on kansainvälinen ihmisoikeussopimus. Lapsen oikeuksien yleissopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Oikeudellisesti velvoittavaa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimusta ei pidä sekoittaa ohjelmallisluonteiseen ja yleissopimusta huomattavasti suppeampaan YK:n lapsen oikeuksien julistukseen (1959). YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista: MLL:n sivut: http://www.mll.fi/mll/lasten_oikeudet/yleissopimus/ Finlex: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060 2

Ihmisoikeudet ja ihmisoikeussopimukset Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan jokaiselle ihmiselle yhtäläisesti kuuluvia oikeuksia. Nykyisin ihmisoikeuksilla tarkoitetaan erityisesti niitä oikeuksia, jotka on turvattu yleismaailmallisissa tai alueellisissa ihmisoikeussopimuksissa. Myös tavanomaiseen kansainväliseen oikeuteen sisältyy ihmisoikeusnormeja. Ihmisoikeussopimuksessa sopimusvaltio sitoutuu turvaamaan sopimuksessa määritellyt oikeudet kansalaisilleen ja muille alueellaan oleville ihmisille. Kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen käsite ei ole tarkkarajainen. 3

Ihmisoikeussopimukset Suomi on liittynyt noin 50 kansainväliseen sopimukseen, joita voidaan luonnehtia ihmisoikeussopimukseksi. Valtaosin nämä sopimukset ovat yleissopimuksia, jotka on laadittu Yhdistyneissä Kansakunnissa (YK), Euroopan neuvostossa tai Kansainvälisessä työjärjestössä (ILO). 4

Luonnonoikeudellinen ajattelu ihmisoikeuksien taustalla Ihmisoikeuksien kehittymiseen on vaikuttanut keskeisesti luonnonoikeudellinen ajattelu: Ihmisen säätämistä laeista riippumatta jokaisella yksilöllä on tiettyjä luonnollisia oikeuksia. Moderni ihmisoikeusajattelu syntyi toisen maailmansodan jälkeen. YK:n yleiskokous hyväksyi 10.12.1948 ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen. Vaikka YK:n ihmisoikeuksien julistus ei ole ihmisoikeussopimus, on siitä tullut oikeudellisesti velvoittavaa kansainvälistä tapaoikeutta. Ihmisoikeuksien julistus oli alku yleismaailmallisesti velvoittavien ihmisoikeussopimusten laatimiselle YK:n piirissä. 5

Ihmisoikeuksien universaalisuus, luovuttamattomuus ja perustavanlaatuisuus Ihmisoikeuksien tunnusmerkkejä: Universaalisuus eli yleisyys Syrjinnän kielto Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen luonne: Ihmisoikeudet ovat kaikille ihmisille yhteisiä. Luovuttamattomuus Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiselle hänen ihmisyytensä perusteella eikä niitä voi ottaa häneltä pois julkisen vallan päätöksellä eikä edes henkilön omalla suostumuksella. Perustavanlaatuisuus Vain tärkeät oikeudet ansaitsevat tulla kutsutuiksi ihmisoikeuksiksi. 6

Lapsen ihmisoikeuksien kehittyminen Maailman työjärjestön ILO:n ensimmäiset yleissopimukset (1919) Kansainliiton lapsen oikeuksien julistus (Geneven lapsen oikeuksien julistus, 1924) YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948) YK:n lapsen oikeuksien julistus (1959) Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus (TSS-sopimus) (1966) Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus (KP-sopimus) (1966) YK:n kansainvälinen lapsen vuosi (1979) YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (1989) YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen kaksi valinnaista pöytäkirjaa (2000) 7

LAPSEN OIKEUKSIA TURVAAVIA MUITA IHMISOIKEUSSOPIMUKSIA (1/3) Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet: Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus eli ns. TSS-sopimus (YK, 1966) Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja (Euroopan neuvosto, 1996) Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimukset koskien työhön pääsemiseksi vaadittavaa vähimmäisikää (yleissopimus nro 138, 1973) sekä lapsityön pahimpien muotojen kieltämistä ja välittömiä toimia niiden poistamiseksi (yleissopimus nro 182, 1999) Kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet: Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus eli ns. KP-sopimus (YK, 1966) Euroopan ihmisoikeussopimus (Euroopan neuvosto, 1950) 8

LAPSEN OIKEUKSIA TURVAAVIA MUITA IHMISOIKEUSSOPIMUKSIA (2/3) Tytöt: Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (YK, 1979) Vammaiset lapset: Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus (YK, 2006) Kielelliseen/kansalliseen vähemmistöön kuuluvat lapset: Alueellisia kieliä/vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja (Euroopan neuvosto, 1992) Kansallisten vähemmistön suojelua koskeva puiteyleissopimus (Euroopan neuvosto, 1995) 9

LAPSEN OIKEUKSIA TURVAAVIA MUITA IHMISOIKEUSSOPIMUKSIA (3/3) Etniseen vähemmistöön kuuluvat lapset: Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus (YK, 1965) Pakolaislapset: Pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus (YK, 1951) Vapaudenmenetyksen kohteeksi joutuneet lapset: Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus (YK, 1984) Eurooppalainen yleissopimus kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi (Euroopan neuvosto, 1987) 10

Lapsen oikeuksien yleissopimus on oikeudellisesti velvoittava Lapsen oikeuksien yleissopimukseen on kirjattu lapsen keskeiset ihmisoikeudet. Lapsen oikeuksien yleissopimus sitoo oikeudellisesti sopimuksen ratifioineita valtioita. Sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan ja edistämään yleissopimuksessa määriteltyjä lapsen oikeuksia. Jokaisen sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin lapsen oikeuksien yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi (4 artikla) 11

Lapsen oikeuksien yleissopimus on ollut Suomessa voimassa vuodesta 1991 lähtien Lapsen oikeuksien yleissopimus on tullut Suomessa voimaan vuonna 1991. Yleissopimus on osa Suomen oikeusjärjestystä. Suomi ei ole tehnyt lapsen oikeuksien yleissopimukseen varaumia, joten yleissopimuksen kaikki määräykset ovat Suomea velvoittavia. Lapsen oikeuksien yleissopimus ei vaikuta kansallisen lainsäädännön tai muiden ihmisoikeussopimusten määräyksiin, jotka edistävät yleissopimusta paremmin lapsen oikeuksien toteutumista. (41 artikla) 12

Lapsen oikeuksien yleissopimuksen rakenne Johdanto-osa Ensimmäinen osa (artiklat 1-41) on sopimuksen ydin, sillä siinä määritellään sisällöllisesti yleissopimuksella tunnustetut lapsen oikeudet Toinen osa (artiklat 42-44) sisältää määräykset YK:n lapsen oikeuksien komiteasta ja sen tehtävistä ja menettelytavoista sekä sopimusvaltioiden raportointivelvollisuudesta toinen osa sisältää myös määräyksen, että sopimusvaltio sitoutuu saattamaan yleissopimuksen periaatteet ja määräykset sekä aikuisten että lasten tietoon (42 artikla) Kolmas osa (artiklat 46-54) käsittelee sopimukseen liittymistä ja siitä irtisanoutumista, sopimuksen voimaantuloa ja sopimuksen muuttamista 13

Lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnaiset pöytäkirjat Lapsen oikeuksien yleissopimusta on täydennetty vuonna 2000 kahdella valinnaisella pöytäkirjalla Valinnaiset pöytäkirjat täydentävät yleissopimuksessa turvattuja oikeuksia Valinnaiset pöytäkirjat koskevat lasten osallisuutta aseellisiin selkkauksiin lasten myynnin, lapsiprostituution ja lapsipornografian kieltämistä Valinnainen pöytäkirja lasten osallisuudesta aseellisiin selkkauksiin on ollut Suomessa voimassa 10.5.2002 lähtien. Ks. valinnainen pöytäkirja: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2002/20020031 Valinnainen pöytäkirja lasten myynnin, lapsiprostituution ja lapsipornografian kieltämisestä ei ole vielä Suomessa voimassa. 14

Sopimusvaltio on vastuussa lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvattujen oikeuksien toteuttamisesta Vastuu yleissopimuksessa turvatun oikeuden toteuttamisesta kuuluu viimekädessä sopimusvaltion hallitukselle. Suomessa julkinen valta on poikkeuksellisen vahvasti hajautettu kuntatasolle, jolloin kunnat käytännössä vastaavat suuresta osasta lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvattujen oikeuksien toteutumisesta (esim. sosiaali- ja terveydenhuolto ja opetus). Valtiovallan valvottava, että kunnat noudattavat yleissopimuksen periaatteita ja määräyksiä toiminnassaan. 15

LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUKSESSA TURVATTUJEN OIKEUKSIEN RYHMITTELY YK:n lapsen oikeuksien komitean käyttämä oikeuksien ryhmittely Lapsen määritelmä Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. Sopimuksen yleiset periaatteet Kansalaisoikeudet ja perusvapaudet Perheympäristö ja sijaishuolto Perusterveydenhuolto ja sosiaaliturva Koulutus, vapaa-aika ja kulttuuritoiminta Erityiset turvaamistoimenpiteet, jotka koskevat poikkeusoloissa elävät lapsia lapsia rikosten esitutkinnassa ja rikosprosessissa hyväksikäytön kohteeksi joutuneita lapsia vähemmistöön tai alkuperäiskansaan kuuluvia lapsia 16

LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUKSEN NELJÄ YLEISTÄ PERIAATETTA Syrjinnän kielto (2 artikla) Lapsen edun periaate (3 artikla) Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 artikla) Lapsen näkemysten huomioon ottamisen periaate (12 artikla) 17

Syrjinnän kielto (2 artikla) Yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet on taattava kaikille lapsille ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muiden huoltajiensa rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa erottelua Sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin varmistaakseen, että lasta suojellaan kaikenlaiselta syrjinnältä ja rangaistukselta, jotka perustuvat hänen vanhempiensa, huoltajiensa tai muiden perheenjäsentensä asemaan, toimintaan, mielipiteisiin tai vakaumuksiin. 18

Lapsen edun periaate (3 artikla) Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskeva lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Sopimusvaltion on sitouduttava takaamaan lapselle hänen hyvinvoinnilleen välttämätön suojelu ja huolenpito. Tässä on otettava huomioon lapsen vanhempien, huoltajien tai muiden lapsesta oikeudellisessa vastuussa olevien henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet. Sopimusvaltion on taattava, että lasten huolenpidosta ja suojelusta vastaavat laitokset ja palvelut noudattavat toimivaltaisten viranomaisten antamia määräyksiä, jotka koskevat erityisesti turvallisuutta, terveyttä, henkilökunnan määrää ja soveltuvuutta sekä henkilökunnan riittävää valvontaa. 19

Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 artikla) Jokaisella lapsella on synnynnäinen oikeus elämään. Sopimusvaltion on taattava lapselle henkiinjäämisen ja kehittymisen edellytykset mahdollisimman täysimääräisesti. 20

Lapsen näkemysten huomioon ottamisen periaate (12 artikla) Sopimusvaltion on taattava lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapsen oikeuden toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa asioissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä. 21

KANSALAISOIKEUDET JA PERUSVAPAUDET Nimi ja kansalaisuus (7 artikla) Henkilöllisyyden säilyttäminen (8 artikla) Ilmaisuvapaus (13 artikla) Ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus (14 artikla) Yhdistymis- ja kokoontumisvapaus (15 artikla) Yksityisyyden suoja (16 artikla) Asianmukainen tiedonsaanti joukkotiedotusvälineiden välityksellä (17 artikla) Kidutuksen tai muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kielto (37 artiklan a-kohta) 22

Lapsen oikeus rekisteröintiin, nimeen, kansalaisuuteen sekä lapsen oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan (7 artikla) Lapsi on rekisteröitävä (väestörekisteriin) heti syntymänsä jälkeen. Lapsella on syntymästään lähtien oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Mikäli mahdollista, lapsella on oikeus tuntea vanhempansa ja oikeus olla heidän hoidettavanaan. Sopimusvaltion on taattava näiden oikeuksien toteuttamisen kansallisen lainsäädäntönsä ja kansainvälisissä yleissopimuksissa määriteltyjen velvoitteidensa mukaisesti etenkin silloin, kun lapsi muuten olisi kansalaisuudeton. 23

Lapsen oikeus säilyttää henkilöllisyytensä (8 artikla) Sopimusvaltion on sitouduttava kunnioittamaan lapsen oikeutta säilyttää henkilöllisyytensä, myös kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaissuhteensa niin kuin lainsäädännössä niistä määrätään ilman, että niihin puututaan laittomasti. Milloin lapselta on laittomasti riistetty hänen henkilöllisyytensä osittain tai kokonaan, valtion on annettava hänelle asianmukaista apua ja suojelua pyrkimyksenään nopeasti palauttaa lapselle hänen henkilöllisyytensä. 24

Lapsen mielipiteenvapaus (13 artikla) Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä. Oikeus sisältää vapauden hakea, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia yli rajojen suullisessa, kirjallisessa, painetussa, taiteen tai missä tahansa muussa lapsen valitsemassa muodossa. Oikeuden käytölle voidaan asettaa rajoituksia, mutta vain sellaisia, joista säädetään laissa ja jotka ovat välttämättömiä muiden oikeuksien tai maineen kunnioittamiseksi tai kansallisen turvallisuuden, yleisen järjestyksen tai väestön terveyden tai moraalin suojelemiseksi. 25

Lapsen ajatuksen-, omantunnon ja uskonnonvapaus (14 artikla) Sopimusvaltion on kunnioitettava lapsen oikeutta ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Sopimusvaltion on kunnioitettava vanhempien ja huoltajien oikeuksia ja velvollisuuksia antaa lapselle ohjausta hänen oikeutensa käyttämisessä tavalla, joka on sopusoinnussa lapsen kehitystason kanssa. Lapsen vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai vakaumustaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista säädetään laissa ja jotka ovat välttämättömiä yleisen turvallisuuden, järjestyksen, terveyden ja moraalin tai muiden ihmisten perusoikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi. 26

Lapsen yhdistymis- ja kokoontumisvapaus (15 artikla) Sopimusvaltion on tunnustettava lapsen oikeus yhdistymisvapauteen ja rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen. Näiden oikeuksien käyttämiselle ei saa asettaa muita rajoituksia kuin sellaisia, jotka ovat säädettyjen lakien mukaisia ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansalliselle ja yleiselle turvallisuudelle, yleiselle järjestykselle, väestön terveyden tai moraalin suojelemiselle tai muiden ihmisten vapauksien tai oikeuksien suojelemiselle. 27

Lapsen oikeus yksityisyyteen ja lapsen perheen, kodin ja kirjeenvaihdon suoja (16 artikla) Lapsen yksityisyyteen, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon ei saa puuttua mielivaltaisesti tai laittomasti eikä lapsen kunniaa tai mainetta saa laittomasti halventaa. Lapsella on oikeus lain suojaan tällaiselta puuttumiselta ja halventamiselta. 28

Lapsen oikeus tiedonsaantiin joukkotiedotusvälineistä (17 artikla) (1/2) Sopimusvaltion on tunnustettava joukkotiedotusvälineiden tärkeä tehtävä. Valtion on taattava, että lapsi saa tietoa monenlaisista kansallisista ja kansainvälisistä lähteistä, erityisesti niistä, joiden toiminta tähtää hänen sosiaalisen, hengellisen ja moraalisen hyvinvointinsa sekä ruumiillisen terveytensä ja mielenterveytensä edistämiseen. Tässä tarkoituksessa sopimusvaltion tulee: Edistää tiedotusvälineitä levittämään lapsen sosiaalista ja sivistyksellistä kehitystä edistävää tietoa ja aineistoa. Edistää kansainvälistä yhteistyötä erilaisista sivistyksellisistä, kansallisista tai kansainvälisistä lähteistä olevan tällaisen tiedon ja aineiston tuottamiseksi, vaihtamiseksi ja levittämiseksi. 29

Lapsen oikeus tiedonsaantiin joukkotiedotusvälineistä (17 artikla) (2/2) Sopimusvaltion tulee Edistää lastenkirjojen tuottamista ja levittämistä. Rohkaista tiedotusvälineitä kiinnittämään erityistä huomiota vähemmistöryhmiin kuuluvien tai alkuperäiskansojen lasten kielellisiin tarpeisiin. Rohkaista kehittämään asianmukaisia ohjelmia lasten suojelemiseksi heidän hyvinvoinnilleen vahingolliselta tiedolta ja aineistolta. 30

Lapsen kidutuksen sekä julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun ja rangaistuksen kielto (37 artiklan a-kohta) Sopimusvaltion on taattava, että lasta ei kiduteta eikä kohdella tai rangaista julmalla, epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla. Kuolemanrangaistusta tai elinkautista tuomiota ilman vapauttamismahdollisuutta ei tule langettaa alle 18-vuotiaana tehdyistä rikoksista. 31

PERHEYMPÄRISTÖÄ JA SIJAISHUOLTOA KOSKEVAT OIKEUDET Vanhempien vastuu lapsen ohjaamisesta (5 artikla) Vanhempien yhteinen vastuu (18 artikla) Lapsen ja hänen vanhempiensa tahdonvastaisen erottamisen kielto (9 artikla) Perheen jälleenyhdistäminen (10 artikla) Laittomien maastakuljetusten ja palauttamatta jättämisten ehkäiseminen (11 artikla) Elatusavun maksaminen (27 artiklan 4 kappale) Perheen turvaa vailla olevan lapsen oikeus erityiseen valtion suojeluun ja tukeen (20 artikla) Lapseksiottamista eli adoptiota koskevat edellytykset (21 artikla) Sijaishuollon tarkistaminen (25 artikla) Suojelu väkivallalta, vahingoittamiselta, pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä (19 artikla) Toipumisen ja sopeutumisen edistäminen (39 artikla) 32

Vanhempien tarjoama ohjaus ja neuvonta (5 artikla) Sopimusvaltion tulee kunnioittaa vanhempien, huoltajien tai muiden lapsesta oikeudellisesti vastuussa olevien henkilöiden vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia tarjota lapselle hänen kehittyvien valmiuksiensa mukaisesti asianmukaista ohjausta ja neuvoa lapsen oikeuksien yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien käyttämiseksi. Toisin sanoen: lapsi tarvitsee yleensä vanhempiensa apua ja tukea oikeuksiensa toteuttamiseksi eikä valtio saa estää tai rajoittaa vanhempia edistämästä ja ajamasta lapsen oikeuksia. 33

Vanhempien vastuu lapsen kasvusta ja kehityksestä (18 artiklan 1-2 kappale) Sopimusvaltion tulee pyrkiä parhaansa mukaan takaamaan sen periaatteen tunnustamisen, että vanhemmat vastaavat yhteisesti lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Vanhemmilla tai huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Lapsen edun on määrättävä heidän toimintansa. Valtion on annettava vanhemmille ja muille lapsen huoltajille asianmukaista apua heidän hoitaessaan lastenkasvatustehtäväänsä. Valtion on huolehdittava lastensuojelulaitosten ja -palvelujen kehittämisestä. 34

Lapsen ja hänen vanhempiensa tahdonvastaisen erottamisen kielto ja tahdonvastaisen erottamisen edellytykset (9 artikla) Sopimusvaltion on taattava, ettei lasta eroteta vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti paitsi, kun toimivaltaiset viranomaiset, joiden päätökset voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittaviksi, toteavat soveltuvien lakien ja menettelytapojen mukaisesti sen olevan lapsen edun mukaista. Kaikille asianosaisille on annettava mahdollisuus toimissa, jotka koskevat lapsen ja hänen vanhempansa erottamisesta toisistaan, osallistua asian käsittelyyn ja tuoda siinä julki näkökantansa. Sopimusvaltion on kunnioitettava vanhemmastaan tai vanhemmistaan erossa asuvan lapsen oikeutta ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaankin vanhempaansa säännöllisesti, paitsi jos se on lapsen edun vastaista. 35

Lapsen ja hänen vanhempiensa jälleenyhdistäminen tilanteessa, jossa lapsi ja hänen vanhempansa ovat eri valtioissa (10 artikla) Lapsen tai hänen vanhempiensa hakemukset, jotka koskevat valtioon saapumista tai sieltä lähtemistä, perheen jälleenyhdistämiseksi on käsiteltävä myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti. Lapsella, jonka vanhemmat asuvat eri valtioissa, on oikeus säännöllisesti ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä molempiin vanhempiinsa, paitsi poikkeuksellisissa tapauksissa. Sopimusvaltion on kunnioitettava lapsen ja hänen vanhempiensa oikeutta lähteä mistä tahansa maasta, myös omasta maastaan, ja saapua omaan maahansa. Oikeudelle lähteä maasta voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä kansallisen turvallisuuden, yleisen järjestyksen, väestön terveyden ja moraalin tai muiden ihmisten oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi ja jotka ovat sopusoinnussa yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien kanssa. 36

Lasten laittomien maastakuljetusten ja palauttamatta jättämisten ehkäiseminen (11 artikla) Sopimusvaltion on ryhdyttävä toimiin ehkäistäkseen lasten laittomat maastakuljetukset ja ulkomailta palauttamatta jättämiset. Tässä tarkoituksessa valtiot edistävät kahden- ja monenvälisten sopimusten tekemistä tai olemassa oleviin sopimuksiin liittymistä. 37

Lapsen elatusmaksujen saannin turvaaminen (27 artiklan 4 kappale) Sopimusvaltion on pyrittävä kaikin mahdollisin keinoin turvaamaan lapsen elatusmaksujen saanti vanhemmilta tai muilta lapsesta taloudellisessa vastuussa olevilta niin sopimusvaltiossa kuin ulkomailtakin. Erityisesti silloin kun lapsesta taloudellisessa vastuussa oleva asuu eri maassa kuin lapsi, sopimusvaltiot edistävät kansainvälisiin sopimuksiin liittymistä tai niiden tekemistä sekä muiden asianmukaisten järjestelyjen tekemistä. 38

Perheen turvaa vailla olevan lapsen oikeus erityiseen valtion suojeluun ja tukeen (20 artikla) Lapselle, joka on tilapäisesti tai pysyvästi vailla perheen turvaa tai jonka edun mukaista ei ole antaa hänen pysyä perhepiirissä, on oikeus valtion antamaan erityiseen suojeluun ja tukeen. Sopimusvaltion on taattava tällaiselle lapselle vaihtoehtoisen hoidon kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti vaihtoehtoinen hoito voi muun muassa olla sijaisperhehoito, lapseksiotto tai tarvittaessa sijoitus sopivaan lastensuojelulaitokseen. Ratkaisua harkittaessa on asianmukaista huomiota kiinnitettävä jatkuvuuden toivottavuuteen lapsen kasvatuksessa ja lapsen etniseen, uskonnolliseen, sivistykselliseen ja kielelliseen taustaan. 39

Lapseksiottamista eli adoptiota koskevat edellytykset (21 artikla) (1/2) Sopimusvaltion, joka tunnustaa tai sallii lapseksiottamisen, on taattava, että kaikessa ensisijainen huomio kiinnitetään lapsen etuun. Sopimusvaltion on: taattava, että lapseksiottamisen voivat vahvistaa vain toimivaltaiset viranomaiset, jotka toteavat, että lapseksiottaminen voidaan sallia ottaen huomioon lapsen asema ja hänen suhteensa vanhempiinsa, sukulaisiinsa ja huoltajiinsa ja että tarvittaessa asianosaiset ovat antaneet tietoisen suostumuksensa lapseksiottamiseen saatuaan asianmukaista ottolapsineuvontaa. 40

Lapseksiottamista eli adoptiota koskevat edellytykset (21 artikla) (2/2) Sopimusvaltion on: tunnustettava, että kansainvälistä lapseksiottamista voidaan harkita vaihtoehtoisena hoitomuotona, jos lasta ei voida sijoittaa sijaisperheeseen tai ottaa lapseksi tai millään muulla sopivalla tavalla hoitaa lapsen omassa maassa taattava, että toiseen maahan lapseksiotettava lapsi nauttii vastaavista turvatoimista ja -tasosta kuin kansallisessa lapseksiottamisessa ryhdyttävä kaikkiin asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, ettei kansainvälinen lapseksiottaminen asiattomasti hyödytä asianosaisia taloudellisesti edistettävä artiklan päämääriä tekemällä tarvittaessa kahden- tai monenvälisiä sopimusjärjestelyjä tai sopimuksia. 41

Sijaishuoltoon sijoitetun lapsen oikeus ajoittain tarkistaa hänelle annettu hoito/huolto ja sen olosuhteet (25 artikla) Sopimusvaltion on taattava lapselle, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat sijoittaneet lapsen huollon järjestämiseksi, lapsen suojelemiseksi tai lapsen ruumiillisen tai henkisen terveyden hoitoa varten oikeuden hänelle annetun hoidon ja hänen sijoitukseensa liittyvien muiden olosuhteiden ajoittaiseen tarkistamiseen. 42

Valtion velvollisuus suojella lasta kaikenlaiselta väkivallalta, vahingoittamiselta, pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä (19 artikla) Sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin, sosiaalisiin ja koulutuksellisiin toimiin suojellakseen lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä tai välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä, mukaan lukien seksuaalinen hyväksikäyttö. Suojelutoimien tulee tarvittaessa sisältää tehokkaita menetelmiä sosiaalisten ohjelmien perustamiseksi, joiden avulla lasta ja hänestä huolehtivia henkilöitä tuettaisiin, samoin kuin menetelmiä lasten pahoinpitelytapausten ehkäisemiseksi, tunnistamiseksi, raportoimiseksi, käsiteltäväksi saattamiseksi, tutkimiseksi, hoitamiseksi ja jatkoseurannaksi sekä tarvittaessa oikeuslaitoksen asiaan puuttumiseksi. 43

Valtion velvollisuus edistää kaltoinkohdellun lapsen toipumista ja yhteiskunnallista sopeutumista (39 artikla) Sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin asianmukaisiin toimiin edistääkseen minkä tahansa laiminlyönnin, hyväksikäytön, pahoinpitelyn, kidutuksen tai muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen, tai aseellisen selkkauksen uhriksi joutuneen lapsen ruumiillista ja henkistä toipumista sekä yhteiskunnallista sopeutumista. Toipumisen ja sopeutumisen on tapahduttava ympäristössä, joka edistää lapsen terveyttä, itsekunnioitusta ja ihmisarvoa. 44

TERVEYDENHUOLTOA JA SOSIAALITURVAA KOSKEVAT OIKEUDET Vammaisen lapsen erityiset oikeudet (23 artikla) Terveydenhuolto ja kuntoutus (24 artikla) Sosiaaliturva (26 artikla) Päivähoito (18 artiklan 3 kappale) Riittävä elintaso (27 artikla) 45

Vammaisen lapsen erityiset oikeudet (23 artikla) Sopimusvaltion on tunnustettava, että henkisesti tai ruumiillisesti vammaisen lapsen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä oloissa, jotka takaavat ihmisarvon, edistävät itseluottamusta ja helpottavat lapsen aktiivista osallistumista yhteisönsä toimintaan. Sopimusvaltion on tunnustettava vammaisen lapsen oikeuden saada erikoishoitoa sekä varmistettava avun ulottamisen käytettävissä olevien voimavarojensa mukaisesti siihen oikeutettuihin lapsiin sekä heidän hoidostaan vastaaviin henkilöihin. Apu on suunniteltava varmistamaan vammaisen lapsen mahdollisuus koulunkäyntiin, koulutukseen, terveydenhoito- ja kuntoutuspalveluihin, ammattikoulutukseen ja virkistystoimintaan. Valtioiden on edistettävä kansainvälistä yhteistyötä vammaisten lasten hoitoa koskevassa tietojen vaihdossa. 46

Lapsen oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä terveyspalveluista (24 artikla) (1/2) Sopimusvaltion on tunnustettava, että lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista. Sopimusvaltion tulee pyrkiä varmistamaan, ettei yksikään lapsi joudu luopumaan oikeudestaan nauttia tällaisista terveyspalveluista. Sopimusvaltion on pyrittävä tämän oikeuden täysimääräiseen toteuttamiseen ja ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin erityisesti: vähentääkseen imeväis- ja lapsikuolleisuutta varmistaakseen, että kaikki lapset saavat välttämättömän lääkärinja terveydenhoidon, jossa painottuu perusterveydenhoidon kehittäminen taistellakseen tauteja ja aliravitsemusta vastaan taatakseen asianmukaisen terveydenhoidon odottaville ja synnyttäneille äideille 47

Lapsen oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä terveyspalveluista (24 artikla) (2/2) varmistaakseen, että erityisesti vanhemmat ja lapset, saavat tietoa ja opetusta ja että heitä tuetaan käyttämään saamiaan perustietoja lapsen terveydestä ja ravinnosta, rintaruokinnan eduista, ympäristöhygieniasta ja onnettomuuksien ehkäisystä kehittääkseen ehkäisevää terveydenhuoltoa, vanhempainohjausta sekä perhekasvatusta ja palveluja. Sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tehokkaisiin ja tarkoituksenmukaisiin toimiin poistaakseen lasten terveydelle vahingollisia perinteisiä tapoja. Sopimusvaltioiden on sitouduttava sitoutuvat edistämään ja kannustamaan kansainvälistä yhteistyötä toteuttaakseen asteittain tässä artiklassa tunnustetun oikeuden toteuttamisen kokonaisuudessaan. 48

Lapsen oikeus sosiaaliturvaan (26 artikla) Sopimusvaltion on tunnustettava jokaisen lapsen oikeus nauttia sosiaaliturvasta, mukaan luettuna sosiaalivakuutus ja ryhdyttävä välttämättömiin toimiin tämän oikeuden täydeksi toteuttamiseksi kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Näitä etuuksia myönnettäessä on tarvittaessa otettava huomioon lapsen ja hänen elatuksestaan vastuussa olevien henkilöiden varallisuus ja olosuhteet, kuten myös muut lapsen esittämään tai hänen puolestaan esitettyyn hakemukseen vaikuttavat seikat. 49

Työssäkäyvien vanhempien oikeus hyödyntää lastenhoitopalveluita (18 artiklan 3 kappale) Sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin asianmukaisiin toimiin taatakseen, että työssäkäyvien vanhempien lapsilla on oikeus hyödyntää heille tarkoitettuja lastenhoitopalveluita ja laitoksia. (lasten päivähoitopalveluita) 50

Lapsen oikeus riittävään elintasoon (27 artikla) Sopimusvaltion on tunnustettava jokaisen lapsen oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Vanhemmilla tai muilla lapsen huollosta vastaavilla on ensisijainen velvollisuus kykyjensä ja taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaisesti turvata lapsen kehityksen kannalta välttämättömät elinolosuhteet. Valtion on ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin tukeakseen vanhempia ja muita lapsesta vastuussa olevia tämän oikeuden toteuttamisessa sekä antavat tarvittaessa aineellista apua ja tukevat ohjelmia, joissa kiinnitetään huomiota erityisesti ravintoon, vaatetukseen ja asumiseen. 51

KOULUTUSTA, VAPAA-AIKAA JA KULTTUURITOIMINTAA KOSKEVAT OIKEUDET Oikeus saada koulutusta (28 artikla) Koulutuksen tavoitteet(29 artikla) Oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, leikkimiseen, virkistystoimintaan sekä oikeus osallistua kulttuurielämään ja taiteisiin (31 artikla) 52

Lapsen oikeus saada opetusta ja opetusta koskevat oikeudet (28 artikla) (1/2) Sopimusvaltio tunnustaa jokaisen lapsen oikeuden saada opetusta. Toteuttaakseen tämän oikeuden sopimusvaltio erityisesti: Tekee pakolliseksi perusasteen koulutuksen, jonka tulee olla maksutta kaikkien saatavilla. Tukee erilaisten keskiasteen koulutusmuotojen kehittämistä, mukaan luettuina opinto- ja ammatinvalinnanohjaus, saattaa ne jokaisen lapsen ulottuville ja ryhtyy toimenpiteisiin, kuten maksuttoman opetuksen käyttöönottamiseen ja taloudellisen tuen antamiseen sitä tarvitseville. Saattaa korkea-asteen koulutuksen kaikkien ulottuville heidän kykyjensä perusteella. Tuo opetukseen ja ammattikoulutukseen liittyvän tiedon ja ohjauksen kaikkien lasten saataville ja ulottuville. Ryhtyy toimenpiteisiin koulunkäynnin säännöllisyyden edistämiseksi ja koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi. 53

Lapsen oikeus saada opetusta ja opetusta koskevat oikeudet (28 artikla) (2/2) Sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin taatakseen, että kurinpito kouluissa tapahtuu tavalla, joka on lapsen ihmisarvon mukaista ja sopusoinnussa tämän yleissopimuksen kanssa. Valtioiden on edistettävä kansainvälistä yhteistyötä koulutukseen liittyvissä asioissa pyrkien erityisesti poistamaan tietämättömyyden ja lukutaidottomuuden koko maailmasta ja helpottamaan tieteellisen ja teknisen tiedon sekä nykyaikaisten opetusmenetelmien hyödyntämistä. 54

Lapsen koulutuksen tavoitteet (29 artikla) (1/2) Lapsen koulutuksen tulee pyrkiä lapsen persoonallisuuden, lahjojen sekä henkisten ja ruumiillisten valmiuksien mahdollisimman täyteen kehittämiseen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien sekä YK:n peruskirjan periaatteiden kunnioittamisen kehittämiseen kunnioituksen edistämiseen lapsen vanhempia, omaa sivistyksellistä identiteettiä, kieltä ja arvoja, lapsen asuin- ja synnyinmaan kansallisia arvoja sekä hänen omastaan poikkeavia kulttuureita kohtaan 55

Lapsen koulutuksen tavoitteet (29 artikla) (2/2) lapsen valmistamiseen vastuulliseen elämään vapaassa yhteiskunnassa ymmärryksen, rauhan, suvaitsevaisuuden, sukupuolten välisen tasa-arvon ja kaikkien kansakuntien, etnisten, kansallisten ja uskonnollisten ryhmien sekä alkuperäiskansoihin kuuluvien henkilöiden välisen ystävyyden hengessä kunnioituksen edistämiseen elinympäristöä kohtaan. Yksilöiden ja yhteisöjen oikeutta perustaa ja johtaa oppilaitoksia ei tule rajoittaa edellyttäen, että oppilaitoksissa noudatetaan edellä esitettyjä periaatteita ja vaatimusta, että tällaisessa laitoksissa annetun koulutuksen tulee vastata valtion asettamaa vähimmäistasoa. 56

Lapsen oikeus lepoon, vapaa-aikaan, leikkimiseen, virkistystoimintaan ja kulttuurielämään osallistumiseen (31 artikla) Sopimusvaltion on tunnustettava lapsen oikeus: lepoon ja vapaa-aikaan lapsen ikään mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan osallistumisen kulttuurielämään ja taiteisiin. Sopimusvaltion on kunnioitettava ja edistettävä lapsen oikeutta osallistua kaikkeen kulttuuri- ja taideelämään ja kannustavat sopivien ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajantoimintoihin. 57

ERITYISET TOIMET LAPSEN OIKEUKSIEN TURVAAMISEKSI (1/2) Poikkeusoloissa elävät lapset: Pakolaislapsen oikeus suojeluun (22 artikla) Lasten suojeleminen aseellisissa selkkauksissa (38 artikla) Lapset rikosprosessissa: Lapsen oikeudet esitutkinnassa ja rikosprosessissa (40 artikla) Lapsen laittoman tai mielivaltaisen vapaudenriiston kielto, pidätetyn, vangitun tai muun vapaudenriiston kohteeksi joutuneen lapsen oikeudet (37 artiklan b-d-kohdat) Kielto langettaa kuolemanrangaistusta ja elinkautista vapausrangaistusta ilman vapautumismahdollisuutta (37 artiklan a- kohta) Kaltoinkohdelluksi tulleen lapsen toipumisen ja sopeutumisen edistäminen (39 artikla) 58

ERITYISET TOIMET LAPSEN OIKEUKSIEN TURVAAMISEKSI (2/2) Hyväksikäytön kohteeksi joutuneet lapset ja heidän toipumisensa ja sosiaalisen sopeutumisensa edistäminen: Suojelu taloudelliselta hyväksikäytöltä ja haitalliselta työnteolta (32 artikla) Suojelu huumausaineiden käytöltä (33 artikla) Suojelu seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön eri muodoilta (34 artikla) Lasten ryöstämisen, myynnin ja kauppaamisen estäminen (35 artikla) Vähemmistöön tai alkuperäiskansaan kuuluvat lapset: Etniseen, uskonnolliseen tai kielelliseen vähemmistöön tai alkuperäiskansaan kuuluvan lapsen oikeus kulttuuriset, uskonnolliset ja kielelliset oikeudet (30 artikla) 59

Pakolaislapsen oikeus suojeluun ja humanitaariseen apuun (22 artikla) Sopimusvaltion on ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin taatakseen, että lapsi joka yksin tai yhdessä vanhempiensa tai muun henkilön kanssa anoo pakolaisen asemaa tai jota pidetään pakolaisena kansainvälisen tai kansallisen oikeuden ja menettelytapojen mukaan saa asianmukaista suojelua ja humanitaarista apua voidakseen nauttia tässä yleissopimuksessa ja muissa ihmisoikeussopimuksissa tunnustettuja oikeuksia. Tämän toteuttamiseksi valtiot osallistuvat ponnisteluihin tällaisen lapsen suojelemiseksi ja avustamiseksi sekä pakolaislapsen vanhempien tai muiden perheenjäsenten jäljittämiseksi, jotta saataisiin lapsen ja hänen perheensä jälleenyhdistämisen kannalta välttämättömiä tietoja. Silloin kun vanhempia tai muita perheenjäseniä ei löydetä, lapsen on saatava sellaista suojelua kuin syystä tai toisesta perheen turvaa pysyvästi tai tilapäisesti vailla olevalle lapselle tämän yleissopimuksen mukaisesti annetaan. 60

Lasten suojeleminen aseellisissa selkkauksissa (38 artikla) Sopimusvaltio sitoutuu kunnioittamaan niitä kansainvälisen humanitäärisen oikeuden sääntöjä, jotka soveltuvat niihin aseellisissa selkkauksissa ja joilla on merkitystä lapsen kannalta, sekä takaamaan kunnioituksen näitä sääntöjä kohtaan. Sopimusvaltio ryhtyy kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin varmistaakseen, etteivät alle 15-vuotiaat henkilöt suoranaisesti osallistu vihollisuuksiin. Sopimusvaltio pidättäytyy värväämästä asevoimiinsa henkilöä, joka ei ole täyttänyt 15 vuotta. Kutsuessaan palvelukseen niitä, jotka ovat täyttäneet 15 vuotta mutta eivät 18 vuotta, valtio pyrkii antamaan etusijan tämän ikäryhmän vanhimmille. Sopimusvaltio ryhtyy kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisten siviiliväestön suojelua koskevien velvoitteidensa mukaisesti kaikkiin mahdollisiin toimiin suojellakseen ja hoitaakseen lapsia, joihin aseellinen selkkaus vaikuttaa. HUOM! Valinnaisessa pöytäkirjassa on pidemmälle meneviä määräyksiä lapsen suojelemisesta aseellisissa selkkauksissa 61

Yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja lasten osallistumisesta aseellisiin selkkauksiin (1/2) Sopimusvaltion on ryhdyttävä ryhtyy kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin varmistaakseen, ettei sen asevoimien alle 18-vuoitaat jäsenet suoranaisesti osallistu vihollisuuksiin. (pöytäkirjan 1 artikla) Sopimusvaltion on varmistettava, ettei sen asevoimiin värvätä alle 18-vuotiaita henkilöitä pakolla. (pöytäkirjan 2 artikla) Sopimusvaltio nostaa asevoimiin värväytymisen ikärajaa ottaen huomioon, että alle 18-vuotaat henkilöt ovat oikeutettuja erityiseen suojeluun. Sopimusvaltio, joka sallii alle 18-vuotiaana vapaaehtoisen värväytymisen asevoimiin antaa vähintään takeet siitä, että värväys perustuu todelliseen vapaaehtoisuuteen vanhemmat tai huoltajat ovat antaneet värväykselle suostumuksensa värvättävät henkilöt ovat täysin tietoisia asepalvelukseen liittyvistä velvollisuuksista värvättävät henkilöt todistavat ikänsä luotettavasti ennen heidän hyväksymistään asepalvelukseen. (pöytäkirjan 3 artikla) 62

Yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja lasten osallistumisesta aseellisiin selkkauksiin (2/2) Sopimusvaltion asevoimista erilliset aseistautuneet ryhmät eivät saa värvätä alle 18-vuotiaita tai käyttää heitä vihollisuuksien aikana ja valtion on ryhdyttävä toimenpiteisiin tämän ehkäisemiseksi. (pöytäkirjan 4 artikla) Sopimusvaltion on ryhdyttävä toimenpiteisiin varmistaakseen, että sen alueella olevat henkilöt, jotka värvätään tai joita käytetään vihollisuuksien aikana pöytäkirjan vastaisesti, kotiutetaan tai muutoin vapautetaan palveluksesta. (6 artikla) Sopimusvaltion on myös autettava pöytäkirjan vastaisen toiminnan uhrien toipumisessa ja sopeutumisessa. (6 artikla) Valtioiden on tehtävä yhteistyötä pöytäkirjan määräysten täytäntöönpanon osalta, mukaan lukien pöytäkirjan vastaisen toiminnan ehkäiseminen ja pöytäkirjan vastaisen toiminnan uhrien kuntouttaminen. (7 artikla) 63

Lapsen oikeudet esitutkinnassa ja rikosprosessissa (40 artikla) (1/4) Sopimusvaltion on tunnustettava jokaiselle lapselle, jonka väitetään syyllistyneen rikoslain rikkomiseen, jota syytetään siitä tai jonka on todettu sitä rikkoneen, oikeuden tulla kohdelluksi tavalla, joka edistää lapsen ihmisarvoa ja arvokkuutta, joka vahvistaa lapsen kunnioitusta muiden ihmisoikeuksia ja perusvapauksia kohtaan sekä ottaa huomioon lapsen iän ja pyrkimyksen edistää hänen yhteiskunnallista sopeutumistaan ja rakentavan roolin omaksumista yhteiskunnassa. Tämän toteuttamiseksi valtio takaa erityisesti, että: lapsen ei väitetä syyllistyneen rikoslain rikkomiseen, häntä ei syytetä siitä tai hänen ei todeta rikkoneen sitä tekojen tai laiminlyöntien perusteella, jotka eivät tekohetkellä olleet kiellettyjä kansallisessa lainsäädännössä tai kansainvälisessä oikeudessa 64

Lapsen oikeudet esitutkinnassa ja rikosprosessissa (40 artikla) (2/4) Lapsella, jonka väitetään syyllistyneen tai jota syytetään rikoslain rikkomisesta, on ainakin seuraavat takeet: Häntä pidetään syyttömänä, kunnes hänet lain mukaan todetaan syylliseksi. Hänelle on ilmoitettava viipymättä häntä vastaan esitetyt syytteet, ja hänellä on oikeus saada oikeusapua. Hänen on viipymättä saatava asiansa riippumattoman ja puolueettoman viranomaisen tai oikeudellisen elimen päätettäväksi rehellisessä oikeudenkäynnissä oikeustai muun asianmukaisen avustajan läsnä ollessa ja hänen vanhempansa tai huoltajansa läsnä ollessa. Häntä ei saa pakottaa todistamaan tai tunnustamaan syyllisyyttään. 65

Lapsen oikeudet esitutkinnassa ja rikosprosessissa (40 artikla) (3/4) Hänen on voitava kuulustella tai kuulusteluttaa vastapuolen todistajia sekä saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi. Jos hänen katsotaan rikkoneen lakia, hänellä on oikeus saada tämä päätös ja sen perusteella määrätyt toimenpiteet korkeamman viranomaisen tai oikeudellisen elimen käsiteltäväksi. Hänen on saatava maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu kieltä, jolla asiaa käsitellään. Hänen yksityisyyttään on kunnioitettava täydellisesti asian käsittelyn kaikissa vaiheissa. 66

Lapsen oikeudet esitutkinnassa ja rikosprosessissa (40 artikla) (4/4) Sopimusvaltion on pyrittävä edistämään sellaisten lakien säätämistä, menettelytapojen ja viranomaisten asettamista ja laitosten perustamista, jotka soveltuvat erityisesti lapsiin, joiden väitetään syyllistyneen, joita syytetään tai joiden on todettu rikkoneen rikoslakia, ja erityisesti: Säätämällä vähimmäisiän, jota nuorempia lapsia ei pidetä kelpoisina rikkomaan rikoslakia (rikosoikeudellinen vastuuikäraja). Aina milloin mahdollista, ryhtymään muihin kuin oikeudellisiin toimenpiteisiin tällaisten lasten kohdalla, edellyttäen, että ihmisoikeuksia ja oikeusturvaa kunnioitetaan täydellisesti. Sen varmistamiseksi, että lapsia kohdellaan heidän hyvinvoinnilleen sopivalla sekä heidän olosuhteisiinsa ja rikkomukseensa oikeassa suhteessa olevalla tavalla, on oltava mahdollisuus erilaisiin järjestelyihin kuten huolenpitoon, ohjausta ja valvontaa koskeviin päätöksiin, neuvontaan, viranomaisvalvontaan, sijaisperhehoitoon, opetus- ja ammattikoulutusohjelmiin ja muihin laitossijoituksen vaihtoehtoihin. 67

Lapsen laittoman tai mielivaltaisen vapaudenriiston kielto sekä pidätetyn, vangitun tai muun vapaudenriiston kohteeksi joutuneen lapsen oikeudet (37 artiklan b-d-kohdat) (1/2) Lapselta ei saa riistää hänen vapauttaan laittomasti tai mielivaltaisesti. Lapsen pidättämisessä, muussa vapaudenriistossa tai vangitsemisessa tulee noudattaa lakia ja näihin toimiin on turvauduttava vasta viimeisenä ja mahdollisimman lyhytaikaisena keinona. Vapaudenriiston kohteeksi joutunutta lasta on kohdeltava inhimillisesti ja kunnioittaen synnynnäistä ihmisarvoa ottaen huomioon hänen ikäistensä tarpeet. 68

Lapsen laittoman tai mielivaltaisen vapaudenriiston kielto, pidätetyn, vangitun tai muun vapaudenriiston kohteeksi joutuneen lapsen oikeudet (37 artiklan b-d-kohdat) (2/2) Erityisesti on vapaudenriiston kohteeksi joutunutta lasta pidettävä erillään aikuisista, paitsi silloin kun katsotaan olevan lapsen edun mukaista menetellä toisin. Jokaisella lapsella on oikeus pitää yhteyttä perheeseensä kirjeitse ja vierailukäynnein, paitsi poikkeuksellisissa olosuhteissa. Vapaudenriiston kohteeksi joutuneella lapsella on oikeus pikaiseen oikeus- ja muuhun apuun samoin kuin oikeus kiistää vapaudenriiston laillisuus tuomioistuimessa tai muun toimivaltaisen, riippumattoman ja puolueettoman viranomaisen edessä ja oikeus saada pikainen päätös missä tahansa tällaisessa asiassa. 69

Kielto langettaa kuolemanrangaistusta ja elinkautista vapausrangaistusta ilman vapautumismahdollisuutta alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta (37 artiklan a-kohta) Sopimusvaltion on taattava, että lasta ei kiduteta, eikä kohdella tai rangaista julmalla, epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla. Kuolemanrangaistusta tai elinkautista tuomiota ilman vapauttamismahdollisuutta ei tule langettaa alle 18-vuotiaana tehdyistä rikoksista. 70

Kaltoinkohdelluksi tulleen lapsen ruumiillisen ja henkisen toipumisen sekä yhteiskunnallisen sopeutumisen edistäminen (39 artikla) Sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin asianmukaisiin toimiin edistääkseen laiminlyönnin, hyväksikäytön, pahoinpitelyn, kidutuksen tai muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen, tai aseellisen selkkauksen uhriksi joutuneen lapsen ruumiillista ja henkistä toipumista sekä yhteiskunnallista sopeutumista. Toipumisen ja sopeutumisen on tapahduttava ympäristössä, joka edistää lapsen terveyttä, itsekunnioitusta ja ihmisarvoa. 71

Lapsen oikeus tulla suojelluksi taloudelliselta hyväksikäytöltä ja haitalliselta työnteolta (32 artikla) Sopimusvaltio tunnustaa lapsen oikeuden tulla suojelluksi taloudelliselta hyväksikäytöltä sekä sellaiselta työnteolta joka todennäköisesti vaarantaa tai haittaa hänen koulutustaan tai on vahingollista hänen terveydelleen tai ruumiilliselle, henkiselle, moraaliselle tai sosiaaliselle kehitykselleen. Sopimusvaltion on ryhdyttävä lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin, sosiaalisiin ja koulutuksellisiin toimenpiteisiin taatakseen tämän artiklan toteuttamisen. Tässä tarkoituksessa ja ottaen huomioon muiden kansainvälisten asiakirjojen asiaankuuluvat säännökset sopimusvaltio erityisesti: määrittää vähimmäisikärajan tai -rajat työhön otettaville antaa tarpeelliset työaikaa ja työoloja koskevat säännökset säätää sopivat rangaistukset ja muut pakotteet taatakseen tämän artiklan tehokkaan täytäntöönpanon. 72

Valtion velvollisuus suojella lapsia huumausaineiden käytöltä (33 artikla) Sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin asianmukaisiin toimiin, lainsäädännölliset, hallinnolliset, sosiaaliset ja koulutukselliset toimenpiteet mukaan luettuina suojellakseen lapsia asiaankuuluvissa kansainvälisissä sopimuksissa määriteltyjen huumausaineiden aineiden luvattomalta käytöltä sekä estääkseen lasten käytön näiden aineiden laittomassa tuotannossa ja kaupassa. 73

Valtion velvollisuus suojella lasta kaikilta seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön eri muodoilta (34 artikla) Sopimusvaltion on sitouduttava suojelemaan lasta kaikilta seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön muodoilta. Tässä tarkoituksessa valtiot ryhtyvät erityisesti kansallisiin sekä kahden- ja monenvälisiin toimenpiteisiin estääkseen: lapsen houkuttelemisen tai pakottamisen osallistumaan laittomiin seksuaalisiin tekoihin lasten hyväksikäytön prostituutiossa tai muussa laittomassa seksuaalisen toiminnan harjoittamisessa lasten hyväksikäytön pornografisissa esityksissä tai aineistoissa. HUOM! Yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja lasten myynnin, lapsiprostituution ja lapsipornografian kieltämisestä sisältää täydentäviä määräyksiä 74

Valtion velvollisuus toimia lasten ryöstämisen, myynnin ja kauppaamisen estämiseksi (35 artikla) Sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarkoituksenmukaisiin kansallisiin sekä kahden- ja monenvälisiin toimenpiteisiin estääkseen lasten ryöstämisen, myynnin ja kauppaamisen missään tarkoituksessa ja muodossa. HUOM! Yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja lasten myynnin, lapsiprostituution ja lapsipornografian kieltämisestä sisältää täydentäviä määräyksiä 75

Yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja lasten myynnin, lapsiprostituution ja lapsipornografian kieltämisestä Valinnainen pöytäkirja sisältää yleissopimusta täydentäviä määräyksiä lasten myynnin, lapsiprostituution ja lapsipornografian kieltämisestä. valinnainen pöytäkirja löytyy englanninkielisenä osoitteesta: http://www.ohchr.org/english/law/crc-sale.htm Suomi on allekirjoittanut valinnaisen pöytäkirjan 7.9.2000. Pöytäkirja ei ole vielä voimassa Suomessa, mutta pöytäkirjan ratifiointi (valtion sisäisen voimaan saattaminen) on valmisteilla. 76

Vähemmistöön tai alkuperäiskansaan kuuluvan lapsen oikeus saada nauttia omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään (30 artikla) Etniseen, uskonnolliseen tai kielelliseen vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalta lapselta ei saa kieltää oikeutta nauttia yhdessä ryhmän muiden jäsenten kanssa omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan eikä käyttää omaa kieltään. 77

LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOA VALVOO YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN KOMITEA (1/2) Yleissopimuksessa turvattujen oikeuksien noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. (43 artikla) YK:n lapsen oikeuksien komiteassa on 18 jäsentä. Vuoteen 2003 asti komiteassa oli 10-jäsentä. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen määräysten noudattamisen valvonta perustuu sopimusvaltioiden raportointivelvollisuuteen. (44 artikla) Jokaisen sopimusvaltion on raportoitava komitealle viiden vuoden välein niistä lainsäädännöllisistä, oikeudellisista ja hallinnollisista toimenpiteistä, joilla lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvattuja oikeuksia on pantu täytäntöön. 78

LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOA VALVOO YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN KOMITEA (2/2) Käsiteltyään sopimusvaltion määräaikaisraportin YK:n lapsen oikeuksien komitea antaa sopimusvaltiota koskevat päätelmät ja suositukset. Lapsen oikeuksien yleissopimuksessa ei ole yksilövalitusmahdollisuutta, joten lapsen oikeuksien komitea ei käsittele yksilöiden tekemiä valituksia. YK:n lapsen oikeuksien komitean www-sivut: http://www2.ohchr.org/english/bodies/crc/index.htm 79

Suomen määräaikaisraportit lapsen oikeuksien komitealle lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvattujen oikeuksien toteuttamisesta Suomi on antanut määräaikaisraporttinsa YK:n lapsen oikeuksien komitealle lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvattujen oikeuksien täytäntöönpanosta Suomessa vuosina 1994, 1998, 2003 ja 2008. Seuraavan kerran Suomi antaa määräaikaisraporttinsa lapsen oikeuksien komitealle vuonna 2013. Suomen määräaikaisraportin valmistelusta vastaa ulkoasiainministeriö, joka kuulee muita ministeriöitä ja viranomaisia sekä kansalaisjärjestöjä valmistellessaan Suomen määräaikaisraporttia. UM:n sivut lapsen oikeuksien yleissopimuksesta ja sen täytäntöönpanon kansallisesta raportoinnista (sivuilta löytyvät mm. Suomen määräaikaisraportit ja lapsen oikeuksien komitean Suomea koskevat päätelmät ja suositukset): http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=68142 80

LINKKEJÄ Ihmisoikeudet.net sivusto: www.ihmisoikeudet.net Ulkoasiainministeriö Ihmisoikeudet : www.formin.fi YK:n ihmisoikeussivusto: http://www.un.org/rights/ YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto: http://www.ohchr.org/en/pages/welcomepage.aspx YK:n ihmisoikeustoimielimet: http://www.ohchr.org/en/hrbodies/pages/humanrightsbodies.aspx YK:n lapsen oikeuksien komitea: http://www2.ohchr.org/english/bodies/crc/index.htm Euroopan neuvoston ihmisoikeussivut: http://www.coe.int/t/dghl/default_en.asp Kansainvälinen työjärjestö (ILO): www.ilo.org 81

Lapsen oikeuksien juhlavuoden 2009 tunnus Juhlavuoden tunnus 82