ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERVEYSVALVONTA TUPAKKALAIN VALVONTASUUNNITELMA 2008 2010 (Päivitetty vuodelle 2010) TUPAKKALAIN TEHTÄVÄ JA TARKOITUS (laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976) Tupakkalain 14 a :n 1 momentin mukaan kunta valvoo alueellaan tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista. Kunnan alueella tämän lain mukaisista tehtävistä huolehtii kunnan määräämä toimielin. Tupakkalain 14 a :n 2 momentin nojalla kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva tupakkalain valvontasuunnitelma (kunnan valvontasuunnitelma) siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Tupakkalain 14 a :n 4 momentin mukaan kunnan valvontasuunnitelmassa tulee ottaa huomioon 14 :ssä tarkoitettu valtakunnallinen valvontaohjelma. Valvontasuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Tupakkalain 17 n 1 momentin mukaan kunnan tulee omasta aloitteestaan ja tehtyjen ilmoitusten perusteella suorittaa tupakkatuotteiden varastointi- ja myyntipaikkojen tarkastuksia sekä valvoa tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiä, automaattisen myyntilaitteen sijoittamista, tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myynnin omavalvontaa, tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden ja tupakkajäljitelmien mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa samoin kuin tupakointikieltojen ja -rajoitusten noudattamista toimialueellaan. Jos tarkastuksessa tai muutoin havaitaan säännösten vastaista toimintaa, kunnan tulee tupakkalain 17 :n 2 momentin nojalla kieltää säännösten vastainen toiminta sekä asettaa määräaika, jonka kuluessa tällainen toiminta on lopetettava. VALVONTASUUNNITELMAN SISÄLTÖ Kunnan tupakkalain valvontasuunnitelman laatimista ohjaavat sekä tupakkalaki että Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta sekä valtakunnallinen tupakkalain valvontaohjelma. Tupakkalain 14 a :n 3 momentin nojalla kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva tupakkalain valvontasuunnitelma (kunnan valvontasuunnitelma) siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. 1
Valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: 1) tarkastuksen sisällön määrittely 2) valvontakohteiden tarkastustiheys 3) kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja tutkiminen 4) valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi; sekä 5) laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu. Valtioneuvoston asetuksen kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006) 3 :n mukaan kunnan valvontasuunnitelmassa tulee määritellä vähintään: 1) tarkastuksen sisältö; 2) valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys; 3) tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika; 4) kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja tutkiminen; sekä 5) valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi. Kunnan valvontaviranomainen valvoo, ettei kunnan alueella rikota tupakkalain mainonta- ja myynninedistämiskieltoa. Erityisesti kunnan on valvottava, etteivät sen alueella toimivat yrittäjät riko mainonta- ja myynninedistämiskieltoa. Esimerkiksi paikallislehdessä tai paikkakunnalla kotitalouksiin jaettavissa julkaisuissa tapahtuvan mainonnan jatkaminen tai uudistaminen voidaan tehokkaasti estää kunnan toimenpitein. Kunnan antama kielto ja uhkasakko sekä kirjallinen huomautus ja varoitus ovat tupakkalain nojalla mahdollisia toimenpiteitä, ellei lainvastaista toimintaa lopeteta vapaaehtoisesti. Tehokkaan valvonnan edellytys on, että tieto ilmeisestä laajasti toteutetusta mainonta- tai myynninedistämistoimesta tulee mahdollisimman nopeasti Valviralle. Kunnassa valvontaa suorittavan henkilön tulisi ilmoittaa havainnostaan heti Valviralle. Samalla tulisi esittää selvitys siitä, missä ja milloin mainontaa on toteutettu ja mahdolliset tiedot mainonnan toimeenpanijasta tai tilaajasta. Mainonta ja myynninedistäminen muuttuvat koko ajan. Sen vuoksi valvontasuunnitelmassa ei voida ennakoida kaikkia mainonta- ja myynninedistämiskeinoja. VALVONNAN MAKSULLISUUS Tupakkalain 25 a :n mukaan kunnan on perittävä hyväksymänsä taksan mukainen maksu elinkeinonharjoittajalta kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista ja näytteenotosta. Maksullisia ovat myös valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonta, silloin kun määräysten antaminen perustuu säännösten noudattamatta jättämiseen. 2
Tupakkalain 25 a :n 2 momentin mukaan kunnan on perittävä tupakkatuotteiden myyntiluvan hakijalta myyntiluvasta hyväksymänsä taksan mukainen maksu. Lisäksi kunnan on perittävä myyntiluvan haltijalta myynnin valvonnasta ja valvontaan liittyvistä toimenpiteistä vahvistamansa taksan mukainen vuosittainen myyntipistekohtainen valvontamaksu. Vuosittainen valvontamaksu kattaa sekä kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän että muun myynnin valvonnan ja valvontatoimenpiteet. Maksujen perusteista ja taksasta päättää kunta. Kunnan tulee päättää maksut kuitenkin siten, että niiden suuruus vastaa enintään toimenpiteestä aiheutuneita kustannuksia. Maksujen periminen on mahdollista vasta sen jälkeen kun kunnalla on toimielimen hyväksymä valvontasuunnitelma, jonka perusteella tarkastuksia tehdään, tupakkatuotteiden myynnin valvontaa lukuun ottamatta. TARKASTUKSEN SISÄLLÖN YLEINEN MÄÄRITTELY Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Valvontaohjelma-asetuksen (664/2006) mukaan tarkastukset voivat sisältää näytteiden ottoa ja mittauksia kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden tai tarjottavien palvelujen terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Pelkkää näytteenottokäyntiä ei voida pitää tarkastuksena. Tarkastusten määrittelystä tulee käydä ilmi, minkä lain mukaisia ja mitä toimenpiteitä valvontakohdetyyppeihin ja valvontakohteisiin tehtävät tarkastukset sisältävät. Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä. Tarkastuksesta tehdään tarkastuskertomus, joka toimitetaan tiedoksi asianosaisille. Käytännössä se laaditaan kahtena kappaleena, joista toinen toimitetaan tarkastajan allekirjoittamana tarkastuskohteeseen. Tarkastuskertomus voidaan tarvittaessa lähettää tiedoksi myös muille viranomaisille. Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä tulee ottaa huomioon ainakin tarkastuksen tarkoitus, tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Yhteen tarkastukseen olisi valvontasuunnitelmassa varattava aikaa vähintään kaksi tuntia, mutta vaativammat kohteet vaativat jopa yhden henkilötyöpäivän. Tupakkalain mukaisen valvontatarkastuksen tavoite on tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen lain mukaisuus. Jos tarkastuksessa tai muutoin havaitaan säännösten vastaista toimintaa, kunnan tulee kieltää säännösten vastainen toiminta sekä asettaa määräaika, jonka kuluessa tällainen toiminta on lopetettava. 3
Seurantatarkastus liittyy annettujen ohjeiden ja määräysten toteutumisen tarkistamiseen esimerkiksi päätösten ehtojen seuraamiseen ja korjausmääräysten tarkastamiseen. Seurantatarkastuksesta tehdään myös aina tarkastuspöytäkirja. Tarkastuksen yksityiskohtainen määrittely ja kohdekohtainen tarkastusohje Tupakan myyntipaikan tarkastus Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myynti, omavalvonta ja mainonta sekä tupakkajäljitelmien mainonta tarkastetaan Valviran laatiman tarkastusohjeen mukaisesti. Myyntipaikassa on tarkoituksenmukaisinta tarkistaa myös nikotiinivalmisteiden myynti samalla tarkastuskerralla. Tupakan myynnin omavalvontaa tarkastettaessa kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, että tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden vähittäismyyntipisteissä ja automaattisissa myyntilaitteissa on Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (225/1977, jäljempänä tupakka-asetus) 11 :n mukainen, asiakkaiden hyvin havaittavissa oleva seuraava terveysvaroituksen sisältävä ilmoitus: Tupakan myynti alle 18-vuotiaalle on kielletty. Tupakka aiheuttaa riippuvuuden ja vahingoittaa terveyttä. Myyntipaikoissa tarkastetaan erityisesti, että em. terveysvaroituksen sisältämä ilmoitus on hyvin havaittavissa. Esimerkiksi näyttävä K-18-merkintä ei korvaa em. lakisääteistä tekstiä. Omavalvontasuunnitelmasta tarkastetaan erityisesti, ilmeneekö suunnitelmasta, mihin tupakkaasetuksen mukainen ilmoitus on asetettu niin, että tupakkatuotteiden myyntipisteessä asioiva asiakas havaitsee sen vaivatta. Tupakkatuotteiden myynnissä tarkastetaan tupakkalain 10 b :n (984/2008) säännösten noudattaminen. Tupakkatuotteiden vähittäismyyjällä tulee olla myyntipaikan sijaintikunnan myöntämä vähittäismyyntilupa. Vähittäismyyntilupa oikeuttaa elinkeinotoiminnassa tapahtuvaan tupakkatuotteiden jälleenmyyntiin. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää siihen, että tupakkatuotteet on sijoitettu myyntipaikassa siten, että tupakkatuotteiden myyjä voi jatkuvasti valvoa tuotteiden ostotilannetta. Lisäksi on tarkastettava, että myyntipaikassa olevien myyntipisteiden lukumäärä vastaa luvanhaltijan aiemmin kunnalle ilmoittamia tietoja. Tupakkalain 10 b :n 5 momentin mukaan myyntilupa on pidettävä asiakkaiden nähtävillä myyntipisteessä. Jokaisessa myyntipisteessä tulee olla kunnan lupapäätöksen ohessa lähettämä myyntilupaa osoittava asiakirja, josta ilmenevät olennaiset myyntilupaa koskevat tiedot. Tupakkatuotteiden myynnissä tarkastetaan lisäksi tupakkalain 7 ja 7 a :n säännösten noudattaminen. Tupakkatuotteita saa sikareita lukuun ottamatta myydä vain vähittäismyyntipakkauksissa. Vähittäismyyntipakkauksille on säädetty tupakkalaissa vähimmäispakkauskoko, joka on syytä tarkistaa etenkin tupakkalain siirtymäajan päättymisen eli 30.9.2009 jälkeen. 4
Tupakkatuotteissa tulee olla tupakkalain ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (641/2002) mukaiset pakkausmerkinnät. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että varoitukset on painettu kaikkiin vähittäismyynnissä käytettävien tupakkatuotteiden pakkauksiin niiden näkyvimmälle ulkopinnalle. Pakkauksen näkyvimmällä pinnalla tarkoitetaan sitä pakkauksen suurinta pintaa, joka tuotteen yleisessä esilläpidossa myyntitilanteessa on ensisijaisesti ostajien näkyvissä. Tupakan myyntipaikoissa tarkastetaan aina myös esillepanon mainonnallisuus. Esille pano on mainonnallista esimerkiksi silloin, kun yksi tupakkatuote erotetaan omaan hyllyynsä, yksittäisen tuotteen hintaa korostetaan tai tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkaus on esillä siten, että varoitusmerkinnät peittyvät. Lisäksi on syytä tarkastaa, että tupakkatuotteiden pakkauksissa ei ole vähempää haitallisuutta kuvaavia merkintöjä (esim. light-, mild-, superlight-, vähätervainen- jne. merkinnät). Tupakan mainoskielto ulottuu myös myyntipaikkoihin; myymälämainonta on kokonaan kielletty. Mainonnan täyskielto tarkoittaa, että myös epäsuora mainonta ja muu myynninedistäminen on kokonaan kielletty. Tästä syystä tupakan myyntipaikoissa tarkastetaan aina myös mainoskiellon noudattaminen kaikkien tupakkatuotteiden (mm sikarit, savukkeet, piipputupakka, purutupakka), tupakointivälineiden ja tupakkajäljitelmien (esim. savukeaskia muistuttavat suklaamakeiset) osalta. Mainontaa ja myynninedistämistä tarkastettaessa on huomattava, että kiellettyä on paitsi perinteinen mediamainonta, myös muu kuluttajille suunnattu kaupallinen tiedottaminen ja myyntipisteissä erityisesti tuotteiden esillepano. Myös pakkaus itsessään toimii mainosvälineenä. Pakkauksen esillepano, kuvitus ja tekstit ovat osa kuluttajiin kohdistuvaa myynninedistämistä, joten niitä voidaan arvioida tupakkalain mainossäädösten nojalla. Tarkastuksilla on kiinnitettävä erityisesti huomiota alaikäisiin, nuoriin ja muihin ns. heikkoihin kuluttajaryhmiin kohdistuvaan myynninedistämistoimintaan. Tupakointikieltojen ja -rajoitusten valvonta Tupakkalain 12 :ssä luetelluissa kohteissa tarkastetaan että tupakointi on kielletty ja tupakointikieltoja noudatetaan. Tupakkalain 12 :n (21.7.2006/700) mukaan tupakointi on kielletty: 1) päiväkotien lapsille ja oppilaitosten oppilaille tarkoitetuissa sisätiloissa sekä niiden pääasiassa kahdeksaatoista vuotta nuoremmille tarkoitetuilla ulkoalueilla; 2) virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatuissa sisätiloissa; 3) sisätiloissa järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa, joihin yleisöllä on esteetön pääsy; 4) yleisten kulkuneuvojen sisätiloissa; sekä 5) työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa, jollei jäljempänä toisin säädetä. Jos elinkeinonharjoittaja sallii tupakoinnin ravitsemisliikkeensä ulkona olevassa tarjoilutilassa tai muualla ulkona hallinnassaan olevalla alueella, hänen on huolehdittava, ettei tupakansavu kulkeudu sieltä avoimen ikkunan, oven, muun aukon tai ilmanvaihdon kautta ravitsemisliikkeen sisätiloihin. 5
Ravintolatupakoinnin valvonta Ravintoloiden ja muiden ravitsemisliikkeiden tupakkalain mukaisella valvontatarkastuksella tarkastettavat asiat: 1. Ravintolan sisätiloissa on tupakointi kielletty ja tupakointikieltoja noudatetaan. 2. Tupakansavu ei kulkeudu terassilta tai muualta ulkoa ravintoloitsijan hallinnassa olevalta alueelta avoimen ikkunan, oven, muun aukon tai ilmanvaihdon kautta ravintolan sisätiloihin Ravintolat, joissa on rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä erillinen tupakointitila, tupakkalain mukaisella valvontatarkastuksella lisäksi tarkastettavat asiat: 1. Tupakansavu ei pääse kulkeutumaan tupakointitilasta muualle ravintolaan. 2. Ruokaa tai juomaa ei nautita eikä tarjoilla tupakointitilassa. 3. Tupakointitilaan ei ole järjestetty mitään oheistoimintaa (pelitoiminta, tv jne.) 4. Tupakointitilassa ei työskennellä lukuun ottamatta järjestyksen, palo- ja pelastustoimen sekä turvallisuuden kannalta välttämätöntä työskentelyä. Tilan siivous tapahtuu vasta huolellisen tuuletuksen jälkeen. 5. Tupakointitilalla on omavalvontasuunnitelma, jossa esitetään, miten tupakointitilan toimivuus varmistetaan ja miten tupakointitilan olosuhteita ja järjestystä voidaan valvoa sen ulkopuolelta. 6. Tupakointitilan teknistä toimintaa koskevista puutteista tehdään ilmoitus kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Anniskelulupaviranomaisille tehdään ilmoitus, mikäli tupakointitilassa nautitaan ruokaa tai juomaa tai sinne tarjoillaan. Työsuojeluviranomaiselle tehdään ilmoitus, mikäli tupakointitilassa työskennellään. 7. Mikäli tupakointitilan toiminnassa on puutteita, joita ei kehotuksista huolimatta saada korjattua, kunnan tupakkavalvontaviranomainen voi kieltää tupakointitilan käyttämisen Tarkastuksella käytettävät menetelmät (tupakointikiellot ja rajoitukset) ja mahdollinen näytteenotto Tupakkalain mukaisella tarkastuskäynnillä käytetään ensisijaisesti aistihavaintoihin perustuvaa arviointia. Savua on ilmassa, jos savua on nähtävissä, haistettavissa tai tunnettavissa. Savun voi aistinvaraisesti todeta, jos sitä esiintyy, paitsi jos tarkastusta suorittavalla henkilöllä on esimerkiksi jokin hajuaistin toimintaan vaikuttava sairaus tai haitta (esimerkiksi oma tupakointi), joka estää aistinvaraisen arvioinnin hajuaistin perusteella. Aistinvarainen havainnointi riittää siten yleensä savuttomuuden arvioinnin perusteeksi viranomaistarkastuksessa. Savuttomuustarkastusta koskeva tarkastuskäynti voidaan ensisijaisesti tehdä päivällä normaalina virka-aikana, ellei kysymyksessä ole ilta- tai yöravintola. Valvontaviranomaisen omaan harkintaan perustuen mahdollisissa epäselvissä ja riitatilanteissa voidaan ottaa kertaluontoinen lyhyt ilmanäyte imemällä pumpulla ilmaa näytekeräimen läpi. Ilman savupitoisuuden mittaus aktiivikeräyksenä vaatii perehtymistä näytteenottoon sekä näytteenottolaitteiston ja keräimen hankkimista tarkastusta varten etukäteen esimerkiksi Työterveyslaitokselta. Tarkastukseen mahdollisesti sisältyvästä näytteenotosta aktiivikeräimellä noudatetaan Työterveyslaitoksen ohjeita. Kuntien valvontaresurssien tarkoituksenmukaisen käytön kannalta on tärkeää, että aktiivikeräysmenetelmän käyttöön turvaudutaan vain poikkeustilanteissa, joissa aistinvaraista 6
arviointia tai merkkisavututkimusta ei voida käyttää tai viranomaisen oman harkinnan mukaan epäselvissä ja riitatilanteissa. VALVONTAKOHTEIDEN RISKINARVIOINTI JA TARKASTUSTIHEYS Tupakoinnin aiheuttamia haittoja ehkäistään parhaiten rajoittamalla uusien tupakoitsijoiden määrää. Käytännössä tupakoinnin aloittaminen ja tupakoinnin muodostuminen säännölliseksi tavaksi tapahtuu melko nuorena, monilla jo ennen kuin ovat saavuttaneet tupakan ostamisen oikeuttavan iän. Juuri tässä vaiheessa on ennaltaehkäisevillä toimilla eniten terveyttä edistävä kokonaisvaikutus. Tupakkalain tehokas valvonta ehkäisee nuorten tupakointia vaikuttamalla tupakan saatavuuteen ja kysyntään sekä tehostaa nuorison tupakoinnin rajoittamiseksi asetettujen tupakointikieltojen valvontaa. Tupakkalain säännöllistä valvontaa voidaan suorittaa osana kohteessa tehtävää muuta ympäristöterveydenhuollon valvontaa. Esimerkiksi elintarvikemyymälöihin ja kioskeihin tehdyn muun ympäristöterveydenhuollon lain mukaisen tarkastuksen yhteydessä on luontevaa valvoa myös tupakkalain perusteella tupakan myyntiä ja mainontakieltoa sekä lääkelakiin perustuen nikotiinikorvaushoitovalmisteiden myyntiä. Mikäli mahdollista, voidaan selvittää myös myydäänkö kohteessa lain vastaisesti suunuuskaa. Nuuskahavainnoista ilmoitetaan poliisille. Koska myyntikiellossa olevaa nuuskaa säilytetään sen nopean pilaantuvuuden takia elintarvikkeiden säilytykseen tarkoitetuissa kylmälaitteissa, nuuskan myyntikiellon noudattaminen voidaan tarkastaa esimerkiksi elintarvikelain mukaisen tarkastuksen yhteydessä. Terveydensuojelulain mukaisten kohteiden, esimerkiksi päiväkotien ja oppilaitosten, tarkastusten yhteydessä voidaan samalla tarkastaa myös kohteiden tupakkalain mukaisuus. Tarkastuksen lakiperusteiden on käytävä ilmi sekä valvontasuunnitelmassa (ennalta suunnitellun valvonnan osalta) että tarkastuksen jälkeen laadittavassa tarkastuskertomuksessa. Kuntien tulisi käynnistää säännölliseen valvontaan tulevien tupakkalain mukaisten valvontakohteiden selvittäminen ja kohteiden riskinarviointi. Erityisen haasteen kunnalle asettavat kokonaan uudentyyppiset valvontakohteet ja sellaiset kohteet, joilla ei ole lupa-, ilmoitus- tai hyväksymismenettelyä. Ne eivät ole ennalta valvontaviranomaisen tiedossa, mutta niiden valvonta kuuluu kunnalle. 7
TARKASTUKSEEN KÄYTETTÄVÄ AIKA Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä tulee ottaa huomioon ainakin tarkastuksen tarkoitus, tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Yhteen tarkastukseen olisi valvontasuunnitelmassa varattava aikaa vähintään kaksi tuntia, mutta vaativammat kohteet vaativat jopa yhden työpäivän. VALVONTAPROJEKTIT Valvira ohjaa ja valvoo kuntien valvontaa suuntaavia valtakunnallisia tupakkalain valvontaprojekteja yhdessä lääninhallitusten kanssa. Lääninhallituksilla voi lisäksi olla omia alueellisia valvontaprojekteja. Valvontaprojekteihin voi kuulua mm. tarkastuksia, mittauksia ja näytteenottoa. Kunnan valvontasuunnitelmassa tulee varata myös aikaa ja resursseja vuosittaisten valvontaprojektien toteuttamiseen. Valtakunnalliset ja alueelliset valvontaprojektit ovat osa kunnan suunnitelmallista ja säännöllistä valvontaa. Niillä toteutetaan kunnan valvontaa koordinoidusti ja tehokkaasti. TUPAKKALAIN VALVONNAN PAINOPISTEALUEET 2008 2010 Valvontaohjelmassa on erityisesti otettava huomioon alaikäisiin kohdistuvan mainonnan sekä myyntikiellon noudattamisen valvonta. Valvonnan painopisteenä tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikkojen valvonnassa on estää alaikäisten tupakoinnin aloittamista ja tupakkatuotteiden saatavuutta sekä tupakoinnin houkuttelevuutta. Näistä syistä pääpaino valvonnassa valvontaohjelmakauden aikana on seuraavissa kohteissa: Pääasiassa alle 18-vuotiaille oppilaille tarkoitettujen oppilaitosten, harrastus- sekä kerhotilojen ja muiden alle 18-vuotiaiden suosimien paikkojen läheisyydessä sijaitsevat tupakanmyyntipaikat ja automaattiset myyntilaitteet. Em. kohteissa tarkastetaan tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden omavalvonta, myynti, myymälämainonta ja esillepano. Tarkastusten ajankohdaksi suositellaan esimerkiksi koulujen alkamisaikaa syksyllä. Erityisesti tulee huomioida valvonnassa ravintolat, joissa on rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä erillinen tupakointitila sekä ravintolat, joissa on tupakoinnin täyskielto. Muita painopistealueita tupakointikieltojen ja rajoitusten valvonnassa valvontaohjelmakauden aikana ovat päiväkotien lapsille ja oppilaitosten oppilaille tarkoitetut sisätilat ja niiden pääasiassa 18-vuotta nuoremmille tarkoitetut ulkotilat. 8
Tupakkalain valtakunnallisen valvontaohjelman painopistealueet 2008-2010 Toimintavuosi 2008 2009 2010 Valvonnan teemat Valvonnan kohde (erityisperusteet ja ohjeet) Valvonnan kohde (erityisperusteet ja ohjeet) Valvonnan kohde (erityisperusteet ja ohjeet) Tupakointikiellot ja rajoitukset Siirtymäajan saaneet ravintolat Ravintolat, joissa on erillinen tupakointitila Ravintolat, joissa on tupakoinnin täyskielto Päiväkotien lapsille ja oppilaitosten oppilaille tarkoitetut sisätilat sekä niiden pääasiassa 18-vuotta nuoremmille tarkoitetut sisätilat Päiväkotien lapsille ja oppilaitosten oppilaille tarkoitetut sisätilat sekä niiden pääasiassa 18- vuotta nuoremmille tarkoitetut sisätilat Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myynti ja mainonta sekä tupakkajäljitelmien mainonta Pääasiassa alle 18-vuotiaille oppilaille tarkoitettujen oppilaitosten, harrastus- ja kerhotilojen ja muiden alle 18-vuotiaiden suosimien paikkojen läheisyydessä sijaitsevat tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikat ja automaattiset myyntilaitteet. Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden sekä tupakkajäljitelmien myymälämainonta ja esillepano erityisesti huoltoasemilla ja suurten päivittäistavaraketjujen vähittäismyyntipisteissä. KUNNAN VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Kunnan tulee vuosittain arvioida valvontasuunnitelman toteutumista. Toteutumista arvioidaan ympäristöterveydenhuollosta vastaavassa monijäsenisessä toimielimessä. Arviointia hyödynnetään paikallisen ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämisessä, valvonnan jatkuvuuden varmistamisessa ja uusien suunnitelmien laadinnassa. Arvioinnissa tulee kuvata tarkastusten kattavuutta, tarkastusten määrää valvontakohdetyypeittäin sekä valvonnasta saatujen tulojen kohdentumista. Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa tarkastellaan, kuinka kattavasti suunniteltu toiminta ja siten suunnitellut tarkastukset ovat toteutuneet. Valvonnan kattavuus arvioidaan valvontakohdetyypeittäin. Kattavuutta kuvataan liittämällä esimerkiksi arviointiin selvitys toteutuneiden tarkastusten lukumäärästä valvontakohdetyypeittäin ja valvontaprojekteihin osallistumisesta. Tarvittaessa kerrotaan syyt tai perustelut mahdollisten toteutumatta jääneiden tavoitteiden osalta tai mahdolliset poikkeamat sekä vaadittavat toimenpiteet (esim. päätökset, 9
resurssimuutokset, toiminnan muuttuminen, painopisteiden tarkentaminen), että tavoitteet toteutuisivat seuraavalla tarkastelujaksolla. Muita arviointikriteereitä ovat valtakunnallisen tupakkalain valvontaohjelman painopisteiden ja omien paikallisten painopistealueiden valvonnan toteutuminen. Arvioinnissa on hyvä tarkastella myös erityyppisiin tarkastuksiin ja kohteisiin käytettyä aikaa ja verrata sitä suunniteltuun ajankäyttöön. Lisäksi voidaan esittää tarkastuksilla esiin tulleiden epäkohtien määriä ja laatua sekä kunnan viranomaisten toimenpiteitä näiden epäkohtien korjaamiseksi ja asioiden saattamiseksi lainmukaiselle tasolle. Toteutumisen arvioinnissa voidaan esittää arvio voimavarojen riittävyydestä suhteessa tarpeeseen ja suunniteltuun toimintaan sekä kuinka paljon voimavaroja on käytetty ennalta suunniteltuihin valvontatehtäviin ja kuinka paljon muihin tehtäviin. Henkilöstövoimavarojen kohdentumista eri lakien mukaiseen valvontaan on syytä eritellä. Lääninhallitukset ohjaavat tupakkalain valvontaa alueellaan. Lääninhallitukset myös arvioivat kuntien tupakkalain mukaiset valvontasuunnitelmat sekä seuraavat suunnitelmien toteutumista. RAPORTOINTI Kunnan tulee lähettää monijäsenisen toimielimen hyväksymä selvitys ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisesta lääninhallitukselle vuosittain suunnitelmavuoden jälkeisen maaliskuun loppuun mennessä. Kunnan tupakkavalvontaviranomainen on velvollinen pyydettäessä toimittamaan korvauksetta Valviralle tarkastuksia, valvontatoimenpiteitä, valvontahenkilöstöä, maksuja sekä valvontaa koskevia muita tietoja tupakkalain valvonnan ohjausta, seurantaa, raportointia ja tilastointia varten. Valvontaviranomaisen on toimitettava em. tiedot Valviran määräämällä tavalla. Liitteet: 1. Äänekosken kaupungin tupakkalain mukaisten tarkastuskohteiden lukumäärä ja tarkastusmäärät vuosittain. 2. Taulukko tupakkalain kohdetyyppien tarkastustiheydestä. 10
Liite 2 TAULUKKO TUPAKKALAIN KOHDETYYPPIEN TARKASTUSTIHEYDESTÄ 11
Liite 1 Taulukko 1 Äänekosken kaupungin Tupakkalain mukaisten tarkastuskohteiden lukumäärä, tarkastusmäärät vuosittain, arvio tarkastuksiin käytettävästä ajasta sekä Valviran laatiman valtakunnallisen valvontaohjelman vaatimukset ja resurssitarve vuosille Tarkastusmäärä Arvioitu aika Aika Valvira Valvira Tupakkalaki Kohdemäärä kohdetta/vuosi tuntia / yhteensä tarve tarve Kohteet 2008-2010 tarkastus tuntia Tarkastustiheys Tarkastuksia / vuosi Ravintolat, muut tarjoilupaikat, ravintolatupakointi 23 8 4 32 0,2-1 5-23 Tupakan myyntipaikat: ravintolat, kaupat, myyntikioskit 40 8 2 24 0,2-1 8-40 Kokoontumishuoneistot 32 0,2 6 Koulut 16 3 2 6 0,2 3 Päiväkodit 10 3 0,2 2 Tupakkalain mukaiset kohteet yhteensä 121 22 62 Nikotiinivalmisteiden Tarkastusmäärä Arvioitu aika Aika Valvira Valvira Kohdemäärä kohdetta/vuosi tuntia / yhteensä tarve tarve myyntipaikat 16 2008-2010 tarkastus tuntia Tarkastustiheys Tarkastuksia / vuosi Myyntipaikat yhteensä 16 5 1 5 12