ARAVA Kyselyn evaluointi ja liitteet Minttu Kervinen Mikko Laak Jenni Partanen
Arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio EDGE Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos Korkeakoulunkatu 5 33720 Tampere Tampereen kaupunki Keskustahanke Maankäytön suunnittelu ID 777345 Frenckellinaukio 2 B Pl 487 33101 Tampere 2013
Sisältö HARAVA kyselyn evaluointi 6 Liitteet 8 Viihtyisät reitit 8 vastaajaprofiilit 8 kartat 9 Toimivat reitit 14 vastaajaprofiilit 14 kartat 15 Kehitettävät reitit 20 vastaajaprofiilit 20 kartat 21 Kaupallisesti kävely-ympäristöä parantamalla kehitettävät alueet 28 vastaajaprofiilit 28 kartat 29 Uudet palvelut 30 vastaajaprofiilit 30 kartat 31 Tapahtumille soveltumattomat paikat 40 vastaajaprofiilit 40 kartat 41 Viihtyisät paikat 46 vastaajaprofiilit 46 kartat 47 Toimivat paikat 52 vastaajaprofiilit 52 kartat 53 Kehitettävät paikat 56 vastaajaprofiilit 56 kartat 57 Kehitettävät ranta-alueet 58 vastaajaprofiilit 58 kartat 59 Asuminen 64 vastaajaprofiilit 64 kartat 66 Tapahtumille soveltuvat paikat 34 vastaajaprofiilit 34 kartat 35
HARAVA kyselyn evaluointi Tässä osiossa käsitellään HARAVA kyselyn parannusmahdollisuuksia ja epäkohtia jotka nousivat kesällä 2013 toteutetun analyysin aikana esille. Kyselyn suunnittelu, toteuttaminen ja vastausten analyysi yleiset epäkohdat ja parannusmahdollisuudet Laadittaessa näinkin laajaa kyselyä, jonka analyysiin vaaditaan paljon tulkintaa, olisi tulevaisuudessa hyödyllistä eri toimijoiden asiantuntijoita. Kyselyn suunnittelu, sen toteutus ja analyysi tulisi suorittaa alusta lähtien yhteistyössä asiantuntijatyöryhmän kanssa. Kysymysten muotoilu ja vaihtoehtojen rajaaminen tulisi toteuttaa työryhmässä johon sisältyy myös asiantuntijat jotka ovat vastuussa kyselyn ja datan purkamisesta. Esimerkiksi Tampereen Yliopistolla on erittäin laajaa osaamista kyselytutkimuksen muotoilussa. Lisäksi Tampereen teknilliseltä yliopistolta löytyy monenlaista osaamista niin kaupungin fyysisistä rakenteista kuin kaupungin prosesseista. Näin kyselyn tulokset olisivat myös laajemmin hyödynnettävissä muissa projekteissa. Vastaajien ongelmat ja kysymysten asettelun vaikeudet Vastaajat olivat merkinneet yhteensä 21758 piste-, viiva- tai alueobjektia. Osa vastaajista koki Harava -käyttöliittymän vaikeaksi ja ohjeistuksen puutteelliseksi. Sama vastaus oli saattanut tallentua useaan kertaan tai samasta vastauksesta oli tallentunut useita versioita joihin oli valittu eri vastausvaihtoehtoja tai kirjoitettu erilaisia vapaita vastauksia. Kun tietyn istunnon aikana annetuista objekteista poistettiin sijainniltaan ja muodoltaan päällekkäiset objektit, jäljelle jäi 15571 piste-, viiva- tai alueobjektia. Välttääkseen väärinkäsityksiä käyttöliittymän käytön ja vastausten antamisen suhteen tulisi tulevaisuudessa laatia tarkemmat ohjeet. Ohjeita voisi tarkentaa mahdollisilla esimerkeillä. Vastaajia on neuvottava kuinka he merkitsevät vastauksensa kartalle. Vastaajille voisi kertoa myös kuinka tuloksia tullaan käyttämään. Olisi mahdollista mainita, että heidän piirtämiensä objektien avulla havainnollistetaan minne kaupunkilaiset toivovat kävelykatuja. Kyselyä rakentaessa olisi pitänyt miettiä miten kysymysten järjestys vaikuttaa tuloksiin. Esimerkiksi kun viihtyisiä reittejä on kysytty ennen toimivia reittejä vastaukset vaikuttavat siltä, että viihtyisiksi merkityt reitit eivät kuitenkaan ole toimivia, koska vastaajat eivät ole piirtäneet uudelleen samaa reittiä. Tähän ongelmaan olisi ehkä auttanut, jos kysymysten järjestys olisi arvottu jokaisessa istunnossa. Vastausvaihtoehdot Eri kysymysten ja osa-alueiden vastausvaihtoehdot pitäisi mahdollisesti rajata esimerkiksi kolmeen tärkeimpään vastaukseen. Toinen mahdollisuus olisi luokitella vastaukset tärkeysjärjestyksen mukaan. Näin käyttäjälle ei jäisi liikaa vaihtoehtoja ja vastausten purku ja analyysi helpottuisi huomattavasti. Näin vastaaja joutuu päättämään mitkä vastausvaihtoehdot ovat tärkeimmät eikä vastausten painoarvo vähene kun on monta vastausta. Eri aihepiirien vastausvaihtoehdot Alla mainituilla esimerkeillä avataan, miten vastaajat ovat antaneet eri aihepiiriin liittyviä vastauksia samoille reiteille tai paikoille. Samat reitit tai paikat eri aihepiirin kautta tarkasteltuna eivät välttämättä osoita keskenään ristiriitaisia vastauksia mutta esimerkiksi vastausvaihtoehtojen puuttuva yksiselitteisyys on ongelma. Viihtyisät ja toimivat reitit Viihtyisiksi reiteiksi merkittyjä rantoja ei ole merkitty toimiviksi reiteiksi. Ovatko vastaajat ajatelleet toimivia reittejä työmatkansa kannalta, vai johtuuko ero siitä, että vastaajat eivät ole piirtäneet jo kerran merkitsemäänsä reittiä uudelleen? Uudet reitit Vastaajat ovat tulkinneet vaihtelevilla tavoilla onko esimerkiksi pikaraitiotien ehdottaminen Hämeenkadulle, Viistokadun käyttöönotto henkilöautoille tai pyöräkaista Satakunnansillalle olemassa olevan reitin kehittämistä vai uusi reitti. Vastausten analysoinnin kannalta vastausten sekalaisuus on ongelmallista. Täysin uusia reittilinjauksia ei saa nostettua esille, koska vastaajat eivät ole harkinneet vastauksiaan tältä kannalta riittävän tarkasti eikä reittiehdotuksia ole piirretty niin tarkasti, että uudet reittilinjaukset pystyisi valitsemaan sen perusteella, että ne osuvat nykyisten katualueiden ulkopuolelle. Tarkempi ohjeistus auttaisi tulevaisuudessa selittämään vastaajille mitä tarkoitetaan uudella reitillä ja mitä kehitettävällä reitillä. Näin pystyttäsiin hyödyntämään annettuja vastauksia paremmin. Kehitettävät reitit Kehitettävistä reiteistä ei ole kysytty minkä kulkumuodon reittinä reittiä pitäisi kehittää. Silti tämä olisi ollut oleellista tietää. Vapaiden vastausten perusteella esim. Hämeenkatua ehdotetaan kehitettäväksi sekä joukkoliikenteen, kevyenliikenteen että autoliikenteen ehdoilla. Kaikki vastaajat eivät kuitenkaan ole eritelleet minkä kulkumuodon ehdoilla heidän merkitsemäänsä reittiä tulisi kehittää. Jos vastaajat luokittelevat vastauksensa, niiden purkaminen on helpompaa ja nopeampaa. 6
Kaupallisesti kävely-ympäristöä parantamalla kehitettävät alueet Tässä osiossa vastaajilta kysyttiin Mitä alueita tulisi mielestäsi kehittää kaupallisesti kävely-ympäristöä parantamalla? Vastausten perusteella monikaan vastaaja ei tuntunut allekirjoittavan kysymyksen sisään kirjoitettua oletusta, että jokin alue kehittyy automaattisesti kaupallisesti, jos kävely-ympäristöä parannetaan. Osa vastaajista oli tietenkin pohtinut millaisia kytköksiä miellyttävän kävely-ympäristön ja kaupallisten mahdollisuuksien välillä voisi olla, mutta suurin osa vastaajista tuntui pilkkoneen kysymyksen kahdeksi erilliseksi kysymykseksi kävely-ympäristöjen kehittämisestä ja kaupallisten palvelujen kehittämisestä sekä vastanneen jompaankumpaan kysymykseen. Monessa vastauksessa korostettiin, että autolla on edelleen päästävä keskustaan tai jollekin tietylle kadulle. Vastaajat eivät ole ymmärtäneet, kuinka heidän piirroksiaan tullaan tulkitsemaan. Vastausvaihtoehtojen moniselitteisyys Joidenkin osioiden kaikki vastausvaihtoehdot eivät ole riittävän yksiselitteisiä. Mitä moniselitteisempiä vastausvaihtoehdot olivat, sitä suositumpia ne olivat. Esimerkiksi toimivissa reiteissä sujuva oli kaikkein suosituin vastausvaihtoehto. Kuitenkin sujuva tarkoittaa joka vastaajalle eri asioita ja riippuu kulkumuodosta. Esimerkiksi sujuvaan kevyeen liikenteeseen liittyy aivan erilaisia asioita kuin sujuvaan joukkoliikenteeseen tai autoiluun. Koska sujuvuutta ei ole määritelty mitenkään, vastaajat ovat siis voineet liittää siihen mitä tahansa määreitä. Luultavasti näiden syiden takia vastausvaihtoehto onkin ollut kaikkein suosituin. Yksiselitteisemmät määritelmät, kuten hyvä opastus, ovat luultavasti saaneet vähemmän mainintoja juuri yksiselitteisyytensä takia. Kysely siis kertoo mitä reittejä vastaajat ovat pitäneet sujuvina, mutta ei anna tietoa siitä, miksi ne ovat sujuvia. Avoimet vastaukset Avointen vastausten perusteella kyselyyn vastaajat pohtivat kolmea asiaa: 1. Vastauksissa joko todetaan pelkkä onglema (esim. pyöräily on hankalaa Hämeenkadulla), 2. ehdotetaan ratkaisua ongelmaan (esim. Hämeenkadulle tarvitaan oma kaista pyöräilijöille) ja 3. pohditaan ongelman ratkaisun edellytyksiä (esim. pyöräkaistalle raivataan tilaa Hämeenkadulla rajoittamalla henkilöautoliikennettä). Suurin osa vastauksista on muutamalla sanalla luonnehdittuja ratkaisuehdotuksia. Kyselyn rakenteessa voisi huomioida nämä lähestymistavat sekä valmiissa vastuasvaihtoehdoissa että kysyä avoimet kysymykset tukeutuen tähän kehikkoon HARAVA käyttöliittymän teknisiä parannusmahdollisuuksia Tulevaisuudessa ylipitkien reittien piirtämisen voisi estää. Vastaajille tulisi kertoa esimerkiksi reittien maksimipituus. Samoin tulisi estää vastaajien mahdollisuus merkitä tai antaa sama vastaus useampaan kertaan. Vastaajien taustatiedot pitäisi kysyä viimeiseksi. Kyselyssä olisi voinut kysyä myös kuinka usein vastaaja käyttää merkitsemäänsä reittiä, paikka, palvelua tms. Harava-portaalia tehtäessä olisi pitänyt miettiä tarkemmin millä ohjelmistoilla kyselyn tuloksia tullaan purkamaan. Paikkatieto-ohjelma MapInfo pystyy käsittelemään yhdessä solussa vain tietyn määrän merkkejä, joten kyselyssä olisi voitu rajoittaa vapaiden vastausten pituutta. Myös vapaissa vastauksissa olevat rivinvaihdot ja jotkut erikoismerkit (esim. miinusmerkki) aiheuttivat ongelmia tiedon siirrossa eri ohjelmien välillä. Rakenteellisesti vaihtoehtojen ( virkistysalueena, asuinalueena...) tulisi muodostaa oma sarakkeensa tulkinnan helpottamiseksi. Vastauskenttiä ei pitäisi pystyä täyttämään väärin. Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan syntymävuotensa, mutta osa vastaajista oli ilmoittanut ikänsä tai syntymäaikansa muodossa 53 tai -53. HARAVA käyttöliittymän sisällöllisiä parannusmahdollisuuksia Kyselyn toteuttamisen ajankohta vaikuttaa kyselyn tuloksiin. Esimerkiksi talviurheiluun liittyviä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia tai talvisia liikkumismuotoja ei huomioitu HARAVA kyselyssä. Sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi ihmisten toimintaan kaupunkitilassa. Esimerkiksi viihtyisien ja toimivien paikkojen kohdalla ei otettu kantaa mahdollisiin liikuntamuotoihin tai tapahtumiin talvisin. Lisäksi kysymykset, jotka käsittelevät talvisia olosuhteita olisivat voineet avata myös kiinnostavia aiheita esimerkiksi reittien toimivuuden tai viihtyvyyden aihepiireissä virrat osiossa. Tässä kohtaa huomaa, että kaupunkilaiset ovat vastanneet kyselyyn sen hetkisen vuodenajan tai sääolosuhteiden viitekehyksessä, eivätkä ole miettineet esimerkiksi talvea. Tässä tapauksessa olisi ollut tärkeätä johdattaa vastaajia joko kysymyksillä tai huomiolila muistamaan myös toisenlaisia (sää-)olosuhteita. 7
Liitteet Viihtyisät reitit - vastaajaprofiilit 8
9
10
11
12
13
Toimivat reitit - vastaajaprofiilit 14
15
16
17
18
19
Kehitettävät reitit - vastaajaprofiilit 20
21
22
23
Uudet reitit - vastaajaprofiilit 24
25
26
27
Kaupallisesti kävely-ympäristöä parantamalla kehitettävät alueet - vastaajaprofiilit 28
29
Uudet palvelut - vastaajaprofiilit 30
31
32
33
Tapahtumille soveltuvat paikat - vastaajaprofiilit 34
35
36
37
38
39
Tapahtumille soveltumattomat paikat - vastaajaprofiilit 40
41
42
43
44
45
Viihtyisät paikat - vastaajaprofiilit 46
47
48
49
50
51
Toimivat paikat - vastaajaprofiilit 52
53
54
55
Kehitettävät paikat - vastaajaprofiilit 56
57
Kehitettävät ranta-alueet - vastaajaprofiilit 58
59
60
61
62
63
Asuminen - vastaajaprofiilit 64
65
66
67