Yhteentoimivuusvälineistö Yhteinen tiedon hallinta (YTI) hanke V 1.0, 5.9.2017 Päivittyvä
Miksi yhteentoimivuusvälineistöä tarvitaan?
Ongelmana on kielen moniselitteisyys Tavallisessa kielenkäytössä emme ole täsmällisiä: samalle asialle voi olla useita nimityksiä (kuten nuuka, saita, itara) tai samaa sanaa voidaan käyttää eri merkityksissä (kuten kuusi ) Kummassakin tapauksessa tulee ongelmia, jos eri tahoilta peräisin olevat tiedot yrittää suoraan yhdistää. 6
Ongelmana on kielen moniselitteisyys Vuorovaikutuksessa (niin ihmisten kuin tietojärjestelmien välillä) ei riitä, että siirrämme tietoa paikasta toiseen, jos sen sisältö tarkoittaa lähtöpäässä jotain muuta kuin vastaanottopäässä. Jos meillä ei ole yhteistä kieltä, ymmärrämme toisemme väärin ja tulkitsemme tiedon eri tavoin.
On siis rakennettava semanttinen yhteentoimivuus Jotta semanttinen yhteentoimivuus on mahdollista, täytyy tiedon merkityksen olla sama kaikille ja kaikissa tilanteissa Kyse on paljon muustakin kuin tietojärjestelmien teknisestä rakentamisesta Tämä vaatii paljon yhteistyötä, jossa sovitaan mm.: Määrittelevät & kuvailevat sanastot Luokitukset Yhteiset tietomallit (yhteiskäyttöiset komponentit) Koodistot Linkitykset kansainvälisiin määrityksiin ja standardeihin
Semanttisen yhteentoimivuuden hyödyt Toiminnan näkökulma: tukee organisaatioiden tiedon hallinnan toimia ja laadun kehittämistä Talousnäkökulma: kuvauksia ei tarvitse aina aloittaa alusta, vaan käytetään muiden jo aiemmin tekemiä kuvauksia (säästyy aikaa ja vaivaa) Tekninen näkökulma: organisaatioiden alun perin omien tarpeidensa pohjalta tekemiä kuvauksia ja malleja voidaan yhteisesti hyödyntää tietojärjestelmien teknisessä toteutuksessa, koska tekninen kuvaus voidaan tuottaa automaattisesti parempi kyvykkyys hyödyntää uusia teknologioita
Yhteistyöstä rakentuu yhteentoimivuus.fi Yksi luukku julkisessa hallinnossa oleviin tietoihin www.yhteentoimivuus.fi Tieto on helposti löydettävissä, se on luotettavaa ja hyödynnettävissä avoimien rajapintojen kautta Näemme yhdellä silmäyksellä, mitä tietoa varannoissa on Tieto on määriteltyä ja määrittelyt on saatavissa Kioskin pyörittäminen toki maksaa. Rakenteiden lisäksi tarvitaan asiantuntijoita, verkostoja ja ylläpitoa.
Mikä yhteentoimivuusvälineistö on?
www.yhteentoimivuus.fi Sanastojen ja käsitteiden ylläpitopalvelu kuvaileville sanastoille, terminologisille sanastoille ja luokituksille sanasto.csc.fi (beta-versio) Koodistoeditori Sanastoeditori Kansallinen koodistojen ylläpito- ja julkaisupalvelu Kehitys alkanut syksyllä 2017 Yhteentoimivuusvälineistö Tietomallieditori Tietomallien ylläpito- ja julkaisupalvelu, tietokomponenttikirjasto ja soveltamisprofiilityökalu mm. rajapintojen ja tietovarantojen tietosisällöille iow.csc.fi (Kehitysversio)
Yhteinen tapa hallita, tuottaa ja ylläpitää palveluiden taustalla olevia tietomäärityksiä Sanastoeditori tuottaa käsitteitä Tietomallieditori Koodistoeditori (Muu) sanastojen ylläpitopalvelu tuottaa sanastoja käyttää koodistoja (Muu) koodistopalvelu Sanastojen julkaisupalvelu käyttää määritteleviä sanastoja www.finto.fi
Kenelle tarkoitettu? Organisaation sanastotyön tekijöille Tietomallintajille ja ITasiantuntijoille Viestinnän ammattilaisille, mm. kääntäjille Julkisen hallinnon palveluja käyttäville kansalaisille Sanastoeditori Mitä sillä tehdään? Kerätään ja ylläpidetään sanastoja, jotka ovat julkishallinnolle yhteisiä Määritellään käsitteitä Määritellään käsitteiden suhteita toisiin käsitteisiin Ehdotetaan uusia käsitteitä julkishallinnon yhteiseen käyttöön Visualisoidaan sanastoja ja käsitteiden välisiä suhteita Sanastoeditorin sisältöä voi selata ja tarkistaa tarvittavia käsitteitä Korvaa JHSmetan Mitä hyötyä siitä on? Oman sanaston ylläpitäminen tapahtuu sanastoeditorissa esim. Excelin sijaan Yksi paikka, josta kaikki löytävät muidenkin alojen käyttämät sanastot kieliversioineen Sanastojen käyttö on luotettavaa, kun sanastot ovat ajantasaisia Suomi.fi-palveluväylän kautta tapahtuva tiedonsiirto on semanttisesti yhteensopivaa
Esimerkki sanastoeditorin näkymästä
Kenelle tarkoitettu? Tietomallintajille Organisaation tietovastaaville Kelle tahansa, joka etsii tietoa julkisen hallinnon tietovarannoista Rekisterien ja tietovarantojen ylläpitäjille, jotka haluavat tiedoistaan koneluettavia Järjestelmätoimittajille, jotka rakentavat uutta järjestelmää, johon tarvitaan tietoa julkishallinnon perusrekistereistä ja niiden tietomalleista Tietomallieditori Mitä sillä tehdään? Kuvataan omien rekisterien ja tietovarantojen tietosisältöjä Luodaan soveltamisprofiileja tietojärjestelmän tietosisällöistä hyödyntämällä ja tarkentamalla valmiita tietokomponentteja Ns. lomakkeiden generoimien mahdollistuu tietomallieditorin kautta, esim. hakemukset, päätökset tms. Mitä hyötyä siitä on? Käsitteen perusteella nähdään, missä tietovarannossa ko. tieto on saatavilla Tieto, joka on jo olemassa muussa rekisterissä tai tietovarannossa, on mahdollista saada omaan järjestelmään Tietomallinnus on avointa ja julkista, joten julkishallinnon yhteisiä luokkia voi hyödyntää omassa työssä Rekisterien sisällön voi nähdä Muiden generoimien lomakkeiden hyödyntäminen
Esimerkki tietomallieditorin näkymästä Luokka Luokkien välistä suhdetta kuvaava assosiaatio Luokan ominaisuuksia kuvaavat attribuutit
Kenelle tarkoitettu? Organisaatioille, jotka käyttävät tai ylläpitävät julkishallinnon koodistoja Järjestelmäntoimittajille, joiden järjestelmissä on julkishallinnon koodistoja Koodistoeditori Mitä sillä tehdään? Kerätään ja ylläpidetään koodistoja, jotka ovat julkishallinnolle yhteisiä Koodistoeditorin sisältöä voi selata ja ottaa omaan käyttöön tarvittavia koodistoja Mitä hyötyä siitä on? Yksi paikka, josta kaikki löytävät muidenkin alojen käyttämät koodistot kieliversioineen Julkishallinnossa tunnistetut koodistot ovat yhteisesti saatavilla eikä käyttäjäorganisaatioiden tarvitse itse ylläpitää niitä Oman koodiston ylläpitäminen tapahtuu koodistoeditorissa esim. Excelin sijaan Tilastointi on muiden toimijoiden kanssa samanlainen ja vertailtavissa Koodistojen käyttö on luotettavaa, kun koodistot ovat ajantasaisia
Mikä yhteentoimivuusvälineistön kehityksen aikataulu on?
Yhteentoimivuusvälineistön tila: Kesäkuu 2017 Voin lisätä, muokata, hakea ja selata käsitteitä ja terminologisia sanastoja Voin määritellä käsitteen ja lisätä mm. huomautuksia, synonyymeja ja lähteen Voin linkittää käsitteen toisiin käsitteisiin Näen käsitteen ja sen suhteet visualisoituna Koodistoeditori Yhteentoimivuusvälineistö Voin hakea ja selata tietokomponentteja Voin luoda tietomallin ja soveltamisprofiilin Voin lisätä luokkia, attribuutteja ja assosiaatioita Saan exportin esim. XML:nä Näen tietomallin visualisoituna Sanastoeditori Tietomallieditori Koodistoeditoria suunnitellaan ja määritellään Kehitys alkanut syksyllä 2017
Yhteentoimivuusvälineistön tavoitetila: Tammikuu 2018 Voin lähettää sanaston tai käsitteen kommentointikierrokselle Voin tuoda editoriin sanaston Koodistoeditori Yhteentoimivuusvälineistö Yhteinen käyttäjä- ja ryhmienhallinta Yhteentoimivat editorit Sanastoeditori Tietomallieditori Voin hyödyntää tietomallinnuksessa sanastoja koodistoeditoreja Voin hakea koodeja ja koodistoja Voin tuoda ja muokata koodistoja Voin versioida ja historioida koodiston Voin tallentaa koodiston esim. Exceliin Saan koodiston REST-rajapinnan kautta
Yhteentoimivuusvälineistön tavoitetila: Kesäkuu 2018 Kehitys jatkunut mm. editorin käytettävyyttä ja visualisointia parantamalla Yhteentoimivuusvälineistö Kehitys jatkunut mm. editorin käytettävyyttä ja visualisointia parantamalla Sanastoeditori Tietomallieditori Koodistoeditori Kehitys jatkunut beta-version julkaisulla
Kiitos! yhteentoimivuus@vrk.fi yhteentoimivuus.slack.com