KURISJÄRVEN, LONTILANJOKILAAKSON, RIISIKKALAN JA SOTKIAN KYLÄSUUNNITELMA 2007

KURISJÄRVEN, LONTILANJOKILAAKSON, RIISIKKALAN JA SOTKIAN KYLÄSUUNNITELMA 2007

KURISJÄRVEN, LONTILANJOKILAAKSON, RIISIKKALAN JA SOTKIAN KYLÄSUUNNITELMA 15.5.2007 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. KYLÄSUUNNITTELUN VAIHEET 3. ALUEEN JA KYLIEN KUVAUS 3.1. Historia 3.1.1. Ikiaikaista asuinaluetta 3.1.2. Taloista 3.1.3. Kirkko ja muu hallinto 3.1.4. Opetus 3.1.5. Kylien kehityskulku 3.2. Väestö ja asuminen 3.3 Yhdyskuntatekniikka 3.4. Elinkeinot 3.5. Palvelut 3.6. Vapaa-ajanvietto ja harrastusmahdollisuudet 3.7. Ympäristö 3.8. Yhdistykset 3.9. Alueen kehittämistarpeet ja mahdollisuudet 4. TULEVAISUUDEN TOIVEKUVA 5. TOIMENPITEET 6. YHTEYSTIEDOT LIITE 1. SAATE JA KYLÄKYSELY 2006 LIITE 2. KYLÄKYSELY LIITE 3. KYLÄKYSELYN TULOKSET Tämä kyläsuunnitelma on osa Pirkan Helmi ry:n Kylä-Elma hanketta, joka on rahoitettu Pirkanmaan TE-Keskuksen kautta kansallisesta Elma-ohjelmasta. 2

1 JOHDANTO Kurisjärven, Lontilanjokilaakson, Riisikkalan ja Sotkian alue sijaitsee Kylmäkosken kunnan itäosassa, osittain Akaan kaupungin puolella. Alue on suunnilleen sama kuin Kurisjärven koulupiirin alue. Kurisjärven kyläkoulu on alueella tärkeä asukkaita yhdistävä tekijä. Sekä Akaan että Kylmäkosken puolella sijaitsevat Siniänmäki ja Lontilanjokilaakso ovat suunnittelualuetta, koska asukkaat mieltävät ne yhdeksi kyläksi ja ovat kanssakäymisissä vilkkaasti kuntarajan yli. Alue on suureksi osaksi hyväkasvuista moreenipohjaista kuusimetsää. Asutus on keskittynyt Jalantijärven ja Lontilan- sekä Tarpianjokien rantojen viljelyaukeille. Viljelyalueita pidetään kulttuurisesti ja maisemallisesti arvokkaina. Alueen erityispiirteenä on Akaan Toijalan kaupunkikeskuksen läheisyys kaikkine kaupallisine ym. palveluineen. Etäisyys Kurisjärven ja Sotkian kylistä Toijalan keskustaan on n. 6 km, Lontilanjokilaakson perältä n. 10 km ja Riisikkalasta 12 km. Kylmäkosken kuntakeskukseen on Kurisjärveltä 11 km, Sotkialta 8 km, Lontilasta 17 km ja Riisikkalasta 12 km. Kyläsuunnitelmahanke käynnistyi syksyllä 2001 kyläkokouksella, jonka kokoonkutsujana oli Pirkan Helmi ry. Kyläsuunnitelma laadittiin alueella toimivien yhdistysten sekä joidenkin yksittäisten kyläläisten yhteistyönä. Suunnitteluhankkeen virallisena hakijana toimi Sotkian Nuorisoseura ry. Kyläsuunnitelman tavoitteena oli kartoittaa asukkaiden tarpeita ja toiveita asuinpaikkansa kehittämisestä. Tarkoitus oli myös selvittää mahdolliset asukkaiden voimin toteutettavissa olevat hankkeet. Hankkeen tarkoituksena on saada myös esiin uudenlaista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja halua yhteisiin toimenpiteisiin alueella, joka on melko laaja ja jossa jokainen kylä yksistään on väestöltään liian pieni. Keskeisiksi asioiksi helmikuussa 2002 valmistuneessa kyläsuunnitelmassa nousivat asuinalueiden vapaa-ajanvietto- ja harrastusmahdollisuuksien sekä yleisen viihtyisyyden kehittäminen. Lisäksi suunnitelmassa käsiteltiin lapsiperheiden ja vanhusten palveluita sekä uusien asukkaiden saamista ja rakentamismahdollisuuksia. Kyläsuunnitelman päivitys käynnistettiin syksyllä 2006 osana Pirkan-Helmi ry:n toteuttamaa Kylä-Elma-hanketta. Samat yhdistykset, jotka olivat mukana kyläsuunnitelmaa laadittaessa, osallistuivat myös kyläsuunnitelman päivittämiseen. Keskeisiksi asioiksi kyläsuunnitelman päivityksessä keväällä 2007 nousivat aiempaan tapaan toiveet kylän yhteisistä tapahtumista sekä harrastusmahdollisuuksien ja yleisen viihtyisyyden lisäämisestä. Alueen kehittymiselle todettiin olevan entistä paremmat edellytykset kulkuyhteyksien parannuttua moottoritien myötä sekä vesi- ja viemäriverkon valmistuttua. 3

2 KYLÄSUUNNITTELUN VAIHEET Kyläsuunnitelman päivittäminen aloitettiin kyläläisten yhteisellä kokouksella 24.10.2006. Lehti-ilmoituksen perusteella Kurisjärven kylätoimikunnan uuteen kokoontumistilaan Vanhakartanon navettaan saapui 11 kyläläistä. Kokouksen koollekutsuja Marjukka Lauhkonen kertoi kokouksen alussa mahdollisuudesta saada tukea kyläsuunnitelman päivittämiseen Pirkan Helmen Kylä-Elma-hankkeelta. Kokouksessa päätettiin päivittää kyläsuunnitelma ja perustettiin työryhmä viemään hanketta eteenpäin. Ryhmään tuli edustajia alueella toimivista tärkeimmistä yhteisöistä, joita ovat Kurisjärven VPK, Akaan maa- ja kotitalousseura, Sotkian nuorisoseura, urheiluseura Pulssi, Kurisjärven kyläyhdistys, Riisikkalan ja Sotkian kylätoimikunnat, Kurisjärven koulu sekä muutamia lähinnä eri kyliä edustavia ihmisiä. Työryhmä kokoontui kolme kertaa ja toteutti uuden kyläkyselyn alueen asukkaiden tarpeiden ja toiveiden selvittämiseksi. Kyselylomake on suunnitelman liitteenä 1. Kyselyn tulokset koottiin yhteen kyläkokouksessa 7.2.2007. Vastauksia saatiin 20 kpl ja vastausprosentti oli n. 8. Kyläkokous 24.8.2006 valitsi kyläsuunnitelman päivityksen kirjoittajaksi Marjukka Lauhkosen. Päivitys valmistui 15.5.2007. 3 ALUEEN JA KYLIEN KUVAUS 3.1. Historia 3.1.1. Ikiaikaista asuinaluetta Alue kuuluu Kokemäenjoen vesistöön, jonka varsille alkoi muodostua varhaisinta asutusta heti jääkauden jälkeen. Kivikauden (n. 7000-1500 ekr.) aikana kylillämme liikkui jo pyyntiä ja kalastusta elääkseen harjoittaneita esikyläläisiä. Jalannin ja jokien rannat olivat hyviä kalapaikkoja. Kylmäkoskella v. 1996 tehdyn arkeologisen kartoituksen perusteella Kurisjärvellä todettiin kaksi kivikautista asuinpaikkaa, Siniänmäen eteläpuolella ja Hevossaaressa. Monta asukasta alueella ei ole voinut pysyvästi olla, todennäköisesti vain yksi muutaman hengen käsittävä perhe, joka asui kodassa. Nykytutkimus on nimittäin laskenut että kivikautinen pyyntielinkeino tarvitsi jopa 50 neliökilometriä pinta-alaa henkeä kohti. Myöhempien pronssi- (1500-500 ekr) ja rautakauden (500 ekr 1200 jkr) aikaisia esineitä ei kylien alueelta ole löydetty. Muualta Akaasta on löytynyt esineitä kyllä näiltäkin kausilta, joten on oletettavaa, että täällä säilyi koko ajan pysyvä asujaimisto ja väestö vähitellen lisääntyi. Pronssi- ja rautakausilla Suomeen vakiintui viljanviljely ja karjanhoito. Runsaat tulvaniityt jokien varsilla olivatkin tärkeä talvirehun korjuualue karjalle ( = 1-2 maatiaislehmää per talo). Historialliselle ajalle tultaessa oli väestö todennäköisesti muutamia kymmeniä tai ehkä jo ylittänyt sadan rajan. Tämä voidaan päätellä siitä, että 1500- luvun veronkantotietojen perusteella koko vanhassa Akaassa (nyk Akaa ja Kylmäkoski) asui vain noin 1000 henkeä. Maanviljely oli pääasiassa kaskiviljelyä, mutta niittyjä ja kaskia raivattiin myös vähitellen pelloiksi. (Raivausperinne alueella on jatkunut aina 1990-luvulle, jolloin Arolan kartano raivasi vielä useita kymmeniä hehtaareita uutta peltoa.) Kaskeaminen toki jatkui myöskin aina 1800- luvulle asti. Metsistämme on edelleen helppo löytää kaskiajalta peräisin olevia naurishautoja, joissa kaskinauriit säilytettiin talvella syötäviksi. 4

Vanhan asutuksen ja peltoviljelyn todisteina ovat peltojen ja muidenkin paikkojen nimet, joiden alkuperäinen merkitys on kielen muututtua unohtunut. Maakirjoista löytyvät alueen kylät ensimmäistä kertaa seuraavasti: Kurisjärvi v. 1460, Riisikkala v. 1480, Tiura, Sotkia, Käyrälä v. 1506 ja Lontila v. 1539. 3.1.2. Taloista Kustaa Vaasan aikaisista maakirjoista vuodelta 1539 tiedämme, että alueen kylissä oli tuolloin 25 taloa. Kuninkaan vallan kasvaminen uskonpuhdistuksen jälkeen aiheutti myös näiden talojen elämään ja omistuksiin muutoksia. Merkittävin tapahtuma oli Kurisjärven kartanon synty vuonna 1620. Kuningas lahjoitti kartanon itävaltalaissyntyiselle Andreas Paulille, joka oli kunnostautunut Ruotsin sotaretkillä. Kartanon maat saatiin taloilta, jotka oli julistettu autioiksi veromaksukyvyttömyyden takia. Pauli sai kartanolleen säterioikeudet eli hän sai koota ympäristön verot, mutta ei joutunut maksamaan veroja edelleen kuninkaalle. Hänellä ei myöskään ollut velvollisuutta asettaa sotamiehiä kuninkaan käyttöön. Säteritila oli siis sangen etuoikeutettu. Paulin värikkäällä suvulla Kurisjärven kartano ei pysynyt pitkään, ja kartanon vaiheissa on tähän päivään mennessä tapahtunut useita omistajasukujen vaihdoksia sekä tilojen jakamisia ja yhtymisiä. Nykyisen Arolan puinen päärakennus on vuodelta 1756 ja se on luultavasti alueen vanhin rakennus. Muista alueen merkittävistä tiloista voisi mainita Tiuran, joka nykyään on jakautuneena mm. Pelto- ja Mäki-Tiuraan sekä Riisikkalan Raukon, joka on myös jaettu moniin osiin. Sotkian vanhoja taloja ovat mm Kuhavuori, jonka vanha päärakennus on 1700-luvulta sekä Kinnari, jonka vuonna 1815 rakennettu päärakennus on nykyään kotimuseona. Lontilan vanhin talo on Eerola, joka sijaitsee aivan Kylmäkosken itäkulmassa, Akaan kaupungin ja Kalvolan rajalla. Maininnan arvoinen on myös Lontilan Heikkilä, jonka tapahtumat ovat olleet esikuvana Linnankosken Pakolaiset-romaanille. Suuri muutos tilarakenteelle oli 1900-luvulla tapahtunut torppien itsenäistyminen sekä sodan jälkeinen uusien tilojen muodostaminen. Koska alueella on runsaasti peltoa, muutti alueella kymmeniä siirtokarjalaisia perheitä asutustiloilleen. Muutamat näistä tiloista jatkavat laajentuneina edelleen, mutta useimmat ovat lopettaneet ja pellot on myyty lisämaiksi. 3.1.3. Kirkko ja muu hallinto Alue kuuluu kokonaan 1483 perustettuun Akaan seurakuntaan. Seurakunta on ollut muuttumaton yli 500 vuotta, lukuun ottamatta Lontilantien vartta, josta jäljempänä enemmän. Keskiajalta 1800-luvulle alue kuului hallinnollisesti Saarioisten hallintopitäjän Akaan (mm. Kurisjärvi, Riisikkala, Lontila ja Käyrälä) ja Jalantijärven (mm. Tiura ja Sotkia) neljänneskuntiin. Tällä hallintoaluejaolla oli lopuksi merkitystä vain veronmaksualueena, kunnallista itsehallintoa ei vielä tunnettu ja kirkko hoito sosiaali- ja opetustointa. Vuonna 1870 alkoi Akaan pitäjäkokouksen toiminta, josta voidaan katsoa Akaan kunnan saaneen alkunsa. Vuonna 1946 Akaan kirkonkylästä, Toijalasta tehtiin kauppala ja ns. Jäännös-Akaan alue liitettiin Akaasta jo vuonna 1895 eronneeseen Kylmäkoskeen. Lontilantien varsi, joka on siis nykyään Toijalaan (1.1.07 alkaen Akaan kaupunkiin) kuuluva osa Lontilanjokilaaksoa, eroaa kunnallishistorialtaan muusta alueesta. Tämä kolkka on kuulunut 1970-luvulle asti Sääksmäen kuntaan ja seurakuntaan. Alueella ei edelleenkään ole 5

vakiintunutta yhteistä kylännimeä ja tarkkaan ottaen se kuuluu edelleen mm. Tarttilan ja Sillantaan kyliin. Tämä alue onkin itse asiassa sääksmäkeläisten talojen vanhoja perämetsiä ja niittyjä, joihin vasta myöhemmällä ajalla perustettiin itsenäisiä taloja. Ihmiset ovat tietysti aina asioineet Toijalassa, joten alue liitettiinkin Toijalaan ja Akaan seurakuntaan 1970-luvulla. Välillä ehdittiin olla valkeakoskelaisiakin pari vuotta, koska Sääksmäen kunta liitettiin Valkeakoskeen. 3.1.4. Opetus Akaan kirkonkylään perustettiin kansakoulu 1867, mutta se ei tietenkään palvellut kauempana asuvia lapsia. Olihan ainoa kulkuneuvo omat jalat. Alueen ensimmäinen kansakoulu perustettiin Kurisjärvelle vuonna 1899. Koulu toimi aluksi Vanhakartanossa ja vasta vuonna 1910 saatiin oma rakennus peltosaarekkeeseen lähelle Sotkialle, Toijalaan ja Urjalaan vievien teiden risteystä. Koulu palveli kurisjärveläisten lisäksi sotkialaisia. Sama rakennus on edelleen Kurisjärven kouluna. Vuonna 1919 perustettiin Käyrälän ja Lontilan kyliä ja Sääksmäen puoleista joenvartta varten kansakoulu. Koulu toimi aluksi Valkaman talossa ja sai oman rakennuksen Metsä-Paavolan talon lähelle vuonna 1924. Koulu toimi 1960-luvulle asti, ollen lopuksi Sääksmäen ja Kylmäkosken yhteinen. Koulu loppui oppilaiden vähennyttyä ja oppilaat siirtyivät osaksi Kurisjärvelle ja osaksi aluksi Tarttilaan ja myöhemmin Toijalaan. Koulurakennus paloi 1970- luvulla. Riisikkalan yksiopettajainen kansakoulu aloitti 1920-luvulla. Sodan seurauksena Riisikkalaan muutti runsaasti siirtolaisia ja lapsiluku muutenkin kasvoi, joten koulu sai toisen opettajan. Kun suuret ikäluokat oli koulutettu, oli Risiikkalankin koulun kohtalona sulkeminen. Vuodesta 1967 alkaen ovat Riisikkalan lapset käyneet koulunsa Kurisjärvellä. Tämäkin koulurakennus oli vähällä palaa, mutta korjattiin ja toimii nykyään asuintalona. Kurisjärven 100-vuotias koulu on lähes koko suunnittelualueen yhteinen koulu. 3.1.5. Kylien kehityskulku Sotkia on alueen ainoa oikea kylä, jolla on myös keskustaajama. Historiassa Sotkia on säilynyt itsenäisten pienehköjen talonpoikaistalojen kylänä, jotka ovat sijainneet ja sijaitsevat edelleen verraten pienellä alueella samalla peltoaukealla. Sotkian kehitykseen vaikutti 6

ratkaisevasti Sotkian Höyrysahan perustaminen v. 1916 ja naulatehtaan synty v. 1933 Jalannin rannalle. Tähän vaikutti taas Turkupaanan eli Turun-Toijalan rautatien rakentaminen Sotkian kylän läpi v. 1876. Saha, naulatehdas ja sitä seurannut OTK:n lastulevytehdas ja puutarha työllistivät monia sotkialaisia vuosikymmeniä. Kylän teollisuusperinnettä jatkaa nykyään v. 1945 perustettu Laaksosen Harjatehdas. Koska Sotkia oli pieni teollisuuspaikkakunta, oli kylässä myös aktiivia työväen poliittista toimintaa. Työväenyhdistys perustettiin jo vuonna v.1907 ja työväentalokin nousi v. 1911. Työväentalosta on nykyään jäljellä vain perustuskivet, mutta edelleen on kuulemme sotkialaisia, jotka eivät tule toiselle puolelle tietä nousseen Nuorisoseurantalon katon hakaristikoristeen alle. Turkupaanan sähköjunat porhaltavat edelleen Sotkian läpi, mutta pysäkkirakennus on ollut asuintalona jo vuosia. Riisikkalan asutus on keskittynyt myös suhteellisen pienelle alueelle Toijala-Urjala tien varteen. Riisikkalassa oli aikanaan kestikievari, koska tie oli tärkein kulkuväylä Turun suuntaan ennen Turkuradan tuloa. Riisikkalaan ei ole suuremmin syntynyt teollisuutta, vaan se on pysynyt maatalouskylänä. Nykyään Riisikkalan viehättävä maisema on pitänyt siellä ja houkutellut sinne entistä enemmän myös muualla työssä käyviä. Kylä on Vanhan Akaan eteläisin kylä ja sijainnistaan johtuen asioinut aina myös Urjalan suuntaan. Runsas karjalaisten siirtolaisten määrä teki Riisikkalasta sodan jälkeen puolikarjalaisen kylän. Riisikkalalaisena erikoisuutena voisi mainita 60- ja 70-lukujen pöytätennisharrastuksen. Innostajana oli opettaja Nilla Keva ja tuloksena oli lukuisia Suomen mestaruuksia ja ulkomaisia ottelumatkoja pienen maaseutukylän koululaisille. Suunnittelualueen muu osa on avointa peltomaisemaa, jossa on erillään olevia taloja. Mitään kyläkeskusta ei ole syntynyt, koska pellot ovat pääosin kuuluneet Kurisjärven kartanolle ja muille keskimääräistä isommille maataloille. Arolan kartano tosin oli vielä 70-luvulla lähes pieni kylä. Arolan kutomoteollisuuden alkuna voidaan pitää sitä, että kartano tuotti sotaaikana ja sen jälkeen runsaasti juureksia pula-ajan tarpeisiin. Viljelyksille tarvittiin työväkeä, joka piti sitten työllistää myös talveksi. Talon silloinen emäntä, kauppaneuvos Pirkko Arola, alkoi kudottaa naisväellä tumppuja ja muita villatavaroita. Tuotanto laajeni vähitellen tehdasmaiseksi vaatetusteollisuudeksi, jolla oli oma mallisto ja oma myymäläketju. Parhaimmillaan Arolan kutomo työllisti toistasataa henkeä 60-luvulla. Ulkomainen kilpailu johti kutomon konkurssiin 1980-luvulla ja nykyään tehdasrakennukset ovat Eurocenter Oy:n varastoina. 3.2. Väestö ja asuminen Suunnittelualueella on n. 570 henkeä ja n. 230 taloutta. Uusia asukkaita on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttanut eniten Sotkialle. Muillakin alueilla on uudisrakentamista, mutta koko alueen väkimäärä on kuitenkin jonkin verran pienentynyt. Väestö on verraten nuorta ja iäkkäitä ihmisiä on vähän. Alle 15-vuotiaita on 17 %, 15-64- vuotiaita 70 % ja 65-vuotta täyttäneitä 13 %. Sotkialla asutus keskittyy kyläkeskukseen ja siellä on myös seudun ainoa rivitalo. Talo on kunnan vuokratalo ja sijaitsee kunnan 60-luvulla ostamalla Seppälän tilalla. Seppälästä on kunta myös myynyt useita omakotitontteja. (Tila ostettiin alun perin suunnitteilla olleen karjatalouskoulun saamiseksi Sotkialle.) Muualla suunnittelualueella on maatilojen talouskeskusten ja yksittäisten omakotitalojen muodostamaa haja-asutusta tai muutamien talojen rakennusryhmiä. 7

Sotkian ja Kurisjärven alueille valmistui osayleiskaava (Sontula-Sotkia-Kurisjärvi kylä- ja hajaasutusalueet) vuonna 2002. Osayleiskaavassa on pyritty kartoittamaan mahdollisia rakennuspaikkoja kiinteistö- ja maanomistajakohtaisesti ja varmistamaan maanomistajien yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus rakennuslupien päätöksenteon yhteydessä. Osalle alueesta ei ole osoitettu lisärakentamismahdollisuuksia tai rakentamiseen kohdistuu erityisiä rajoitteita tai vaatimuksia. Sotkian, Kurisjärven ja Lontilan pellot on luokiteltu Pirkanmaan seutukaavassa maisemallisesti arvokkaiksi ja Arolan kartano sekä Kurisjärven kulttuurimaisema rakennetun kulttuuriympäristön kannalta arvokkaiksi alueiksi. Ensimmäisen kyläsuunnitelman laatimisen yhteydessä keskusteltiin paljon asuntotonttien tarjonnasta. Kyläläisten näkemysten mukaan asuntotontteja ei ollut riittävästi tarjolla tai niistä ei ollut tietoa. Yhtenä hanke-ehdotuksena oli tehdä kyläläisten oma selvitys tonttitarjonnasta ja tyhjillään olevista asunnoista sekä suunnitelma asiasta tiedottamisesta. Muutama vuosi kyläsuunnitelman laatimisen jälkeen kunta teki kyselyn myytävinä olevista tonteista, ja yksityisillä tontin omistajilla on nyt mahdollisuus ilmoittaa myytävänä olevista tonteista sekä asunnoista kunnan internet-sivuilla. 3.3 Yhdyskuntatekniikka Alueen läpi kulkevat kantatiet on kaikki kestopäällystetty, viimeisimpänä Lontilantie v. 1998 ja Kylmäkosken kirkonkylälle vievä Sotkiantie v. 2001. Teiden kunnostus ja kestopäällyste on huomattavasti parantanut kulkuyhteyksiä ja tämä on jo näkynyt uudisrakentamisena mm. Lontilantien varressa. Alueen soratiet ovat yksityisten tiekuntien teitä ja saavat kunnalta pientä avustusta, mitä kuitenkin pidetään riittämättömänä. Etenkin Kurisjärven kylätietä ja Sotkialla Aakalantietä rasittaa vilkas läpikulkuliikenne. Tievalaistuksen lisäämisen tarpeellisuus nousi voimakkaasti esille ensimmäisen kyläsuunnitelman laatimisen yhteydessä. Yksi toiveista, Sotkiantien valaistuksen jatkaminen Kuhavuoreen asti toteutui muutamaa vuotta myöhemmin. Tievalaistusta kaivataan kuitenkin edelleen lisää. Mm. Kurisjärveltä Toijalan rajalle puuttuu valoja vajaan kilometrin matkalta. Lontilantielle toivotaan myös valoja. Myös Sotkian Kantterintielle haluttaisiin katuvalot. Valoja kaipaavat erityisesti ulkoilijat ja Toijalassa pyöräillen harrastuksissa käyvät. Niin Kurisjärventielle kuin Lontilantiellekin kaivataan kevyenliikenteen väylää tai tien leventämistä. Teillä on vilkas liikenne ja tiet on koettu vaarallisiksi. Monet lapset kulkevat koulumatkansa pyöräillen ja muutenkin tieosuuksilla on runsaasti kevyttä liikennettä. Kurisjärventien osalta tilannetta parantaa 60 km:n nopeusrajoitus, joka säädettiin kyläläisten aloitteesta. Alueen vesi- ja jätevesihuolto on pantu uuteen uskoon viimeisen kolmen vuoden aikana. Vuonna 2004 perustettu Sotkian-Kurisjärven vesiosuuskunta on yhdessä Kylmäkosken kunnan kanssa rakentanut Sontulan, Sotkian ja Kurisjärven alueelle vesi- ja viemärilinjaston, johon on liittynyt jo noin 130 jäsentä. Kunnan rakentaman runkolinjan pituus on 5,5 km ja osuuskunta on rakentanut jakelulinjoja noin 13 km. Maastotöitä on tehty keväästä 2006 alkaen ja työ on loppusuoralla kesään 2007 mennessä. Kokonaiskustannukset ovat noin 1,8 miljoonaa euroa, josta osuuskunnan osuus on noin 1,4 miljoonaan euroa. Julkista rahoitusavustusta on saatu Ympäristökeskuksen kautta noin 200 000 euroa. Osuuskunta on tähän mennessä ottanut noin 750 000 euron lainan, joka tulee jäsenten maksettavaksi vuosien kuluessa. 8

3.4. Elinkeinot Kylmäkosken kunnan elinkeinorakenne on seuraavanlainen (kunnan elinkeinorakenne vuonna 2003): Maa- ja metsätalous 17,1 % Teollisuus ja rakennustoiminta 36,1 % Yksityiset ja julkiset palvelut 44,5% Muut 2,3 % Alueella on n. 30 toimivaa maatilaa, joista noin puolet kotieläintiloja. Maatilojen peltopintaala on keskimäärin 56 ha, mikä on lähes 12 ha kunnan keskiarvoa suurempi. Myös kotieläintilat ovat keskimääräistä suurempia. Käyrälään on rakenteilla 400 emakon sikala. Alueella on seitsemän kunnallista työpaikkaa koulu- ja sosiaalitoimessa, muutamia maatalousalan työpaikkoja maatalousyrityksissä ja muutamia kymmeniä työpaikkoja teollisuus- ym. yrityksissä. Alueella toimivat yritykset: Akaan polttopuu Aku Mero, koneurakointi Arolan kartano, maansiirto- ja tienhoitotyöt Eurocenter Oy, tukkukauppavarastot Heikki Arajärvi, kuorma-autoyrittäjä HS-remontit, rakennustyöt Ilkka Mikkola, taksikuljetukset Karllundin kivinavetta, juhla- ja kokoustila Kaukolan kampaamo Konehuolto A.Mero, maatalouskonehuolto Laaksosen harjatehdas Ky, harjatehdas Maalauspalvelu tyyliremontti, maalausalan asiantuntijapalvelut, entisöinti- ja erikoismaalaustyöt Maatalousyhtymä Vaittinen, maatalous- ja metsäurakointi Maansiirto Knuutila Oy Metallipaja Lauri Huhtala Perttu Kiuru, kaivinkoneurakointi Rakennusliike Usko Korpela Oy Rontu Pentti T:mi, maalaus- ja korjausrakentaminen Sininen Tuuli Sotkian puutuote T:mi, puutuotteet mm. lelut Sotkian valimo Oy, alumiinivalut Työhuone Tuulensuu Oy, työyhteisöprojektit 3.5. Palvelut Alueella asuville perheille pystytään pääsääntöisesti osoittamaan toiveiden mukainen päivähoitopaikka, mutta hoitopaikoista on ajoittain ollut myös pulaa. Päivähoito on järjestetty pääosin perhepäivähoitona. Muutama lapsi on päivähoidossa päiväkodissa kirkonkylässä. Esiopetus alkoi Kylmäkoskella syyskuussa 2001. Esiopetusta annetaan sitä varten kunnostetussa kiinteistössä kirkonkylällä sekä päiväkodissa. Kuntaan on suunnitteilla uusi esikoulupiste 9

Aseman koulun yhteyteen, ja alueen lapset tulevat käymään esikoulun siellä, mikäli hanke toteutuu. Kurisjärven koulu toimii kolmiopettajaisena. Oppilaita on kuluvana lukuvuonna ollut 39. Tulevaisuudessa Kurisjärven koulun toiminnan jatkuminen näyttää oppilasmäärän osalta turvatulta, mutta oppilasennusteiden valossa vuonna 2009 tullaan toimeen kahdella opettajalla. Koulua on remontoitu ja laajennettu 80-luvun alussa, mutta se olisi jälleen korjauksen tarpeessa. Koulun ainoa sisäliikuntatila on rakennettu entiseen luokkahuoneeseen ja muutenkin tilat ovat epäkäytännölliset. Puutteistaan huolimatta koulu on tärkeä aluetta yhdistävä tekijä. 7-9 luokat ja lukio käydään pääsääntöisesti Toijalassa, jonkin verran muissakin lähiseudun kunnissa esim. Riisikkalan suunnasta Urjalassa. Kunta järjestää alueella kotihoitoa sitä tarvitseville vanhuksille. Kunnan palveluasumisyksikkö ja vanhainkoti-palvelukeskus sijaitsevat kirkonkylällä. Monet alueen vanhukset vierastavat ajatusta näistä palveluista ja toivoisivat tulevaisuudessa pääsevänsä palvelutaloon tai vanhainkotiin Toijalaan. Osa hyväkuntoisista eläkeikäisistä muuttaa Toijalaan omaan asuntoon lähemmäs kauppa-, terveys- ym. palveluita. Terveyspalvelut ovat saatavissa kirkonkylässä sijaitsevasta terveyskeskuksesta. Lääkäreiden iltapäivystykset on keskitetty Toijalan terveyskeskukseen ja yö- sekä viikonloppupäivystykset Valkeakosken aluesairaalaan. Kurisjärven, Sotkian ja Riisikkalan osalta joukkoliikenne rajoittuu lähinnä koululaiskuljetuksiin aamu- ja iltapäivisin. Kesäaikaan kaikki nämäkään vuorot eivät kulje. Lisäksi aamupäivän meno-paluukyytien väliin jää riittämättömästi aikaa asioiden hoitamiseen Toijalassa. Muuta asiointiliikennettä alueella ei ole järjestetty. Huonoista joukkoliikennepalveluista kärsivät lähinnä iäkkäät ihmiset. Parempia joukkoliikennepalveluja tarvitsisivat myös paljon harrastavat lapset ja nuoret. Lontilantien varren asukkaat ovat tyytyväisempiä linja-autoyhteyksiin. Kauppa-, pankki-, posti- ym. palvelut saadaan pääsääntöisesti Toijalasta. Sotkialla toimi lahjatavaraliike ja sen yhteydessä asiamiesposti joulukuuhun 2001 saakka, mutta liike muutti Toijalaan ja samalla loppui myös postin toiminta. Riisikkalassa käy kauppa-auto Urjalasta kaksi kertaa viikossa. 3.6. Vapaa-ajanvietto ajanvietto ja harrastusmahdollisuudet Omaehtoiseen ulkoiluun ja liikuntaan kävely, pyöräily, marjastaminen, sienestäminen, metsästäminen, kalastus - alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet. Hiihtomahdollisuuksille olisi kysyntää, mutta varsinaisia latupohjia alueelle ei ole tehty. Hiihtolatuja on Pulssin toimesta pidetty yllä Sotkialla ja Kurisjärven koululla sekä Jalanti-järvellä. Riisikkalan kylätoimikunta ylläpitää myös muutaman kilometrin pituista latua. Vuonna 2001 kyläkyselyn toivotuin hanke oli koko alueen kattava latuverkosto, ja myös päivityksen yhteydessä ladut nousivat toivomuslistalle. Koululla sijaitsee paljon käytössä oleva kiekkokaukalo. Jäädytyksestä huolehtii Kurisjärven VPK kunnan korvauksella. Kunnan nuoriso- ja liikuntatoimi järjestää retkiä ja kesällä uimakoulun. Kuljetuksiin pääsee kyytiin Riisikkalasta, Sotkialta ja Kurisjärveltä, mutta kunnan perimmäinen nurkka, Lontila ja Käyrälä, jää näitä palveluja vaille. 10

Akaan opisto järjestää Kurisjärven koululla ja Riisikkalan seurantalolla viikottain ohjattua liikuntaa, posliininmaalausta ja muita toivottuja kursseja. Paljon käydään harrastamassa Toijalassa, jossa on tarjolla partio-, urheilu- ym. toimintaa. Muita liikunta- ja vapaa-ajanpalveluita tuottavat paikalliset yhdistykset. Näitä on esitelty kohdassa 3.8. 3.7. Ympäristö Alueelle antavat leimansa koko Lontilanjokilaakson viljelymaat ja Sotkialla Jalantijärvi. Maalaismaisemat, luonto ja rauhallinen ympäristö ovat myös kyläläisten mielestä alueen vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä. Sotkian, Sontulan ja Kurisjärven alueelle rakennettu vesi- ja viemäriverkosto turvaa osaltaan Jalanti-järven puhtauden ja virkistyskäytön tulevaisuudessa. Maisemallista haittaa on vähitellen muodostumassa joidenkin asumattomien ja muidenkin tilojen hoitamattomista rakennuksista ja tonteille kerääntyvistä romu- ym. varastoista Kylmäkosken kunnan jätehuollosta huolehtii Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy. Alueen kaksi jätteenkeräilypistettä sijaitsevat Riisikkalan kylässä ja Kurisjärven koululla. Järjestettyyn jätehuoltoon on liittynyt yhä useampi talous. Ongelmia on ollut jätteenkeräyspisteiden siisteyden suhteen. Tienvarsia ja syrjäisiä metsäseutuja käytetään myös joskus erilaisten jätteiden kaatopaikkoina. Kyläläisillä on halua ympäristön maisema-arvojen, siisteyden ja viihtyisyyden vaalimiseen. Perinnemaisemaa ja vanhaa perinteistä rakennuskantaa pidetään tärkeinä vetovoimatekijöinä alueelle. 3.8. Yhdistykset Sotkian Nuorisoseura ry on vuodelta 1919. Yhdistyksellä on oma talo, Sotkian Honkala. Nuorisoseurantalo on Sotkian ja Kurisjärven kylien tärkeä kokoontumispaikka ja yhdistys onkin onnistunut pitämään talon kohtuullisessa kunnossa talkootyön ja avustusten avulla. Talo on perinteinen seurantalo isoine juhlasaleineen ja se soveltuukin parhaiten iltama- ja juhlakäyttöön. Käyttöä rajoittaa mm. ulkokäymälä. Nuorisoseura järjestää vuosittaiset kesäjuhlat talon ympäristön kentällä. Urheiluseura Pulssi on 30-vuotias liikuntaseura, joka virallisesti on Toijalan Vauhdin alaosasto. Pulssin toiminta on ollut vilkasta ja suuntautunut lähinnä kouluikäisiin lapsiin. Pulssin näkyvimpiä toimia ovat lasten jumppaillat koululla sekä kesäiset lasten yleisurheilu- ja maastojuoksutapahtumat Honkalan kentällä. Pulssi ylläpitää Honkalan kentällä yleisurheiluvälineistöä ja suorituspaikkoja sekä lähellä kiertävää pururataa. Talviurheilupuolella ylläpidetään Jalannin jäällä kulkevaa latuverkostoa sekä latuja lumitilanteen salliessa myös muualla Sotkialla ja Kurisjärvellä. Tietenkin järjestetään myös hiihtokilpailuja ja mm. perinteiset kuutamohiihdot Vauhdin majan lähistöllä. Teatteri-, kylpylä, ja huvipuistoretket ovat myös kuuluneet Pulssin jokavuotiseen toimintaan. Sotkialla sijaitseva Vauhdin maja on käytännössä Pulssin hoidossa ja on muidenkin yhdistysten kokouskäytössä. Urheiluseuran aktiivit ovat muutaman viime vuoden ajan talkoilla ja Pirkan helmen hankerahan avulla peruskorjanneet majan. 11

Akaan Maa- ja kotitalousseura ry on vanhin alueella toimiva yhdistys. Se perustettiin v. 1905 Akaan maamiesseura -nimisenä. Nimi muuttui muutamia vuosia sitten nykyiseksi, kun Akaan Maatalousnaisten ja maamiesseuran toiminnot yhdistettiin. Toimialue käsittää myös koko Toijalan ja jäseninä ovat lähinnä maatalouden harjoittajat, mutta yhdistys on avoin kaikille. Toimintana on pääosin neuvonnallisten tilaisuuksien ja retkien järjestäminen Akaan Maataloustuottajat eli nykyään MTK-Akaa ry on myös vanha yhdistys, vuodelta 1907. Jäseninä ovat alueen maatalous- ja metsätalousyrittäjät. Toimialueeseen kuuluu koko Toijala ja suunnittelualue Riisikkalaa lukuun ottamatta. Riisikkalalaiset tuottajat kuuluvat MTK- Kylmäkoskeen. Etujärjestötyön lisäksi yhdistys osallistuu esim. vuosittaisiin markkinoihin Toijalassa ja syksyisin järjestetään jäsenistölle esim. Kekrijuhlat. Järjestelyt hoidetaan yleensä yhteistyössä maa- ja kotitalousseuran kanssa. Kurisjärven VPK ry on perustettu vuonna 1952 kyläpalokunnaksi. Koko toimintansa ajan palokunta on tukeutunut vahvasti Arolan kartanoon. Kartano on tarjonnut mm. toimitilat ja mahdollisuuden varusteiden huoltoon tilan korjaamossa. Arolan kutomotoiminnan aikana palokunnalla on rooli myös pienenä tehdaspalokuntana. Pitkään aina 80-luvulle asti palokuntalaiset tulivat lähinnä Arolan kartanolla asuvista ja kutomolla tai tilalla työssäkäyvistä vapaaehtoista. Kutomotoiminnan loputtua ja Arolan mäen väen vähennyttä, oli palokunnan toiminta vaatimatonta monia vuosia 80- ja 90- luvun alussa. Ratkaiseva positiivinen sysäys palokunnalle oli Kurisjärven mikroauto- ja jokamiehenluokanratojen tulo Riisikkalan tien varteen. Ajot tarvitsivat useita kertoja vuodessa ison pelastusryhmän ja tämä mielekäs toiminta motivoi mukaan uutta väkeä. Toiminnassa on mukana nykyään n. 20 aktiivia joka puolelta suunnittelualuetta. Palokunnalla on sammutussopimus Tampereen aluepelastuslaitoksen kanssa. Kalusto on säiliöautoa lukuun ottamatta pelastuslaitoksen omistuksessa, ja laitos vastaa myös pääosin toimintakuluista ja myös maksaa toimitilan vuokran. Osa toimintavaroista hankitaan talkootyöllä. Nykyisistä palokunnan toimitiloista puuttuvat mm. sosiaalitilat ja VPK:lla on tavoitteena pitkällä tähtäimellä päästä nykyaikaisempiin toimitiloihin. Sotkian VPK on vuodelta 1945. Toiminta on viime vuosina rajoittunut vuosikokouksen pitoon. Palokunnalla on edelleen tyylikkäällä letkutornilla varustettu siistikuntoinen palokoppi keskellä kylää. Rakennuksessa seisoo VPK:n paljon maailmaa nähnyt paloauto. Kyseessä on Arolan kartanoon sodan jälkeen ostettu amerikkalainen sota-jeep, josta tehtiin myöhemmin Kurisjärven VPK:n ensimmäinen paloauto. Lontilan Seudun VPK on taustaltaan myös vanha kyläpalokunta. Nykyään kuitenkaan palokunnalla ei ole pelastustoimintaa tai kalustoa, vaan se toimii vapaamuotoisena kyläseurana Lontilan-jokilaaksossa. Toiminta on ollut viihteellistä ja siitä voi mainita Pitkäperjantain retki Patavuorelle,tietuli-ilta syksyllä, kesätanssit Rehutun ladossa (entinen Metsä-Paavolan Pienviljelijäyhdistyksen talo) ja bussiretket tanssilavoille ja teatteriin. Riisikkalan kylätoimikunta on muusta alueesta hieman erillään sijaitsevan kylän kannalta tärkeä elin. Kylätoimikunta on toiminut kyläläisten yhteisen tahdon ilmaisijana mm. hankittaessa tievaloja ja nopeusrajoitusta läpikulkevalle tielle. Kylätoimikunta ylläpitää uimapaikkaa Tarpianjoen varrressa sekä hiihtolatua ja on järjestänyt kyläläisille mm. teatteriretket Pirttikosken kesäteatteriin. Linja-autopysäkeille on rakennettu katokset. Sotkian kylätoimikunnan aikaansaannoksia on mm. Jalantijärven Ritoniemessä sijaitsevan uimapaikan ylläpito, koulun nykyisen jääkiekkokaukalon pohjatöiden teko sekä tyylikkäiden linja-autokatosten rakentaminen. Kylätoimikunta aktivoidaan aina tarpeen vaatiessa. 12

Kurisjärven kylätoimikunnan toimialueeseen ovat kuuluneen myös Käyrälän ja Lontilan kylät. Toiminnasta voisi mainita koulun ensimmäisen jääkiekkokaukalon rakentamisen sekä muutaman kesäjuhlan ja teatteriretken järjestämisen. Kylätoimikunnalla ei ollut aiemmin säännöllisiä kokoontumisia vaan se kokoontui tarpeen vaatiessa. Toiminna jäntevöittämiseksi ja hankerahoituksen saannin mahdollistamiseksi päätettiin kuitenkin rekisteröidä yhdistys, ja kylätoimikunta muuttui Kurisjärven kyläyhdistys ry:ksi keväällä 2006. Yhdistykselle saatiin kokoontumistila Vanhakartanon navetasta kesällä 2006. Tilaa on kunnostettu maalaamalla ja hankkimalla sinne huonekaluja. Suunnitelmissa on mm. kangaspuiden ja ompelukoneen hankinta. Kylätoimikuntien toimesta kylille on rakennettu maisemaan sopivat pysäkkikatokset. Alueella toimii lisäksi useita metsästysseuroja. Kylätoiminnan kannalta merkittävin on Riisikkalan-Lintumaan metsästysseura, joka omistaa ja ylläpitää Riisikkalan Tapiolaa eli entistä Riisikkalan Nuorisoseurantaloa. Sotkialaiset kuuluvat lähinnä Halkosuon Metsästysseuraan, jonka omistama metsästysmaja paloi kesällä 2001. Maja rakennettiin uudelleen mm. EUrahoituksen avulla heti seuraavana vuonna ja on toiminut suosittuna kokous- ja juhlapaikkana siitä lähtien. Lontilantien varsi metsästää Saaroispuolen Metsästysseuran riveissä. Tällä seuralla on Vanajan rannalla hieno Saarioismaja, joka on myös ulkopuolisten vuokrattavissa. Akaan Metsästysyhdistyksen jäseniä ovat pääosin kurisjärveläiset ja toijalalaiset. AMY:n jäsenet kokoontuvat Maijan mökillä Mämmiässä. 13

3.9. Alueen kehittämistarpeet ja mahdollisuudet Alueen sisäisiä heikkouksia ja vahvuuksia sekä ulkoisia uhkia ja mahdollisuuksia on tarkasteltu kyläkyselyn tulosten sekä kyläkokouksissa käytyjen keskustelujen pohjalta. Alueen sisäiset vahvuudet - viihtyisä ympäristö, luonnonläheisyys, kauniit maalaismaisemat - Jalanti - rauhallisuus ja turvallisuus - hyvä maantieteellinen sijainti - Toijalan palvelut lähellä - hyvät kulkuyhteydet eri suuntiin, Helsinki- Tampere-moottoritie, rautatie - kyläkoulu - perhepäivähoitopaikat/päivähoito - hyvät ulkoilumahdollisuudet - aktiivista yhdistystoimintaa Alueen ulkoiset mahdollisuudet - hyvän sijainnin houkuttelemat uudet asukkaat, jotka käyvät pääosin muualla töissä Alueen sisäiset heikkoudet - tieongelmat (kevyenliikenteen väylien puuttuminen, yksityisteiden ylläpidon ongelmat, katuvalojen puuttuminen) - niukasti julkisia kulkuyhteyksiä - vanhusten palvelut kirkonkylällä - neuvolapalvelut kirkonkylällä - pula perhepäivähoitajista ajoittain - ulkoilureiteissä kehittämistä, harrastusmahdollisuudet rajalliset - kyläläisten ja yhdistysten yhteistoiminta vähäistä, niukka osallistuminen yhteisiin tapahtumiin Alueen ulkoiset uhat - kunnan taloudellisen tilan heikkeneminen - työssäkäyntialueen taloudellisen tilan heikkeneminen - maatalouden kannattavuuden heikkeneminen 4. TULEVAISUUDEN TOIVEKUVA Alue kehittyy asukasluvultaan pikkuhiljaa kasvavana, viihtyisänä haja-asutusalueena, josta käydään pääosin muualla töissä. Alueella on kilpailukykyistä maataloustuotantoa harjoittavia maatiloja ja muita yrityksiä. Vetovoimatekijöinä on viihtyisä ympäristö viljely- ja järvimaisemineen, hyvin hoidetut rakennukset ja pihapiirit, luonnon läheisyys ja hyvät ulkoilusekä harrastusmahdollisuudet. Erityisesti lapsiperheiden palvelut ovat korkeatasoiset. Päivähoitopaikka järjestyy läheltä. Kyläkoulussa on pätevät, innostuneet opettajat ja sopivan kokoiset opetusryhmät. Toijalan palvelut ovat joustavasti asukkaiden käytettävissä. Kulkuyhteyksiä on riittävästi. Vanhuksia varten toimii asiointikuljetus. Yhdistykset toimivat vireästi ja yhdistysten välinen yhteistoiminta on vilkasta. Asuinpaikan viihtyisyys ja sen laatu koetaan yhteisiksi asioiksi, joihin voi vaikuttaa omin ratkaisuin ja osallistumalla yhteisiin toimenpiteisiin. Uusien asukkaiden on helppo tulla mukaan kylän toimintoihin. 14

5. TOIMENPITEET Tulevaisuuden toiveiden toteuttamiseksi on kyläkyselyssä ja keskusteluissa esiin nousseista asioista valittu keskeisimmät. Näistä osa on ideoitu jo aiemmin, osaa suunnitellaan ja osa on vasta toivomusasteella, ja toteutettavissa voimien ja innon riittäessä. Liikunta- ja muut harrastusmahdollisuudet Latuverkoston kehittäminen Tavoitteena on saada Sotkian-Kurisjärven-Lontilanjokilaakson alueelle yhtenäinen kuntohiihtolatu. Muodostetaan maanomistajista, hiihdon harrastajista ja Pulssin edustajista Latutiimi vuosittain suunnittelemaan ja tukemaan verkoston ylläpitoa. Tarvittaessa anotaan kunnalta lisätukea Pulssin moottorikelkan kuluihin. Pukukoppi jääkiekkokaukalolle Tällä hetkellä luistelijat vaihtavat luistimet ulkosalla. Kurisjärven kylätoimikunta selvittää eri mahdollisuuksia pukeutumistilojen saamiseksi esim. koulun varastotiloista. Hanke toteutetaan yhteistyössä kunnan kanssa. Lasten leikkipaikka Kurisjärvi/Sotkia/Lontila: kylätoimikunnat. Lentopallokentän/urheilukentän kunnostus Sotkialla ja Riisikkalassa: Pulssi ja nuorisoseura Sotkialla, kylätoimikunta Riisikkalassa Uimarantojen kunnostus Ritoniemen uimarannalle rakennetaan uudet puiset portaat ja laituri, pukukopit kunnostetaan. Ruskeakiven soramontun käyttöä uimapaikkana selvitetään. Toteuttajina kylätoimikunnat Kurisjärven kylätilan varustaminen, kangaspuut ja ompelukone, Kyläyhdistys Ympäristö, viihtyisyys ja siisteys Kylätapahtumat (juhlat, teatteriretket, myyjäiset, kirpputorit, huutokaupat kesätanssit, petanqueilta) Toteuttajana kaikki alueen toimijat yhteistyössä. Katuvalot Katuvalojen saamiseksi Kurisjärvelle, Sotkialle ja Lontilantielle tehdään esityksiä kuntiin. Toteuttajina kylätoimikunnat. Matonpesupaikka Sotkialle. Toteuttaja: kylätoimikunnat yhdessä kunnan kanssa. Näkötorni ja kyläkeinu Sotkiallle Keskellä Sotkiaa on yhteinen alue ns. Sotkianvuori, josta on hyvä näköala mm. Jalannille. Paikalle ehdotetaan puurakenteista näkötornia ja perinteistä kyläkeinua. Toteuttaja: Sotkian kylätoimikunta ja Sotkian Nuorisoseura Pirkan Helmen avustuksella. Kota/laavu ulkoilureittien varteen Sotkialle. Toteuttaja: kylätoimikunnat 15

Tienvarsien siivoustalkoot Pyritään järjestämään keväisin roskien keräys tienvarsilta yhteistyössä tielaitoksen kanssa. Yksi toimintamalli voisi olla se, että valitaan yksi vastuuhenkilö, joka saisi käyttörahan asian hoitamiseen (talkooilmoitus. ym. kulut) sekä pienen korvauksen järjestelytyöstä. Uudet asukkaat Uusien asukkaiden huomioiminen. Kylätoimikunnat. Palvelut Linja-autokatoksiin aikataulut. Kylätoimikunnat. 6. YHTEYSTIEDOT Riisikkalan kylätoimikunta: Marja-Liisa Korpela Jokelantie 9 37800 Toijala 03-5437058 sähköposti: rkl.uskokorpela.oy@co.inet.fi. Sotkian kylätoimikunta: Ulla Kinnari Valimontie 100 37960 Sotkia 03-5437358 Kurisjärven Kyläyhdistys ry: Anneli Juomoja-Kukkola Juomojantie 29 37800 Toijala p. 040-7546551 Lontilanjokilaakso: Ulla Inkinen Niittymäentie 5 37800 Toijala 040-843 4805 ulla.inkinen@tttgroup.com 16

LIITE 1. 1 SAATE KURISJÄRVEN, LONTILANJOKILAAKSON, RIISIKKALAN JA SOTKIAN KYLÄSUUNNITELMA JA KYLÄKYSELY Hyvä kyläläinen! Kylillemme laadittiin kyläsuunnitelma vuonna 2002. Nyt on tarkoitus laittaa suunnitelma ajantasalle. Työ aloitetaan kyläkyselyllä niin, että kaikki kyläläiset pääsevät vaikuttamaan uuden suunnitelman laadintaan. Täytä vain oheinen lomake ja palauta se alla luetelluille suunnitteluryhmän jäsenille parhaaksi katsomallasi tavalla 6.11.2006 mennessä. Kyläsuunnitelma on kyläläisten oma ohjekirja ja julkilausuma kylän toiminnan kehittämiseksi ja kylän kehittämistarpeiden kartoittamiseksi. Kyläsuunnitelma toimii myös asiakirjana esitettäessä kylän kehittämiseen liittyviä näkökohtia esimerkiksi kuntaan päin. Lisäksi kyläsuunnitelma toimii mainiona markkinointivalttina esimerkiksi uusien asukkaiden hankinnassa. Kyläsuunnitelmia tarvitaan entistä useammin, koska kylät ja asuinalueet joutuvat yhä enemmän huolehtimaan oman alueensa kehittämisestä yhteistyössä kuntien ja valtion viranomaisten sekä muiden sidosryhmien kanssa. Hankerahoituksen saamisen edellytyksenä on yleensä kyläsuunnitelma, joka on rahoittajalle tae siitä, että idean takana on koko kylä asukkaineen. Kyläsuunnitelman päivitys aloitettiin kyläkokouksella 24.8.2006 Kurisjärven kylätoimikunnan uusissa kokoustiloissa Vanhakartanon navetassa. Kokous valitsi epävirallisen työryhmän, joka hoitaa kyläkyselyn tekemisen ja toimii suunnitelman kirjoittajan tukena. Työryhmän jäsenet edustavat kaikkia kyliä sekä useita alueella toimivia yhdistyksiä ja seuroja. Suunnitelman laatimisen eri vaiheissa järjestetään kyläkokouksia, joihin kaikki kyläläiset ovat tervetulleita. Pirkan Helmen Kylä Elma-hanke avustaa kyläsuunnitelmien tekemisessä hoitamalla hankerahoitukseen liittyvän paperityön sekä tarjoamalla asiantuntija-apua ja taloudellista tukea. Kylien yhteinen omarahoitusosuus hankkeessa on 150 euroa + talkootyö (kyselyjen jakaminen, suunnitelman kirjoittaminen yms.) Kanna sinä siis kortesi yhteiseen kekoon ja täytä oheinen lomake. Toimita se sellaisenaan vaikkapa alla olevien työryhmän jäsenten postilaatikoihin 6.11.2006 mennessä. Honkamäki Hanna Kurisjärven koulu, Kurisjärventie 487 Inkinen Ulla Niittymäentie 5 Jaakola Pekka Riisikkalantie 709 Kinnari Ulla Valimontie 100 Koivuniemi Sirkka Siniänmäenkuja 33 Korpela Marja-Liisa Jokelantie 9 Kukkola-Juomoja Anneli Juomojantie 29 Lauhkonen Juha Kurisjärventie 626 Näsi Liisa Sotkiantie 689 Tiura Sirpa Käyräläntie 280 17

LIITE 2. 2 KYLÄKYSELY 18

LIITE 3. KYSELYN TULOKSET Vastauksia yhteensä 21 Vastaajien talouksissa 59 henkeä Kurisjärvi 6 Eläkeläisiä 9 Lontila1 Työikäisiä 31 Riisikkala 3 kouluikäisiä 13 Sotkia 11 Alle kouluikäisiä 6 Toimeentulo Vieraan palveluksessa 13 Maatalous 3 Yrittäjä 2 Kylän vahvuudet: Kylän heikkoudet, kehitettävät tekijät: Rauhallisuus 8 katuvalojen puuttuminen 5 Luonto 4 niukka osallistuminen yhteisiin tapahtumiin 3 Maalaismaisema, -ympäristö 4 neuvolan puuttuminen 2 koulu 3 palvelut kaukana 1 palvelut lähellä 3 epävarmuus koulun jatkumisesta 1 yhteenkuuluvuus 2 huonot kulkuyhteydet 1 tiivis kyläyhteisö 2 harrastusmahdollisuuksien niukkuus 1 mukavat asukkaat 2 melu ajoittain 1 aktiivinen kylätoiminta 2 pölyävät tiet 1 hyvä perheille 1 matonpesupaikan puuttuminen 1 toimiva kylä 1 erimielisyys 1 oma kylätila 1 viihtyisyys 1 vesi ja viemäri 1 tiet hyvässä kunnossa 1 Visio kylän tulevaisuudesta: Hyvä 8 Virkeä, toimiva 3 Kasvava 3 Pysyy ennallaan 3 Sijainti houkuttelee uusia asukkaita 1 Talot pysyvät asuttuina 1 Käydään muualla töissä, maatalousväestön määrä vähenee 1 Mihin tulee eniten panostaa: kyllä/ei Yhteistyön lisääminen kyläläisten kesken 17/1 Kylätapahtumat 15/1 Tiedonkulku kylässä 15/1 Maisema ja ympäristö 13/1 Rakennusluvat/kaavoitus, rakentaminen 13/1 Vanhusten palvelut 12/2 Lasten palvelut 12/1 Joukkoliikenne, kulkuyhteydet 12/1 Nuorten vapaa-ajan toiminta 12/1 Harrastusmahdollisuudet 10/4 Yhteiset kokoontumistilat 9/3 Kurssitoiminta 6/7 Julkiset palvelut 5/6 Miten edellä mainittuja kohtia voitaisiin kehittää? Yhteistoimintaa - Talkoot, tempaukset, myyjäiset, kirpputori, huutokauppa - Virkistystoimintaa, kesätanssit, petanque-ilta Matonpesupaikka Hiihtolatuja Kansalaisopistotoiminta - Kuljetus- ja neuvolapalvelut Joukkoliikenneavustukset - Aikataulut bussikatoksiin - Rakennuspaikkojen selvittäminen - Perinneympäristön ja rakennuskannan vaaliminen - Ei tarvita mitään toimintaa 19

Kuva: Jalanti-Järven itäpää tulee Sotkialle. Järvi on kohtuullissessa kunnossa, vaikkakin asutus rasittaa sitä joka suunnalta. Sotkian- Kurisjärven-vesihuoltohanke tähtää osaltaan järven vedenlaadun parantamiseen. 20