1 (8) Työ- ja elinkeinoministeriö 24.03.2017 KSL/74/05.00.12/2017 Viite: Lausuntopyyntönne 17.2.2017 TEM/763/00.02.01.01/2016 LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI JULKISTEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVE- LUIDEN ALUEELLISTA TARJOAMISTA JA TYÖELÄMÄKOKEILUA KOSKEVASTA KOKEILUSTA Työ- ja elinkeinoministeriö on 17.2.2017 päivätyssä kirjeessään pyytänyt työvoima-ja yrityspalveluiden kokeilussa mukana olevien maakuntien liittoja kokoamaan maakuntansa kuntien näkemykset luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta. Kuntien tulee lausuntoa varten ilmoittaa, jos kunta haluaa kokeilla työelämäkokeilua. Maakuntien liittoja pyydetään toimittamaan lausunnot 24.3.2017 mennessä sähköisesti osoitteeseen kirjaamo@tem.fi. Lausuntopyyntö: http://tem.fi/documents/1410877/4245866/lausuntopyynt%c3%b6+17.2.2017.pdf/81f4c6cb-eba6-40a6- a7ef-fda091d12291 HE-luonnos: http://tem.fi/documents/1410877/4245866/luonnos+hallituksen+esitykseksi.pdf/c4e92f84-282f-4c86- b714-b0efb95ca879 Lausuntopyynnön mukaisesti Keski-Suomen liitto on pyytänyt maakuntansa kunnilta tiedon siitä, jos kunta haluaa osallistua työelämäkokeiluun sekä mahdolliset havainnot Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisten kokeilujen lainsäädäntöluonnoksesta. Keski-Suomen liitto toteaa, ettei Keski-Suomen kunnilla ole halukkuutta osallistua työelämäkokeiluun. Kuntien näkemyksenä on, ettei lakiesityksen mukainen työelämäkokeilu tuo lisäarvoa nykyisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen nähden. Vastauksen toimittaneet kunnat ovat lausuneet ja kommentoineet seuraavasti: Jyväskylän kaupunki / KH 20.3.3017 Lausunto Keski-Suomen liitolle työelämäkokeilusta D/712/14.00.01/2017 Asian valmistelijat Anssi Niemelä, puh. 014 266 3015 ja Päivi Pöntinen, puh. 014 266 4827 110694
2 (8) Keski-Suomen liitto on pyytänyt työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyynnön mukaisesti alueensa kunnilta tiedon 20.3.2017 mennessä siitä, haluaako kunta olla mukana työelämäkokeilussa sekä mahdolliset havainnot Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisten kokeilujen lainsäädäntöluonnoksesta. Alueellisissa kokeiluissa kokeiltaisiin kuntouttavan työtoiminnan korvaavina palveluina työelämäkokeilua ja sosiaalista kuntoutusta. Tavoitteena olisi kokeilla sitä, vastaisivatko nämä palvelut kuntouttavaa työtoimintaa paremmin pitkään työttömänä olleiden henkilöiden palvelutarpeisiin ja lisäisivätkö ne heidän työllistymismahdollisuuksiaan (työelämäkokeilu) ja toimintakykyään (sosiaalinen kuntoutus) vaikuttavammin kuin kuntouttava työtoiminta. Maakunnallisessa kokeilussa kaikkien kuntien ei tarvitse osallistua työelämäkokeiluun, vaan kokeilu voidaan toteuttaa vain osassa alueen kuntia. Lakiluonnoksessa on useita kohtia, jotka heikentäisivät tai rajoittaisivat Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluiden toimintaedellytyksiä ja asiakkaille järjestettävien palvelujen organisointia. Nykyistä kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeilua kehittämällä ja niveltämällä toisiinsa pystytään saavuttamaan samat tavoitteet, joita työelämäkokeilulla ja sosiaalisella kuntoutuksella haetaan. Havaintoja lakiluonnoksesta: Mahdollisuudet: Riskit: - työelämäkokeilu olisi mahdollista toteuttaa myös yrityksissä (max 6 kk) - Työelämäkokeilu korvaisi kokonaisuudessaan kuntouttavan työtoiminnan (1 ) - Kesto lyhenisi 12 kk:een (16 ) - Maakunnallisessa kokeilussa kunta/kaupunki ei voi tehdä aktivointisuunnitelmaa ilman TEtoimistoa (8 ), joten työelämäkokeilun joustava toteuttaminen voi olla vaikeaa eikä tuo uudistusta nykytilaan verrattuna - Kunta ei voisi maksaa korvausta työelämäkokeilun järjestäjälle. Kunnan on järjestettävä työelämäkokeiluun osallistuvalle henkilölle ohjauksen ja valmennuksen joko itse tai ostamalla ulkopuoliselta palveluntuottajalta (16 )-> epäselvää on se, voisiko ohjauksen ja valmennuksen ostaa työelämäkokeilun järjestäjältä vai ainoastaan kolmannelta osapuolelta - Työelämäkokeilua ei järjestetä tehtävissä, joihin sovelletaan lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annettua lakia (16 )-> sulkee pois mm. koulut, päiväkodit, jälkkäritoiminnan eli merkittävän osan halutuista ja työllistävistä tehtävistä - Henkilöille, jotka eivät alentuneen työ- ja toimintakykynsä vuoksi voisi osallistua työelämäkokeiluun, kunnan on järjestettävä sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalista kuntoutusta (15 ). Sosiaaliseen kuntoutukseen osallistuvalle henkilölle ei maksettaisi samoja kannusteita kuin työelämäkokeiluun osallistuvalle, jolloin motivointi palveluun osallistumiselle vaikeutuu. Oheisliitteet: - työ- ja elinkeinoministeriön Keski-Suomen liitolle lähettämä lausuntopyyntö - lakiehdotus julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta http://tem.fi/documents/1410877/4245866/luonnos+hallituksen+esitykseksi.pdf/c4e92f84-282f-4c86-b714-b0efb95ca879
3 (8) Kaupunginjohtaja Koiviston ehdotus Kaupunginhallitus esittää lausuntonaan Keski-Suomen liitolle, että Jyväskylän kaupunki ei osallistu työelämäkokeiluun työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisten kokeilujen lainsäädäntöluonnoksen mukaisilla ehdoilla. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Keuruun kaupunki / Hannu Marsin sähköpostiviesti 22.3.2017 Aihe: Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisesta tarjoamisesta ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta Kommentteja lakiesityksestä, Erja Koivula, työllisyyspäällikkö: - Työelämäkokeilua voidaan hyödyntää asiakkaan palveluna ennen TE-toimiston työkokeilua joka on kestoltaan myös 12 kuukautta (6 kk yhdessä yrityksessä + 6 kk toisessa yrityksessä). Työelämäkokeilua ja työkokeilua ei kuitenkaan kokonaisuudessaan voida toteuttaa yhtäjaksoisesti samassa yrityksessä. Se voiko sitä toteuttaa edes sopimuksen vaihdolla (6+6) samassa yrityksessä, ei esityksestä selviä. - Lakiesityksen mukainen työelämäkokeilu kunnan toteuttamana ja työkokeilu TE-palveluiden toimenpiteenä eivät poikkea toisistaan. Kunta voi poluttaa työmarkkinoille valmiin asiakkaan myös kuntouttavasta työtoiminnasta tai ensimmäisestä palveluohjaus tapaamisesta yritykseen TEpalveluiden työkokeilulla ja kokeilun kesto ja todennäköisyys asiakkaan palkalliseen työllistymiseen on sama. - Lakiesityksen työelämäkokeilun sopimuksesta tulisi myös käydä ilmi henkilölle työelämäkokeilun aikana annettava työelämävalmiuksia ja työkykyä tukeva ohjaus ja valmennus joka pitäisi järjestää kunnan tai yrityksen toimesta. Mikäli ohjauksen ja valmennuksen toteuttaa yritys se on oletettavasti maksullista. - Työelämäkokeilussa on mahdollista olla 12 kuukautta, josta vain 6 kuukautta samassa yrityksessä. Tämän jälkeen asiakas jää pois palveluista koska työ- ja toimintakykyynsä perustuen ei tarvitse pelkästään sosiaalista kuntoutusta. - Sosiaalista kuntoutusta (SHL 17 ) voivat tarjota sosiaalipalveluntuottajaksi rekisteröityneet yritykset sekä yhdistykset. - Sosiaalinen kuntoutus on asiakkaan palvelusuunnitelmassa sovittu sosiaalitoimen palvelu, josta asiakkaalle ei makseta kulukorvausta ja kunta maksaa matkoista harkinnanvaraisena toimeentulotukena tarpeen mukaan. Asiakkaiden sitoutuminen palveluun on heikompaa kuin kuntouttavassa työtoiminnassa ja palvelut etenkin syrjässä asuvien asiakkaiden kannalta ovat kaukana koska sosiaalisen kuntoutuksen tuottajaksi on rekisteröidyttävä. Keuruun kaupungin lausunto Keski-Suomen Liitolle:
4 (8) Keuruun kaupungin kuntouttavan työtoiminnan malli on sekä kuntaa että pitkäaikaistyöttömiä palveleva. Lakiesityksessä asiakkaalle tarjottava työelämäkokeilu sekä sosiaalinen kuntoutus ovat hyviä palveluja, mikäli kuntouttava työtoiminta ei toimi kuten sen pitäisi toimia. Tämän esityksen mukaiseen kokeilulakiin mukaan lähteminen ei Keuruun kaupungille ole kannattavaa taloudellisesta eikä asiakkaan palvelujen muuttamisen näkökulmasta ajatellen. Keuruu ei ole mukana työelämäkokeilulain toiminnoissa mikäli esitys menee läpi ilman muutoksia. Kivijärven kunta / Pekka Helppikankaan sähköpostiviesti 6.3.2017 Keskustelimme kunnanhallituksessa ao. osallistumisesta työelämäkokeiluun ja kantamme on edelleen sama, ettemme osallistu, koska se edellyttäisi lisäresurssien palkkaamista. Pihtiputaan kunta / KH 20.3.2017; Helena Vuopionperän sähköpostiviesti 20.3.2017 Ehdotetun lain mukaan kokeilussa mukana olevat kunnat vastaisivat kokeilualueilla julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden tarjoamisesta kokeilun asiakaskohderyhmälle. Kunta vastaisi asiakkaan palveluprosessista mukaan lukien asiakkaiden ohjaamisesta palveluihin. Asiakkaan palveluprosessista vastaaminen ulottuisi kokeilualueilla myös työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseen, aktivointisuunnitteluun ja kotouttamiseen. Kokeilualueella työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annettua lakia, kotouttavasta työtoiminnasta annettua lakia ja kotoutumisen edistämisestä annettua lakia sovellettaisiin poikkeavasti siten, että työ- ja elinkeinotoimisto ei osallistuisi kohderyhmän osalta monialaisen yhteispalvelun toimeenpanoon eikä aktivointisuunnitelman ja kotoutumissuunnitelman laatimiseen. Ehdotuksen mukaan vastuu työllisyydenhoidosta siirtyisi voimakkaasti kokoilussa mukana oleville kunnille. Vaikka tavoite on sinällään mielenkiintoinen, on se kuitenkin huonosti istutettavissa paikalliseen työllisyydenhoitoon Pihtiputaalla. Paikkakunnalla toimiva Viitaseudun Kumppanuus ry vastaa suurelta osin työllistämispalveluista Pihtiputaalla ja Pihtiputaan kunta tukee taloudellisesti yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen kautta toteutetut työllisyyspalvelut sisältävät palkkatukityöllistämisen, kuntouttavan työtoiminnan ja vähäisessä määrässä on myös työkokeilupaikkoja. Pihtiputaan kunnalla ei ole työpajan ja etsivän nuorisotyön lisäksi omia työvoimaresursseja työllisyydenhoitoon. Maakunnallisessa mallissa kuntouttava työtoiminta korvataan työelämäkokeilulla tai sosiaalisella kuntoutuksella. Järjestäjällä (kunta) on vastuu työelämäkokeilupaikan etsimisessä tai sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisestä. Poikkeuksena aikaisempaan toimintaan työelämäkokeilun palvelun tuottajana voisi toimia yritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja, kunta, kuntayhtymä, muu yhteisö, säätiö tai valtion virasto taikka laitos. Kokeiluaika on enintään 12 kk, josta 6 kk samassa yrityksessä tai yhdistyksessä. Palvelun tuottajan tulee antaa kunnalle arvio henkilön työelämävalmiuksien ja työkyvyn muutoksesta työelämäkokeilun aikana sekä hänen työelämävalmiuksiensa kehittämistarpeista. Työelämäkokeilussa hyvä asia on yrityksiin ja muualle edellä mainittuihin kohteisiin työllistyminen. Kynnys ottaa työelämävalmennukseen pitkään työttömänä ollut henkilö on kuitenkin liian korkea, koska tämä lisää
5 (8) palvelun tuottajan velvollisuuksia. Työkokeilupaikkoja ei juurikaan ole saatavilla Pihtiputaalaisissa yrityksissä. Työelämäkokeiluun siirtyminen lisää kohtuuttomasti järjestäjän vastuuta ja työmäärää. Moniammatillinen yhteistyö vaati henkilöstöresursseja huomattavasti enemmän nykyiseen verrattuna. Malliin siirtyminen vaatisi hyvää suunnittelua ja taloudellisia resursseja. Työllisyydenhoidon politiikassa suuntaudutaan yhä enemmän avoimille markkinoille työllistämiseen. Tämä on varmasti yleisesti ottaen oikea ja järkevä suunta, mutta se ei toimi niiden osalta, joilla pitkäaikaisen työttömyyden lisäksi on erilaisia toimintakykyä alentavia ongelmia. Työ- ja elinkeinoministeriö siirtää vastuun työelämäkokeilusta kokonaisuudessa kunnalle antamatta siihen taloudellisia resursseja. Kokeilu pitää sisällään sinällään mielenkiintoisia avauksia työllisyydenhoitoon, mutta istuu heikosti paikkakunnalla toteutettuun työllisyydenhoitomalliin, jossa kolmannella sektorilla on suuri rooli. Pihtiputaan kunta ilmoittaa, ettei kunta ole halukas toimimaan osana työelämäkokeilua. Saarijärven kaupunki / Anna-Marja Tammisen sähköpostiviesti 17.3.2017 Keski-Suomen liitto 17.3.2017 Cygnaeuksenkatu 1 40100 Jyväskylä Lausuntopyyntö 17.2.2017 TEM/763/00.02.01.01/2016 Luonnos hallituksen esitykseen laiksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN ILMOITUS OSALLISTUMISESTA TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJEN ALUEELLISEEN TYÖELÄMÄKOKEILUUN Viitaten työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyyntöön. Maakunnallisissa kokeiluissa maakunnan liittoa pyydetään kokoamaan kokeilualueensa kuntien näkemykset lakiluonnoksesta sekä ilmoitukset, jos kunta haluaa kokeilla työelämäkokeilua. Lakiluonnoksen mukaan maakunnallisissa kokeiluissa kuntouttava työtoiminta korvattaisiin työllistymistä tukevalla työelämäkokeilulla tai sosiaalisella kuntoutuksella. Näkemyksemme mukaan yritysten mahdollisuudet sijoittaa heikossa työ-
6 (8) markkina-asemassa olevia henkilöitä ehdotettuun työelämäkokeiluun ovat olemattomat, jolloin työelämäkokeilun tulokset jäävät heikoiksi. Katsomme, että nykyisistä julkisista työ voimapalveluista kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu ovat tehokkaasti toteutettuna riittäviä toimenpiteitä ko. kohderyhmälle. Saarijärven kaupunki ei lähde mukaan työelämäkokeiluun. Timo Rusanen kaupunginjohtaja Toivakan kunta / Mia Frimanin sähköpostiviesti 20.3.2017 Lausunto Keski-Suomen liitolle työelämäkokeilusta Keski-Suomen liitto on pyytänyt Työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyynnön mukaisesti alueensa kunnilta tiedon 20.3.2017 mennessä siitä, haluaako kunta olla mukana työelämäkokeilussa sekä mahdolliset havainnot Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisten kokeilujen lainsäädäntöluonnoksesta. Alueellisissa kokeiluissa kokeiltaisiin kuntouttavan työtoiminnan korvaavina palveluina työelämäkokeilua ja sosiaalista kuntoutusta. Tavoitteena olisi kokeilla sitä, vastaisivatko nämä palvelut kuntouttavaa työtoimintaa paremmin pitkään työttömänä olleiden henkilöiden palvelutarpeisiin ja lisäisivätkö ne heidän työllistymismahdollisuuksiaan (työelämäkokeilu) ja toimintakykyään (sosiaalinen kuntoutus) vaikuttavammin kuin kuntouttava työtoiminta. Nykyistä kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeilua kehittämällä ja niveltämällä toisiinsa pystytään Toivakan kunnassa saavuttamaan samat tavoitteet, joita työelämäkokeilulla ja sosiaalisella kuntoutuksella tavoitellaan. Havaintoja lakiluonnoksesta: Mahdollisuudet: Riskit: - työelämäkokeilun mahdollisuus myös yrityksissä (max 6 kk), toisaalta työkokeilu on ollut riittävä Toivakan kuntaa ajatellen - Työelämäkokeilua ei järjestetä tehtävissä, joihin sovelletaan lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annettua lakia (16 )-> sulkee pois mm. koulut, päiväkodit, eli merkittävän osan halutuista ja työllistävistä tehtävistä - Lähtökohtaisesti olisi järkevää että kunta pystyisi tekemään aktivointisuunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa ilman TE-toimiston asiantuntijaa silloin kun se arvioidaan järkeväksi, kuten kokeilun lainsäädäntö 8 mahdollistaisi. Päätösesitys: Toivakan kunta ei osallistu työelämäkokeiluun työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisten kokeilujen lainsäädäntöluonnoksen mukaisilla ehdoilla. Liitteet Työministeriön lausuntopyyntö maakuntaliitolle työelämäkokeilusta
7 (8) (Linkit lausuntopyyntöön (http://tem.fi/documents/1410877/4245866/lausuntopyynt%c3%b6+17.2.2017.pdf/81f4c6cb-eba6-40a6- a7ef-fda091d12291) ja lakiluonnokseen: http://tem.fi/documents/1410877/4245866/luonnos+hallituksen+esitykseksi.pdf/c4e92f84-282f-4c86- b714-b0efb95ca879) Viitasaaren kaupunki / Janne Kinnusen sähköpostiviesti 14.3.2017 Käsittelimme asiaa eilen kaupunginhallituksessa ja tulimme siihen tulokseen, että näillä ehdoilla emme osallistu maakunnalliseen työllisyyskokeiluun. Meillä työllistämisyksikkö vastaa kaupungin työllistämistoimista nykyisellään. Työllistämisyksikön tavoitteena on työllistää keskimäärin 25 henkilöä kuukaudessa palkkatuella tai oppisopimuksella vähintään kuuden kuukauden ajaksi. Yksikkö järjestää työkokeilu- tai kuntouttavan työtoiminnan paikkoja 30 henkilölle vuodessa. Kaupunki työllistää ensisijaisesti 300 päivää työmarkkinatukea saaneita henkilöitä ja lisäksi niitä henkilöitä joiden työllistämiseen saadaan palkkatukea. Henkilöitä työllistetään sekä kaupungin toimipisteisiin, että mahdollisuuksien mukaan työntekijän siirtona toisen työnjärjestäjän palvelukseen, myös yrityksiin. Työllistämisyksikkö vastaa kaupungin työllisyysmäärärahojen käytöstä. Yksikössä seurataan myös kaupungin maksaman työmarkkinatuen kuntaosuuden kehittymistä. Työllistämisyksikön päällikkö toimii myös pohjoisen Keski-Suomen TYP-verkoston johtajana. Olemme lisäksi saaneet rahoituksen typo-rahoituksella jolla rahoituksella kehitämme edelleen työttömien sijoittumista yrityksiin (yrityskoordinaattorihanke). Äänekosken kaupunki / Auli Savolaisen sähköpostiviesti 20.3.2017 Kommentteja työelämäkokeiluun osallistumisesta ja siihen liittyvästä lakiluonnoksesta: Lakiluonnoksessa työelämäkokeilu korvaisi kuntouttavan työtoiminnan. Kokeilun enimmäiskesto voisi olla 12 kk. Kuntouttava työtoimintaan nähden aika lyhenisi. Maakunnallisessa kokeilussa kunta ei voisi edelleenkään tehdä aktivointisuunnitelmaan asiakkaan kanssa ilman Te-toimistoa, jolloin nykyinen joustamaton käytäntö jatkuisi. Suurin muutos kuntouttavaan työtoimintaan nähden olisi mahdollisuus toteuttaa toimintaa myös yrityksissä. Työelämäkokeilussa kunta olisi velvollinen järjestämään ohjauksen ja valmennuksen; kuinka käytännössä tapahtuisi esim. yrityksissä, miten taataan kunnan resurssien riittävyys? Kunnan omissa yksiköissä työelämäkokeilua ei voisi järjestää esim. päiväkodeissa ja kouluilla, missä sovelletaan lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annettua lakia. Tämä rajaisi nykyiseen verrattuna paikkoja, mihin asiakkaita voitaisiin ohjata. Lakiluonnoksessa esitetään, että niille vaikeasti työllistyville, jotka eivät pysty osallistumaan työelämäkokeiluun kunnan tulee järjestää sosiaalista kuntoutusta. Ko. kuntoutukseen osallistuville ei maksettaisi kustannustenkorvausta, joten heidän motivoiminen palvelun piiriin voi olla vaikeata. Nykyiseen kuntouttavaan työtoimintaan verrattuna asiakkaat olisivat erilaisessa tilanteessa riippuen siitä olisivatko työelämäkokeilus-
8 (8) sa vai sosiaalisessa kuntoutuksessa. Kunnalle ei myöskään korvattaisi sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia samoin kuin nykyisestä kuntouttavasta työtoiminnasta (10,09e). Äänekosken kaupunki ei osallistu työelämäkokeiluun esitettyjen lainsäädäntöluonnosten mukaisilla ehdoilla. Mielestämme esim. työvoimahallinnon järjestämisvastuulla olevaa työkokeilua voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin huomioiden asiakkaan tarve ja toimintakyky (montako päivää viikossa ja tuntia päivässä yms.). KESKI-SUOMEN LIITTO Tapani Mattila maakuntajohtaja Kirsi Mukkala maakuntasuunnittelija